Merkintöjä kuljetulta polulta

[metsänpeitto1]

@Metsanpoika

mua motivoi unelma, että joskus elelen monta päivää, monta viikkoa, että ei alkoholi käy mielessä.

Kyllä sekin aika vielä koittaa. Minulla eka vuosi oli vaikea, mutta nyt juomisen mielitekoja ei juurikaan ole. Suhde alkoholiin on sama kuin elintarvikkeisiin, joita en voi sairauksien ja allergioiden takia syödä; ne eivät vaan enää kuulu mun elämään.
En kunnolla muista miltä maistui sen paremmun olut kuin ruislimppu tai edam-juusto, eikä ne herärä kaipuutakaan… no ne ei vaan enää kuulu elämääni.

Muista asioista oppii nauttimaan enemmän… vaikka nyt saunominen, vasta ja vissy tai hyvä kahvi ja suklaa. Eri ihmisillä tietysti vähän eri asiat, mutta ei elämä tylsää tai kurjaa raittiina ole.

Mukavaa raitista päivää!

[Setämies]

Aivan niin kuin metsänpeitto1 sanoi, muu elämä alkaa pikkuhiljaa täyttämään niitä ajatuksia, kunhan aivot saa tarpeeksi toistoa, että alkoholi ei enää ole kuvioissa mukana.
Itse sain tosi pitkään myös sellaisia “juomisajatuksia”, jossa ikään kuin aivot päättivät minun puolestani, että nyt on sitten aika mennä kaljalle, vaikka mitään juomisen hekumointia ja halua ei välttämättä ollutkaan ennen sitä hetkeä.
Se oli aika hämmentävää ja tavallaan jopa pelottaa, mutta onneksi ajan myötä tuollaisetkin takautumat ovat hävinneet.
Kun on vuosikymmeniä toistoa takana, niin ei sitä looppia saa valitettavasti katki ihan yhdessä yössä.
Mutta ei mikään mieliteko kestä onneksi ikuisesti, vaikka alkuun niiden kanssa saa painiakin yleensä vähän intensiivisemmin.

[Metsanpoika]

Hyvää huomenta, onpa mukava raitis aamu jälleen Joulu lähenee…

Kiitos @metsänpeitto1 ja @Setämies kannustuksesta uskon kyllä Teitä, että se päivä vielä koittaa, kun suhtaudun alkoholiin samoin kun laktoosia sisältäviin tuotteisiin. Mutta olen hätänen luonne-olen raitistellut jo viikon, miksi ihmeitä ei tapahdu
Päivä kerrallaan
@Setämies, olit pukenut tuntemukseni “juomisajatuksista” sanoiksi just nappiin. Tässä plinkin vertaistuessa on parasta, kun lukee jonkun toisen kirjoituksia ja niissä on täysin samaa ajatusta tai kokemusta, kun itsellä, vaikka aika ajoin kuvittelee olevansa niin ainutlaatuisten ongelmien ja kokemusten äärellä, että ei kenelläkään toisella maan päällä.

Eilen oli mukava päivä, aurinko paistoi, sen hetken kun malttoi, oikein kauniisti ja kirkkaasti. Säteet osuivat suoraan metsänpojan sydämeen.
Alkuillasta teimme käsitöitä isännän kanssa. Olemme valmistaneet itse joitain joululahjoja, puukäsitöitä ja olen myös ommellut ja neulonut. Siitä olemme olleet innostuneita

Illalla saunoimme ulkosaunassa pitkän kaavan mukaan, pyörin lumihangessa. Ai että siitä tulee jälkikäteen hyvä olo. Päälle vissy ja alkoholiton olut.

Illalla kävimme vielä istumassa naapurissa ystävän luona ja viettämässä lauantai -iltaa. Kävelymatkalla katselimme kaunista tähtitaivasta ja yritin löytää tähtikuvioita ja muistella niille nimiä…
Kello oli jo lähes puoliyö, kun nukahdin Onnellisena. Kiitos raittiista päivästä, on hyvä olla

PS. Ystävä oli käydessämme jonkin verran otoksissa, tarjosi viskiä. Isäntä otti, minä kieltäydyin kohteliaasti. Asia ei aiheuttanut mitään reaktiota eikä keskeytystä mukavaan jutteluun. Hetken kuluttua minulle tarjottiin kokis käteen
Niin, eikä ollut juttu eikä mikään kieltäytyä, ei tehnyt mieli yhtään. Olen tällainen yksinäiseen melankoliaan juoja.

