Samoin, mielestäni ystäväsi huomioivat sinut kivasti. Samoin sinä, kun kerroit heille ja vinkkasit kirjasta. Siinä on kyllä hyviä esimerkkejä, jotta alkoholistin läheinen voisi paremmin ymmärtää mistä on kyse.
Päivä 86. Päivä meni oikein kivasti. Monenlaista mukavaa. Leppoisa sunnuntai, ulkoilua
Sitten alkuillasta, erään tapaamisen johdosta, alkoi menneet ikävät tapahtumat ja asiat pyöriä mielessä. En saanut sitä kelaa sammumaan. Mieli meni jotenkin lyhyessä ajassa tosi synkäksi. Juttelimme puolison kanssa asioista. Se rauhoitti tietenkin, mutta silti ajatus jäi synkkiin vesiin. Lähdimme ulos käveleskelemään, haistelemaan raitista ilmaa ja kaverit kilsan päästä olivat ulkona pihassaan, kävimme juttusilla, pyysivät iltakahveille. Juteltiin niitä näitä, kateltiin porukalla urheilua telkkarista. Kotimatkalla tuumimme yhdessä, että tämä konsti ratkoa päälle jäänyt ikävä tunnelma, on parempi kuin juoda surkeisiin fiiliksiin.
Nyt on parempi mieli. Kiitollisena raittiista viikonlopusta ja tästä illasta.
Päivä 87. Uusi viikko, uudet kujeet. Täällä saatiin keväisen viikonlopun jälkeen talvi uudelleen kehiin, lunta on tullut 10-15 cm, hauska ajokeli aamulla, kun teitä ei tietenkään vielä ollut aurattu. Talvihan se vielä reilusti on.
Parempiakin viikonloppuja on ollut. Tässäkin oli paljon hyvää, mutta tietty melankolia vaivasi mieltä. Mistähän ne fiiliksetkin aina välillä tulee…
Tänä aamuna hoksasin ja taputtelin hiukan itseäni olalle, että alkoholia ei silti tehnyt mieli juoda. Se ei nyt ollut ratkaisu. Edistystä hyvääkin edistystä. Ja nyt se tyyli hoitaa asia toimi, että murehditaan pois. Antaa tunteen olla, ja kyllä se ohi menee. Mutta totta puhuakseni, nukuin vielä tosi huonosti. En saanut nukuttua ja kun vihdoin nukahdin, heräilin jatkuvasti. Kyllä se tämä päivä menee, ei väsytä juurikaan. Jos ensi yönä sitten nukuttais
Osittain taitaa vaikuttaa myös, kun en ole päässyt liikkumaan ja ulkoilemaan aivan normaalisti.
Raitista ja hyvää alkanutta uutta viikkoa kaikille
Päivä 88. Eilisilta meni pitkälti lumihommissa. Minua ilahdutti kun naapurin pikkupoika oli hetken kaverina, hän saa minut aina hyvälle tuulelle. Voi sitä touhun määrää!
Maisemat on taas kovin kauniit, puut ja kaikki valkoisessa lumessa.
Iltamyöhällä, matkalla ulkosaunalle, sain kahlata sääriä myöten lumessa…se tuntui paljaissa jaloissa hassulle. Saunassa tein turvehoidon jaloille.
Haluaisin kertoa jotain uutta hoksausta raittiudesta, mutta sillä saralla kaikki palikat pysyneet paikoillaan. Raittius tuntuu hyvältä, helpolta ja lopulliselta. Edelleenkään en halua ajatella loppuelämää, päivä kerrallaan on toimiva aikakäsite, mutta silti ajatus siellä taustalla on loppuelämä.
Arvelen, että kevät ja kesä tuo mukanaan sosiaalisia paineita alkoholin suhteen. Kaikenlaista tapahtumaa jne. Mutta en jaksa murehtia sitä etukäteen.
Odotin ehkä jotain “mullistavampaa” kun alkon käytön lopettaa. Mutta elämä on tasaista ja onni, tyytyväisyys elämään ja itseen on tasaista, rauhallista hyvää oloa. On hyvä olla minä
Kumpa tuo kinttu nyt parantuisi hyvin ja pääsisin liikkeelle. Tänään vähän jumppailen kotona, käyn…tadaa avannossa …ja huomenna testaan vesijuoksua korvaavaksi touhuksi.
Töissä kiire, kiire, kiire… mutta kun ei pysty tehdä kuin asian kerrallaan, rauhassa kerralla kuntoon, niin ei tarvitse korjata virheitä montaa kertaa. Olen muistanut kiireenkin keskellä pitää evästauot ja hengittää
Tsemppiä tiistain tohinoihin kaikille ja pysytäänpä raittiina tänään
No niin, sieltä se sitten tuli…alkoholilla täytetty ja kuorrutettu tapahtuma kesälle. Hääkutsu. Pariskunta ja kaikki tuntemani juhlavieraat nauttivat alkoholin suurkulutuksesta ja se on pääroolissa näissä häissä. Kiitollinen tietysti kutsusta, mutta rehellisyyden nimissä, en ilahtunut.
Päällimmäinen tunne, että emme ole menossa. Onneksi on vielä aikaa pohtia.
@Metsanpoika tai sitten menette ja käännätte tuon voitoksenne. No en voi tietää miten suurta säätöä tuo vaatisi ja jos ei ole mikään kovin läheinen ihminen niin sitten vaan suorilta vastaus, että kappas - olemme estyneet.
