Merkintöjä kuljetulta polulta

[Vieraammaksi54]

Kiitos kun kirjoitit kokemuksesi. Minulla on myös vaikeuksia nukahtaa kun asiat pyörii päässä ja eikä niiltä saa rauhaa. Pelko ja ahdistus, syyllisyys kaikki… onneksi lääkäri on määrännyt minulle nukahtamislääkkeen, muttei ihan holtittomasti niitä saa ottaa, ei kolmea iltaa enempää peräkkäin. Yleensä en tarvikaan kuin harvoin. Siis nykyään. Kun raitistuin niin jouduin käymään sellaisen “unikoulun” kun en kyennyt nukahtamaan. Mutta olen ollut huono nukkumaan jo lapsena, joten se on kait syntymävika. minulla on liian vilkas mielikuvitus, mieli ei rauhoitu millään.

Samoin olen kirjoitellut hirveän määrän kirjoituksia, ja polttanut, ne ei ole kenenkään luettavaksi tarkoitettu. Mutta rauhoittaa pään kun kirjoittaa ulos sen mikä ahdistaa. Terapiassa kait sen opin että aloin kirjoittamaan kaiken ulos ja siten yrittää rauhoittaa itsensä.

Mutta kun muistaisin minäkin aina ne hyvät hetket, levolliset, ihanat, enkä muistelisi ahdistavia aikoja. Kait sitä voisi alkaa tosissaan opettelemaan, etten antais mielen kehitellä mitään hyytäviä kauhun hetkiä, pelkäämään jo etukäteen että mitä sitten jos. Niinhän minä olen tehnyt ja sössinyt ihmissuhteitani.

Mutta näillä mennään…

[Metsanpoika]

Kiitos ystävällisistä sanoista @Tämiss ja @Vieraammaksi54 ne tuli tarpeeseen tässä kohtaa. Eilen ‘yritin hoitaa’ pahaa oloa lepäämällä, piipahtamalla vierailulla, teimme myös pikku luontoretken hyvässä seurassa. Siitä huolimatta paha olo puski pintaan aika ajoin. Nukuin jo vähän paremmin. Tänään tein hyvän treenin ja siitä tuli hyvä mieli. Mutta nyt kun istun tässä kahvikupin ääressä omassa tuvassa, rintaa puristaa, pää on kipeä ja mieli apea. Tiedän, että joudun soitella muutaman ikävän puhelun vielä perheasioihin liittyen ja pelkkä ajatuskin kääntää vatsaa. Puhelut eivät auta enää mitään, mutta tilannetta on pakko selventää muutamalle ihmiselle, ainakin omille aikuisille lapsille. Tänään yritin jo hoitaa paria puhelua, mutta ei onnistunut, ajankohta oli epäsopiva. Voi kun pystyttäis puhua naamakkain, mutta välimatkat ovat pitkiä.

Kovasti herää takaumia liki parin vuosikymmenen takaa. Silloin avioero prosessi oli täysi kaaos useita vuosia ja jätti pysyvät vauriot varmasti useampaan ihmiseen, liian moni lähisukulainen oli innokas hämmentämään….tai kai he kokivat auttavansa tai nuorten asiat tuntuivat osin omilta, en tiedä…

Nyt tunnistin heti, että tältä minusta silloinkin tuntui usein. Oli niin paha olla ja vaikeaa, että sain fyysisiä oireita. Vihasin niin että tärisin. Jos jotain hyvää pitää hakea niin se oli sellainen päänsisäinen korkeakoulu, että oksat pois. Opin puhumaan, sietämään, antamaan periksi, hyväksymään että kaikkia asioita ei saa kuntoon, ainakin ihmissuhteissa siihen tarvitaan kaikki osapuolet mukaan, joskus asiat vain jäävät rempalleen ja kesken …ja on jatkettava matkaa…

Tiedän että tästäkin selvitään, mutta tunnistan että nyt on oltava tarkkana, ihmisen mieli pirstaloituu yllättäen kun sietokyky ylittyy. Kävin erovuosina tämän taitekohdan päällä taiteilemassa ja putoaminen synkkyyteen oli lähellä. Enää en aio käydä kurkkimassa.

Osittain join noiden eroajan pyörremyrskyjen tasaamiseksi ja hakeakseni ‘hauskaa fiilistä’ riitaisaan elämään. Jäi päälle.

