Yritän katsoa Suomi-Ruotsi-lätkäpeliä, mutta se on aikamoista turistihawajihäslyä, jossa ei osata maaleja tehdä.
oisinko ite parempi. vai oisinko kuin pihlström, jolle meno maittaa. joo ilman muuta. kevään kisat Venäjällä
tulevat olemaan jännät, sillä kukaan muu kuin kanada ei ole mahdollinen ryssien finaaliin, jossa kuitataan
tämänvuotinen epäkohta ja väärinvoitettu mestaruus otetaan lainasta poijes nikkareilta.
Olen hehkeimmilläni, en hämimmilläni.
Hiljaista on?
^ jengi latautuu tulevaan hiljaisten miesten ja naisten muistamisjuhlaan. sweduissa jo irvailtiin, kuinka finskit
laulavat kännissä synkkiä itsarihenkisiä joukkupsykoosilaulelmia ja syövät turvottavia ruokia laatikosta,
menevät hautuumaille synkistelemään, perheen isi heiluu illalla kossuissa kirveen kanssa ja poliisi tulee lopettamaan tuon verisen hauskanpidon, jossa taas istutetaan traumoja uuteen sukupolveen, joka rankasti masentuu. itse otan tulevat pyhät lungisti, iisisti chillaan ja fiilistelen eläviä ihmisiä, eläimet huomioonottaen
ja nyt lenkille.
Heh, heh, heh! 
Niimpä.
Kaveri soitti spotifystä erimaalaisia joululauluja tossa yhtenäpäivänä. Jossain lämpimässä maassa vähän eri meininki jouluna ainakin musiikin mukaan. Samaa mietittiin ton musan kanssa, että semmonen ranteet auki meininki monessa kipaleessa. Sylvian joululaulu, tonttu ukot hyppikää… Tuppaa olemaan vakava juhla tämä joulu monelle ainakin suomessa. Irkuissa ollaan kapakoissa jouluna mikä on luuserin merkki taas suomessa. Joku karhee ääninen ukko lauloi ilotytölle siinä joululauluja. En muista biisiä.
Mut joo… Suomalaiset vetäytyy hiljentymään ja jurottamaan… Joulurauhan käy porukka kyttäämässä paikan päällä Turussa tai televisiosta. Onkohan suomessa mitään semmosta iloista juhlaa oikeastaan?
Joka maassa omat perinteet…
Hyvää lenkkiä!
Joulupukki matkaan jo käy…
youtube.com/watch?v=IWRcSfswDR4
ja Kolme yötä Jouluun on
youtube.com/watch?v=hb7d_EThsG0
Taitaa ollakin?
Aloin kuuntelemaan Suomalaista joulumusaa, niin osa aika jäätävää… Osa koskettavia… On siellä iloisiakin…
kilisee kilisee kulkunen…
Soihdut sammuu… tip tip tap tip tap…
Joulupuu on jo rakennettu… dupidupidupi…
Tämähän on legenda: youtube.com/watch?v=r7HorrUBmTs
Joulun odotusta… 
Kyllähän swedut taas murjas osuvasti, voi mämmi sentään!
Mitä noihin iloisiin juhliin tulee niin ei ihan äkkiä tuu mieleen. Itsenäisyyspäivä on aivan kamala, voiko surkeempaa juhlaa enää maailmalta löytyä jonkun valtion päämiehen hautajaiset vois yltää samalle synkkyyden tasolle.
joo, mää sen uutisen säveltelin omikseni, unohtui mainita natsitortut, :mrgreen:
hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä
nyt odotan sokerinousuja.
Jouluimuroin ja valmistan ruokaa. Nyt en tainnutkaan olla ihan täsmällinen ja rehellinen, sillä nuo askareet on jo tehty. Samoin kirjojen haku antikvariaatista, mutta tällä kertaa itselle omaan käyttöön, eikä lahjana.
Ootan valoisuuden lisääntymistä, kohta on suunta toiseen ja vain tämä on maailman pimein päivä, koskaan.