[Metsanpoika]

Se on Jouluaatto ilta tai yöhän tämä on.
Ollut monenlaista yllättävää ylimääräistä härdelliä (ei jouluun liittyvää) ja pääsimme rauhoittumaan Joulun viettoon vasta alkuillasta. Jotenkin oli vaikea “laskea kierroksia”, joten lähdimme vielä ilta ysin maissa hautuumaakierrokselle, moikkaamaan vanhat ystävät ja tutut sekä esi-isät. Reilusti toista tuntia kun käveleskelimme niin mieli alkoi rauhoittua ja pikkuhiljaa tuntumaan Joululle

Tänään livahti silloin tällöin alkoholi-ajatuksia, mutta tulivat ja menivät…
Taas samaan aikaan iltapäivällä teki mieli juoda. Asteikolla 0-10 (0 ei yhtään / 10 palava halu) ehkäpä 4 ja puoli.
Useamman päivän jatkunut flunssa voi toki hillitä juomahaluja myös.

En ole jouluihminen. En pidä joulusta. Joulu ahdistaa. Joulun perusvire on vain jotenkin niin synkkä ja alakuloinen.
Mutta lapsille “pitää” jotain joulua yrittää järjestää, vaikka parikymppisiä aikuisia ovatkin. Toki tykkään kauhiasti kun tulevat viettämään luoksemme aikaa ja saamme olla yhdessä porukalla. Se vain on aika raskasta, kun ruokaa pitää tehdä paljon ja muuta siihen liittyvää. 8 aikuista vaan syö muutamassa päivässä enemmän kuin 2
Sitten vielä puolison lapset ja pari lapsenlapsea käyvät myös kaikki syömässä, heitäkin yhteensä 6.
Jotenkin jouluun tulee jotain tiedostamattomia paineita olla hyvä emäntä, äiti, leipoa, siivota, koristella, laittaa…plaaplaa…en ole siivonnut, en ole leiponut, vähän vain koristellut, ruokaa kyllä tehnyt…ehkä nämä on jotain itseni luomia haavekuvia, en tiedä.
Mutta jos voisi sulkea KAIKEN jouluun liittyvän hössötyksen pois, niin onhan joulussa taikaa: siellä hautuumaalla katselin kauniita valkoisia kuuraisia puita ja lumista maisemaa, tähtiä taivaalla…

Kiitos raittiista jouluaatosta.

Hyvää Jouluyötä vertaisystävät

[Metsanpoika]

Tätä täällä plinkissä ovat muutkin kehuneet, mutta pakko sanoa kun näin se vain on:

Kyllä on mukavaa herätä raittiin illan jälkeen. Leväneenä, hyvällä mielellä, hyvässä kunnossa, pää selvänä, hymyillen miettimään “mitä kivaa tänään tehdään”

Juon aamukaffia (mikä aamu se enää on tähän aikaan… ) sohvankulmassa, viltin mutkassa, takassa loimuaa tuli ja pari kynttilää luo tunnelmaa. Hiljaista, vain tuli pitää omaa ääntään. Ikkunasta näkyy niin kaunis talvimaisema, lumista metsää silmän kantamattomiin, puiden oksat ovat lumesta ja kuurasta valkoiset. Tätä maisemaa olen paljon katsellut enkä taida koskaan kyllästyä

Mietin eilen illalla niitä ajatuksissa vilahtavia alkoholi-ajatuksia. Toki ovat ihan eri juttu, kun mitä nyt kirjoitan, mutta mietin että onhan se “meidän maailmassa” alkoholia melko hankala unohtaakaan.
Ennen joulua kävimme joulukaupoilla ja yks jos toinen tuttu riensi hymyssä suin alkoon hakemaan joulujuomia, olivat iloisia sen asian äärellä. Jutellessamme kaupan pihalla tapaamiemme tuttujen kanssa, jossain vaiheessa tuli puheeksi, toki hauskaan sävyyn johon on lupa vastata mitä vaan, “onko joulun juomat jo haettu”.

