Motivaatiota- Jo 30 päivää saa paljon aikaan.
Minna Pölkki HS
11.2. 19:24
Maija eli vuosia rujossa varjomaailmassa, jossa hänellä ei ollut mitään väliä – ”Jos en suostunut seksiin, saatettiin pahoinpidellä”
Maija eli vuosia päihdemaailmassa, jossa hyväksikäyttö ja väkivalta olivat arkea. Siitä seurasi paljon pahaa oloa, psyykkisiä ongelmia ja itsetuhoisuutta. Nyt naisille räätälöidyssä päihdekuntoutuksessa on herännyt pieni toivo muutoksesta.
Tuntuuko tutulta, omaltakin kohdalta?
Ote tällä kertaa kirjasta, ei aivan tuoreesta. Psykiatri Ilkka Taipale kertoo ensin Kellokosken sairaalassa puhjenneesta vesijuoppousepidemiasta. Se luku päättyy näin:
“Olen havainnoinut kapakoissa oluen juojia. Olutpöhnä syntynee samalla mekanismilla kuin vesipöhnä. Kun paino alkaa nousta 5 prosenttia illan mittaan, käytös alkaa muuttua etuaivopainotteiseksi. Kontrolli pettää, ja tyhjänpäiväinen höpötys lisääntyy toisten läsnäolijoiden vaivoiksi asti. Kyse ei olekaan alkoholin, vaan oluen sisältämän veden vaikutuksesta.”
Ilkka Taipale: Mielisairaalassa, lääkärin muistelmat, 2. painos s. 162. Into 2018.
HS → 5.4. 2:00
Mielipide|Lukijan mielipide
Päihderiippuvuutta tulee hoitaa ennen työllistämistoimia
Terveyspalvelut eivät aina tunnista päihderiippuvuuden vaikutusta ihmisen työ- ja toimintakykyyn.
[i]Alkoholin liiallinen käyttö voi vaikeuttaa työllistymistä. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
PÄIHDERIIPPUVUUTTA kuten muitakin työ- ja toimintakykyä haittaavia sairauksia tulee hoitaa oikea-aikaisesti tarpeenmukaisissa palveluissa työ- ja toimintakyvyn tutkimiseksi, tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Oikeaan palveluun tulee myös yhdistää oikea etuus toimeentulon turvaamiseksi.
Työn puutteen vuoksi terveyttä ja hyvinvointia heikentäviä tai vaarantavia tekijöitä, kuten köyhyyttä, matalaa koulutustasoa ja epäterveellisiä elintapoja, kasautuu työttömille, –varsinkin pitkäaikaistyöttömille – työllisiä enemmän. Epäterveellisiin elintapoihin liittyy liikkumattomuuden, ylipainon ja epäterveellisen ravitsemuksen lisäksi myös päihteiden riskikäyttöä, joka on itsessään merkittävä työttömyysriski ja uudelleen työllistymisen este.
Raija Kerättären (2016) tutkimuksen mukaan työttömyyden kestäessä yli kaksi vuotta pitkäaikaistyöttömistä kolmasosalla on sellaisia työ- ja toimintakykyä haittaavia sairauksia, jotka voisivat oikeuttaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Päihderiippuvuus ei itsessään ole työkyvyttömyyseläkkeen peruste, vaikka akuutti päihteidenkäyttö aiheuttaakin tilapäistä työkyvyttömyyttä.
Päihderiippuvuus ulottuu kaikille ihmisen elämän osa-alueille. Terveyspalvelut eivät kuitenkaan aina tunnista päihderiippuvuuden vaikutusta ihmisen työ- ja toimintakykyyn. Tämän seurauksena osa ihmisistä päätyy väärään palveluun ja väärälle etuudelle. Työtön työnhakija, jolla on päihderiippuvuus, tulee ohjata ensin tarpeenmukaisiin palveluihin, kuten päihdepalveluihin. Päihdehoidon ja mahdollisen päihdekuntoutuksen jälkeen voidaan arvioida ihmisen työkykyä. Työkyvynselvittely tulee olla poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä.
Ulla-Maija Kopra
terveydenhoitaja yamk, työkykykoordinaattori
Jukka Haapakoski
toiminnanjohtaja
Työttömien keskusjärjestö ry[/i]
→ Kylse näin nähdäkseni on, että ensin pitäis henkilö tutkailla ja diagnosoida selvinpäin ja vasta sitten todeta, että mikä jepellä ja jeminalla oikein on. Vai onko sillä oikeestaan mitään ja onko se oikeesti ollut tollanen aina eli sen persoona on niin monivivahteinen.
