Lämpimästi onnea ja kiitos itsellesi.
Kirjoitit ketjusi toisessa postauksessa näin:
Olet todellakin onnistunut kehittämään noita molempia kohtia tämän ensimmäisen vuoden aikana. Tuo positiivisuus on varmasti auttanut muitakin kuin allekirjoittanutta.
Tsemppiä seuraavaan vuoteen, päivä kerrallaan!
Paljon onnea - aavistin jo kauan sitten, että saavutat tämän päivän! Hyvää jatkoa myös!
Lämpimät kiitokset Teille kaikille 
ilahduin ja liikutuin kovasti onnitteluista, kauniista kukista ja ystävällisistä, kannustavista sanoista. Te ymmärrätte 
Eilen oli mukava päivä. Aamupäivästä kävin kisailemassa ja sen jälkeen kävimme kullan kanssa syömässä juhlapäivällistä, tarjolla oli jouluruokaa. Nam. Tuntui hyvältä kun hän huomioi juhlapäiväni.
Olen pyöritellyt mielessäni mitä kirjoittaisin…paljon tässä ketjussa jo on sanottu ja pohdittu…nyt kun sen hetki olisi en oikein osaakaan kiteyttää 
no, ehkä se ei ole vahvuuteni muutenkaan.
Tärkeimmältä saavutukselta tuntuu se, että mielenmaisema on puhdistunut negatiivisuudesta ja jäljelle jäänyt tavallinen minä, pääsääntöisesti positiivinen, toimelias, reipas ja iloinen minä. Näen elämän ja tulevaisuuden valoisampana.
Moni asia on nytkähtänyt raittiuden myötä parempaan suuntaan kuten terveys ja raha-asiat. Enpä ole enää kuukausiin alkoholia kaivannut mihinkään.
Tarpeeksi vahva olo tästä raittiudesta ei vielä ole, joten täällä palstalla aioin edelleen teidän harmina roikkua 
Tällä hetkellä minulla ei ole muuta tukea raittiudelle kun te täällä. Se on tuntunut riittävältä, vaikka alkuun olisi ollut hyvä saada joku matalan kynnyksen tapaaminen livenä tms. Mutta tässä hetkessä tämä tuntuu hyvältä. Minulle on tärkeää “keskustella“ täällä muiden raittiiden kanssa alkoholittomuuteen liittyvistä asioista, koska täällä “oikeassa maailmassa” alkoholi ja ihmisten alkoholin käyttö näyttelee niin suurta roolia. Esim.tiedän kun menen töihin huomenna, kuulen vain ryyppytarinoita, kuinka on juhlittu jne. Ei siinä voi alkaa kertomaan miten on ihanasti viettänyt raitista viikonloppua ja miten se tuntuu niin hyvältä 
mutta teille voi 
Olo on onnellinen ja kiitollinen sekä utelias näkemään, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.
Raitista ja suloista sunnuntaita kaikille
Täytyypä huomenaamulla katsoa mikä on töissä ukkojen vointi.
Perjantaina lähtivät suoraan töistä humpalle. Siinähän menee aina lauantaiaamuun, josta muutaman tunnin unien jälkeen jatketaan juomista. Seuraavat 18-20 tuntia vedetään kaksin käsin. Sunnuntaina on niin kauhea olo, ettei uskalla silmiä avata, vaan pakkohan se on. Muutamia loiventavia, tuntikausien päiväunia ja sitten katsomaan onko viikatemies sängyn vierellä odottamassa ja punomassa juonia liskojen yötä varten.
Lakanat märkänä pyöritään muutama tunti ja sitten aamulla autolla pää punasena sorvin ääreen. Osa tutisee, kuin horkassa, eikä syöminen tule kuuloonkaan.
Maanantai-iltana olo jo hieman helpottaa, niin voi taas ottaa ihan pari, kuten Euroopassa tekevät, onhan se nyt taas ansaittu.
Torstaihin mennessä voidaan olla jo melko hyvässä kunnnossa, mutta perjantai se taas lähestyy ja olo on levottoman ja hyväntuulisen risteytys. Vitsit lentelee ja kovasti jo naurattaa.
Tällaista rallia voidaan vetää vuosikymmeniä, ei siinä olla kovin kaksisessa kunnossa enää viiden kympin jälkeen.
