Lämpimästi kiitos @Setämies , kyynel vieri poskelle mieltä lämmittävistä sanoista 
Vaikka päivä kerrallaan on toimiva motto joka hetki, niin en voi mitään sille, että horisontissa siintää ‘vuosi’ 
eikä matka pääty siihenkään… mutta sille välille mahtuu seikkailu 
Komppaan kyllä tätä. Olet Metsänpoika tuonut yhteisöön paljon kirjoittamalla kokemuksistasi ja elämästädi ja jaksanut ihailtavasti kannustaa kanssamatkaajia.
Puoli vuotta sinulla on jo plakkarissa ja siitä on hyvä jatkaa eteenpäin. Vuosipäivä on sitten ennen joulua ja minulla oma juhlapäiväni syyskuussa, jos elonpäiviä riittää ja korkki pysyy kiinni…
Olen alkanut miettiä, että ehkä raitistumispäivää voisi juhliakin. Miksi ei? Elämään tarvitaan kohokohtia ja juodessa tuli “juhlittua” paljon turhempiakin asioita. Olen mökin vuokraamista viikoksi silloin. Pahimman sesongin ulkopuolella hintakin on halvempi ja ulkoilu ja soutelu kivaa kun ei ole niin kuuma.
Raitista ja mukavaa päivää!
Kiitos @metsänpeitto1 , tuli niin hyvä mieli 
Minusta oli kiva juhlistaa ‘merkkipäivää’ ja aion tehdä niin jatkossakin, ainakin jos siltä tuntuu. Juodessa oli ‘hyvä syy hankkia juotavia, juoda ja juhlia’ vaikka mistä syystä, niin mielestäni raittius on paljon parempi syy. Juhlinnaksi käy välillä yksinkertaiset ja pienetkin asiat, joilla palkitsen itseäni. Toisinaan voi olla sitten isompiakin juttuja, kunhan keksin.
Tuo on todella mainio idea, vuokrata mökki juhlan kunniaksi! Aivan huippu!
Voi tätä raittiin ihmisen elämää 
Kyllä nyt hellitään 
pari mukavaa päivää alla ja taas lämmin, kesäinen, aurinkoinen aamupäivä. Nukuin myöhään, olen juonut ulkosalla parit ‘aamukahvit’ ja nyt pikkuhiljaa käynnistyn 
Puolen vuoden merkkipäivän juhliminen meni kuten suunnittelin, oli oikein kivaa, luontoa, liikuntaa, uintia, hyvää seuraa, maittavia eväitä… ja keli on ollut mitä mahtavin.
Nyt on jännittävä ‘juhlaputki’ ohi 
sen päätti kaverin pyöreät synttärijuhlat. Kaunis keli, ulkona oloa kauniissa kesäpihassa, loppuillasta saunaa, paljua ja uintia. Hyvää seuraa, suun myötäisiä tarjottavia. Kukaan ei tehnyt juomattomuudestani numeroa (eikä isännän, joka ei vieläkään korkannut, vaikka arveli). Viihdyin ja oli mukavaa. Alkuyöstä, sopivassa kohdassa, lähdimme. Meidän oli tarkoitus poiketa vielä matkalla toisessa paikassa tanssimassa, mutta paikanpäälle saapuessa oli sellainen ‘möhinä’, että kummankaan ei tehnytkään mieli. Menimme kotiin.
Ei tämä juhliminen (häät, kaveri-illat yms) vielä suju todellakaan luontevasti, kaukana siitä, mutta joka kerta hiukan paremmin. Ei ole niin mukavaa, kuin ehkä ennen viinan voimalla, mutta ihan kivaa ja viihdyn. Saa nähdä miten tulevaisuudessa. Harjoittelen ja kerään kokemuksia, suhtaudun uteliaasti…
Nyt on vähän helpottunut olo kuitenkin, saa keskittyä taas vain omaan elämään, sosiaalinen juhlaelämä riittää. Uskon että tästä lomiin ja lomalla ei raittiuteen liittyviä haasteita ole isommin…
Isäntä aikoi raitistella vielä loman yli. Taitaa olla vähän innostunut tästä hommasta helpottaa mun touhua.