Heräsin just päikkäreiltä, tähän vuoden aikaan kannattaa ne ehdottomasti ottaa sillä siten saadaan se päivän valoisa osuus lyhenemään entisestään. - Kahvit voisi keittää ja napostella suklaakonvehteja siinä ohella kun ei ole tullut leivottua mitään hedelmäkaakkuja jouluksi, vaik kerkeishän tässä vielä, taidan laittaa harkintaan…
Nyt yritän sitten vihdoinkin käydä joulun viettoon. Viimeiset kauppaostokset tehty. Auto tankattu. Tupakkaa, kahvia on joulun yli. Jotain joulusafkoja on mutta ei ne notku kun ei oo fyffee. Ja raha ei kasva puussa. Ei oo mesee - johtotähtee. Mut ei se elämä rahalle perustu. Rakkaudelle varmaan… Olla hyviä toisille ja silleen - rakastaa… Kuka tietää elämän tarkoituksen(?)… Joku sanoi viisasti, että elämän tarkoitus on elää. Ja joku idäntietäjä selitti, että mikää ei ole tärkeää, paitsi puutarhan hoito… ja jatkuko se, että ei sekään niin tärkeää ole…?
Rennosti ihmetellen maailman menoa…
^ Lainaan enempi ajatelleita ja kokeneempia ja tässä kohtaa vaikka Vexi Salmea.
Hänen lyhyen oppimäärän elämäntarkoitusmääritelmänsä on kaksivaiheinen:
Kohta yksi: Oppia elämään sitä omannäköistä ja omalle tuntuvaa elämää. Tähän voi mennä aikaa 30-50 vuotta.
Kohta kaksi: Oppia luopumaan kaikesta rakkaasta. Tämä takimmainen kohta on vaativin ja menetystahti kiihtyy.
Illalla vika kaupaskäynti ja samalla tulee vietyä muovi- ja peltihylsyi, sillä juon aika reippaasti. vesiä ja vichyi, mään.
Hyviä ajatuksia Vexi Salmelta… Kiitos kun kerroit! 
Itse on tullut kuunneltua noita hänen tekemiään lyriikoita. Niissä monissa piilee suuria viisauksia ainakin siinä mitä on alkoholismi… Valtakunnan Renttu Irwinihän ne laului, mutta lyriikoiden takana oli tämä Vexi Salmi - Emil von Retee…
Hauskaa ja iloista joulua vaan kaikille. Joulu on iloa ja jännää odotusta lasten kanssa koska joulupukki tulee? Ja joulusaunassa tietenkin, sekä pöydässä herkkua jos jonkinlaista. Lauletaan ja ollaan yhdessä, viihdytään. Pelataan pelejä, syödään suklaata. Iltayöstä kinkun sulattelu lenkille pimeään yöhön, jossa ehkä jotain valoa ehkä kuutamosta yms.
Tuollaiset olivat minun joulut kauan sitten, ennekuin kuningas alkoholi masensi minut. Muu perhe osasi nauttia edelleen, mutta enhän minä. Kuulin lauluista juuri ne synkät kauheat asiat, näin kaikessa vain turhuutta ja rihkamaa. Onneksi lapset kasvoivat ja lähtivät pois omiin jouluihinsa enkä enää pilannut heidän jouluja.
Nyt on taas löytynyt joulurauha. Enää en itke kun soi “varpunen jouluaamuna” tms. laulu. En kylläkään vietä enää samanlaista joulua kuin nuorena äitinä, mutta ihan hyvä joulu on näinkin.
Hyvää ja raitista joulua!
^ Kiitos samaa
Nyt venaan beibee saapuvaksi meriltä ja risteilyltä. Yö saattaa ehtiä saamaan ennen sitä.
Todistimme äsken kolaria, jossa bemari meni aika hyvin rusinaksi takaoven kohdalta.
Fordista läks vilkku ja pusu oikeaan etukulmaan antoi hieman rosoisuutta ja kartutti kokemusta.
En ajanut itse. Ja onneksi meni ihan ilman hlövahinkoja ja todistusvelvoitetta, vain törmäysäänen kuulimme.
Joulumielen voi saada noinkin, mutta sopu vallitsi kolaripaikalla. Venäjällä ois jo tullut ruumiita AK-47:llä.