Olen kovasti kiitollinen, ettei oma elämä pyöri enää juomisen ympärillä, juomista suunnitellessa tai siitä toipuessa. Se on niin rankka laji, ettei siinä sarjassa ole ikämiesluokkaa.
Jokainen alkoholista eroon päässyt voi taputtaa itseään selkään ja sanoa: hienosti tehty! Jossain oli meemi, jossa luki jotenkin näin: Jos pystyt lopettamaan alkoholin käytön maailmassa, joka kaikin keinoin sitä tuputtaa, niin pystyt mihin vaan.
Upea saavutus @Metsanpoika Ja hienoa huomata kuinka täällä jokaista kannustetaan, oli raitista aikaa sitten vuosi tai viikko! Olen todella tyytyväinen omaan tilanteeseeni, että korkki on pysynyt kiinni jo 12 päivää. Ei ole ollut ikävä sitä hapero-oloa! Ja ehkä muistikin alkaa pikkuhiljaa parantua - jos huononuistisuus sitten liiasta alkoholinkäytöstä on johtunut. Ja mieliala on parempi. Näillä mietteillä uuteen viikkoon!
Kiitos paljon @Pakkastyttö 
Hyvä alku sinulla käynnissä, kohta kaksi viikkoa 
Kulunut, mutta edelleen käyttökelpoinen vinkki, keskity tähän päivään, olemaan tänään raitis ja miettimään mikä siinä auttaisi… hyvä ruoka, ulkoilu, kaverin tapaaminen, lukeminen, ennakointi… huomenna kun heräät, olet jälleen itseesi niin tyytyväinen ja taas on motivoituneempi elämään raittiina seuraavan päivän…näin hyvän kierre jatkuu ja voimistuu… Hyvä Sinä Raitista ja mukavaa päivää!
Pitänyt kirjoittaa jo monesti ylös, mutta aina unohtuu…
Ensimmäisinä raittiina kuukausina kannoimme isännän kanssa kotiin kassikaupalla alkoholittomia porejuomia. Joimme, minä varsinkin, niitä kuin vettä, monta tölkkiä päivässä. Silloin tällöin se harmitti, tuntui turhalta, mutta pyyhin ajatuksen pois ja mietin, että jos minun tekee mieli porejuomia (vissyä, makuvissyjä, limsaa, alkoholitonta olutta jne) niin juon niitä, parempi vaihtoehto se kuitenkin on kuin alkoholi.
Ajattelin jos jotakuta raitistunutta vaivaa sama porejuomajano, niin voin kertoa, että se on mennyt ohi. En tiedä tarkalleen milloin, mutta jo hyvän aikaa juomatapani ovat olleet senkin suhteen kohtuulliset. 
Porejuoma päivässä ja viikonloppuna pari…
Alussa sitä alkoholitonta joi sillai pakonomaisesti ja aivot ihmetteli, miksei yhtään pärise. Hiljalleen sitä kuitenkin hitaampikin tajusi, ettei alkoholittomia juomia kiskota kaksin käsin. Sellaisen voi ottaa seuraksi, janoon tai saunassa, mutta sen käyttötarkoitus on eri.
On muuten uskomatonta miettiä olutmääriä, joita tuli joskus kerralla juotua.
Jos pöydälle laitettaisiin saavillinen maitoa ja sanottaisiin, että alappa poika kiskoa, niin onnistuisiko -niinpä.
Muutenkin tuntuu nykyään hölmölle, että piti olla koko ajan joku muki kädessä. Mihin ihmeen maratooniin sitä itseään nesteytti.
Ei kahvilassakaan juoda pannullista ja syödä pellillistä.
