Auringon keskipiste on siirtynyt eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle Yötä ja päivää yhtä paljon.
Tullut painovirhe kalenteriin…sun tarvii itse tehdä merkintä juhlapäivä
No tarkistin tuon kalenterin niin eipä siihen ole merkitty edes liputuspäiviä. Ifolofin omakuva kalenteri. Iso puutos. Mulle on ollut nämä seisaukset tärkeitä jotenkin tässä raitistumisessa.
@Metsanpoika en kyllä käsitä niitä - en edes siis juovana aikana tajunnut - jotka vetivät rommia tautiin. Ei olisi tullut mieleenkään. Pari kertaa joskus kokeillut ja siitä tuli niin hirveät olot heti, että juomat vaihtui aika äkkiä veteen ja hunajateehen. Tsemppiä sinne tervehtymiseen ja muuttorutistukseen. Varo ettet saa kuitenkaan puolikuntoisena mitään sydänlihastulehdusta.
Kesää kohti siis mennään:sun_with_face:…apua ja samalla wau. Sehän tietää iloa, valoa ja vilkkaampaa seuraelämää - mm.juhlakutsuja joita jo tuntuu tulevan… samaa mietin itsekkin, kun ensimmäinen kesä raittiina lähestyy. Kuinka houkutuksista selviää:vappu, juhannus ym…entä sitten vakiokuvioni: kirja, aurinkovoidetta, kylmää juomaa mukaan ja sitten fillarilla rantsuun. Juomavalikoima on tänä kesänä oltava jotain muuta kuin siideriä tai olutta…tai jos on niin nolla sellaista. Mutta kyllä me selvitään - yhdessä Hyvää loppuviikkoa - nyt vielä hiihdetään - tulin juuri 20 km jääladulta, vitsi kun se tekee hyvää…
Siellä on hiihdelty vielä kunnon lenkkejä loppukiri vielä kun talvea on jäljellä
Ihanaa kun tulee kevät ja kesä vaikka se varmasti tuo mukanaan näitä “sosiaalisen juomisen paineita”. Mulla alkaa olla mielessä kehiteltyinä vähän uudenlaisia kesäpäivän ja -illan viettotapoja…nk.alkoholittomia vaihtoehtoja…
Ja tuo kirja, aurinkovoide, herkkumakuvissy ja jopolla rantaan -ei kuullosta yhtään hullummalta voi kun pääsisi jo järveen uimaan, kellumaan uimapatjalla…
Päivä 99. Huh, mikä päivä. Olo on väsynyt mutta onnellinen.
Ajelimme aamulla anivarhain parin tunnin matkan kaupunkiin. Tyhjäsimme kolmion ja täytimme seuraavan kolmion uudeksi kodiksi lapselleni ja hänen puolisolle. Onneksi oli useammat käsiparit paikalla, niin homma joutui. Oli oikein mukavaakin! Urakan päätteeksi söimme porukalla ennakkoon valmistamani valmiit ruuat ja kakkukahvit. Sinne pariskunta sitten jäi hyvillä mielin uuteen kotiin järjestämään tavaroita kaappeihin.
Me jatkoimme seuraavan urakan kimppuun. Tyhjäsimme kaksion ja veimme ne seuraavaan uuteen kohteeseen reilun 200km päähän. Suloista oli katsoa, kun toinen lapseni muutti ensimmäiseen yhteiseen kotiin mukavasti sujuneen seurustelun seurauksena. Söpöä.
Sinne hekin sitten jäivät pahvilaatikoiden keskelle järjestelemään ja me parin tunnin ajomatkalle kohti kotia.
Rauha laskeutui autoon, kun kaksin ajelimme. Välillä pohdimme jälkikasvujamme, heidän elämiä ja siitä aasin siltana elämää ylipäätään. Ihailimme kevättalvea, kevään ja kesän tuloa. Matkalla näimme kauriita, jäniksiä, metsähanhia ja todella ison teeriparven koivunlatvoissa ruokailemassa. Joskus on kiva ajella rauhassa kaksin, katsella maisemia ja jutella jos siltä tuntuu.
Mutta olipa mukava päästä kotiin, syödä vähän ja sitten heittäydyin sängylle pötkölleen ja ajattelin kirjoittaa tänne hiukan ennen kuin uni korjaa…
Väsyttää, mutta mukava päivä oman nuorison kanssa takana, nyt muistoissa. Yhteistä tekemistä. Tuntuu hyvältä, että voi olla avuksi.
Jokin aika sitten, olisin pilannut tällaisenkin päivän, hakemalla heti viimeisen urakan päätteeksi, alkoholia ja juonut koko paluumatkan kotiin. Lopputulos olisi ollut vain paska olo. Nyt ei käynyt alkoholi mielessä koko päivänä.
Hyvää yötä kaikille mä uskon, että mun ei tarvi kauaa odotella Höyhensaarten bussivuoroa
Tänään on siis 100 päivää, aivan valtavan paljon onnea, se on upea tasaluku ja iso merkkipaalu!!
On ollut mukava seurata taivallustasi raittiuden polulla, toivottavasti jatkamme sitä päivä kerrallaan ja aina myös huomenna
Kiitos @Teme70
Jatketaan taivalta yhtä matkaa, päivä kerrallaan
Kiitos @Fincoco
Ai, että…ette uskokaan miten tärkeitä te vertaisystävät olette ja kuinka tärkeää kannustuksenne on tällä taipaleella jotta jaksaa uskoa ja luottaa itseensä ja prosessiin
Päivä 100. Tätä olen odottanut!