Olen itse ollut jossain Taysin kuntoutustutkimuksessa kauan aikaa sitten melkosen sekavassa tilassa, sekakäyttäjän moodissa ja niin on vaan heitetty jokin sekavaperse-lausunto muka ammattitaitoisen psykiatrin taholta ja aivan totaalisen sekavasta käyttäytymisestä, jonka lausunnon kyllä seuraavina vuosina päihdelääkäri kumosi Kangasalan Kaivannon sairaalan päihdepsykiatrisella yksiköllä.
Monenlaisissa joutavissa pajahommissa on paljon ollut päihdevammasia tyyppejä, joilla jää kaikki kesken, kuten itsellänikin jäi vielä 2000-luvulla. Ei se sellanen kenenkään itsetuntoa ja yrittämisen fiiliksiä nosta, minnekään.
Mut miten saada sinällään ihan tavallinen nuori tai vähän vanhempi paljon potentiaalia mukanaan kantava addikti pois kierteestä.
Siis aivan ensimmäiseksi pitäisi jollain mystisellä keinolla ja uudella oppisuuntauksella vainen selkeentyä ja jopa komeesti raitistua ja sitten vasta siirtyä tekemään aluksi jotain kevyttä kenttähommaa, jota kyllä on tarjolla kaikille tässä maassa ja pitkästäkin urasta pudonneille ja sellasia ihmisiä olen tavannutkin. Toimintakyky voi mennä niin monella tavalla ja osalla se menee ihan vaan jäämällä inessiiviin seurustelemaan "äly"laitteiden kanssa ja someilemaan oma karu ja kaunistelematon elämä nätimmäksi.
Ihmisen tarvii jotain tehdä, vaikkei työ olekaan kaikilla ihan ykkösprioriteetti, sittenkään. Epäilen työnteon olevan geneettistä, sillä niin paljon olen tämän elämän aikana nähnyt työmatkaliikennettä ja työssään toimijoita, päiväs- ja ilta- ja yöaikaan.
Sosiaalinen puoli on mulle tärkeämpi ja sitten tulee se asia, että oikeesti tekee jotain merkittävää, jos tarkoitan mitä ymmärrän. Nyt olen todistanut työelämässä hoiva-alan väsähtäneitä hoitsuja ja joko erittäin hyviä osastonhoitajia tai todella karmeita ihmiskikkeleitä. Mut on siellä myös niitä asukkaita ja asiakkaita ja heidän omaisiaan. Kaikissa on jollain asteella väsynyt, jopa pettynyt fiilis. Ei kuitenkaan kaikilla ja isommassa mestassa on aina olemassa varsin hienoja tyyppejä väkisinkin tietty marginaalinen prosentti (%). Olen alan turisti, enkä koe altistuvani liikaa ammattitaudeille. Mun mielestä paras tapa on tehdä erilaisia hommia ja vaihtaa toiseen ja lähteä litoon heti, jos viihtyminen ei ole sille asetetulla, toivotulla ja ansaitsemallaan tasolla. Ja se viihtyminen tulee sitten jostain muustakin, kuin varsinaisesta työstä. Kuten elämäntilanteen huima paraneminen ja henkisen ja fyysisen kondiksen koheneminen, eikä koskaan ainakaan palkka.
Ihminen löytää mieleiset suuntauksensa uudestaan, kun paranee. Huomaan osaavansa, toteaa pärjäänvänsä ja on taas kivaa.
Dokaaminenkin on yksi duuni. Se vie ammattitasolla aivan kaiken ajan, rahan, terveyden ja järjen. Siitä pitäisi jokaisen täysmittaisen uran (10-50 vuotta) ja puistokemistikurssit (useita kesiä ja narkkijengejä) suorittaneen kenttäpultsarin saada iso määrä työkokemuspisteitä.
Vjitun vaikeeta on kyl oman polun löytäminen, jos kaikki osa-alueet kusee yhtä aikaa, kuten todellisella addiktilla asianlaita on aina.
Mut vastaukset on jokaisella mukanaan, sillä eipä niitä juuri lopulta voi ulkopuolelta sanella tai valmiiksi tarjoilla ilman vaivannäköä.
[i]Mielipide|Lukijan mielipide [b][15.12.2022 15:00 HS/b]
Päihderiippuvaiselle kohtuukäyttö ei ole vaihtoehto
Päihderiippuvuus on sairaus, joka ei parane päihteiden käyttöä jatkamalla.
Päihteiden käyttö voi johtaa riippuvuuteen.
HELSINGIN SANOMISSA on viime aikoina puhuttu päihteiden käytöstä. Keskustelu on tärkeää, sillä kyse on edelleen yhteiskunnan yhdestä suurimmista inhimillisen kärsimyksen lähteistä.