Mietin miten voin kirjoittaa… mutta lyhyesti, useissa tilanteissa eilen tapasin tuttuja, kavereita, ystäviä, kylänmiehiä ja lähes kaikkien elämässä oli sillä hetkellä alkoholilla roolia. Eräs kävi moottorikelkalla pihassamme toivottamassa iloiset joulut, oli juovuksissa ja tarjosi isännälle viinahuikan. Yksi tuttu töräytti hautausmaalle meidän kanssa yhtäaikaa, ja oli selvästi humalassa. Hautausmaalla kierrellessämme useampi tallustelija oli enemmän tai vähemmän huppelissa. Eikä siinä mitään, nythän on joulu. Ajan vain sitä takaa, että vaikea on alkoholia päästä unohtamaan.

Parin kaverin kohdalla olen jo tovin, muutaman vuoden, miettinyt että taitaa olla isompikin ongelma, miltä päälle näyttää, kun alkoholia löytyy aina mukana taskuissa. Harmillisinta kun perheessä lapsia kotona.

Se siitä, taidatte tietää mitä tarkoitan.
Ei kai se mikään kansallinen salaisuus ole, että jouluisin alkoholi aiheuttaa niin paljon pahaa mieltä ja ikävyyksiä monessa kodissa.

Minulla alkaa flunssa väistyä, joten tänään luvassa ulkoilua. Taidan lähteä potkukelkkailemaan
Illaksi teen joulupäivällisen, kun pöydän ympärille kerääntyy jälleen 6 ruokailijaa.
Telkkaria/ruutua (tämän plinkin lisäksi ) en ole ehtinyt katsoa, joten tänään voisi olla jonkin elokuvan aika, sitten pimeän tultua.

Eilen join alkoholittoman oluen ja tälle illalle on holiton siideri saunareissulle.

Raitista Joulupäivää kaikille

[Setämies]

Aika kivasti kuvailit tuota sinun aamusi tunnelmaa. On hämmästyttävää huomata, kuinka hienoja fiiliksiä elämä itsessään voi antaa silloinkin kun ei tapahdu yhtään mitään.
Noina hetkinä olen kokenut saavani takaisin vapauden, jota en juodessani ollut edes tajunnut menettäneeni.
Kun alkoholi on säännöllisesti kuvioissa mukana, niin tuollaiset hetket muutenkin hukkuivat sinne usvaisen perusolemukseen, eikä niitäkään edes tiedosta olevan olemassa.
Oikein nautinnollista joulua sinulle @Metsanpoika! Hienoa että pyrit tekemään sen itsellesi mieleiseksi niin pitkälle kuin suinkin mahdollista, vaikka vähän joudut läheisiesi vuoksi kompromisseja tekemäänkin.

[Metsanpoika]

Kiitos @Setämies , jostain syystä tuli kyynelet silmiin vastauksestasi
Olen osannut kirjoittaa ajatuksiani ymmärrettävästi…

…ja kirjoitit tärkeän asian, jota en niin osannutkaan ajatella, mutta itsellänikin yksi iso syy tavoitella raittiutta on juuri vapaus, vapaus elää ja tehdä asioita täysillä, ilman että alkoholi määrää tahdin…
Yritän hypätä alkoholin kelkasta vielä kun se onnistuu eikä ole aiheuttanut pahoja katastrofeja minulle tai läheisilleni.

[Metsanpoika]

…niin ja hain toisen ison kupin “aamukahvia” ja tein pari kinkkuvoileipää

[Metsanpoika]

Alkaa olla Joulun pyhät loppusuoralla.
Kelit meni vähän vetiseksi, ei kiva.
Nuorison kanssa mukavaa eilen illalla ja tänään. Tänä iltana vielä pelaillaan lautapelejä ja nautiskellaan yhdessä olosta, huomenna ensimmäinen pari lähtee maailmalle
Tulin juuri ulkoa haukkaamasta raitista. Upea auringon lasku, mitkä värit!
Annoin lopulta itselleni oman näköisestä joulusta 8/10. En pingottanut liikaa ja silti tänään oli oikein mainio, maittava ja sopivan juhlava joulupäivällinen.