Tein itselleni ja puolisolle oikein “laiva-aamiaisen” ja sitä nautimme takkatulen loimussa. Ulkona näyttää olevan super kaunis kevättalven päivä, aurinko paistaa täysillä
Istuskelin tässä tovin ja nautin tunnelmasta ja tunteesta, halusin siitä muiston takataskuun, jotta voin joskus heikolla hetkellä palata tähän voimaannuttavaan hetkeen ja tunteeseen.
En olisi uskonut itsestäni, että pystyn tähän. Ja tässä sitä nyt ollaan, lopulta tiukkoja hetkiä on ollut vähemmän. Isompi osa matkaa on sujunut ihan kivasti. Minulla ei ole epäilystäkään etteikö matka jatku. Elämä on minulle parempaa näin, raittiina.
Minulla on hyvä, tasapainoinen olo itseni ja elämäni kanssa. Paljon on muuttunut, pään sisällä, ulkoisesti ei juurikaan mikään.
Juuri nyt olen onnellinen, kiitollinen ja odotan innolla kevättä ja kesää, kuin lapsena mietin mitä kivaa on luvassa, mitä tehdään, missä käydään, mitä ihanaa tapahtuu…se kuplii oikein vatsanpohjassa, ilo ja riemu tulevista päivistä, viikoista, kuukausista (vaikka kaikkihan me tiedämme että paljon on luvassa arkea ja tavallista puuhaa, mutta kyse on fiiliksestä, olotilasta…)
Flunssan jälkeinen olotila on sen verran parempi, että lähden jolkottelemaan sunnuntain pitkää lenkkiä mettäteille tuonne uskomattoman ihanaan auringonpaisteeseen. Nauttimaan elämästä!
Iltapäivällä juhlistamme yhdessä tätä saavutustani ja lähdemme pilkille isännän kanssa, luxus eväät repussa, kaakaot, pullat jne.
Lämpimät kiitokset Teille kaikille vertaisystäville kannustuksesta ja tuesta matkan varrella Kaikki me tiedämme, että se on todella tärkeää ja merkityksellistä. Ei tätä kukaan muu kun toinen juoppo (sori kielenkäyttöni) voi ymmärtää!
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin
Päivää, uskomatonta
Onnitteluja!! Hieno saavutus. Tässä vielä @Fincoco :n tulossa olevalla reseptillä uunituore hapanjuurileipä
Onnea 100 päivän rajapyykin saavuttamisesta!
Huikean isot onnittelut Sinulle:gem:
Isot onnittelut 100sta päivästä Huikean hieno saavutus.
Kiitos Teille kaikille Onnitteluista
Olette niin ihania ja tärkeitä
Huomionosoituksia kun satelee, olo on onnellinen ja siunattu
Leikin ajatuksella, että me kaikki kokoonnuttaisiin juhlimaan saman pöydän ääreen. Tarjolla olisi @Fincoco tekemä leipä, voita ja kunnon kahvia.
Ollaan NIIN PRO -porukka
Juoksin onnistuneen reilun parin kympin lenkin. Siinä ehti ajatella monenlaista.
Koin pakahduttavaa kiitollisuutta raittiudesta, keväästä, auringosta, tästä plinkin yhteisöstä eli Teistä, ihmisistä ympärilläni, läheisistä, terveydestä, luonnosta, jonka keskellä saan elää ja joka on iso osa päivittäistä elämääni.
Mietin @Lintuanna n taannoisia sanoja positiivisuudesta tai sen puutteesta, hyviä ajatuksia, hyvää keskustelua aiheesta. Ehkä pitäisi osata enemmän jakaa myös synkkiä hetkiä. Minulla on suomalainen perusmelankolinen luonne. On helppo, jopa ilman varsinaista syytä, tuntea välillä syvää yksinäisyyttä (vaikka on ihmisiä ympärillä) ja alakuloa. Lopulta ihminen on kovin yksin arjessaan, haasteissaan, ajatuksissaan ja mielessään.
Kohdallani nämä negatiiviset(kin) tunteet ovat vain tunteita, kestävät aikansa ja menevät ohi…kuten pilvet lipuvat taivaalla. Mutta kyllä niitä huonoja, ei niin vahvoja hetkiä on meillä kaikilla, syystä tai toisesta.
Matkalla tuli vajaan kolmen kilsan umpihankiosuus. Lunta oli toki vain nilkkaan, mutta tunsin oikein eläväni kun pulssi nousi ja hengästytti kunnolla. Oli mahtava juosta puhtaalla hangella, jäljet vain jäi lumeen…
Raitista, mukavaa, aurinkoista sunnuntaita kaikille
Päivä 101. Juhlahumusta selvitty ja arki rysähti kertaheitolla.
Ajattelin, että taidan ottaa tavaksi vähän juhlistaa näitä uusia raittiuden merkkipäiviä. Tulihan sitä juotuakin jos vähänkin oli aihetta, niin miksipä ei raittiita päiviä voisi juhlia. Katsotaan mitä keksin…
Tänään tulee pitkä työpvä, menee reilusti kellonympäri, vähän hässäkkää. Onneksi on hyvät eväät mukana.
Hyvää uutta viikkoa kaikille ja mukavaa raitista päivää
Jäi sata päivää näköjään minulta onnittelematta, niin onnitellaan nyt sitten 101 päivän raittiutta!
Se on ainakin omasta mielestäni mennyt todella nopeasti, vastahan sinä tänne liityit.
Ei muuta kun jatketaan vain positiivisella mielellä eteenpäin, kun elämä näyttäisi käyvän aina vain siitä paremmaksi, mitä kauemmaksi viimeinen ryyppy jää sinne jonnekin hamaan menneisyyteen.