Raitista ja mukavaa Kesä Sunnuntaita kaikille
Nyt kuulostaa todella hyvältä.
Mukavaa kesää sinne. 
Kiitos @Putkis_0132 , hyvää kesää ja hyviä reissuja toivon myös sinulle
Lomalla meidän(kin) auton nokka näyttää kohti pohjoista ja siellä pysyy muutaman viikon. Tunturin tuulet ja erämaa kutsuvat jälleen. Toivotaan kivoja telttailukelejä
Havahduin yhtäkkiä siihen, että loma ja vuoden kohokohta, asia jonka vuoksi jaksan 47 viikkoa vuodesta, hetki jota odotan aina kuin kuuta nousevaa eli The Reissu on nurkan takana. Eväät on tekemättä. Rinkan kyytiin tunturiin kuivaan ja valmistan itse kaikki retkiruuat, parin viikon syötävät kahdelle. Näin lomaeväät ovat taatusti pro-luokkaa 
ja sitten allergiat…
Nyt on sitten kuivuri laulanut yötä päivää ja kuivannut eri ruokia. Isäntä teki mielenkiintoisia uusia hankintoja reissuun, kaminateltta auton lähellä yöpymisiä varten. Helpompi peseytyä, pestä pyykkiä ja ihan vain olla, jos sattuu huonompi keli. Suoritamme ‘koeajon’ ja nukkumisen sille Juhannuksena. Ihanaa kun naurattaa ja jännitys nipistää vatsassa kun ajattelee etukäteen, hauskaa ja jännää.
Ai että sitä tunnetta kun päästään starttaamaan sitä ennen on kyllä melkoinen tohina jotta rakkaan kodin voi jättää muutamaksi viikoksi yksin 
ja että kaikki kamat saadaan pakattua tavalliseen autoon. Vaellusvehkeet, pyörät, kajakki, retkisuihku… 
Ihanaa
Raitista ja mukavaa tiistaita kaikille
Ps. Tänä vuonna kummankaan rinkkaan ei lähde taskumattia (matteja, pulloja). Sekin ajatus tuntuu oikein hyvältä. Tiedän, että tämäkin kokemus raittiina on sata kertaa parempi, kun aiemmat
Raitis ja raikas Juhannuspäivä. Tähän asti olen viettänyt mukavaa Juhannusta. Eilen pyöräilemässä tuumasin miehelle, että minusta tämä on mukavaa ja helppoa, kun ei tarvitse miettiä alkoholia. Kun on selvänä, jää pois pohdinnat siitä mitä missäkin kohtaa tehdään ja tapahtuu, milloin on sopivaa aloittaa juomaan ja kuinka paljon jne. You know.
Raittius rentouttaa tällaisen juhlapyhän.
Aloitin juhannuksen osallistumalla pieneen urheilutapahtumaan. Siellä oli kiva tunnelma ja pääsin juhannusfiilikseen raskaan työviikon jälkeen.
Alkajaisiksi meille tuli lähes kymmenen yövierasta, nuoriso saapui. Pihapelejä, saunomista, paljon, paljon ruuan tekoa ja touhaamista… mutta niin mukavaa. Ovat Rakkaita. Sydän täyttyi ihanasta tunteesta touhatessa. He ovat niin positiivisia ja nauru hersyy, se tarttuu. Minulle paras kohokohta oli kun lähdimme juoksulenkille isommalla porukalla ja kävimme samalla kuntoilemassa puistossa… ja taas saunaan. Eilen alkuillasta, kun he lähtivät illaksi ja juhannuspäiväksi kavereiden kanssa jatkamaan Jussia, meille koitti rauhalliset ajat. Teimme ihanan pyöräretken, söimme matkalla eväitä järven rannassa, auringon paisteessa, kauniissa kesämaisemassa. Oikein Suomalaismaisemaa parhaimmillaan.
Yöllä kävimme vielä autoajelulla, ihailemassa Suomen suvea.
Juhannustouhujen taustalla on paljolti soinut kesäinen iskelmämusiikki ja kotimaiset kesäklassikot, välillä menee jalan alle.
