mikä vaikuttaa nyt

Nyt sitten kostautuu tuo eilinen tramadolien nauttiminen ku päätä särkee niin pirusti. Onneksi ois vielä joku 4000milliä kaapissa jäljellä :slight_smile:

otin 3mg xanoria päivällä.
illalla toiset 3mg.

Bentsot, tramalit, piri ja ganjabis.

edit

Juon juuri ihanaa sitruunateetä. Hyvää ja tuntuu sekin rauhoittavan. Tai sitten nämä muut jutut. Kunhan yritän ajatella kaikkea mahdollista paitsi sitä mitä on tapahtunut. :unamused:

otin vielä 2mg xanoria.
pitää koittaa vihreetä teetä.
onko teen merkillä väliä.

Samaa kuin eilen: 500mg tramadolia + kukkaa omasta kaapista.

edit

vitutus…

Kerro mikä vituttaa? Devilla päivystää.

4 päivän dokaus putki ja kukkapaukut taustalla

Pandae huhuu jos olet siellä… Minä taistelen masennusta ja surua vastaan. Ja sitä oloa etten vedä koko kämppää paskaksi ja mene hakkaamaan ensimmäistä vastaantulijaa. Mutta mitä se auttaisi? Ei mitään. :frowning:

Nyt oon täs… Masentunut oon ollu jo jonkun aikaa. Siihen kuuluu sydänsuruja ja muita ihmissuhdeongelmia ja muuta päihdesaissee. Masentaas taas tilanne sen ex-tyttöystävän kanssa. Kivaa oli niin kauan, ku se täälä oli jussina mun seurana. Sen poikaystävä oli tipahtanu jo. Vitutusta lisää viel se, et tää kämppä ei ollukkaan niin hyvässä kuosissa, ku luulin ja porukat tuli tänää himaan. Nyt ne on valittanu jo useemman tunnin millon mistäkin ja faijaki sano, että muhun ei oo luottamista, oon nolla yms. Ehkä sitten olen nolla… Oon mokaillu täs kesän aikana jo suht monta kertaa. Sakkoja tullut, ovia hajotettu, putkassa käyty ja kaikkee… Vois mennä tupakalle ja repii letin päästä. Tuntuu vaan, et kaikki paska räjähtää päin naamaa kerralla.

Muunmuassa pesukone oli hajalla ja kaikkee tällästä pientä… :frowning:

Eipä taideta tässä talossa enää juhlia… Ainakaan vähään aikaan.

edit

kävin savuilla pihalla ja käppäilin samalla ku poltin.
sykkyys lähti :smiley:
vaikutti nuo xanorit varmaan viiveellä.

20mg tenox+6pack+diapamia joitain määriä+viinaa :open_mouth: Koht uimaan. :sunglasses:

Ikävää Pandae :frowning: Elämä osaa olla helvetin vaikeaa. Se tässä maailmassa vasta laittaakin vituttamaan, että toiset syntyvät kultalusikka suussa ja elävät sen kanssa aina, toiset syntyvät ilman lusikkaa, eivätkä sitä koskaan tule saamaankaan. Masennuksen kanssa on ikävä elää, tiedän sen kokemuksesta. Taistelen itse koko ajan, joka hetki, että jaksan enää elää. Varsinkin nyt kun siskoni on poissa. Koko 23 vuotta ja risat siihen päälle ovat olleet täynnä tuskaa. Etsin parhaani mukaan valoa ja koitan nauttia pienistä asioista. Sellaisista joita useimmat eivät edes huomaa. Muista, että tänään voi tuntua pahalta. Vielä huomenna, ensi viikolla ja ensi kuussakin, mutta asioilla on tapana järjestyä. Niin ainakin minä yritän ajatella, että vielä joskus olen onnellinen.

Muista ettet todellakaan ole täysi nolla! Olen itse mokaillut elämäni aikana niin paljon, että olet sen rinnalla varmasti täysi kymppi. Eikä kukaan meistä ole nolla. Me kaikki teemme virheitä ja mokailemme. Mutta niin sen kuuluukin mennä. Sillä ilman virheitä ei voi oppia. Ilman hyvää ei ole pahaa. Ja vaikka luottamuksen olisitkin menettänyt, niin muista, että sen voi hankkia takaisin. Luottamuksen takaisin saaminen voi viedä aikaa, mutta jos sen takaisin haluat hankkia niin näytät jatkossa olevasi luottamuksen arvoinen. Muista, että sinä olet ainutlaatuinen ihminen. Toista samanlaista ei löydy mistään. Älä anna masennuksen ottaa valtaa, vaan yritä jaksaa eteenpäin. Huomenna on uusi päivä ja se tuo mukanaan uusia tilaisuuksia. Voit luoda haaveita ja toteuttaa ne. Se vaatii taistelua, mutta jos todella haaveensa haluaa luoda todeksi, niin se on mahdollista. Taistelen täällä juuri itse kyyneleitä ja tuskaani vastaan.

Muista, että olet ainutlaatuinen. Paljon voimia ja tukea täältä päin! Kirjoittele ihmeessä tänne jos helpottaa. Devilla päivystää, vaikka seinät tuntuvat kaatuvan niskaan.

Devilla. Oon lukenu sun “juttujas” ennenku oon tänne rekistöityny ja puhunu paskaa tänne. :open_mouth: Mut pointti on, että sä haluat ja osaat jelppii ihmisii. :slight_smile: Oot hyvä ihminen. :sunglasses: