Muistaakseni Revia-niminen lääke lanseerattiin aikanaan samaan tapaan. En tiedä kuinka suosittua tuo nykyään on, mutta ei siitä ihan kauhean paljon puhuta.
Humalaa haluavalle alkoholistille toki helpompi vaihtoehto on jättää lääke ottamatta 
Nuo “känninpilaajat” (uusi lääkeryhmä ) eivät minusta oikein toimi alkoholismin hoidossa. Ongelma kun ei pohjimmiltaan ole itse alkoholi (vaikka siihen toki muodostuukin riippuvuus) vaan se, että ihminen ei osaa elää selvinpäin. Tehokkain ja samalla edullisin hoitomuoto lienee edelleen puhuminen.
–kh
“There is no chemical solution to a spiritual problem” (AA)
Aika osuva mielestäni… 
.
Kyllä mahto sattua, kuinkahan kauas tuo räjäys kuului. iltasanomat.fi/viihde/guns-n … 11479.html No, siinä yksi lisäsyy olla juomatta alkoholia.
T. Prossaus
Alkoholittomia lentoja tulevaisuudessa, minulle se kyllä passaa. iltasanomat.fi/matkat/sanoma … 46088.html
T. Prouuuum.
Media se on sosiaalinenkin media - tämän poimin ystäväni FB-päivityksestä:
sana.fi/kolumnit/yksinkertai … n=34234517
‘Alkoholismi on määritelty sairaudeksi puoli vuosisataa sitten. Meillä on edelleen esimerkiksi lääkäreitä, jotka eivät tajua tätä lainkaan. Alkoholismi on myös sairaus, johon ei ole mitään tunnettua lääketieteellistä hoitoa – jos olisi, tämä hoito olisi kaikkien tiedossa ja kaikkialla käytössä.’
ja tähän siinä kansan raamattuseuran sivustolla olevassa linkissä pohdinnan tuloksena päädyttiin:
"Suomi on yksilönvapauden airut maailmassa, USA yhteisöllisyyden. "
Ideana kirjoittajalla oli että alkoholismi on sairaus johon amerikassa on hyvä lääke. Pakolliset AA-käynnit.
Ei tälle huvita facebookissa peukuttaa.
Tuostakin ollaan toki kahta mieltä - Lapuan Minne muistaakseni kertoo, että halu raitistua voi syntyä hoidossakin, eikä ainoastaan omasta halusta. Ehkä tuo viittaa siihen? En osaa toisen ihmisen kirjoitusta tulkita
Tämä on nyt toinen kirjoitus johon olen törmännyt tällä viikolla, jossa ideana tuntuu olevan se, ettei alkoholismia ole syytä hyssytellä. Toinen oli Matti Apusen kolumni Hesarissa: hs.fi/paakirjoitukset/Laimen … 5553513395
Olemmeko ilmapiirin muutoksen kynnyksellä?
“Minä syytän: juominen on suurin syyllinen ihmisten ahdistukseen ja tunteeseen siitä, etteivät he selviydy työelämän tai perheen vaatimuksista.”
Lainaus tuosta Cricketin laittamasta artikkelista. Hirveän hyvä kirjoitus ja minusta tuntuu, että tuo hänen kirjoituksen alussa esittämä teesi on aika lähellä totuutta. Tälläisiä hyvin perusteltuja, mutta samalla suorasanaisia kannanottoja tarvitaan, vain siten kupla puhkeaa.
Erinomaisen osuva kirjoitus. Tuosta pitäisi ottaa kopio jokaisen työpaikan ilmoitustaululle, senkin uhalla että osa kansasta pahoittaa mielensä. (Myönnetään, minun on helppoa tykätä suorasta puheesta, kun itse satun olemaan jo tukevasti kuivilla ja ajattelen asioista jokseenkin samalla tavalla.)
“Alkoholikeskustelun kymmenen pisteen kysymys kuuluu: miksi ihmiset pelkäävät raitistumista? Ihmiset pelkäävät raitistua, koska pelkäävät, että lopulta kaikki ei johdukaan viinasta.”
–kh
Erittäin hyvä kirjoitus. Itse kyllä aion ottaa muutaman printin ulos ja jättää puolihuolimattomasti tarvittaviin paikkoihin näkyviin luettavaksi.