Olemme “retkeilleet” ja nukkuneet jo muutaman yön pihamökissä, siinäkin on kesätunnelmaa.
Nyt istun tässä ‘vakiopaikassa’ sohvan nurkassa ja katselen ikkunasta tuota niin rakkaaksi käynyttä kaunista metsämaisemaa, nyt kesäistä sellaista. Juon kahvia. Kyyneleitä meinaa valua silmänurkista. Olen niin onnellinen, kiitollinen elämästä.
(Pohdintaa arkipäiviltä: Viikko vielä töitä, raskas viikko. Lomalla pääasia on rentoutua ja päästä arjen yläpuolelle. Mutta viime viikolla mietin tosissani, että nyt minun on tehtävä jotain työstressille, muuten pää räjähtää ja en jaksa. Valitan jatkuvasti työstä… tai siis en työstä, se on ok, vaan pomojen poskettoman huonosta johtamisesta ja käyttäytymisestä. Se saa loppua, ei johda mihinkään ja ei helpota mun oloa. Olen hiljaa, en valita. Päätin että kirjoitan paperille muutaman kerran päivässä, mutta ääneen en sano. Ostin jo vihkon sitä varten, valitusvihko. Teen kaikkeni, koitan kaikki konstit, hengitän, rentoudun, syön juon, taukojumppaan, en ota vakavasti, mitä kaikkea… jos jouluun ei ala helpottaa, etsin minkä vaan toisen paikan… Kumpa olisin parempi siinä, että en takertuisi sanomisiin. Osaisin antaa mennä korvasta suoraan toiseen ja taivaan tuuliin… Tuuli vain huulia heiluttelee, en niin kuuntelisi…)
Istun ja katselen tässä vielä hetken, sitten lähden tuonne runsaaseen kesäsateeseen juoksemaan ja käyn matkalla uimassa. Illalla nuoriso palaa vielä seuraavaksi yöksi.
Raitista ja kesäisen mukavaa Juhannuspäivää kaikille
Täydellinen juhannusillan ajelu. Hoksasin pellolla karhuemon ja sillä kolme pentua. Ehdimme tarkkailla niiden touhuja vajaan puoli tuntia autosta, noin 200-250m päästä. Pennut painivat ja leikkivät. Uskomatonta. Olen vaikuttunut. Hieno kokemus.
Päivä 191. Juhannus on juhlittu ja arki koittaa huomenna. Eväät töihin on tehty ja työvaatteet valmiina aamuksi. Sen verran rytmi keikahti, että ei meinaa nukuttaa. Kirjoitan vielä ja sitten pötkölleen.
Eilinen karhujen touhun seuraaminen teki kyllä vaikutuksen, oli aamullakin heti mielessä. Vieläkin ihan äimänä. Sellainen kerran elämässä juttu.
Eilen illalla haimme kaverin kyytiin ja lähdimme ajelulle, kävimme syömässä kivassa paikassa, poikkesimme erään tutun luona hetken pihassa istumassa ja vielä yhdellä kesäterassilla. Kaveri oli hyvässä nousussa lähtiessään kyytiin. Hänellä oli eväänä väkevä pullo ja sikspäkki kaljoja. Ruokapaikassa ympärillä olevat pitkälti joivat alkoholia (yllätys juhannuksena 
) ja samoin tietysti terassilla. Tarkkailin tilanteita ja itseänikin välillä. Ei tehnyt mieli alkoholia yhtään, ympärillä juotu alkoholi ei aiheuttanut mitään haluja eikä kaverin päihtyminen. Pystyin keskittymään hyvään salaattiannokseeni ja join yhden alkoholittoman siiderin, joka oli hyvä. Viihdyin ja minulla oli mukavaa. Välillä huvitti ja hymyilytti aikalailla muutamien humalainen käytös. Äänet nousi, joku vanhempi rouva hoiperteli aika tavalla mennessään, juomat läikkyivät, joku mies puhui (huusi) isoon ääneen kavereille jotain kaksmielistä tarinaa. Kaveri toimitteli juopuessaan samat jutut neljättä kertaa. (tunsin jonkinlaista myötähäpeää) Kotimatkalla hän olisi halunnut kiertää kaikki baarit, “käydään yhdellä” 
juu ei.
