Voihan vittujen kevät. Muija pakottaa jumppaamaan. NYT! Ei kai siinä auta kun vääntäytyä ihanan pehmeeltä sohvalta ylös. Tässä on kun leijuisi pileven hattaralla. Tosin tiiän kokemuksesta, että selkä alkaa vittuilemaan, jos liian kauan vetää lonkkaa.
Nyt tämä babe alkaa könyämään…
Nonih… Hiiop… Hii…iii…op
Katselen pölyjä olohuoneen tasoissa ja päätin lähteä rakettikauppaan 
Kohtahan noita poksuu. 
Syön konvehtia. Hymyilyttää. Suklaa on tosi hyvää.
Gumpin(Elokuva The Forrest Gump) äiti muistaakseni sanoi, että elämä on kuin suklaarasia koskaan ei tiedä mitä saa. Just jännää kurkoittaa kädellä sohvapöydällä makaavaa konvehtirasiaa. Käteni tarttuu johonkin kiinteään sydämen muotoiseen. Se maistuu uskomattomalta. Sitten kurkotan taas ja uusi ruskea kappale saavuttaa suuni. Sulaa siellä. mmm… Uusi elämys… Onneksi voi maistaa. Tosiaan jokainen kerta on yllätys, jos ei katso mikä konvehti oli kyseessä. Jännitys säilyy… Yllätyksellisyys…
Aloin ottaan 70:n ispiroimana selvää älypuhelimista. Joo, elisalta olis saanut sellaisen 5,52 euroo kuussa. - Poika sit haukkui sen tarjouksen taas pystyyn. Kuulemma satasen puhelimesta maksaisin lähes kaks sataa ja kun on vielä vanhentunut malli. Tukkurilta sit löytyy kuulemma ens vuoden puolella alle satasen älyri.
pohdin, että olipa ohkaset unet, tunnen myös tyhjyyttä, jota vois täyttää seksillä, muttei aina oo ja en voi panna kaikkia, sillä ei mun 120 centtiseen sänkyyn mahdu sitä laumaa ja asia on monimutkaisempi kuin raaka haluaminen vain antaa luulla, et sä noin vaan voi mennä lähimelauttimen mukana ja olla täys jyrpä koko aikaa –
on lasten aamushow bassoradiosta, vähäinen lämpö, laiha kaffe ja pimeys ja helvetillinen kylmätila mittaris, mut lämmittää palkkatukihåmåduuneloihin paluu, uusittu sopimus ja kai mulla sama nainen jossain on…
vaikuttavinta on varmaan elämässä se, että aina jokin palikka on kuitenkin karussa ja osa-alueet erillään.
ärsyttää salasanat ja s-postiasetukset, jotka ei oo luurissa kohdallaan, enkä taida ees saada niitä kohdilleen.
mua ei jaksa kiinnostaa tekninen puoli, mä vaan käytän - miksei niitä asetuksia ole tehty ihmisiä varten, hä.
asenne on vajavainen ja vastahakoinen - elämä on tehty liian helpoksi ja ehkä iki-kalastaja Pentti Linkola on ollut koko ajan jossain määrin oikeassa, karulla tavalla ihminen voisi paremmin palatessaan takas luolamiesaikoihin,
ja onhan täällä liikaa jengiä ja Aasiassa hukutaan omaan paskaan koko ajan ja ongelmat moninkertaistuu.
jonkin verran enempi käytän nettiä puhelimesta, kuten bussis ja vessas istues, mutta kelistä johtuen aika harva
kulkee näyttö nenäs tuolla ulkona ja se on ollut mulla suurena pelkona, että taannun entisestään takaisin
teiniksi ja kieltäydyn kouluruuasta ja äksyilen joutavista ja sen sellasta…
päriseekö ne vielä, en tunne nuorison koodistoa.
vituttaa näemmä jatkuva ja pysyväksi jäänyt vähäisten unien saldo ja se haittaa ajattelua,
eikä auta sepon henoiini, kerosiini, laatuviini tai sorkkarauta, ei jumalauta vaikka putois pauna.