Nyt en aio juoda. Uskon että tämä menee kyllä ohi. Miten joku sanoi, aikuisuus kuluu kun yrittää selviytyä lapsuuden traumoista… jotenkin näin.

Huomenna olisi työpäivä. Pitkä loma takana, monenlaista… joulua, perheen yhdessä oloa, parin ystävän tapaaminen, luontoelämyksiä kotitanhuvilla, urheilua, hyvää ruokaa, rentoutumista sohvalla…ihan hyvä loma.

Eikö se siitä….

Raitista ja hyvää loppiaista kaikille

[Metsanpoika]

YouTube videovinkki:

Aioin olla vuoden selvinpäin.

@vilizu / Vili Viljakainen

[Vieraammaksi54]

Huomenta. Kiva herätä aamulla kun jo toinen yö normaalia unta. Tästä voi olla jo kiitollinen sillä näin se taas jatkuu kun alkuun pääsee. Mites se sanonta kuuluukaan: alku aina hankalaa. Mutta no, uni on tärkeä. ja mieluummin ilman lääkettä, viinaa yms.

Illalla rauhoittelin itseäni, hoin että kaikki on hyvin, kaikki on hyvin, nyt et voi enempää tehdä. Ristin kätenikin ja rukoilin Jumalaa, sellaista lempeää rakastavaa auttavaa, ei vihaista ja rankaisevaa.

Olen miettinyt menneisyyttäni ja itseäni, millainen oikein olen? tajuan ja ymmärrän minkälainen persoona olen, pitääkö minun muuttua? Vai mitä tapahtuu? En tiedä, sen tiedän etten näihin tunne tiloihin halua mitään päihteitä.

Yksi ihana asia on myös nyt tullut elämääni takaisin, se oli poissa monta vuotta, olen alkanut näkeään unia, ei painajaisunia vaan ihan mukavia unia. Sekin meinaa että mieleni on rauhoittunut ja en enää ole kuin hälytystilassa, pelon ja ahdistuksen vallassa.

raittiina ja levollisena tänä aamuna. hyvää ja raitista viikon jatkoa!

[Metsanpoika]

Niin se meni tunteita tuntemalla tämäkin tunnemyrsky ohi, ainakin laantui.

Pari puhelua selvensi asioita hieman, ei kokonaan, mutta hieman.

Onneksi minulla on oma perhe tärkeysjärjestyksessä jakamaton ykkönen, joten tämä ei maata kaada, mutta sydäntä riipii silti, asia on merkityksellinen.

Tärkein havainto on kuitenkin, että nekin tunteet joihin tuntee kuolevansa, masentuvansa ikiajoiksi…ne helpottuvat olennaisesti parissa päivässä. Asiaa helpottaa perusasioista huolehtiminen: lepo, syöminen, juominen, ulkoilu, pieni liikunta tai tekeminen…

[Metsanpoika]

Kirjoitanpa välillä kun tuntuupi mukavalle Mukava päivä

Aamulla oli leppoisa tunnelma: leivinuunissa olevan tulen rätinässä puurot ja kahvit isännän kanssa, sytytettiin kynttiläkin pöytään aamukahvihetkeä ilostuttamaan.

Isäntä lähti hommiinsa, minä tein lihaskuntotreenin kotona sisällä ja sen päälle vauhdikkaan lenkin ja vielä hyvät venyttelyt päälle. Pakkanen on edelleen kipakka, kyllä lenkillä poskia nipisteli ja kylmä hiipi kunnollisenkin vaatetuksen läpi.

Tein hyvää ruokaa, vähän erilaista ja nyt pötkötän sohvalla hetken ja juttelen Teidän kanssa.

Tämä tuntuu hyvältä, tämä oli tavoitteeni kun halusin raitistua. Tavallista elämää ilman viinaa. Tällaisessa raittiissa elämässä on paljon hyvää, paljon sitä hyvää mitä juopotellessaan ei näe eikä huomaa, kun keskittyy vain niihin juomisiin. Tällainen seesteinen, leppoisa, touhukas ja reipas elämä on mieleeni, sopivasti kaikkea.

Olo on tässä hetkessä, just nyt, jälleen kerran, kiitollinen ja onnellinen

Nyt puoliso huhuilee kahville me mennään tänä iltana tanssimaan!!!

Raitista ja mukavaa talvista pakkaslauantaita kaikille

[Räpistelijä]

Ihana lauantaipäivän kuvaus.