Touhua ja hyvää seuraa on nyt ollut sen verran sopivasti, että alko ei juurikaan ole pyörinyt mielessä. Uskon että tämä ilta menee helposti.

Raitista ja hyvää Tapanin iltaa vertaisystävät
Jos nuorisoa ei olisi vierailemassa, lähtisimme tapanintansseihin. Tanssiminen on hauskaa selvin päin

[Metsanpoika]

Hyvää ihan arkista perjantaita
Heräsin aikaisin tekemään aamiaista ja hyvästelemään yhden perillisen maailman tuuliin. Haikea hetki.

Flunssan rippeet jäljellä, mutta testimielessä kevyt kympin aamuhölkkä.
Ai, että kun tuli hyvä olo, liikuntaa olinkin jo kaivannut. Pikkupakkanen, muutama aste, paljon kivempi kun eilinen vesikeli.

Eilisillan saunahetkestä muodostui erityisen rentouttava. Kävellessäni ulkosaunalle ihailin kaunista tähtitaivasta. Saunan löylyt olivat onnistuneen leppoisat. Otin useat löylyt, välillä kävin ulkona vilvottelemassa ja hörpin vissyä. Raparperi-mansikka. Jälkikäteen ymmärsin, että nyt onnistuin hetkestä nauttimisessa, ajatuskaan ei laukannut sen enempää tulevassa kuin menneessäkään, pitää tehdä sitä, pitää tehdä tätä. Usein en ole siihen tällaisen porukan keskellä kyennyt, ollut kokoajan sellaista suorittamista, asiasta toiseen. Mukavaa huomata, että vanhakin oppii uusia taitoja. Tämä on tärkeää.

Tänään vietämme vielä mukavan päivän lapseni, hänen tyttöystävän, toisen miniäni ja puolisoni kanssa. Vähän ohjelmaakin tarjolla, liikuntaharrastuksia. Huomenna aamulla sitten taas haikea eron hetki, mutta eipä murehdita sitä vielä

Tämä päivä tulee menemään helposti raittiina (huomisiltaa jo vähän jännitän, mutta… päivä kerrallaan!)

Niin, ja kaksi raitista viikkoa takana
Olen Onnellinen

[Olga]

Kiitoksia @Metsanpoika ja kaikki muutkin joulunpyhien postauksista. Niitä on ollut virkistävä lukea, jatketaan.

On tosiaan mielenkiintoista huomata että joulu ilman alkoholia saattaa olla hmmm… laimea (?) ja aavistuksen “tylsä”, mutta se on täysin ok ja kuuluu elämään. Itselleni tämä oivallus oli silmiä avaava. Ja tosiaan myös se, että raittiina sitä on näemmä kärsivällisempi. Wow.

Jatkakaa kirjoittelua tunnelmistanne, mukava lueskella, myös muustakin kuin alkosta ja raittiudesta.

Leppeitä välipäiviä!

[Teme70]

@Olga

On tosiaan mielenkiintoista huomata että joulu ilman alkoholia saattaa olla hmmm… laimea (?) ja aavistuksen “tylsä”

Itsellä korostui jouluna se, minkä olen jo huomannut arjessa. Jos tekee kuten aiemmin mutta ilman viinaa, niin on hyvin laimeaa ja tylsää.

Minusta tuo @Metsanpoika saunaoivallus oli todella hieno ja juuri tuollaisia “pieniä” juttuja olen koittanut hiljalleen löytää. Tavallaan sellainen raittiin elämän konsepti.

[Metsanpoika]

Kiitos @Teme70
…sama juttu, näitä pieniä asioita, hetkiä, tunnelmia opettelen löytämään ja viipymään niissä rauhassa.

Kiteytit hyvin:
“Jos tekee kuten aiemmin mutta ilman viinaa, niin on hyvin laimeaa ja tylsää.”

[Urtsi]

Moi
varmasti näin voi olla, mutta mulla on kyllä toisenlaista kokemusta.
Esim. kaupungilla on oikeasti ollut hauskempaa oikeastaan aina selvin päin.
Hyviä välipäiviä ja vuodenvaihdetta!
t. Urtsi

[Metsanpoika]

Pari vierasta kävi vielä tänään kahvilla, mutta muuten oli siivouspäivä. Tehtiin jo tavallista ruokaa.
Päivän kohokohta, kävin avaamassa hiihtokauden ja meni huomaamatta 17km. Olipa upeaa hiihtää pitkästä aikaa.