Ihmettelen Merikarvian lumia! Siinnä piisoo lumihommoo koko päiväksi. Varmaan mukava kaivella autoa sieltä alta. Sinne tuli kunnon talvi kerralla. Aamukahvi oli kamoittava pettymys, poika toi kaffia Natsisiwasta. Poika oli päästänyt sammakoita suustaan kahvihyllyllä kun oli tavannut kahvin nimeä joku Ausch…, oli möläyttänyt ottavansa tätä Ausch… kahvia, se on varmaan hyvää, kun saksalaiset osaa tän paahtamisen taidon. Oli saanut paheksuvia katseita. Paskaa kahvia täytyy sanoa mutta edullista se kyllä oli. - Tymäkämpää kahvia täytyy saada jollain konstin, täähän on sama kun joisi pilsneriä!
riiputan lihaa eiku ryöppään, siis höyrystän tai mitä se on… keittämistä se ei ollu, ehkä paistamista, lämmittämistä. karjalanpaistia ilman lippistä ja pulloja ja kisoja, jotka vasta toukokuussa kun täytän taasen vuosia, jos olen. ok lenkkikierros suhteutettuna keliin ploosuu puistoissa potkien 1½ timmaa ja siihen timmanen reeni päälle. oon nyt yksin enimmäkseen, koira toki jo kymmenettä talvea joka päivässä mukana ja osallistuu kustannuksiin ja hoitaa kotitöistä osansa haukuttaessa, ojentaa viikattua pyykkiä ja esipestyjä lautasia, kattaa pöydän, pussaa ja kuuntelee.
Tänään piti siivota, vaan olen laittanutkin kahta sapuskaa, toisen vanhoista saldoista ja helevetin suuren lihakeiton. Imurin vinguttaminen lienee jälleen siirtynee tulevain aikain huoleksi. Kuis nyt tällee taas pääsi käymään. Villakoirat viuhahtelee ilmavirran mukana päivä päivältä pulleampina, hyvin syöneitä ovat.
“Aamukahvi oli kamoittava pettymys, poika toi kaffia Natsisiwasta.”
Tulin keskustapuolueen marketista ja ostin tarjouksia, tavallisen hintaista ruokaa sekä 2 pakettia Rainbow-kahvia. Juomapuoleksi litran Kotimaista maitoa 0,70 €, litran pullon Rainbow -vichyä 0,76 € ja God Morgon veriappelsiinimehua 1,99 €. Natsit käyttävät joskun viiniin liittyvää termiä Auslese (valikoiden poimittu; sanatarkasti eliitti, valikoima, valio) myös kahvimerkkien yhteydessä, vaikka kahvipapuja ei silleen valikoiden voida poimia - markkinointitermi vaan.
Vitun banaalia.
Kun pääsisi serkun menestystyjäflowtilaan niin se olisi jotain tällaista;
“Puhu vaan alkkisakka omasta puolestaaas … kato just pistän kakkosta pesäään Daaaaas Autoon enkä kinneriin [hänellä VW Polo 2011 litran pannulla] - Audin ajajille sitten “minä maksan ominaisuuksistaaaa enkä rinkuloista”. Hah, hah, haa, haaa … Ööörväil Reeedenbakkeriiin pöööpkoooniaaa ja köykkä kölääää Aaaaliii Tikkalan Keimääzetistääää, just riippuvaiset ostaa pakettikahviaaaa - menestyjät muuruuukaaahviaaaa hah,hah,hah.hah,haaaaaa …” Oikeasti ostaa monesti keskikaljaa ja tissuttelee.
Arwakkaas mikkä autot taas pakkasilla hyyty? - Noo, sakemannit ja ranskalaiset, saksalaisia on taas teiden varsilla ollut runsaimmin pientareilla, eli audeja ja mersuja. Parjatut riisikupit senkun pörähtävät käyntiin pahimmillakin keleillä. Tässäkin talossa hyytyi 3 kpl audeja, mersu ja peugeot. Meidänkin riisikuppi, nimeltään kottura, on hörähtänyt heti käyntiin kiltisti ja uskollisesti ja tarjonnut virtaa onnettomalle audille johon ei eloa tullut luovutuksestakaan. Hääh hääh hääääää!
Päikkärit venähti pitkäksi joten unta on sit turha odotella ennen kolmea.
^ eniten ostettuja hyytyy eniten. eniten ajettuja ajetaan eniten. ny tosin volkkkari on kuses, kun kilpailijat ne
käräytti pikkupäästövirheestä, mikä on tavallaan tekopyhää taivastelua maailman saastuttavimmalta länsimaalta,
sillä jenkkkien kaupallinen etu on syöstä maailman yksi suosituin automerkki poijes markkinoilta, vain n. vajaa 40 000 $ sakkoa per auto !! varmaan tulee maksettua, ei oo ku muutama miljoona kansanautoa… kohta varmaan kiinalaiset omistaa volkkarin. mulle yks lasten kokooma maatiepaisuma.
mä en hyydy koskaan. mut sydän saattaa pettää, vaan ei unes, sitä teetti ne rokkenrollivuodet ja delaan tulevina aikoina.