[Tämiss]

Kivasti kirjoitit mukavasta päivästä ja tuo hetkessä eläminen on tärkeä pointti. Nuo sun liikuntajutut kans varteenottevia lisätä omiin päiviin.

Mullakin oli eilen onnentäyteinen päivä pitkästä aikaa. Nautin täysillä ilman alkoholihoukutuksia.

[Metsanpoika]

Työviikko alkaa olla viittä vaille valmis. Aamulenkillä mietin, että tunnelmat ovat kaksjakoset. Kaikki on hyvin Tämä viikko taas palautti maan pinnalle, arki on vähän tylsää. @Fincoco olen tällä viikolla joka päivä ajatellut kirjoittamaasi, voimaantunut siitä. Jotenkin se meni niin, että ‘tylsyys on merkki siitä, että kaikki on suunnilleen hyvin’. Ja näinhän se onkin. Loman jälkeen usein tuntuu tylsältä, kyllä se arki taas siitä kun pääsee vauhtiin. Ilta on vain niin lyhyt, ehtii niin vähän. Mulla jää kotiinpaluun ja nukkumaan menon väliin vähän reilu neljä tuntia ja siinä pitäisi ehtiä monta juttua. No mutta sellaista se on. Täältä poimin aikanaan vinkin valmistaa sunnuntaina suurempia määriä ruokaa valmiiksi tulevalle viikolle ja muutenkin täyttää jääkaappia ja pakastinta tulevaa arkea silmällä pitäen. Neuvo unohtui tällä viikolla ja heti arki ontui. Korjataan asia ensi viikolle.

Raittiuden ajanlaskussa alkoi uudet tuulet puhaltaa. Konkarit tästä ovat vinkanneetkin. Muistan tooooodella hyvin viime vuoden joulu- tammikuun vaihteen (ensimmäisen raittiin kuukauden). Voi taivas kuinka aika mateli, päivät ja illat kuluivat hitaasti, välillä tunnitkin laahasivat. Olin levoton. Huh huh. Nyt sama ajanjakso mennä vilahti. Niin vain tuli 13kk täyteen. Nyt tässä raittiudessa on toinen vaihe menossa, tai ties kuinka mones. Elämäntapa ja olo on vakiintunut, raittiutta ei tarvitse koko ajan ajatella ja puntaroida. Kun vuosi tuli täyteen, kysyin itseltäni ‘jatkanko raittiutta?’. Vastausta ei tarvinnut edes miettiä, se on selvä, ilman muuta. Elämä on NIIN paljon parempaa ilman viinaa. Ei täydellistä vaan parempaa!

Arvelen, että on tulossa ihan mukava viikonloppu. Monenlaista suunnitelmaa tässä kotinurkissa, katsotaan mitkä toteutuvat. Kelikin pitäisi olla mitä mainioin.

Raitista ja mukavaa perjantaita kaikille

PS. Tanssireissut selvinpäin sujuvat kerta kerralta paremmin. Molemmat huomasimme, että emme kiinnittäneet alkoholittomuuteemme enää mitään huomiota. Keskityimme omaan juhlimiseemme ja tanssimiseen. Meillä oli niin hauskaa! Ja kun alkoi väsyttää, niin ajelimme kotiin. Miten helppoa, kun on ajokunnossa. Pyhäaamuna yhdessä katselimme jo uutta tanssi-iltaa

[Tämiss]

Ai nyt se kateudenpiikki pisti. Tuo teidän tanssiharrastus : niin hyvää ja antoisaa liikuntaakin. Teillä tuntuu olevan niin kivaa yhdessä.
Pistänpä tuon mun : ”Nyt alotan/ alotamme harrastuksen“ listaan. Listassani on jo aikamonta tavotetta. Osa jo hyvää vauhtia toteutumassa. Kyllä selvinpäin tulee tehtyä kaikkea, mikä alkoholin takia jäi pitkäksi aikaa pois.

[Metsanpoika]

Sen verran täytyy kertoa, ettei tule väärinkäsityksiä…emme todellakaan ole mitään parketin partaveitsiä, mutta tykkäämme tanssia ja se on hauskaa. Ennen tuli istuttua pubissa ja baarissa, mutta ne eivät raittiina houkuttele. Joskus on mukavaa, kun on jotain ‘iltamenoja’ niin tanssiminen sen sijaan on hauskaa ilman alkoholia ja onnistuukin paremmin selvin päin

[Metsanpoika]

Ei tässä päiviä lasketa mutta huomasin, että tänään on juhlapäivä

• Ensinnäkin: Hiihtoretkipäivä (korkkaan hiihtokauden vasta tänään)
• 400 raitista päivää! Näyttää isolta luvulta.