Moi. Lueskellut sun tarinaa ja paljon onnea vuodesta täältäkin, tosi hienosti vedetty 
Iso kiitos @BR50
aamun piristys, niinpä, nesteytys kunnossa, ei vaan muuten se elämäntapa tukenut maratoonia
Siivosin työpöytääni ja samalla työreppua. Sieltä löytyi unohdettu muistikirja. Kirjoituksia alkoholinkäytön lopettamisesta vuodelta 2020 alkaen aina tähän menneeseen alkusyksyyn…
Olipa se luettavaa. Epätoivoa, ahdistusta, pahaa mieltä, hyvää pohdintaa, yritystä, pettymyksiä itseen. Selvästi ‘opiskelin’ asiaa, vaihtoehtoja. Minnesotahoito kuukauden lähijaksolla oli vakavassa harkinnassa, vain ajankohta milloin sinne ehtisin, oli auki. Olin ollut sinne yhteydessä ja asiat olivat selviä. Olin luetteloinut asiaan liittyviä kirjoja, podcasteja, YouTube juttuja… Kaikenlaisia ‘itsehoito’ menetelmiä ja konsteja olin kirjannut. Päiväkirjamaisesti omia fiiliksiä. Oli kamala lukea kuinka yritin…ja epäonnistui…ja se ahdisti, olin kovin epätoivoinen…
v.2021 huhtikuussa olin liittynyt tänne plinkkiin, lopettajiin…v.2024 joulukuussa lopetin. Siinä välissä on vettä virrannut…
Kyynel meinaa tulla silmästä, mutta olen töissä. Taputan sen ajan urheaa pientä itseäni, tsemppaan, hyvin sä jaksoit, se oli esivalmistelua, tien raivaamista, jotta nyt on näin hyvin.
Tässä hetkessä nyt olen onnellinen ja kiitollinen taistelija 
Sydänlämpöiset onnittelut. Hienosti tehty. Tuli kyynel täälläkin, kun muistelin noita omia muistiinpanoja ja päiväkirjamerkintöjä. Se tuskan määrä mitä noilta sivuilta voi lukea on valtava. Olen yhden vihon hävittänytkin takavuosilta, kun en halunnut kenenkään sitä jälkeeni löytävän. Varsinkaan oman lapseni. Eipä silti olisiko hän saanut käsialasta selvääkään, mutta silti. Hyvin kuvailit asiaa näin se on: tien valmistamista lopulliseen raittiiseen elämään. Huh mikä matka, mutta tässä ollaan nyt. Hyvä Sinä ja hyvä minä. Eteenpäin mennään
Lämmin kiitos ja halausrutistus @kaaosteoria66
…lukemisen jälkeen, taisin lukea kahdesti, heitin muistivihkon hellan pesään… nyt on muistot vain…
Hyvä me, eteenpäin mennään
Vai pitäisikö sanoa takavuosien Putoushahmon sanoin : Ristus mikä reissu… 
Joulu…on siinä tohinaa…
Lapset puolisoineen saapuivat jo aatonaatonaattona ja siinä saapui Joulu myös meille. Illat jäivät itselle erityisen lämpimästi mieleen, pelattiin pelejä ja herkuteltiin. Aattoiltana, ennen saunaa, pidettiin ulkona ‘urheilukisat’ , oli mukava vähän liikkua, vaikka meinasi syönnin päälle olla vähän tukalaa. Myöhäisen illan hautausmaakävely koko porukalla oli myös tunnelmallinen. Useampi hetki, kun valmistimme porukalla, yhdessä ruokaa, jäi myös mukavana mieleen. Samoin se, että sisarukset innostuivat yhdessä hoitamaan saunan lämmityksen joka päivä
Löysin tähän jouluun rentoa mieltä. Siitä huolimatta jotenkin ‘jännitin’ joulua, että osaisin tarjota ja luoda kaikille mieluisan joulun. Jännitys ilmeni huonoina yöunina, mutta en enempää stressannut sitä, kun ajattelin että kyllä se hyväkin yö vielä koittaa.
Ei varmasti ollut meillä kaunein joulukoti, kaunein joulupöytä ja kaunein joulukoristelu… melko vaatimatonta etten sanoisi… mutta isäntä ja emäntä olivat raittiita, kaikilla hyvä mieli ja tunnelma oli mukava.
Eilen iltapäivällä tupa tyhjeni nuorisosta, jatkoivat toisaalle joulun viettoon. Siitä seurasi haikea, alakuloinen mieli, ikävä. Ikävä heitä, heidän lapsuuttaan, kun eivät lähteneet mihinkään
Vierailimme vielä sukulaisissa ja illalla yhdessä siivosimme enimmät sotkut. Pientä iltapalaa ja sohvalle elokuvan pariin kullan kainaloon rentoutumaan. Joulu on tässä kohtaa enimmäkseen vietetty ja tänään on rento päivä.
