Merkintöjä kuljetulta polulta

[Metsanpoika]

Päivä 18. Kohta pari työpäivää takana. Onneksi on tämä ja seuraava viikko vielä pyhillä höystettyjä, vähän kevyempiä.

Jotenkin se minulla aina joulun jälkeen on mieli kevyempi. Kevättä kohti!!! Päivä pitenee ja vuoden parhaat 9kk edessä

Olen aivan loppusuoralla äänikirjassa:
Juomishäiriö, Anna Karhunen
Löytyy toki kirjana ja aionkin sen sellaisena seuraavaksi hankkia. Vahva suositus. Osuu ja uppoo 40-50v naiselle ja miksipä ei muillekin. Olen todella paljon löytänyt samaistumispintaa. Hän on onnistunut sanoittamaan osuvasti omia tuntemuksiani ja ajatuksiani. Lisäksi moni asia, jota en ole osannut ajatuksissanikaan sanoittaa, on siinä kirjoitettu auki. Eli minulle kirja kolahti.
Ainoastaan sellainen bile-juominen ei varsinaisesti ole ollut mun juttu. Tai siis olen kyllä käynyt silloin tällöin, nuorempana useamminkin, bileissä ja juonut. Mutta juhlat ovat nykyään niin harvinaisia, että sellaista biletys / sosiaalista painetta minulla ei juomiseen ole. Olen melko varma että todella harvaa ihmistä kiinnostaa juon tai en, enkä usko juuri kenenkään asiasta kyselevän. Minulla on useita eri kaveriporukoita, eri harrastusporukoita ja joka porukassa löytyy niitä ketä ei juo ja niitä jotka juo toistenkin puolesta sekä kaikkea siltä väliltä. Kaikki sulassa sovussa

[Metsanpoika]

Nyt on muutama päivä ollut helpompi olla, alkoholi on ollut harvemmin mielessä ja jos on käynyt mielessä, niin vain hetken.

Uusi vuosi, uudet kujeet. Odotan tulevalta vuodelta mukavia seikkailuja ja monenlaisia luontokokemuksia eri vuodenaikoina. Rakkautta. Ystävyyttä.
Toivon terveyttä ja hiukan salaa, varovasti kuiskaten, raittiutta

Otimme puolison kanssa illan kunniaksi snapsilasista inkiväärishotit (poltteli kuin Jallu, mutta käsittääkseni terveellistä ).
Ruualla alkoholiton crisp radler (suosittelen, vaikka ei se kyllä oikeen mikään olut ollut, mutta hyvä, raikas juoma).
Kohta lähdemme katsomaan tuohon kylätalolle ilotulitusta ja puolelle yölle kippistelyyn varasin holittoman kuoharin (2dl). En ole kyllä kuoharista ikinä piitannut, mutta ajattelin jotenkin juhlistaa

Kiitos kaikille Teille vertaisystäville❣️ olette tärkeitä.
Kaikkea hyvää tulevalle uudelle vuodelle, tapahtukoon hyviä asioita,
Raitista uutta vuotta!!!

[Setämies]

Tuo hauras toive raittiudesta, jota tuskin uskaltaa ääneen sanoa itselleen voi kantaa sinut vielä todella pitkälle.
Toivotan sinulle oikein hyvää uutta vuotta, ja että tuo sinun toiveesi tulee toteutumaan.
Olen muuten itse juonut jonkun verran tämän vuoden aikana alkoholitonta kuoharia ja olen siitä pitänyt vähän enemmän, kuin alkoholillisesta kuplivasta.
Sopii mielestäni erittäin hyvin ainakin raskaan ruoan kaveriksi.

[Metsanpoika]

Hyvää vuoden ensimmäistä päivää
Vapaapäivä, istuskelin takkatulen äärellä aamupalalla ja viipyilin omissa ajatuksissani. Minulla on nyt vuoden ensimmäisenä aamuna ihana, miksikä sitä kutsuisi, kupliva öö pirskahteleva olo, sellainen iloisen toiveikas ja odottava, että mitä kivaa tänään tehtäisiin ja huomenna ja sitten ja sitten…

Täällä näitä on luettu usein, mutta eikös tämä ole oikein kanava siihen, että:
KYLLÄ SE VAAN ON UPEAA HERÄTÄ RAITTIIN PÄIVÄN JA ILLAN JÄLKEEN UUTEEN RAITTIISEEN AAMUUN

Talvikeli on taas mitä parhain. Eilen jo suunnittelin, että tänään lähden kunnon hiihtolenkille, kun pääsen valoisalla liikkeelle. Odotan sitä niin että naurattaa.
Kunhan saan takan pellin kiinni, niin menoksi.