Keskustelussa on unohtunut kuitenkin monia tärkeitä asioita. Olennaisinta on ymmärtää, mistä päihdeongelmassa on kyse, minkälainen sairaus on päihderiippuvuus ja miten sen kanssa kamppailevia ihmisiä voitaisiin auttaa nykyistä vaikuttavammin ja modernimmin.
Tärkeässä roolissa ovat myös työelämän päihdekysymykset. Tiedämme, että mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisin ennenaikaisen eläköitymisen syy. Siitä huolimatta päihdekuntoutuksessa ei ole huomioitu riittävästi työelämässä olevien kannalta toimivia kuntoutusmuotoja.
PÄIHDEHAITAT aiheuttavat suurta tuskaa yhteiskunnan eri tasoilla. Päihteiden käytön arkipäiväistyessä näköpiirissä ei todellakaan ole haittojen väheneminen. Päihderiippuvaisten tahattomankaan syyllistämisen ja sitä kautta painolastin kasvattamisen tai erilaisten rajoitusten lisäämisen sijaan tarvitaan oikeasti toimivia polkuja kohti päihteistä irtautumista. Päihderiippuvaisen vaihtoehto ei ole kohtuukäyttö vaan päihteetön elämä. Päihderiippuvuus on sairaus, joka ei parane päihteiden käyttöä jatkamalla.
Kukaan ei valitse itselleen päihderiippuvuutta, päihderiippuvuus ei ole kenenkään syy. Suurelle joukolle ihmisiä riippuvuus kuitenkin kehittyy. Tämä tosiasia ei poista riippuvaisen omaa vastuuta. Päihderiippuvaisen vastuulla on hoitaa sairauttaan, etsiä apua ja ottaa sitä vastaan.
PÄIHDEHOIDON ja -politiikan tulisi keskittyä haittojen vähentämisen ohella haittojen poistamiseen eli hoitomuotoihin, jotka tähtäävät päihdevapauteen. Perheiden hätä ja inhimillinen kärsimys ovat oleellisia, mutta samalla on kuultava myös työelämän hätä.
Taisteltuani päihdeongelman kanssa työelämän melko vaativissa tehtävissä sekä omassa perhe-elämässäni tiedän, mistä puhun. Alkoholismini eteni niin pitkälle, että hengissä selviäminen oli ihme. Omista kokemuksistani kumpuaa vahva halu muuttaa maailmaa siihen suuntaan, että vastaavissa tilanteissa kamppailevilla olisi mahdollisuus hypätä etenevän sairauden junasta ajoissa pois.
Tatu Varpukari
Kangasala[/i]
→ Tässä on kyse lähinnä siitä, että voisi tehdä kahta diggaamaansa asiaa samaan aikaan. Olla solakka ja syyä ittensä kaatopaikalle. Olla rikas ja samalla välttyä liialliselta työnteolta. No, esimerkki ei ollut ihan relevantti, kun verotukselliset asiat huomioidaan, mutta toiset esim. tykkäävät tapailla tytärtä ja mutsia, samaan aikaan. En tiedä, ovatko he aina välttämättä samasta perhepiiristä. Toinen esimerkki voisi tulla vaikkapa maatilalta tai ravintola-alalta. Olla rikkomatta munia, kun tekee omelettia tai paistaa munia aamupalalle. Kovasti toivottu on myös päihtyminen ilman että oikeestaan päihtyy ja tarkemmin sanottuna joutuu kokemaan sitä nurjaa puolta ja rapulaa ja pitkittyessä vieroitusoireita. Valehtelu on käypä keino hoitaa molemmat tontit ja vain tekee sitä, mitä tekeekin eli kuten tähän asti ja näin saa molemmista harrasteista, elämäntyylistä sekä hyödyt ja haitat. Eli tavallaan sekä dokaaminen ja raitistaminen on jo olemassa ja dilemmaa ei ole, jos vaan on muuten onnellinen ja tyytyväinen vähintään siihen tilanteeseensa, jossa tämäinen elämänkertaa viilettää ja sijaitsee. Ongelmaa ei siis välttämättä ole sellaiselle, joka tykkää molemmista ja saa siten haluamansa ja on tavallaan nero ja kiistatta onnistuja ja menestyjä. Kuolevaisten kansalaisten keskivertokertymässä everstiluutnantti sensijaan joutuu vieläkin harmittelemaan, ettei ole iltaisin luti ja päivisin eversti.
[b]Ulkomaat|Kirjeitä Venäjältä, Pontikkapannut pöhisevät 1.5.2023 HS
2020-luku toi viinanpolton taas venäläisiin autotalleihin ja mökkeihin.