Juominen ei käynyt itsellä mielessä minkäänlaisena vaihtoehtona. Tuntui hyvältä olla raittiina useissa hyvissä hetkissä aikuisten lasten kanssa…peleissä, ruokaillessa, autoillessa…kaikessa…
Välillä kun ahdisti puuhaaminen ja kaikki, hetkellisesti, kävi mielessä miten helppoa olisi juoda pää täyteen ja sammua… mutta sitten mielikuva alkoi oksettamaan ja naurattamaan …niinpä keitin rauhassa kahvit, ihan ‘väärään kohtaan päivää’, kysyin ‘ottaako joku muu’, istuttiin hetki ja nautittiin, juteltiin, hymyiltiin…ja sitten jatkettiin touhuja hyvällä mielellä
Nuoriso otti illalla useamman oluen, huomasin että se harmitti minua, vaikka eivät silmin nähden humaltuneetkaan.
Semmoista tänne mettäperälle näin minun toisena raittiina jouluna
Raitista ja mukavaa Joulun jatkoa kaikille
Hauska kun näitä alkoholi-aiheisia pohdintoja putkahtelee mieleen miten sattuu…
Eilen ajattelin pariinkin otteeseen, että onpa rauhallista, mukavaa, leppoisaa…ja vähän tylsää… Aiemmin olen heti yrittänyt poistaa tylsää hetkeä juomalla tai esim.Tapanin päivänä olisimme aiemmassa elämässä järjestäneet ‘juhlat’ tai lähteneet jonnekin juhlimaan. Nyt ei jotenkin huvittanut lähteäkään mihinkään, oli menoja tälle päivälle. Lopulta tylsyyskin on vain tunne, joka sekin menee yllättävän nopeasti ohi. Tänä aamuna mietin, että tekisi mieli sanoa, että elämä on tylsempää raittiina, mutta ei se ole totta…tylsän hetken ‘joutuu’ raittiina kokemaan raakana läpi… mutta se kestää n.15 minuuttia ja on ohi. Jos sen pienen tylsän hetken koittaa poistaa juomalla, niin seurauksista kärsii kauemmin kuin vartin, eikä tylsyyskään poistunut, siirtyi vain eteenpäin.
Ehkä raittiuden haasteita on ideoiminen. Ihminen on taipuvainen haluamaan että ‘elämä olisi helppoa ja vaivatonta’. Raittiina on nähtävä hiukan vaivaa ja ideoitava uusia keinoja poistaa tylsyyttä, keksiä tekemistä, ajattelemista… tai sitten vain elää läpi se vartin tylsä hetki ja jatkaa sen jälkeen elämää…
Olipa vilosoviset pohdinnat… en tiedä pääsikö kukaan juonesta kiinni, eikä sen väliä, halusin vain kirjoitella sen tähän ylös osoittaakseni, että alkoholi aiheuttaa edelleen ajatuksia ja pohdintoja. Lopputulemana, että eipä ole juominen häävi konsti tylsyyden poistoonkaan…kuten ei konstiksi mihinkään muuhunkaan…
No, tänään ei ehdi tulla tylsää hetkeä, olemme jo pari tuntia olleet reissun päällä menossa…ehkä oli hyvä ja tarpeen eilen huilata ja tylsistyä…15 minuuttia
Raitista ja mukavaa päivää kaikille
olen kirjoittanut täällä tämän ennenkin mutta nyt on hyvä hetki kerrata: Tylsä on hyvä, silloin ei ole asiat myöskään huonosti
Kun sen itsekin sisäistäisi kun iskee ylipääsemätön tarve tehdä jotain tai lähteä jonnekkin tms. Että olis vain paikoillaan ja rentoutuisi
Näin se on ja siitä täytyy itseä silloin tällöin muistuttaa
Pieni rauhallinen hetki käsillä. Isäntä lähti jo pihalle hommiin. Odottelen leivinuunin hiilloksen hiipumista, jotta saan pellin kiinni. Lueskelin plinkkiä joulun ajalta. Monta ajatuksia herättävää päivitystä. Mukava oli lukea myös muiden raittiista jouluista. Luin, että on muitakin joita haittaa toisten juominen ja humaltuminen. Tuntui kivalta, hävisi tunne että olen vain itse pikkumainen.
Eilen tuuli puhalteli huolella, sähköt oli poikki yli 14 tuntia. Nyt on keli rauhoittunut. Kaipaan kaveria, juttuseuraa…
Näin uuden alkavan vuoden kynnyksellä mietin mitä elämä tuo tullessaan ensi vuonna. Ajatukset kääntyvät jo tulevaan.
Raitista ja mukavaa päivää kaikille
