Vietän joului ja tulin tsekkaamaan tilanteet. täälläpäin telkkaris näemmä jokku hassunasuiset johannes peeveli saken maistajat harrastavat pyhiä toimituksia ja katollisuuslahkon jäsenjärjestöt heitä kumartavat… meleko naurettavaa touhua, paitsi kun kelaa kuinka paljon noilla on valtaa ja yhellä pääpaavin penteleellä pelkästään. vatikaanin potkupallojoukkue on silti suomalaista ploosunpotkijajengiä parempi ja heillä on heittää kentälle todellisia ihmeentekijöitä… ja kun kohta päättyy aatto, niin alkaa yö ja ihminen nukkuu tai mitä se syö.
Käy baavikin baskalla. Äijä on aivan lihaa ja verta niin kuin muutkin ja sitä palvotaan kuin ties mitä!
Luulin, että joudun valvoskelemaan koko yön kun ilta meni nukkuessa. Telkusta ei tullut mitään ja netti pätki ikävästi, joten syöpöttelin pari kinkkuleipää oheissärpimillä ja pian nukuin taas syvää unta vaikka on täysikuun aika. Ei ole vielä päivä valjennut jos vaik taas syöpöttelis jotain vaihteeks.
Naatin rapulattomasta olosta Joulupäivänä ja kahvikuppi lämmittää, vain hetkiseksi lämpö jää, ulos tahtois mennä millään minä en. Livahti herääminen myöhään, koiraus on vielä viemättä tuohon ihanan lämpöseen keliin, jossa vastaantulijat laulavat tervehdykset duurissa, katsovat silmiin kuulumiset kysellen, seuraksi kadunkulmaan jääden.
Joulutervehdys Andantelandiasta, Seiskakymppi! Juuri palasin päivittäiseltä aamukävelyltäni tarkastamasta josko iso joki vielä virtaa. Virtaahan se. Leppoisaa menoa kahvin ja röökin keralla täälläkin. Meilläkin lämmintä ja jengilläkin näköjään sen verran joulumieltä, että ventovieraillekin toivotetaan iloisella naamalla hyvää joulua! Tässä onkin suurin mulla huomiota herättänyt ero maittemme välillä. Porukat juttelevat helpommin vieraittenkin kanssa - en pisteytä mitenkään, totean vain.
Nonniiin. Iltapäiväksi naapurikaupunkiin kylään. Säästyyhän kokkaamiselta. 
^ Joo kiitos samaa sinne ison maailman Saksaan ja muillekin itsensä maailmalle sovulla ulkoistaneet kantafinskit.
Nyt sulattelen tavissafkaa ja Pyynikin näkötornin munkkiva, joka sokerisena sattui olemaan
reitillämme ja munkistuimme kahvin ja viunattoman lökin voimalla koirien saadessa osansa.
Joulupäivä 2015
Pohdin juuri nyt mennäkkö ulkoilemaan vaiko eikö, vielä vähän aikaa näkis jotain. Sade on piiskannut tienoota hela dagen rund. - Enpäs tänäänkään viitsi kastella tassujani! Iloliemeen en ole koskenut vaik näyttäis olevan kaikenlaisii puteleita tuolla keittiiön pöydällä.
Iloliemen toi puolisokin sai. Itse sain konvehti rasian. Puolison sukulaisissa oltiin eilen. Joku heidän puoleltaan muisti meitä jouluna. Muuta mukavaa toisillimme annettiin lahjoiksi.
Nyt rentoudun sohvalla ja katson kun hän humaltuu. Mikäs siinä. Pelailen koneella, niin viini sotkisi vain ajattelun… Tulisi vain syyllinen olo jos taskuraketit tulis kouraan. :mrgreen:
Yhteinenhän se shampanja kuulemma on. No konvehtia sitten… Ja lasi - vettä. 
Mä haluun jotain raikasta sorbettia, lähden sitä hakemaan yhden isomman huoltsikan myymälästä. Jotain raikastetta tähän kinkku et loora-juttuun on saatava. Mä olen lähinnä tylsistyneessä tilassa. Mun joululahjani, eli tää jäsenyys peliyhteisöön vaatis vähän opastusta mutta tuo poika ei nyt kerkiä kun on peli kesken (vielä varmaan tuntikaudet).