Kun reissu läheni loppuaan, jutut olivat jo aika masentuneita. Katselimme, että hän pääsi kotiinsa sisälle 
Ennen nukahtamista keskustelimme illasta ja kysyin miltä isännästä tuntui, oliko suu napsannut. Hänellä oli raitis juhannus sitten 30-35 vuoteen, ei edes muistanut mistä lähtien alkoholi oli kuulunut hänen juhannukseen. Meinasi, että näin oli oikein hyvä. Tuntui hyvältä eikä yhtään ollut kaivannut lonkeroita ja kaljoja koko juhlapyhänä.
Jännä, että tämä on mennyt näin. Tässä me yhdessä raitistellaan, eri syistä. Kumpikaan ei ehkä ihan ymmärrä täysin toisen syytä, mutta yhdessä mennään. Välillä vähän puhutaankin aiheesta. Tuntuu hyvältä.
Todella hyvä fiilis alkaa perjantaina lomalle. Meidän lomat ovat olleet tähänkin asti mukavia, ihania, ikimuistoisia, aivan huippuja, samoin kuin juhannuksetkin tähän asti, ei valittamista… mutta tämä raittius nostaa ne ihan “nextille levelille” . Jotenkin vaan kaikki ‘sama mukava’ tuntuu ja on, vielä sata kertaa parempaa raittiina. Ei sanat riitä kertomaan, mutta niin se vain on
Raitista, hyvää ja kesäistä uutta alkavaa viikkoa kaikille
Sinä olet saanut elämääsi ison aarteen raittiuden muodossa. 
Kyllä ihmisen mieli on kummallinen. Unirytmi sekosi juhannuksen aikana ja tuli muutenkin nukuttua hyvin. Niinpä illalla ei meinannut nukuttaa. Ja mikä sen parempaa, katastrofi ajatukset valtasi mielen. Tällaisen, lähes täydellisen, ihanan juhannuksen jälkeen, jonka sain viettää läheisten rakkaiden kanssa… syttyy sota, kaikki pojat joutuvat lähtemään jne. Onnen ja rakkauden hinta on aina kova. Jne jne. Vaikka kuinka koitin saada ajatukset paremmalle raiteelle, kesti kauan ennen kuin onnistuin ja sain vähän unesta kiinni. Miksi ikävät ajatukset valtaavat mielen justiinsa illalla ja yöllä.
Paremmalla onnella tänä yönä 
Hyvää yötä, kauniita unia, kaikille
Päivä 195. Huomenna alkaa kesäloma. Tämän ja huomisen työpäivän kun kestän, pääsen lomalle. Toivon, että ei synny mitään konfliktia työnantajan kanssa vielä ennen lomaa. Että saisin jäädä lomalle super väsyneenä, ilman lisästressiä.
Olen melko negatiivinen ja ajattelen jotenkin agressiivisesti ja synkästi… kyllä se tästä…
Eilen esim yhtä työntekijää kysyttiin jäämään töihin ja siirtämään lomaansa viikolla parilla, joka alkaisi huomenna. Alle kuukausi sitten saimme ylipäätään jonkun suunnitelman kesän lomista. Tämä työntekijä kieltäytyi, sanoi että on jo ehtinyt suunnitella lomaansa. Työnantaja suuttui silmittömästi, huusi ja kiroili ja lopuksi kirjoitti työntekijälle lomautuslapun kesäloman jatkeeksi, kun ei kerran työnteko maistu. Että tämmöstä, yksi esimerkki kivasta työelämästä…
@Metsanpoika No huh huh mikä työnantaja. Lähtisin kyllä lipettiin. 
Jesus mikä duunipaikka sulla!
Vuosilomalain 20 § mukaan työnantajan on ilmoitettava kesäloman ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista, tai jos se ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen. Loman siirto työnantajan aloitteesta alle 2 viikkoa ennen ei ole sallittua ilman työntekijän suostumusta. Kollegasi toimi oikein kieltäytyessään, koska loma oli jo ilmoitettu ja suunniteltu.
