Ajatuksiin on alkanut hiipimään uusi mahdollisuus: alkoholin käytön lopettaminen. Olen jo ihan ruvella tähän hommaan. En syö, jotta alko kihahtais mukavammin nuppiin. Oon silti tosi lihava. Diabetesdiagnoosi on tuloillaan. Mun elämässä ei päällisin puolin ole mitään vikaa mutta sisältäpäin se on mätä. Olen onnellisimmillaan jurrissa jostain syystä, se antaa boostia kaikille tunteille, iloon, suruun ja ylipäätään saa tunteet tulemaan. Jokaisena maanantaiaamuna päätän lopettaa koska olo on niin alamaissa alkon käytön takia. Viimeistään perjantaina kihisen odotusta, viikonloppu edessä ja muutamat siiderit tai oluet on saatava… haluaisin lopettaa.
3 tykkäystä
Tervetuloa kerhoon. Täältä löytyy paljon ihmisiä, joille nuo sinun ajatuksesi ovat erittäin tuttuja. Omalta osaltani haluan rohkaista sinua käärimään hihat ja ryhtyä hommiin alkosta eroon päästäksesi, nyt kun juhlat tuntuvat tulleen tiensä päähän.
Moni on siinä onnistunut, siksi sinullakin on siihen aivan yhtäläiset mahdollisuudet.
Itselleni oli niin kovin tuttua tuo syömisen lykkääminen. Lähinnä arki-iltaisin tykkäsin ottaa soppaa tyhjään mahaan, kun se humisi niin kivasti. Siihen päälle sitten raskas illallinen ja sammuminen, että aamulla sai jotenkin itsensä sängystä kammettua ylös. Ei ollut toivoakaan pitää painoa mitenkään normaalissa.
Ja olen ollut samassa tilanteessa myös tuon suhteen, että pystyin tuntemaan itseni onnelliseksi vain kännissä. Mutta onneksi opin sen, että alkoholi on itseasiassa senkin aiheuttanut. Kun tarpeeksi ottaa, niin ilman alkoa ei enää kykene olemaan onnellinen, kun se sekoittaa aivokemiat niin perusteellisesti. Onneksi tuostakin pääsee eroon juomisen lopettamalla, vaikka tilanteen normalisoitumiseen meneekin hetki.
Itselläni on auttanut kaikkein eniten se, että olen yrittänyt ymmärtää niin perusteellisesti, kuin suinkin mahdollista, että kuinka alkoholi lopulta vaikuttaakaan meihin. Ja siinä onkin melkoisesti opittavaa.
Hurjasti tsemppiä matkallesi! 
Kiitos rohkaisusta Setämies. Täytyy nyt kääriä hihat kuten ehdotit.
Oma terveys on alkanut mietityttää kovasti. On ylipaino, verensokerit heittelee ja kolesteroli koholla. Olo on aika huono. Tulee mieleen että voi saada jonkun kohtauksen hetkenä minä hyvänsä. Työterveystarkastuksissa maksa-arvotkin ovat hieman koholla mutta se selitetty ylipainolla. En ole häpeältäni kertonut totuutta alkoholinkäytöstäni. Audit-testiä on jopa pitänyt vähän harjoitella ennen tarkastusta. Eikö olekin säälittävää. Ikäni on 46v.
Tsemppiä matkalle. Semmosen neuvon annan että jos meinaat raitistua niin ole rehellinen itsellesi ja muille. Avoimuudestakin on hyötyä
4 tykkäystä
Eiköhän moni muukin meistä ole kaunistellut noita juoma määriä. Itse ainakin niin tein ja yritin pitää aina niin kuivia kausia kuin mahdollista ennen terveystarkastuksia, että en näkisi totuutta maksa-arvoistani ja voisin jatkaa vielä juhlimista.
Lopulta sekään ei riittänyt ja pääsin jo maksakirroosion ensimmäiseen vaiheeseen, ennen kuin järki vihdoin voitti ja aloin tosissani pistämään korkkia kiinni.
Älä vaivu synkkyyteen, vaan kiitä itseäsi ajoissa havahtumisesta. Nyt tilanteen pystyy vielä korjaamaan, ennen kuin menet tekemään itsellesi isosti peruuttamatonta vahinkoa ja sinäkin säilytät terveytesi ja kerkeät elämässäsi tekemään vielä vaikka ja mitä.