No joo, lähinnä halusin vain toivottaa Teille kaikille raitista ja mukavaa lauantaita jos siellä on yhtä kiva talvikeli kun täällä, käykää ulkoilmassa

[Pompula]

Kivaa hiihtoretkipäivää ja paljon onnea 400 päivän kunniaksi. Täälläkin suunnitelmissa ulkoilua tänään, ehkä pidempi reipas kävely.

Kiitos ja samoin sinnekin mukavaa ja raitista lauantaita❣️

[Räpistelijä]

Onnenhali 400 päivästä! Aikamoisen hyvä syy juhlahiihdolle.

[Tämiss]

Tanssiminen on todellakin kivaa. Me on tanssittu vanhalla oppimammalle tavalla. Käytiin joitain vuosia sitten jopa tanssikurssilla. Huomattiin kumminki tanssivamme samoin ku ennenkin. Harmitti, kun lähialueen tanssipaikkana ollut rakennus myytiin. Ei olla paljo senjälkeen käyty. Lavoilla joskus harvakseltaan. Uittamon lavalla samalla, kun raveissa käytiin.

Onnea 400:sta päivästä. Mullakin jo 60 takana, mikä on uskomatonta..

[Metsanpoika]

Yks mielestäni hyvä vinkki raittiuden alkumetreillä rimpuilevalle: Lue tyyppien alkupään kirjoituksia ja heidän saamiaan vastauksia. Mielestäni oli lohdullista ja tsemppaavaa, kun luulin esimerkiksi että olen maailman ainut ihminen joka on älyttömän levoton kun en juonut…ja sitten täällä joku osasi selittää selkokielisesti, että kuuluu asiaan ja x ajan kuluttua helpottaa. Samoin useaan otteeseen tilitin täällä, että tuntuu kuin aika matelisi, on tylsää…ja niihinkin konkareiden vertaistuki kertoi järjellisen selvityksen. Useat tuntuvat juovan rekkakuormallisen erilaisia porejuomia ja keskittyvän karkinsyöntiin raittiuden alussa, minä mukaan lukien…tämäkään useimmilla ei jatku loputtomasti, helpottaa itsestään kun aikaa kuluu. Tällainen tieto on tärkeää, auttaa jaksamaan eteenpäin. Just käsillä oleva ongelma saa oikeat mittasuhteet, tieto siitä että kohta helpottaa, auttaa jatkamaan.

Vaikka en käy enää akuuttia päivittäistä kamppailua viinanhimoja vastaan, niin toivon että tarinani elämästä ilman viinaa rohkaisee kuitenkin pysymään polulla. On tämä vain niin paljon parempaa selvin päin.

Alkuun sitä murehti kovasti miten pärjää raittiina seuraavissa juhlissa ja seuraavan kesän terassilla, illanistujaisissa, saunailloissa, pikkujouluissa…. mitä kaikkea…tästäkin konkarit kirjoittivat, en itse keksinyt, ajan myötä vain elin todeksi….että ei kannata murehtia kovin pitkälle, asioilla on tapana järjestyä ja suhde sekä ajatus alkoholiin liittyen muuttuu koko ajan, päivä päivältä. Kannattaa keskittyä enemmän käsillä olevaan päivään ja hetkeen, päivä kerrallaan Toisinaan helpommin sanottu kuin tehty

Juomisen lopettaminen on yksi rankka vaihe, johon on hyvä saada vertaistukea. Tärkeää on saada tukea ensi viikkoina ja kuukausina. Lisäksi minulle on ollut todella tärkeää saada täältä lukea eri vaiheissa olevien raitistuneiden kirjoituksia, vaikka ihan vain siitä miten sitä arkea eletään raittiina ekan vuoden jälkeen, kolmen raittiin vuoden jälkeen…ja mikä upeinta kuulla miten raitis elämä rallattelee kun sitä on kertynyt jo lähelle kymmenen ja toisilla jo ylikin…jne. Mitä ihmiset ovat vuosien mittaan keksineet ryyppäämisen tilalle, noin niinku pitkässäjuoksussa. Alussa sitä ‘paniikissa’ keksii vaikka mitä, mutta mitkä jutut jää voimaan, kun vuosia kuluu. Miten ajatukset alkoholista, riippuvuudesta ja muiden alkoholin käytöstä muuttuvat.