Minä laitoin tuon kolumnin linkkinä facebookiin… 
Saapa nähdä moniko kommentoi, tuskinpa yksikään. Tykkäyksiä en ainakaan tule saamaan, se on varma. Olis tehnyt mieli lisätä siihen vielä saateteksti, että JOS tämä teksti tuntuu hyökkäykseltä juuri sinua itseäsi vastaan, niin olisiko kenties pienen miettimisen paikka… 
En sit laittanut muuta, kuin et hyvä kolumni.
Olipa siinä selkeä kannanotto. Palattiin taas siihen vanhaan yhteiskuntaselitykseen jonka mukaan toiset nyt vaan ovat juoppoja, laiskoja, pahoja ja jumalattomia ja siksi he ovat yhteiskunnassa huonommassa asemassa kuin muut. Ja jos asiat korjattaisiin, tulonjakoa oikaistaisiin ja kaikilla olisi samat mahdollisuudet, parissa vuodessahan nuo luuserit ajaisivat itsensä taas kurjalistoksi
Elinajan odote kasvanut kaikilla muilla paitsi alimmalla tuloviidenneksellä. Koska he ovat juoppoja. Noin se meni selityksessä.
Näin se populismi toimii. Olkoon asia vaikka kuinka monisäikeinen, kuten tämä yhteiskunta nyt yhtenä esimerkkinä, oikaistaan kaikki mutkat ja keksitään kaikenkorjaava lääke , yleensä sivuseikasta joka on sopivan näkyvä ja kaikkien huomaama. Ja poistetaan kaavasta kaikki muu joka ei sovi ajateltavaksi.
Ei alkoholin käyttö koske pelkästään alimman kastin ihmisiä. Alempien tuloluokkien terveydentilaan vaikuttaa myös se, että 90-luvun laman jäljiltä terveyspalvelujen, terveysneuvonnan, aktiivista elämäntapaa tukevien palvelujen saatavuus väheni olennaisesti, rahanpuute heikentää myös koulutusmahdollisuuksia, terveyttä ylläpitävien harrastusten mahdollisuutta, luo epäsosiaalisia alakulttuureja joihin liittyminen tapahtuu paljon enemmän ympäristön ja sosiaaliryhmien “johdatuksella” kuin sillä että itsekukin “keksisi” itsekseen juomisen elämänsä pääsisällöksi. Tutkimuksissa on todettu myäös se, että syrjäytyminen ja huono-osaisuus vaikuttaa heikentävästi niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen siitäkin riippumatta onko alkoholin ongelmakäyttöä vai ei. Tämän asian poissulkeminen riittääkin tekemään nuo yhteiskunnalliset julistukset “melkein tosiksi”.
Kirjoituksen ydin on tuossa, selitetään kaikki yhteiskunnan ongelmat johtuviksi aina yksilöistä itsestään , yhteiskunnan rakenne sinänsä on moitteeton eikä sen korjaamiseen näinollen ole tarvetta.
Asiasta on tehty tutkimuksia paljon, ja niiden perusteella voi saada asioista hiukan kattavammankin kuvan, ellei sitten lue äärimmäisen valikoiden. Tämä oli nimenomaan elinkeinoelämän valtuuskunnan taholta tullut yhteiskuntaselitys, ja se selittää kirjoituksen tarkoituksen.
Minä en kyllä nähnyt tuollaista vastakkainasettelua tuosta kirjoituksesta. Ymmärsin siinä kyllä tarkoitettavan kaikkia yhteiskuntaluokkia mitä alkoholin aiheuttamiin ongelmiin tulee, ei anoastaan huono-osaisia. Omassa maailmassa nämä eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia asioita ja siksi ehkä tulkintani on toinen. Kumpiinkin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Kirjoitus ei minusta mitenkään korostanut yksilön viallisuutta sinänsä ja perään kuulutti ihan aitoa yhteisvastuuta ja rohkeutta asioihin puuttumiseen ja rehellisyyteen mittavan alkoholiongelman suhteen, joka Suomessa vallitsee. Ei se tarkoita sitä, että rakeenteelisten epäkohtien edessä tulisi sulkea silmänsä ja nostaa kätensä pystyy, vaan nämä kaksi asiaa voivat edetä rinta rinnan ja käytännnössä hyvinkin lomittain.
