En näköjään ole yli kuukauteen kirjoitellut omaan ketjuuni mitään. On ollut kaikenlaista muuta puuhaa. Olen ajellut katsomaan sopivia asuntoja ja mökkejäkin aika kauaskin. Hauskoja, joskin raskaitakin reissut ovat olleet. Velä ihan sitä täysosumaa ole löytynt. Suunnitelmat ovat silti koko ajan selkiytyneet ja monia asioita olen oppinut.
Ihmissuhderintamallakin on uusia tuulia ja aika kiva ihminen on löytynyt. Moni asia osuu todella hyvin kohdilleen; tulevaisuuden suunnitelmat, kiinnostuksenkohteet ja raittiuskin. Kiva katsoa mitä tästä syntyy: jotain toimivaa vai taas vanhoja epäonnistuneita suhteita toistava asetelma.
Yritän itse olla viisas ja välttää änkeytymällä änkeytymästä liiankin tuttuun auttajan ja tukijan rooliin ja huolehtia omalta osaltani, että kummankin asiat pysyy yhtä tärkeinä.
Raitistumiseen tai muiden ongelmien ratkaisemisen suhteen tykkään todella paljon ajatuksesta pitää asiat yksinkertaisina. Vuosia sitten luin vitsin, joka omalla tavallaan kuvaa tätä hyvin.
“Mies oli käynyt vuosia psykiatrilla, koska ei saanut nukutuksi pelätessään että sängyn alla on joku. Käynneistä huolimatta pelko oli ja pysyi, kunnes eräällä tapaamisella mies sanoi, ettei tule enää ensi viikolla, koska ongelma on ratkaistu.
Psykiatri kysyi miten ja mies vastasi, että naapuri sahasi sängystä jalat pois, nyt alle ei mahdu ketään.”
Tällä en tarkoita etteikö terapia olisi tarpeen, olen itsekin tällaista apua saanut ja hyötynytkin siitä. Toisaalta joidenkin asioiden loputon vatvominen ei kohdallani ole niitä poistanut, vaan apua on ollut enempi käytännönläheisistä ratkaisuista, joilla ongelman kanssa pystyy elämään tai miten se vähiten haittaa elämää.
Alkoholiriippuvuuden kohdallakin ratkaisu on periaatteessa yksinkertainen; lopettaa alkoholinkäytön ja miettii siihen avuksi karvalakkimallin yksinkertaiset konstit, mitä tekee kun juomahimo tai henkisesti vaikea olo yllättää. Kävelee ulkona tai luonnossa, syö jotain, soittaa jollekulle, katsoo tai kuuntelee jotain, jonka jo entuudestaan tietää parantavan mielialaa. Seisoo tuullessa, katselee taivasta tai elävää tulta. Mitä vaan, mikä itsellä toimii. AA-ideologia nojaa oikeastaan samaan ajatukseen asioiden pitämisestä yksinkertaisena ja minulle jotkut huoneentaulut/mietteet ovat tärkeitä, vaikkein varsinaisesti aalainen olekaan. Tyyneysrukous on yksi ja “Tämäkin menee ohi” toinen.
Olen tullut lueskelleeksi viime aikoina joistain suomalaisista eläinten turvakodeista ja niistä on tullut jotenkin lämmin olo. Kokonaisuuden kannalta on kyse aika pienistä määristä tuotantoeläimiä, mutta mielessäni on alkanut itää pieni toivo, että ehkä toiminnalla ja julkisuudella on vaikutusta ihmisten mieliin. Eläimillä on nimet, heidän syntymäpäivänsä mainitaan, heitä hoidetaan eläinlääkärissä vaivaa ja rahaa säästelmättä. Ehkä se kaikki auttaa ymmärtämään, että jokainen lammas, sika tai lehmäkin on tunteva yksilö, ei pelkkää merkityksetöntä eläinmassaa.
Olen ollut välillä väsynyt, kun on liian monta asiaa yhtä aikaa mietittävänä. Kumppaniehdokas on suhtautunut tähän ymmärtävästi. Se ainakin on hyvä merkki. Väsyneenä ja keskeneräisenäkin on kiva olla merkityksellinen ja tärkeä jollekin ja on mukavaa kun jonkun ajatteleminen tuo perhosia vatsanpohjaan.
Eipä taida nämä ihastumis/rakastumisasiat kovin erilaisia olla olipa teini tai vähän vanhempi.
Mukavia ja raittiita päiviä kaikille!
on se kunnioitettava saavutus. Hattu päästä ja Onnea 
liekö siis taas vapailla markkinoilla..