Tällaista ajatustenvirtaa näin maanantaina.

Raitista ja mainiota maanantaita kaikille

PS. On se mieltä ylentävää olla se toinen reippaista työläisistä maanantaiaamuna, kun muu porukka valittelee krapulaa ja on ihan nakit silmillä

[Vieraammaksi54]

Onneksi olkoon raittiista päivistä (meille kaikille), ihanaa lukea onnistumisia.

Tanssi on minullekin tärkeä, nautin siitä kun saa mennä ja tulla ja olla, muistaa kaiken. Ennen luulin että muutkin juo ja on humalassa, eihän siellä juodakkaan vaan tanssitaan.

Ja se että voi mennä auton rattiin mihin aikaan vuorokaudesta tahansa eikä tarvi pelätä että onko veressä vielä alkoholia.

Ja mikä onkaan ihanampaa kuin tylsä arki, en ois uskonut että nautin tylsästä arjesta, että kaikki on järjestyksessä ja hallinnassa.

Nyt kipin kapin aamuaskareisiin ja ulos lenkille. Hyvää päivän jatkoa ja nautitaan viinattomasta elämästä!

[Metsanpoika]

Torstai aamu, usein viikon raskain aamu herätä ja päästä vauhtiin. Ehkä siitä johtuen putkahti tänään aamutouhuja kotona vielä tehdessä mieleen, että onpa hyvä olo. Oikein pysähdyin muutamaksi sekunniksi aistimaan ja tunnustelemaan hyvää oloa, sekä kropassa että mielessä. Samantien muistin kyllä, millainen olo oli esim.puolitoista vuotta sitten joka aamu. Täysin vastakohdat. Olis ‘kiva’ jos olis kuvat molemmista, sitä pöhöttynyttä, silmäpussillista krapulanaamaa ei tosin pystyisi kuin vilkaista

Hyvä näin, oikein hyvä.

Sitten ajatuksista vielä vähän, kun on ollut puhetta, että niitä tulee ja menee, tässä hyvä esimerkki. Minulla ei ole aikoihin ollut juomisajatuksia, mutta kas, olin ryhmäliikuntatunnilla, siinä alkulämmiteltiin ja olin hyvällä fiiliksellä, ehkä vielä aikalailla vauhtipäällä työpäivän jälkeen….aivan puskista iski mielikuva ja huomasin ajattelevani, että jos ryyppäisi oikein kunnolla, silmissä vilahti muutama tuttu pullo… mitä ihmettä!!! On se viinapiruperkele sitkeä aivomato! Yhtään ei tehnyt mieli juoda, ei mitään siihen liittyvääkään ja sieltä se putkahti tommonen ajatus ja mielikuva. No, taisin naurahtaa jopa ääneen, ajatella että kaikenlaista. Mutta myöhemmin säikähdin vähän, näin se alkoholi tunkee väkisin ajatuksiin.

Tänään toimelias torstai ja huomenna mukavasti perjantai. Puolisolle tuumin alkuviikosta, että ‘on tää vähän tämmöstä’…hän sai heti kiinni ja sanoi, että ‘joo, vähän nihkeetä on’ ….tarkoitimme vuoden alkua töissä, arkea. Mutta näin se on lähes joka vuosi, kyllä se siitä käynnistyy. Nyt ei vaan vielä oikein huvita, innosta, motivoi. Työ tuntuu suorittamiselta, vähän raskaalta, nihkeeltä.

Raitista päivää taas kaikille

[kaaosteoria66]

Aivomato on sitkeässä. Tästä se päihdelääkärinikin valisti. Itselläni on myös tullut noita ajatuksia täysin odottamatta ja ns hyvällä hetkellä. Johtuu varmaan siitä, että sitä holia on tullut naututtua myös niinä hyvinä hetkinä. Hyvin taklattu. Näitä ei kannata pelästyä ovat vain merkkejä siitä miten syviä ovat tavat.

[Riikinkukko]

Jännä, miten eri tavoin uuden vuoden alku eri ihmisiin vaikuttaa. Itse on sellainen “puhtaan pöydän” aloittaja. Innoissaan siitä, että kaikki edellisen vuoden painolastit työn osalta saa jättää pois ja lähteä tekemään uutta tulosta. Ja sama myös vapaa-ajalla eli hirveä tohina päällä talvella, joka kesää kohti ärsyttäcästi alkaa sitten lipsua