Tulee tuosta “alimman viidenneksen” syrjäytymisestä mieleen se tilastollinen seikka, mikä älykkyystutkimuksissa on käynyt ilmi: koko väestössä miehillä on yliedustus normaalijakauman molemmissa päissä. Meistä miehistä löytyy siis naisia enemmän paitsi aivan huippuosaajia, myös heitä, joilla menee todella huonosti. Tosielämän havainnot näyttävät myös ikävän selvästi jo peruskoulutasolta alkaen, että pojilla on tyttöjä suurempi riski pudota kelkasta. Vastaavasti korkealla koulutuksella on tilastollisesti terveyttä edistävä vaikutus, ja koulumenestys korreloi puolestaan älykkyysosamäärän kanssa. Jo lukion selvittäminen ilman kohtuuttomia ponnistuksia edellyttää ihmiseltä vähintään normaaliälykkyyttä, jotta abstrakti ajattelu ja tiedon soveltaminen alkaa onnistua.
En väitä, että ihmisen älykkyysosamäärällä olisi suora vaikutus päihdeongelmiin, kun tiedetään hyvin että alkoholiongelmia esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa. Mielestäni on silti viisasta tunnustaa se tosiasia, että elämä ei ole reilu siinä mielessä, että kaikilla olisi synnynnäisten ominaisuuksiensa puolesta yhtäläiset mahdollisuudet selvitä elämässä ja päästä osalliseksi yhteisestä hyvästä. Olipa yhteiskunta millainen tahansa, isossa joukossa ihmisiä on aina tietty osa, joilla menee kaikilla mittareilla huonosti, eikä kyse ole kohtalosta, vaan tilastollisesta todennäköisyydestä. Tuosta “alimmasta viidenneksestäkin” suurin osa on miehiä.
–kh
.
No, minäpä laitan nyt koko kirjoituksen esille, kun siitö heräsi näinkin paljon keskustelua.
[b]Matti Apunen matti.apunen@eva.fi | Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja.
"Minä syytän: juominen on suurin syyllinen ihmisten ahdistukseen ja tunteeseen siitä, etteivät he selviydy työelämän tai perheen vaatimuksista.
Kun ihmisten onnettomuuksiin ja surkeuteen haetaan syitä, jokainen median siteeraama sosiologi ottaa esiin syrjäytymisen ja elämän yleisen epäreiluuden. Juuri kukaan ei mainitse nimeltä juomista – paitsi entiset juopot, jotka raitistuivat AA:ssa absolutisteiksi, mutta eihän ilonpilaajista pidä välittää.
Jos lempeällä, ymmärtävällä valistuksella olisi se teho kuin sillä väitetään olevan, Suomen kansa olisi terveempää, hoikempaa ja raittiimpaa. Viinasta on varoiteltu vuosikymmeniä ja kokeiltu kaikkia säännöstelyn asteita kieltolaista liki pidäkkeettömään röntsäämiseen. Lopputulos on aina sama: suomalaiset juovat liikaa.
Pikku hönöttely on muuttunut paheesta elämäntavaksi. Tissuttelija puolustautuu sillä, ettei hän ole aamulla töihin lähtiessään juovuksissa eikä krapulassa, enintään hieman väsynyt.
Työpäivä on silti vaarassa. Väsynyt ihminen tuntee helposti, ettei selviä töistään, ja pienet ärtymykset kasvavat jättiläismäisiin mittoihin. Illalla onkin taas käytävä baarissa vähän rauhoittumassa näistä ärsytyksistä.
Työssä käyvistä miehistä 40 prosenttia kuuluu alkoholinkäytön riskiryhmään, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimus Työ ja terveys Suomessa 2009. Neljä kymmenestä. Melkein joka toinen mies juo liikaa.