Tuumaile. Jos ajomatka ei ole kohtuuton ja juhlat muuten houkuttavat, ehkä voitte piipahtaa ja lähteä sitten ajoissa pois.
Olin viime vuonna eräillä merkkipäivillä, joista olisi voinut tulla railakkaat, mutta ei lopulta tullutkaan. Vieraiden joukossa oli yksi vauhdikas tuttavapariskunta, joka viipyi ruokailun yli ja lähtivät sitten ajamaan yön selkään kohti kotia. Jälkeenpäin mietin, että todennäköisesti he olivat päättäneet jättää kosteat juhlat väliin. Yösija olisi talosta löytynyt, eivät jääneet mut veikkaan että todennäköisesti menivät paluumatkalla hotelliin.
Sinulla lienee silloin yli puoli vuotta raittiutta takana, joten tilanteesi on häiden aikaan ihan eri kuin nyt. Tuo voisi olla sellainen syvään päätyyn heittäytyminen, valmistautumisaikaakin on tarpeeksi. Ainakin sitä kannattaa siltä pohjalta harkita
Kiitos hyvistä vinkeistä ja kommenteista
Onneksi on vielä aikaa kesään.
En liioitellut yhtään, kun painotin, että jos jossain juodaan, niin näissä juhlissa. Siinä on sellainen pariskunta jota nimenomaan juominen ja juhliminen yhdistää. Joka vkonloppu pe-su, juhlitaan molempina iltoina seuraavaan aamuun…aamupäivään ja vähän unta ja uuteen nousuun. Sitten toivutaan keskiviikkoon jne. Ja näiden häiden aivan ykkösjuttu on juominen -ja paljon, ja laulaa karaokea. Keski-ikäisten häät. Kaukana hempeistä, romanttisista häistä.
Eikä siinä mitään, jokainen juhlii kuten haluaa…itse pohdin vain omaa sopeutumistani tähän kuvioon
täytyypä tiedustella, hiukan epäilen. Mutta palju ja sauna on luvassa, se vähän laittaa pohtimaan. Pariskunta ja muut kutsutut ihmiset ovat mukavia ja hyvää seuraa, sekin laittaa miettimään. Katsotaan, palaan asiaan vielä löhempänä. Eilen isännän kanssa keskustelin, niin hän oli sitä mieltä, että mennään ja siinä ohjelma, syömiset, saunat, paljut…niin vois keksiä seuraavalle päivälle jonkun “syyn” ja lähteä sitten alkuillasta-illasta…
Päivä 90. Kolme kuukautta. Tämä tuntuu välietapilta, koska jostain syystä odotan sataa päivää se tuntuu jo luvulta
Mutta ei mitään, tämäkin päivä ilahduttaa kovasti. Aamulla töihin ajellessa tein huomion, että kevät on jo niin pitkällä, että kun lähden liikkeelle, niin päivä alkaa pikkuhiljaa valottua ja viimeiset 10-15km aurinko nousee kauniisti. Voi kuinka oli kaunista
Koin kiitollisuutta kauniista kevättalven aamusta ja siitä että olin aamulla anivarhain pirteä, reipas ja suhtauduin alkavaan päivään ihan positiivisesti, aamu tuntui erittäin mukavalle ja aamupala maistui hyvälle. (Verrattuna vaikka neljä kk sitten )
Kiitos @Fincoco
Oletpas löytänyt kauniin kuvan merkkipäivälle unelmamaisema (mihin voi mielikuvituksessa siirtyä “huilaamaan” työpäivän aikana ) ja ilves on todella kaunis eläin
Mukavaa päivää Sinulle ja äidillesi toivottavasti aurinko paistaa sielläkin suunnalla
Päivä 97. Taas torstai. Kirjoitin viimeksi viikko sitten. Näiden kahden torstain välissä olen ollut kipeä, perus flunssa, kuumetta ei onneksi nostanut eli töissä olen ollut koko ajan. Nuhaa, yskää, kurkku kipeä, pää kipeä ja henkeen ottaa, ahdistaa. Kyllä on ollut tekeminen itsensä kanssa. Viikonloppu meni aivan “punaselle ristille”, nukuin, join lämmintä, inkivääri- ja tyrnishotteja lääkkeeksi ja välillä yritin katsella jotain ruudusta piristykseksi, mutta ei oikein jaksanut. Ma ja ti, kun pääsin töistä, olin niin loppu, että kaaduin sohvalle nukkumaan, siitä siirryin sänkyyn jatkamaan yön perään. Eilen oli eka päivä kun tuntui, että elämä voittaa! Huh. Kyllä sairastaminen on p…eestä, mutta jospa taas arvostaisin pykälän verran enemmän terveyttä ja terveitä päiviä.
Sairastaessa ei juominen käy mielessäkään, jos ei mielessä liiku silloin kyllä mitään muutakaan, eli se oli hyvä puoli.
Viikonlopun toiselle päivälle tulossa oikein raskas kahden muuton keikka, automatkojakin yht.700km sovittu, ei voi perua, liian monta liikkuvaa osaa.
Että sellaista, nyt ei kovin hyvin mene, mutta huonomminkin on mennyt kyllä se tästä, jos ensi viikolla olis parempi viikko
Raitista päivää ja hyvää kevätpäiväntasausta kaikille
Mitä onko tänään kevätpäivän tasaus? Meidän kalenteriin ei oo merkitty! Minua uuvuttaa sinun puolesta jo etukäteen. Vielä muutto viikonloppu… auts. Siitäkin selviää.