Työnantajan huutaminen ja kiroilu on epäasiallista kohtelua ja saattaa täyttää työpaikkakiusaamisen tai työsuojelurikkomuksen tunnusmerkit. Lomauttaminen ei voi olla seuraus siitä, että työntekijä käyttää lain suomaa oikeuttaan lomaan. Tällainen lomautus voi olla laiton ja kostoluonteinen.
“Jos ei maistu työnteko, niin lomautetaan” ei ole lain mukainen lomautusperuste.
Lomautus on sallittu vain jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste tai työn määrä on tilapäisesti vähentynyt merkittävästi. Jos lomautus ei perustu näihin, vaan on reaktio siihen, että kollegasi ei suostunut joustamaan laittomasti, kyse on todennäköisesti laittomasta lomautuksesta.
Mitä kollegasi voi (ja pitäisi) tehdä?
Olet niin oikeassa.
Myötätunto lämmittää 
kiitos
Hyvä että pääset lomalle. Saat huilata
Vielä työasioista. Olin itse aikanaan paljon isommassa yrityksessä ammattiosaston hallituksessa ja osallistuin aktiivisesti liiton järjestämiin koulutuksiin ja muuhun toimintaan. Toimin myös työsuojeluasiamiehenä.
On ollut järkytys huomata, että liitolla ei oikein ole konsteja puuttua näihin pienten työpaikkojen (omistajat ja alle10 työntekijää) ongelmiin. Käytännössä johtajat “paikallisesti sopivat” ja työntekijöillä ei ole konsteja vaikuttaa tai puuttua. Jos porukka olisi jostain täysin yksimielinen, toimivin on “marssia porukalla pihalle”, mutta harvoin sellaista yksimielisyyttä löytyy. Jää vain työpaikan vaihto. Pienillä paikkakunnilla sana ‘liiton kautta oikeuksiaan ajaneesta työntekijästä’ kiirii nopeasti ja saattaa olla vaikeuksia ainakaan samalta alalta töitä saada. Toivo on nuorisossa. Jos työpaikat aikovat saada uusia, nuoria, työntekijöitä, tällainen peli ei vetele. Ei nuoret pysy tällaisessa työpaikassa. Välillä olen ajatellut kirjoittaa liittoon ja kertoa kuinka asioita hoidetaan pienessä firmassa. Niin monet työsuhteeseen, työturvallisuuteen sekä johtamiseen liittyvät asiat ovat täysiä irvikuvia siitä miten ne pitäisi liiton papereitten mukaan olla. Siitä syystä pienten työpaikkojen työntekijät ovat usein eronneet liitosta, kun ei siihen kuulumisesta ole mitään hyötyä. Lisäksi työnantaja avoimesti paheksuu liiton toimintaa, liittoon kuulumista, eikä suostu esim.perimään liitonmaksua palkasta vaan on sitä mieltä, että se on työntekijän asia hoitaa. Mutta joo, näitä esimerkkejä riittäisi. Ehkä kirjoitankin sinne liittoon joku päivä ja valaisen meidän ongelmia.
Tällä hetkellä minua pitää työpaikassa muutama hyvä työkamu, ok palkka ja että saan pitää kesä- ja talviloman yhtäjaksoisesti heinä-elokuussa (siis kesällä). Esimiestyötä ja esimiehiäni en arvosta ja mielestäni he hoitavat työnsä ala-arvoisesti.
Aika näyttää mitä teen työasioille, se on kuitenkin iso osa-alue elämää, vaikuttaa paljon. Nytkin teen pitkää päivää, aina menee matkoineen vähintään 10,5-13 tuntia päivässä töihin, niin onhan sillä merkitystä.
Tulipas vähän pitkä palopuhe sivu varsinaisen aiheen. No tänään se vielä sallitaan, viimeinen työpäivä, muutama tunti, niin en enää työasioita muista ja ajattele, painan deleteä
Se vielä täytyy sanoa, että raittiina on kuitenkin paljon enemmän voimavaroja kohdata näitä työelämän(kin) haasteita ja suhtaudun niihin kuitenkin paljon rauhallisemmin, rakentavammin ja maltillisemmin kuin juodessa. Eli kehitystä tapahtuu