Tapaninpäivä 2015
Säätiedotus jatkuu, sateen lisäksi on poikkeuksellisen kovaa tuulta, että sellasta keliä jouluna! Heräsin tuohon tuulen ääneen, johan tässä on kolme tuntia tullut nukuttua. Huoltamolta löysin tarjous jäätelöä litran. - Näytti noi jäätelöt, puhumattakaan mistään sorbeteista maksavan sen verran, et jäivät sinne kauppaan.
Hyvä kun mainitsit. Kahvimaito on loppu. Mutta muistin, että minullahan on pakasteessa vaniljajäätelöä. Sitä voi laittaa kahviin maidon sijasta. (Näin kerran kun yksi tyyppi laittoi, ja siitä on jo toistakymmentä vuotta, ja tyyppi elää vieläkin.)
Juuri nyt - juon vaniljajäätelöitynyttä kahvia.
^ olen syönyt jäätelönarkkina usein vanhentunutta suklaabanaanijädeä ykkösellä suoraan lokerosta ja tiettävästi elän.
just nyt lähden ulos ottamaan vastaan saapuvaa myrskyä sweduista ja totean, että tänä vuonna oikea talvikeli tuli myöhäs Jouluun nähden. oon myös tyytyväinen, että tämä sikäli merkityksetön taikauskovaisten jessepärinäpyhän aika taakse jää. karkkikeijulle pitäis kans järjestää moiset kekkerit ja sokerijumalille. vuodenvaihdetta kohden, pois keinotekoisten valoista, jotka johtavat epätodellisuuteen. ainoa pelastus monisokeriaineaddiktille on imeä isovarvarpaita(an) tai niiden väliä.
Istun yksin keittiönpöydän ääressä ja nautin kahvista ja aamupalasta. Kohta alkaa armoton opiskelu, eikä yhtään huvittais. Kaks päivää jouluruoilla ja taas on todistettu, että ruoastakin voi tulla krapula. Lenkille vois lähteä myöhemmin, jos toi riehuva tuuli ees vähän rauhottuu. Meiän koira ei yleensä tuulisella, sateisella saati pimeällä hetkellä suostu ees lähteä ulos rapusta. Fiksua sinänsä.
Just palasin aurinkoiselta kävelylenkiltä. 6,66 km näytti askelmittari
Mä en varmaan selviäis hengissä nuin pitkästä kävelymatkasta!!!
Oliko tuossa hiukan sarkasmia 
mutta katso tuota Heavy Rock lukua. Ja tuo on tosi eli en nyt vitsaile.
Mä tulin just alesta (eihän se nyt vielä ole varsinaisesti alkanut, paikalla pyhämiehitys), löysin sandaalit alesta, ettei tarvii nuita kusiluistimia käyttää enää. - Nälkäkin kurnii jälleen! Eiku syömmää yks kaks hyppy yks kaks hyppy ympäri ympäri…Mitähän 70 duunaa kun ei ole sanailuketjussa sekoilemassa? Hällä lienee jälleen tilineuvottelut menossa.
Makaan sohvalla ja syljeskelen kattoon. Tai no en syljeskele. Läppäri kököttää mukavasti mahan päällä. Mikäs tässä on ollessa. Menee päivä mukavasti. Cool
Mä heräsin just aamu-unilta ja kuinka ollakaan nälättää taas. Hernesoppaa on sit 4 litraa kinkun jämistä. - Täytyy lenkille ottaa vaipat houssuun mukaan.
Mie oon laiska… Tulee huono omatunto kun toiset vetää lenkkiä… 
Itekkin joskus nuorempana… Mut kolkyt+ niin ei ei… Vähän on vauhti hiipunut. Ehkä tämä heppa hyppelee keväämmällä kepeemmin…
Keho on temppeli. Ja niin niin… Kyllä tässä selkä taas kiittää tästä sohvaperunoinnista…
Jop, tuli jälleen ruokailtua hyvän kokoinen annos. Kuka hyvänsä raavas mies jää toiseksi mun kanssa ruokailussa. Mun nuorempi poika, joka on hiukan kookas, jalka 46, ja pituuttakin löytyy, syö muhun verrattuna paljon vähemmän! - Nyt täytyy sulatella vähän aikoo.