autoton on vapaa täällä Suomen mittakaavan suurkaupungeissa, vaikkei tääl oo ku kuppasii kauppaloita verrattuna isoon maailmaan. en kuitenkaan lähe vielä sinne känädään, mullon muita hommia. lähen nyt lenkille. harvinaista, mutta ei oikeestaan kiinnosta. käy keuhkoihin, hieman. vain pari-kolmetuntisia ollaan näillä vajaa tjugo pakkasil/päivä…
nyt kelaan, että tästä tuli päivä, mut kaikkea ei voi ratkaista kerralla, eikä kaikki repee millään yhtenä päivänä, valmiiksi.
oon väsyny ja myöhäs. myöskin huomannu, että pakkanen käy mun keuhkoihin ja ahdistaa.
se on se tunne, josta mä ehkä epävarmuuden ja turhautumisen lisäksi eniten stressaannun.
pelkään ahdistumisen pysyvyyttä, jota lääkinnällisen seka- ja bentsokäytön kautta sain valtavia määriä vuosiksi.
oon toistuvasti lähdössä ja näennäisesti teen muka asioita, joita tapahtumiksi kirjataan. mutten menekään minnekään tai erikoisemmin saa paljoo ees aikaan, poljen pelkästään paikallain kaikki vuorokauden ajat ja
on vain luulo edistymistä. harhan vastakohtana palelen varmasti kohta myös henkisesti ilman suojaa ja tukea,
jos tää ois futuuri-ketju ja sitten taas oon väsynyt, enkä kohta oikeestaan jaksa välittää paljoakaan. masentavan
mielipahan alainen ohkainen elon kantavuus on jättävä tärkeimmät sanat taskuun, joka täyttyy roskapostista.
En paljon mitään. kelaan, että ylihoo on lauantai, ensi vuoden jälkeen 2018, ajat on vaihtelevia, mutta varmuudella taiteilija Bowie on kuollut myös tulevina aikoina, it´s a long time being dead - kohta menee varmaan kaikki muutkin isot nimet, kuten Keef. Ozzya en oikein pidä kuin yhtänä outona piirroshahmona, sori.
mut tein niin, että siirsin tekemisenii omiini. halaan kotiinpäin, pelaan sekajoukkueessa, mutten seksuaalisesti.
teen lähtöä pakkaseen, en tee kuolemaa, teen ja väsään tätä lausetta, saattelen sen tehdyksi., muut tehkööt mitä diggailevat, tekemättömii jutui voi sittenkin sinnikkäästi myöhemmin duunata tehdyiksi. tekemättä siitä numeroa tai tekeentymällä tekemällä tehdyksi tekotaiteelliseksi tekeleeksi.
Pistän omassa ihanassa officessani pillit pussiin ja lähden viettämään ansaittua raitistelevaa viikonloppua.
Jaksan sitten taas maanantaina uusin voimin pistää veronmaksajien rahoja palamaan.
Pähkinä viikon vaihteeksi: montako sossutätiä tarvitaan vaihtamaan lamppu? → 
Mää alan paistaan vasta pilkittyjä ahvenia, joo on ne sentään perattu.
ryhdyn viettämään wiikendiä. iloitsen, että koirakarvaperheemme heitti ihan hyvän rundin osittain Pyynikillä, molemmat oli mansen mannuilla samoihin aikoihin. mähän käyn vähän syrjemmällä osan viikkoa touhuumassa, samoin hän… väsyttää enempi kuin oon valmis myöntämään… mut oon sinnikkäästi jaksanut,
ja voin todeta, että elämä on monilta osin parasta koskaan. onneksi tulevaa ei tiiä.
lähtöä
Heräsin vähän aikaa sitten, olen saanut pari kupillista jo aamukahvia. On aivan ihanaa, että nukun nykyisin aamulla pidempään!
Koitan ajella päivän kelkkaan ja punkkaan. vikat teriiniteet ja saskiat ja rutiininomaiset illan alasajorauhoittumiset.
Onneksi asiat on nyt mallillaan, eikä oikeestaan oo syytä ressata enempää olemattomia.
Kirjan aloitus vaan töksähtelee, en oo saanut potkua isokynän stoorin aloittamiseen.
Nämä ajat on totuttelua vaihtuneeseen viikkorytmiin. Mua ei kuuden tai viiden aikaan
herätykset sinällään haittaa, niistä on kokemusta ja koirailua vain puolisen
timmaa tuolloin, kunnes keväällä aamusatsi tuplataan, mutta ei liene
syytä vielä harppoa niin pitkälle tässä kohtaa tammista kuuta.
ei hosuta, vaan mennään vaikka silleen päivä kerrallaan…
niin ja en juo viinaa nytkään. ois muuten rabbistila amusel.