On sekin uskomatonta, että ne alkoholi-ajatukset vain ikään kuin kutistuvat päivä päivältä, haihtuvat. En olisi uskonut, kun pari ekaa viikkoa oli kyllä tosi hankalaa. Ei tässä nyt helppouteen vielä voi tuudittautua, mutta hiukan edes on jo helpottanut. Olo alkaa olla reilusti parempi. Odotan kovasti neljän viikon täyttymistä, kuukautta, vaikka kolmen viikon juhlapäivä on kohta
On luotettava prosessiin, vaikka ei joka hetki siltä tunnu. Uskoa konkareita, että päivä ja hetki kerrallaan, ja koko ajan helpottaa…alkoholi jää taka-alalle ja joskus vuoden, kahden kuluttua tuskin muistaa koko asiaa, ei kuulu elämään mitenkään…
Tällaisia mietteitä täällä tuvassa metsän keskellä emäntä pohtii takkatulen ääressä, samalla kun juo puoli pannua kahvia

Niin ja isäntä joi eilen puolen litran oluen ruualla ja sanoi, että alkaa ainakin parin kuukauden tipaton. Viime vuonna hän oli samanlaisella lupauksella huomaamatta lähes 6kk. Meillä nämä ovat kummankin omia päätöksiä, emme puutu, mutta kannustamme ja otamme tosissaan toisen pyrkimykset. Isäntä juo kuitenkin suht vähän, mutta taitaa olla kyllästynyt siihen vähäänkin. Eikä sitä sovi vähätellä, että kyllä se omaa raittiutta helpottaa, kun toinenkin raitistelee vierellä

Mukavaa raitista päivää kaikille

[Muumimamma1]

Hyvää Uutta Vuotta. .olen ihaillen lukenut näitä ketjuja, kuinka jotkut osaavat raittiuden ottaa aika (Metsanpoika) reippain mielin. Minulla on nyt 2 kk takana ja aika haastavia ja masentavia hetkiä olen kokenut. Vaikka kuinka summaan + ja - niin väkisin nousee mieleen ne hilpeät illat ja reissut, vaikka kääntöpuolella on nekin paskareissut, puolison ja lasten huoli salajuomisestani. Masentaa kun tuntuu välillä jäävän “kaiken” ulkopuolelle, vaikka eihän niin ole. On hyvä puoliso, lapset, ihanat lapsenlapset, tukevat ystävät, terveys jne…mutta aivot vielä pyörii entisessä. Kevät tulee, hiihtokausi alkaa…valo…kesä…jospa tämä tästä. Minulla on kirjastoon varaus “Juomishäiriö” kirjaan. Sitä odotan. Luen muutenkin paljon aiheesta. Aloitin antabus kuurin tähän alkuun tueksi, ehkä sekin väsyttää ja masentaa. Mutta nyt on pantava kaikki peliin. Kaikki keinot käyttöön että parisuhde, perhe ja terveyteni pysyy kunnossa. Minäkin olen “laumaeläin” hyvä termi kaipaan elämää ja seuraa - mutta jatkossa se olisi hoidettava selvin päin…Raitista alkavaa vuotta

[Urtsi]

Tsemi, Muumimamma1!

Kyllähän välillä on vähän vähemmän energisiä aamuja varmaan kaikilla, vähättelemättä sitä, että ne heitot ja tilanteet voivat olla myös eri mittaluokissa, mutta siis kyllähän sitä välillä varmaan jokainen selvin päin painanut homo sapiens nousee känttyräisenä aamulla.
Kaiken kaikkiaan, all in all, olen varma, että yleisesti ottaen paremmalla fiiliksellä mennään selvin päin. Siihen liittyen näitä ihan fysilogisia faktoja sekä myös psykologisia puolia (tahtominen, teot).
Näitä nyt on tässä tullut kelailtua.

EIlen olin kaupungilla ja ehkä jossain vaiheessa oli mielessä se juominenkin, ei pahasti, mutta kävi mielessä siinä humussa. Olin kuitenkin, ja tämä tuli selvänä oivalluksena illan aikana, iloinen etten ollut juonut. Paljon skarpimmin juttelin, tanssinkin ja hauskempaa oli kuin mitä kännissä on ollut (aika surkeita esityksiä riittää sieltä ja sellaista, minkä on ikään kuin pitänyt olla hauskaa, on ajatellutkin, että on hauskaa, mutta eipä ole oikeasti ollut, vaan on ollut sitä samaa…).

OK, mutta tästä jatkuu Muumis1 ja hyvä juttu musta tuo, että otat antabusta, osoittaa, että tätä tahdot ja se voi antaa sen jakson, jonka aikana ajatuksissa voi tapahtua avautumista ja muutosta (vähän samalla tavalla siis itsekin lähestyen).
Eikös se antabus just voi väsyttääkin, varmaan ainakin alkuun ja pistää pakkia sekaisin ja ehkä vähän tökeröittää oloa.