Tutkimuksen mukaan eniten riskikäyttäjiä on palvelu-, myynti- ja hoitotyötä tekevien miesten joukossa (57 prosenttia). Tuskin on suurikaan sattuma, että samassa ryhmässä kärsitään eniten univaikeuksista (31 prosenttia). Naisista eniten riskiryhmäläisiä on rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä. Ja jälleen sama joukko kärsii selvästi eniten univaikeuksista.
Juova ihminen ei välitä liikkua ja nukkuu huonosti. Kaikki tuntuu hänestä raskaammalta. Ettei hän vain olisi vähän masentunutkin?
Osallistuin viime keväänä Ajankohtaisen kakkosen työpahoinvointi-iltaan. Pitkässä ja rönsyilevässä keskustelussa ei missään vaiheessa mainittu työpahoinvoinnin aiheuttajaksi alkoholia. Juontajilla, ammattiyhdistysjohtajilla ja terapeuteilla oli niin kova kiire hakea syyllisiä muualta, ettei viinateema kiinnostanut ketään.
Jotenkin tuntuu, että olemme heittäneet pyyhkeen kehään. Emme uskalla keskustella viinasta vaan kiertelemme asiaa merkillisellä tavalla.
Työpaikoilla laaditaan hyvää tarkoittavia “varhaisen puuttumisen ohjelmia”, joilla on hyvin vähän merkitystä. Jos esimies ottaa työntekijän juomisen puheeksi, ei seurauksena yleensä ole keskustelu elämäntapojen merkityksestä vaan siitä, millä oikeudella näin loukkaavia kysymyksiä esitetään.
“Työikäisten alkoholiperäisen kuolleisuuden kasvu lyhensi naisten ja miesten elinajanodotetta alimmassa tuloviidenneksessä”, kertoo Lasse Tarkiaisen, Pekka Martikaisen, Mikko Laaksosen ja Tapani Valkosen tutkimus eri tuloluokkien elinajanodotteesta.
Tutkimuksessa analysoitiin 80 prosenttia ihmisistä, jotka kuolivat vuosina 1988–2007. Kaikissa muissa tuloryhmissä elinajanodote on kasvanut, mutta alimmassa viidenneksessä se pysähtyi 1990-luvun alkupuolella. Ajatus on selkeä, samoin syyllinen. Selittävät dosentit kuitenkin syyttävät mielellään kaikkea muuta.
Taloussanomissa (13. 6.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen projektipäällikkö Tuulia Rotko syyttää alimman viidenneksen ongelmista sitä, etteivät ihmiset jaksa ajatella terveyttään eivätkä ymmärrä saamiaan ohjeita. “Duunari ei ymmärrä, mitä lääkäri puhuu, eikä osaa vaatia tarvittavaa hoitoa”, hän sanoo. Rotkon ajatus on paitsi alentava myös epämiellyttävä.
Julkisessa keskustelussa juomista ei enää saa paheksua. Juomiselle on kehitetty suuri määrä virallisia selityksiä, masennuksesta ja eriarvoisuudesta epätoivoon.
Juon, koska minulla on vähemmän kuin muilla. Juon, koska minulla on enemmän kuin muilla. Juon, koska minun annetaan olla iso lapsi. Juon, koska mitä se teille kuuluu.
Poliittisesti korrektia on sanoa: “Juon, koska olen pohjalla.” On tietysti mahdollista, että syrjäytymisen kokemus saa aikaan retkahduksen. Mutta aivan varmaa on se, että tällä logiikalla juovan ihmisen tilanne ei parane.
Parantuminen alkaa siitä, että sama lause käännetään ympäri: “Olen pohjalla, koska juon.” Oli pohjalla olon syy mikä tahansa, sosiaalista nousua tai tervehtymistä ei voi aloittaa, ellei lopeta juomista.
Suomalainen alkoholivalistus lähtee siitä, että ihmistä ohjataan kohtuullisempaan juomiseen. Kun juoppoa ohjataan nappailemaan laimennettua vermuttia hitain kulauksin, se on härski yhdistelmä petosta ja itsepetosta.
Jos alkoholi on sellainen sairaus kuin väitetään, on paljon johdonmukaisempaa uskoa AA:n ajattelutapaan – kertakaikkiseen ja ehdottomaan lopettamiseen.
Alkoholikeskustelun kymmenen pisteen kysymys kuuluu: miksi ihmiset pelkäävät raitistumista?