Nyt huomasin, että en ole muistanut murehtia Alkon aukioloaikaa se on mennyt kiinni ja ei ole huomenna auki…nopea, sadasosasekunnin kestävä, selkärangasta tuleva hätääntymisen/pettymyksen tunne. Sitten hymyilin ja ihmettelin, että mistä se tuli, miksi, en todellakaan ollut ajatellut mennä käymään siellä ostoksilla. Sisäinen kello on näköjään edelleen ajastettu…

Aika tuntuu menevän jotenkin hitaammin. Mistähän se johtuu. Ei ole todellakaan ollut tylsää, mutta silti on ollut tosi pitkä kaksi viikkoa.

Huomaan, että minulle ei ole hyväksi ajatella mitään raittiustavotteita. Sen verran huteralla pohjalla vielä, että jos mieleen tulee, että olen ensi kesään, puoli vuotta, vuoden, loppuelämän raittiina, niin iskee kummallinen epätoivoinen tunne. En tiedä miksi. Pyyhin ajatuksen ja tunteen mielestä ja ajattelen mielummin, että olen raittiina tämän päivän. Huomenna olen aamulla virkeä metsälle ja jaksan ehkä käydä illalla hiihtämässä

[Olga]

“kävin avaamassa hiihtokauden ja meni huomaamatta 17km.”

Perskule! Oot kovassa kunnossa. Itselläni ei ikinä menisi hiihtoladulla “huomaamatta” 17 km…

[Metsanpoika]

Kyllä siinä hiki tuli

[Metsanpoika]

Ajattelin päivittää tänäänkin, vaikka päällimmäinen tunnelma on, että ei kuulu mitään.
Heräsin virkeänä, lähdin metille. Kelit tuntuu nyt sahaavan, tänään tihkutti vaihteeksi vettä.
Palasin kylmissäni kotiin ja lämmitin pihasaunaan. Saunominen on aina mukavaa. Nyt on lämmin ja hyvä olo saunan päälle.
Illalla menemme ystäväperheen luokse kyläilemään.
Huomenna olisi aikainen herätys ja töihin lähtö.

Onko mielialassa jotain matalapainetta, lomat lusittu, arki alkaa…en tiedä, mieliala ei ole huono, mutta ei erityisen hyväkään…tasapaksu olo.

Pääasia, että raitis ja sitä se on huomiseen, sitten taas päivä uus

[Metsanpoika]

Palasinkin setämiehen ketjusta kirjoittamaan, että vaikka olen ollut vasta pari viikkoa juomatta, niin hyviä vaikutuksia on jo ilmaantunut.

• Nukun paremmin ja aamulla olen virkeä.
  Jouluna on ollut sen verran hässäkkää, että en ole laittanut merkille, että olen jo useamman yön nukkunut yhtäjaksoisesti nukkumaan menosta heräämisen hetkeen…8 tuntia ainakin. Se oli yksi tavoite ja lisää omaa hyvinvointia huomattavasti.
• Juoksu ja hiihtolenkki kulkivat helposti!
• Mieliala on ollut tasaisen hyvä.
• Eilen ja tänään vatsa on toiminut normaalisti, mitä se ei ole ollut kuukausiin (vai vuosiin…). Olin jo varma että saan jonkun suolisto tai vatsasyövän.

Ensin ajattelin että elämä on vain mukavaa lomalla, mutta tuolla setämiehen ketjua lueskellessani hoksasin, että kyllä enemmän taitaa olla vaikutusta, kun alkoholi on poissa pelistä.

[Utu]

Tasapaksu raittius. Sen kanssa on opittava elämään.
Saman tunteen selätys joka päivä ilman alkoholia. Sitähän se on.
Mutta sitten välillä tulee koettua sellasii hetkiä mitä ei koskaan voi kokea muuten kuin selvinpäin ja ne on hienoja hetkiä joista saa voimaa ja tunteen et wau hitto miten upeeta elää vapaana alkoholin vallasta ja vaikutuksesta. Muistetaan ne hetket kun vaikeet hetket tulee vastaan.