Nyt kotipolttajia on karkeasti kahdenlaisia, kertoo Ivan.[/b]
hs.fi/ulkomaat/art-2000009547174.html
[i]Kotioloissa viina virtaa. Todellisuutta halutaan pakoon.
Toistan kansan uuden sananlaskun:
Nyky-Venäjällä on oltava juovuksissa pitääkseen pään selvänä.[/i]
→ Raittiina pysyminen voi olla vaikeaa, kun oma kotimaa hyökkää naapuriin tunnetuin seurauksin, ellei sitten koe sitä oikeutetuksi.
Tässäkin kohtaa iloitsen meidän pienestä maastamme ja pelkkään puolustukseen panostavasta pakanakansastamme.
Fyysisesti ollaan isoja, mutta henkisesti renkikansa, joka ei suunnittele laajentuvansa mihinkään suuntaan.
Pikemminkin tänne päin ollaaan tulossa, jahka Euroopan eteläosista alkava maan autioituminen pääsee
kunnolla vauhtiin, ja ensiaskel todettiin eilen uutisissa, kun Espanjassa on paikka paikoin +39
jo keväällä, mutta tulevasta ajasta sitten tarkemmin 50-150 vuoden päästä tässä langassa.
→
[i]8 tapaa joilla negatiivinen vinouma estää sinua olemasta onnellinen
→
- Kielteisiin asioihin keskittyminen
Eri tilanteisiin liittyy yleensä sekä negatiivisia että positiivisia asioita, mutta negatiivinen vinouma saa sinut keskittymään negatiivisiin ja ohittamaan positiiviset.
Hengissä säilymisen kannalta ei ole ollut oleellista huomata hyviä asioita, joten aivosi ohittavat hyvät asiat helposti kokonaan. Et edes rekisteröi niiden olemassaoloa.
- Negatiivisen ”etsiminen”
Oletko koskaan huomannut, että joku asia tai tilanne vaikuttaa oikeasti hyvältä, mutta yrität väenvängällä etsiä siitä jotain, mikä on pielessä?
Minä olen.
Olen joskus ihmetellytkin sitä. Nyt tiedän. Se on vain normaalisti toimiva negatiivinen vinouma, joka etsii mahdollisia piiloon jääneitä uhkia.
- Kielteisiin asioihin ylireagoiminen
Omassa elämässäni tämä on tullut kaikkein selkeimmin esiin parisuhteessa.
Parisuhteessa tunteet ovat niin syviä, että ne moninkertaistuvat helposti jopa naurettaviin mittoihin.
Onneksi opimme avomieheni kanssa tunnistamaan nämä ylireagoinnit ja myöntämään ne ääneen.
Vastaavasti kielteinen vinouma saa meidät “alireagoimaan” positiivisiin asioihin.
Tätäkin olen joskus ihmetellyt, mutta sekin on vain aivojen normaalia toimintaa.
- Negatiiviset tunteet
Negatiivinen vinouma saa ajatuksesi pyörimään jatkuvasti negatiivisten asioiden ympärillä.
Ajatukset synnyttävät tunteita, joten ei ihme, että koet laajan skaalan negatiivisia tunteita.
Tosin, täytyy huomauttaa, että itse en jaottele tunteita negatiivisiin ja positiivisiin. Tällainen jaottelu johtaa helposti ajattelemaan, että toiset tunteet ovat hyviä ja toiset huonoja.
Todellisuudessa kaikki tunteet ovat yhtä hyviä, ja henkiselle hyvinvoinnille on hyväksi kohdata avoimesti kaikki tunteet. Jos ajattelemme, että jotkut tunteet ovat negatiivisia, alamme helposti vältellä näiden tunteiden kohtaamista. Silloin tunteet jäävät taustalle vaivaamaan.
Puhuessani ns. negatiivisista tunteita käytän ilmaisuja epämukavat tai vaikeat tunteet.
- Negatiivisten asioiden muistaminen
Olet varmaan itsekin huomannut, että negatiiviset asiat jäävät paremmin mieleen kuin positiiviset.
Aivot ovat rakentuneet tallentamaan negatiiviset asiat muistiin, että voisit tunnistaa ne helposti jatkossa.
Positiivisia asioita sen sijaan ei ole ollut niin tärkeää muistaa, joten aivot eivät tallenna niitä.
- Pelko
Pelolla on tärkeä tehtävä pitää sinut hengissä.
Negatiivinen vinouma saa sinut kuitenkin tuntemaan pelkoa silloinkin, kun olet turvassa.