Ihmiset pelkäävät raitistua, koska pelkäävät, että lopulta kaikki ei johdukaan viinasta.
Viina antaa selityksen ja suojan. Jos juomiseen on hyväksyttävä sosiaalinen syy, viina selittää nolot yksityiskohdat. Tein hölmöyksiä, koska olin juovuksissa – mutta muistattehan, että minulla on syy juoda.
Ensimmäinen asia, jonka alkoholi ihmisessä liuottaa, on ylpeys itsestä ja omasta työstä. Standardit laskevat. Samalla juuri siksi juoppo on muille hyödyllinen.
Juoppo on känninen Kristoforos, joka kantaa muiden taakkaa. Hän on työpaikan virallinen alisuoriutuja. Koska hänen alisuoriutumisensa on niin ilmeistä, muut voivat ottaa löysemmin. Aina on ulottuvilla joku surkeampi."[/b]
Apunenhan kirjoittelee yleensä työnantajansa agendan mukaisesti aikamoista riistokapitalistista tuubaa, mutta tässä asiassa ei voi katsoa että työnantaja- ja -tekijäpuolen edut olisivat vastakkaiset. Mielestäni MetsänMies näkee nyt vähän turhia mörköjä tässä.
Ihmettelen myös Apusen omaa kommenttia, että toi mielipide “duunari ei ymmärrä, mitä lääkäri sanoo eikä hae itselleen riittävää apua” tjsp. olisi jotenkin alentava. Asiahan nyt monen kohdalla on varmasti noin! Luulenpa, että tässä Apunen vaan varmistelee selustaansa, ettei itse tulisi luokitelluksi elitistiseksi tms.
Apusen kirjoituksia olen silloin tällöin lukenut, onhan hän merkittävässä asemassa oleva vaikuttaja …tosin niistä artikkeleista löytyisi sanottavaa… mutta ne muut eivät nyt tähän kuulu.
Jonkinlainen ristiriitaisuus ajattelukaavassa on.
Tutkimuksen -tai oikeamin sen tulkinnan- mukaan siis elinajan odotus on kohonnut kaikilla muilla paitsi huonompiosaisella viidenneksellä. Ja kun ainoa syy huono-osaisuuteen ja terveyden puutteeseen on Apusen mukaan alkoholinkäyttö, niin tuon mukaan olisi sitten pitänyt kaikissa muissa sosiaaliryhmissä tapahtua huomattavaa raitistumista.
Tämä ei kuitenkaan aivan yksiselitteinen todellisuus ole ’
Tottakai apusen kirjoituksessa on useita itsestäänselviä tosiasioita alkoholinkäytöstä, sen seurauksista ja yhteydestä niin kuolleisuuteen kuin sosiaalisiin ongelmiinkmin. Näissä kirjoituksissa kuitenkmin se pihvi on aina siinä itsestäänselvyyksien välissä, sanoman ytimenä.
Asetelmia on mukava katsella. Apunen puhuu ihmisten “tunteesta” siitä etteivät he selviydy… ikäänkuin asia olisi olemassa vain tunnetasolla. Todellisuus on kuitenkin olem,assa aivan konkreettisesti. Osalla ihmisiä on aivan todellisia ongelmia selviytyä edes asumis-ruoka- ja lääkekuluista, lasten hyvinvoinnista ja itsensä kouluttamisesta nyt puhumattakaan. Kyseessä ei siis ole ( kuin osassa tapauksia) alkoholinkäytön aiheuttama masennus joka saa maailman näyttämään pahalta.
Tottakai maailma näyttää juodessa ja juomisella asioita realistisesti pahentamallakin vielä surkeammalta kuin se on, mutta tuossa nyt on nimenomaan tehty tällainen populistinen opikaisu jolla selitetään kaikki yksilön omaksi viaksi- ja samalla rivien välissä kerrotaan oikeutus sille että se muutama prosentti ihmisistä vaikkapa tulonjaossa nappaa leijonanosan kansantulosta. He kun eivät ole juovia luusereita
Tutkimukset eri ryhmien alkoholinkäytöstä kyllä kertovat ettei asia noin yksioikoinen ole.