Tsempit, hyvää uutta vuotta tästä!
t. Urtsi

[Olga]

Moi, en tiedä helpottaako yhtään mutta meitä on monia muitakin, jotka haikeudella muistelevat värikkäitä reissuja ja kokevat mahdollisesti raittiina jäävänsä monen hauskan ulkopuolelle. Omaan elämääni alkoholi on tuonut sosiaalista lystinpitoa ja iloista meininkiä (viimeksi eilen). Nyt se alkaa kuitenkin olla ohi.

On täysin ymmärrettävää tuntea pienoista surkeutta. Päivä kerrallaan. Vaihdossa tulee kuitenkin niin paljon hyvää. Ehkä tämä kuuluu tähän keski-ikään.

[Setämies]

Hurjasti tsemppiä @Muumimamma1!
Siellä edistytään parhaillaan hurjaa vauhtia, vaikka se ei ehkä siltä aina tunnukaan.
Itse koin myös luopuvani jostain siinä ensimmäisten kuukausien aikana, ja annoin itseni tuntea surua ja haikeutta. Se oli välillä hyvin voimakastakin.
Ihan niin kuin Olgakin tuossa sanoi, tämä liittyy monella meistä myös ikääntymiseen, ja niin minäkin kaipasin kuitenkin tarkemmin ajateltuna nuoruutta ja kaikkia niitä hetkiä, joissa alkoholi tuntui vielä ilon lähteeltä ja sen myötä elämässä kaikki mahdolliselta ainakin hyvässä nousussa.
Mutta pääsin pikkuhiljaa eteenpäin, kun nöyrästi vain hyväksyin sen, että tässä elämässä ei mikään ole ikuista.
Alkoholilla on myös se oma elinkaarensa, jonka loppupäässä ei ole enää mitään iloa tarjolla, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Ja kun elämästä poistuu jotain, niin sen tilalle tulee muuta. Iso muutos toki hämmentää, ja se ei tosiaan tapahdu yhdessä yössä, mutta päivä kerrallaan kun vain ottaa pikkuhiljaa uusia ja halutessaan palauttaa vanhojakin juttuja elämäänsä, ennen kuin alkoholi sen syrjäytti, niin alkoholi alkaa hiipumaan pois aivan samalla tavalla, kuin se on vuosien saatossa päässyt hipsimäänkin elämän eri osa-alueille.

[Muumimamma1]

Voi kiitos tsemppavista vastauksista​:gift_heart:Järki sanoo juuri noin, mutta tunnepuoli on vielä välillä entisessä käytösmallissa. Näillä nyt mennään, onhan tuota biletystä jo näillä kymmenillä ollut riittävästi. Jospa nyt on uuden alku - ja biletys vaan muuttaa muotoaan. Puolison tuki on ollut aika uskomatonta, joka ei sekään ei ole itsestään selvyys. Ja tämä yhteisö tuntuu niin lohdulliselta, kukaan muu ei tätä voi ymmärtää paremmin kuin he, jotka samankaltaista polkua ovat kulkeneet… v.2025 alkakoon

[Metsanpoika]

Hei @Muumimamma1
Kiitos, otan tsemppinä tuon “raittiuden ottamisen reippain mielin”
Itsestä se ei todellakaan siltä tunnu, sen verran hataralla pohjalla mennään päivässä nro 19.
Olen aina ollut aamuihminen, aamulla on minulla sen kyseisen päivän paras hetki, akku 100%. Kun join, se ei ollut kyllä kovin paljoa virtaa sekään.
Olen näinä joulun pyhinä, kun oli viikko lomaa ja nämä kaksi vajaata viikkoa, koittanut kerätä voimia arkeen, kun työt taas alkavat kunnolla. Etsinyt työkaluja, että pärjäisin.
Minun päivät menevät aamusta iltaa kohti laskevalla energialla ja mielialalla. Pohja on siinä 15-19, riippuen päivästä. Silloin käyn välillä pienempiä ja välillä isompia henkien taistoja juomishimoja vastaan.
Tämä raittiuden alkutaival ei tunnu olevan helppo, mutta mennään päivä ja hetki kerrallaan eteenpäin, käsikädessä, toisiamme tukien

[Metsanpoika]

…ja Onnea @Muumimamma1 kahdesta kuukaudesta, se on näin perässä tulevasta, melkoinen saavutus

[Utu]

@Muumimamma1 peruskauraa tuo ulkopuolisuuden tunne ja kaipuu irtiottoihin. Kaipausta saa olla onhan se humala ollut paras tuki ja turva niin kauan että tekee kipeää välillä. Ollaan ihmisiä ja me tunnetaan. Tsemppiä kovasti💪

[Metsanpoika]

Tänään työpäivä. Mietin jo työmatkalla valmiiksi:

Pidän ja rauhoitan tauot (lounas, kahvi) töissä, yritän pikarentoutua niiden aikana, syödä ja ajatella mukavia asioita.