3 tykkäystä
Olet oivaltanut jotakin hyvin tärkeää, sen että elämä on sisältä mätä sillä se on syy siihen, että ihminen juoksee karkuun itseänsä päihteisiin. Niin kauan kuin ihminen vain kykeneen hän pitää ulkokuoren kunnossa ettei vain kukaan näkisi sisäistä ahdinkoa ja joutuisi häpeään sen tähden, mutta sekin häpeä on enenmän omassa päässä kuin muiden. Jokainen ihminen, huomaa jokainen, painiskelee itsensä kanssa, osa peittää sen paremmin, osa huonommin, mutta huonoa omaatuntoa ei pääse karkuun, joka johtuu vääristä valinnoista elämän aikana.
Lääkäristä saa sitten kaiken maailman pillereitä, joilla turrutetaan niin ilo kuin suru ja saadaan uusia ongelmia.
Sitten kun ymmärrämme, että meillä on ongelma johon eivät omat voimat riitä ratkaisuksi niin olemme jo hyvin lähellä ongelmien ratkaisua.
1 tykkäys
Kiitos kommenteista. Tänään en ostanut iltaoluita vaan vichyvettä. Mieli on vielä alamaissa perjantain ja lauantain ottamisten jäljiltä ja nyt pitäis pystyä järkeilemään asiat niin että ensi perjantain fiiliksissäkin pystyisi muistamaan miltä juomisen jälkeen tuntuu. Että älyäisi pysyä selvin päin.
4 tykkäystä
Tänään kävin kävelemässä. Siinä olikin helppo samalla mietiskellä asioita. Monilla täällä on ollut hurjia ja kurjia kokemuksia. Tsemppiä kaikille kovasti. Joskus olen kuullut sanottavan että kun on käynyt pohjalla, voi alkaa toipua. Milloin tietää että on saanut pohjakosketuksen. Ajattelin että se pohjakosketus on varmaan jokaisella erilainen. Heräsin aamulla väsyneenä mutta sitten muistin että en ottanut illalla yhtään kaljaa ja mieli koheni heti vähän.
4 tykkäystä
Pohjakosketus on se, että alas päin on seuraava askel kuolema ja ymmärtää olevansa täysin voimaton taistelemaan omia himojansa vastaan.
Huomaa kaiken ihmis viisaudella keksittyjen keinojen toimimattomuuden.
Huomaa olevansa himojensa vankina, joista ei pysty vapautua omin avuin.
Ymmärtää olevansa maailman surkein olento.
Tässä kohtaa Herramme Jeesus ojentaa kätensä ihmiselle ja sanoo, tartu Minun käteeni.
Jos tartut, heräät kuin kuolleista ja jos et tartu niin sinusta tulee kuollut kirjaimellisesti.
Ja teille jotka ette usko ja vastustatte, että kukaan muukaan saisi uskoa niin kysykää itseltänne tämä kysymys.
Miksi te ryvette vuodesta toiseen, vajoten pikkuhiljaa syvemmälle, ettekä tokene tilastanne ?
Vastasitkin itse itsellesi siitä millainen pohjakosketus on. Jokaiselle se on erilainen. Itselläni oli kuolema vielä kaukana. Olisin voinut jatkaa juomista vielä fysiikan puolesta vuosikausia. Ehkä kymmeniä.
Olin kuitenkin täysin lyöty henkisesti. Alkoholi ei antanut kuin hetken hyvän olon mutta joka kerta vei jotakin minulta.
Yleensö heräsin seuraavana päivänä päivystyksestä ja siitä sit psykistriseen arviointiin.
Minun pohja oli se kun heräsin juhannuspäivänä 2023 ja olin elämäni ekaa kertaa juonut itseni muistamattomaksi ja oksentanut sängyn viereen.
Se oli minun pohjani ja sinä aamuna tein päätöksen etten enää juo.
Se oli henkisesti kova isku itselleni, että olin menettönyt kontrollin täysin ja juonut itseni jalattomaksi.
Ei tarvitse odottaa kuitenkaan pohjaa lopettaakseen. Lopettaa voi jo ennenkuin ajaa satasta kivimuuriin
3 tykkäystä
Minun tähän astinen pohjani tuli tässä viime aikoina, kun aloin yhtäkkiä juoda useampina päivinä peräkkäin. Tuntuu, että todella lähti sokka irti. En tiedä ovatko omat keinoni riittävät ja joskus kadehdin heitä, jotka ovat uskossa. Jos elää elämäänsä siten, että ajattelee kaikella olevan tarkoitus, on varmasti paljon helpompaa. Minä en usko kaikella olevan tarkoitusta. Elämä on välillä raakaa. Uskoon tulemistakaan ei voi kuitenkaan valita saati pakottaa, joten näillä keinoilla mennään.