Tai oisivat myrkyttäneet toisensa, kuten maassa on tapana - näin kävi meidän lätkäjoukkueelle äskettäin…
Jännitän tätä Joulua kuin pahainen kakara ja juoksen vessassa. Oon kuitenkin ollut varsin killti tämänkin vuoden.
Hyperventilointiin tai epävatulointiin ei ole aihetta, bentsottomanikin menee neljättä viikkoa -
ma vaan venaan ja halajan, skulaan okei, jou.
Telkkarista ei tänäänkään tule mitään katsottavaa, niinkuin ei muinakaan päivinä. Onhan se hyvä kakkosnäyttönä niin juutuubista voi sitten katsoa jotain. Venla äänestykseenkään ei voi osallistua kun ei ole katsonut vuoden aikana ainuttakaan kotimaista ohjelmaa.
Valvon tietenkin, kirjoitan ja poden rytmihäiriöitä, jotka ovat tulleet tutuksi vuosikymmenien aikana.
Flimmerinvaara tuli bentsoista ja keväältä 2013, kun ne ajoin hallitusti alas, viina on joskus sitä myös tehnyt.
Huomen on Jouluaatto ja ensi viikolla vaihtuu koko vuosilukema ja päättyy tämä oma plinkkikausi, on se jännää.
Tästä valvomisesta en pidä ollenkaan. Tunnen jo, kuinka aamupäivä katoaa sumuun ja meno on jähmeää puurossa talsimista. Näitä ei voi oikein valita. Ehkä sokeriöverit myös jumputtavat. Alkuvuotena tulen pidättäytymään pariksi kuukaudeksi kokonaan lääkesokerista. Luulisi, että ovat vain tilapäisiä uudenvuodenlupauspuheita vaille katetta ja villoja. Noh, mulla tulee just kymmenen (10)
vuotta ilman tupakkia tuollaisen puheen pohjalta.
Joillain tuntuu alkavan työpäivä liikenteen melusta päätellen. Pörinäaikaa kestää yleensä kuudestä yhdeksään sitten se taas vaimenee. - Mun täytyy sanoa, että mua huvittaa suunnattomasti kuunnella sitä ja miettiä kuinka ne immeiset kiireissään painaa urku auki tuolla moottoritiellä kuran ja paskan lentäessä tuulilasiin kamalassa pimeydessä. - Vihtu, siellähän mä itsekkin olen joskus oravanpyörässä pörhältänyt. Hah hah haa! Ennen oli rahaa mutta ei aikaa, nyt on aikaa mutta ei rahaa. Tosin tässä huomaa, että elämä tuli rahakkaana aikana kuitenkin paljon kalliimmaksi jostain kumman syystä. Onhan tässä totuttelemista ollut. - Vaan jatkan näitä aamumietteitä kahvitellessa kaikessa rauhassa, tiedä vaikka ottais nokoset ennen kauppaan lähtöä.
Minä kuljen työmatkat bussilla, ja se on ihan mukavaa. Voi vaikka työmatkalla lukea kirjaa, tai vaan pohtia syntyjä syviä. Itse asiassa bussi on pääasiallinen kirjojen lukemis -paikkani. Muut matkustajat näpläävät elektronisia viestimiään, meikä istuu nenä kirjassa.
Työstäni tykkään kovasti, ja minusta on kivaa mennä aamulla töihin. Eipä käy minullakaan kateeksi niitä, jotka raahautuvat hammasta purren epämieluisaan työhön epämieluisalle työpaikalle. Minäkin olisin mieluummin vaikka työtön, kuin kävisin töissä jossa en viihdy tai jota en koe mielekkääksi.
Mutta mitä teen nyt: rauhoitun neljän päivän vapaalle. Ja ihan kuulkaas alkoholittomasti, toki. Soundtracina soi Leevi & The Leavingsin joulubiisit, ja kohta opettelen tekemään ohrapuuroa.
Heräsin juuri ruokanokosilta, jotka venähtivät useammaksi tunniksi. Enää ei väsytä yhtikäs, pitäsköhän syödä jotain pientä välipalaa, vaikka lanttulaatikkoa tai jotain muuta kivaa, vaik maksista. Telkkarissa näkyy drakula raatelevan jotain naikkosta.