Pidän pikkiriikkisiä taukoja, joissa keskityn pikkuhetken vain hengittämiseen.

Jos joku alkaa nyppimään, keskityn hengittelemään hetken.

Hätätapauksessa lähden vaikka ulos, “vaikka tekemään edes muka jotain”.

En usko, että tarvitsen näitä tänään, mutta voin silti harjoitella pahan päivän varalle

Näillä eväin +hyvillä, terveellisillä syötävillä eväillä varustettuna toivon minimoivani työpäivän jälkeiset ryyppäyshimot. Ja otin vielä vissyn autoon juotavaksi kotimatkalla, niin ei tule janokaan
(…varustaudun, kuin lähtisin suurempaankin koitokseen…taisteluun viinaa vastaan… )

No, joo, katsotaanpa illalla, kuinka kävikään

Raitista päivää kaikille

[Metsanpoika]

Onneksi oli aika iisi työpäivä. Tauot pidin ja söin kunnolla työpäivän aikana. Siitä
Muut mikrotauot jäi pitämättä. Täytyypä huomenna yrittää hoksata.

Työpäivä meni ok eikä sen jälkeen tullut tunnetta, että nyt Alkon kautta kotiin. Ajatuksissa kävi kyllä, että nyt yleensä ajaisin Alkon kautta, mutta mieliteoksi ajatus ei tänään muuttunut…mielenkiintoista…

Hyvillä mielin huomista kohti. Sen verran joulusta rytmit sekasi, että tämän aamun aikainen herätys väsyttää eli kohta hammaspesulle ja maate.

Tavallinen tylsähkö arkipäivä, mutta ei se mitään. Pääasia että raitis. Vähän taputtelen itseäni olalle siitä hyvästä.

[Metsanpoika]

Kolme viikkoa raittiita päiviä kertynyt
Olen siitä iloinen ja onnellinen. Nyt jo merkkejä ilmassa, että suunta on hyväksi ja oikea.

Ihan hyvä, tavallinen työpäivä.
Nyt ystävän kanssa lihaskuntotreeni ja uimahalliin pulikoimaan ja saunomaan.
Pitkä viikonloppu edessä, ainakin huomenna tiedossa metsästyspäivä

Tällä hetkellä on tunne, että tämä vkonloppu menee helposti raittiina. Luvassa monenlaista mukavaa tekemistä😃

[bri]

Hienoa luettavaa, upea homma

[Fincoco]

Onnea kolmesta viikosta!

[Metsanpoika]

Kiitos @Fincoco

[Metsanpoika]

Pakkasta 15 astetta,kirpakka keli. Puettava hyvin vaatetta, että tarkenee päivän ulkona.

Illalla kävin kauppareissulla puoli yhdeksän. Outo juttu, alko oli sattumoisin vielä auki, mutta ‘ei kutsunut minua lainkaan käymään’.
Tehokkaasti keräilin marketista lapussa lukevat ruokatarpeet. Otin pari alkoholitonta juomaa saunareissulle. Ja lähdin ajelemaan kotia. Ei ongelmia.

Aamulla kun heräsin, lähes ensimmäisiä ajatuksia oli, että onpa upeaa herätä. Olo on levännyt, vähän uninen, mutta päässä ei jyskytä, päin vastoin, ajatus on heti kirkas ja selkeä. Heti kun silmät saa auki, hymyilyttää ja mietityttää, että mitä kivaa tänään tehdään.

Pelottaa ratkeaminen, tämän hyvän putken katkeaminen. En halua juoda enää koskaan. Tuntuu hienolta kun olen päässyt siitä paskasta suosta irti, edes kolmeksi viikoksi.
Mietin, että jokaisen raittiin päivän jälkeen, olen pykälän vahvemmalla perustalla.

Näitä mietin.
Hyvää, raitista talvipäivää kaikki vertaisystävät

[Olga]

Just näin! Olen taipuvainen ajattelemaan, että jokainen raitis aamu kasvattaa mieleen hyvinvoinnin puskuria. Ikään kuin laittaisi rahaa pankkiin. Mitä enemmän pääomaa on - ja ajatusta näistä varoista kannattaa hellitellä - sitä helpompi on olla juomatta. Hyvä olo alkaa kumuloitua ja vahvistaa aivoihin uutta perusasetusta raittiudesta (default).