1 tykkäys
Niin, no olen minäkin joskus rukoillut voimia lopettaa. Mutta en enää aikoihin. Tänään mielessä vilahti alkoholi mutta se oli ohikiitävä hetki ja tiedän että tänään en juo. On kyllä itelläkin ollut erinäisiä kokemuksia “pohjalla” olemisesta mutta ei niin noloja etteikö sitä alkoholilla olis saanut unohtumaan… eli ei sitte kait tarpeeksi pohjalla. Nyt en ole mokaillut aikoihin mitään, mutta alakuloni juomisesta on vain lisääntynyt entisestään. Elämän ilo ja juomisestakin ilo on poissa.
1 tykkäys
Pelätty perjantai on koittanut mutta ei pahoja himoja alkoholiin vaikka iltaa kohti mennään. Ehkäpä tämä tästä lähtee menemään. Sitä aattelin että mulla on kokoajan nälkä että onko se keho nyt sitä mieltä että on energiavajetta kun ei ole ylimääräisiä ja ylipäätään vakituisesti saatuja kaloreita alkoholista nyt saanut.
Minulla on makeanhimo pahin! Olen kyllä yleensäkin hieman perso herkuille mutta nyt lopettamisen jälkeen tämä on lähtenyt ihan laukalle. Ajattelen kuitenkin että yksi asia kerrallaan ja nyt tärkeintä on minulle juomisen lopettaminen, muut hoidetaan myöhemmin. Toki juomisesta, ja sitä seuranneesta syömisestä, säästyneillä kaloreilla saa vähän herkutellaan.
3 tykkäystä
Totta, kun vaan pystyy nyt olemaan ilman alkoholia niin tasataan syömiset myöhemmin. Hyvä me!
1 tykkäys
Kohta on viikko kulunut ilman alkoa, kovasti oon tehnyt kaikenlaista ajatustyötä. Hyvä fiilis tästä viikosta. Oon tosi huono kirjoittamaan jutuista. Olen lukenut pajon tarinoita ja keskusteluja täällä plinkissä, tosi hienoa että ihmiset kertoo elämästään avoimesti. Voi tuntea ettei ole yksin näiden ongelmiensa kanssa, tosiaan meitä viinapirua vastaan vänkääviä on paljon.
6 tykkäystä
Sinähän kirjoitat oikein hyvin.
Itse en tykännyt myöskään aluksi tästä yhtään, mutta astuin onneksi tällekin epämukavuusalueelle ja se on ollut todella suureksi avuksi.
Jotkut kokevat hyväksi kirjoittaa kaikki ajatuksensa tänne auki, ja minä olen taas enemmän sellainen, että kirjoitan tänne lyhyitä ja tiivisteltyjä “loppupäätelmiä” ajatuksistani ja kokemuksistani.
Alussa teki tosi hyvää kirjoittaa joka päivä ihan vain rivi tai kaksi, vaikka ei ollutkaan aina mitään erityistä sanottavaa.
2 tykkäystä
Hyvin meni tämäkin päivä ilman alkoholia, puoliso osti saunajuomat ja oli minullekin ostanut 2kpl olutta vaikka jo aiemmin sanoin että en juo. En kuitenkaan suuttunut tästä vaan suhautin vichytölkin auki. On se hänellekin uusi tilanne tämä että en ota. Normaalisti saunaoluet olisi ollut n.9 tölkkiä olutta, joten hän lienee ollut kunnioittava aikeitani kohtaan tuomalla vain kaksi 
.
5 tykkäystä
Hienoa että väistit kiusauksen! Minulla oman puolison kautta tulleet kiusaukset, yleensä hänen puoleltaan puhdasta ajattelemattomuutta, ovat yleensä pahimpia, ikään kuin iskuja vyön alle. Miten ihminen johon luottaa ja uskoo voisi olla väärässä tässä asiassa? Jos hän ei pidä juomistani isompana ongelmana, ongelma saattaa olla liioittelua omassa mielessäni. Paradoksaalisesti, se että en ole onnistunut juomaan itseäni aivan pohjalle, heikentää ympäristön kykyä ymmärtää että kyseessä on ongelma. Mutta pääasia että sen itse tietää. Ja tietäjät tietää miltä se tuntuu. Henkilöllä joka ei kärsi tästä ongelmasta on heikot mahdollisuudet samaistua.
1 tykkäys