Pelko estää sinua luomasta arvojesi ja unelmiesi mukaista elämää.
Kun et elä arvojesi ja unelmiesi mukaista elämää, et voi olla syvästi onnellinen.
- Stressi
Negatiivinen vinouma herkistää aivoissasi olevan mantelitumakkeen, joka on juuri se kohta aivoissasi, joka reagoi uhkiin ja synnyttää stressireaktion.
Jos et tee mitään asialle, mantelitumakkeesi saa sinut taipuvaiseksi stressaamaan koko ajan enemmän ja enemmän.
Kielteiset uskomukset
Negatiivinen vinouma saa sinut tekemään negatiivisia tulkintoja ympäristöstäsi, ja näiden tulkintojen pohjalta syntyy negatiivisia uskomuksia.
Uskomukset ovat vakiintuneita, automaattisia tapoja reagoida tietynlaisiin tilanteisiin ja asioihin.
Uskomukset synnyttävät tietynlaisia, automatisoituneita ajattelumalleja ja ajatuksia, joiden pohjalta syntyy automatisoituneita käyttäytymismalleja.
Sanomattakin lienee selvää, että negatiivisten uskomusten synnyttämät ajattelu- ja käyttäytymismallit eivät ole sinulle hyväksi eivätkä auta sinua tulemaan onnelliseksi.
Negatiivinen vinouma saa sinut siis keskittymään negatiiviseen ja muistamaan negatiivisen.
Negatiivinen vinouma on syy siihen, että vaatimus jatkuvasta positiivisesta ajattelusta on epärealistinen.[/i]
Potilaan Lääkärilehti kutsuu Suomen euroviisua “ryyppyralliksi”.
potilaanlaakarilehti.fi/uut … -juomista/
En linkitä tätä artikkelia siksi, että olisin samaa mieltä, vaan siksi että olen viisusta hieman eri mieltä.
Käärijän “Cha cha cha” on minusta ennen kaikkea ironiaa ja satiiri. Sehän kertoo todella estyneestä, ehkä jopa masentuneesta, bilettäjästä joka ei kykene vapautumaan ja tanssimaan ilman alkoholia. Ei edes hymyilemään.
“Muutama Pina Colada on jo takana, silti on naamataulu vakava.”
Tulkinnan ero on toki ohuen ohut: glorifioidaanko vai pilkataanko biisissä alkoholin käyttöä?
A-osan sävy on uhkaava, angstinen. Biisin rekvisiitaksi viisuissa tehty laatikko on vahvasti symbolinen. Sitten tulee raivokas kertosäe “cha cha chaa!”
Kun lopulta päästään vapauttavaan c-osaan jossa “Nyt lähden tanssimaan, enkä pelkääkään tätä maailmaa”, on alkoholipitoisuus veressä ilmeisesti noussut tarpeeksi korkealle.
Minusta biisi ei ole mainos juomiselle, vaan se on satiiri siitä. 
Joidenkin kauhistelusta tulee mieleen hauskasti sekin, kuinka Hassisen Koneen “Rappiolla” -biisiä kauhisteltiin jo yli 40 vuotta sitten.
Jep, muistan kun erottiin eksän kaa ja hän läks tollaseen retiisiin, terapeutti-ihminen itekin ja jäi sille tielle.
Tai siis jatkoi sitä omaa elämäänsä ja minä omaani, joka mulla on nytkin meneillään - tää parempi versio.
Toiset rikkoo sääntöjä ja meidän viimeiset viestittelyt tapahtui ehdottoman silencionin aikana.
Ois varmaan kova pala monelle luopua sähköisistä ylä- ja alapään vatkaimista ja siirtyä älylaitteettomaan sielun ja kehon tilaan.
En tod. lähtis itse, mutta ymmärrän kyllä suuntausta ja vielä enemmän tänä päivänä, kuin tuolloin 7 vuotta sitten.
Ihailtavaahan tuo on. Itse olen siinä tilassa, että koitan parantaa kolesteroliarvoja ja järkeistää nettiviihteen käyttöä.
Ekassa ei auta liki huippu-urheilijan kunto ja roppa ja jälkimmäiseen tepsii vain eristäytyminen ulkosaaristoon,
jota mansesterissa edustaa tietenkin Siilinkari, jonne voi jopa kahluutaitoinen sunnuntaimeloja
päästä hengissä räpiköiden, mutta luoto on melkosen karu pleisi raitistaa tätä ainutkertaista
→
HS [i]Mieli|
Tällaista on retriitissä, jossa puhuminen, lukeminen ja kännykkä on kielletty – Vaikutukset yllättivät epäilijänkin. Hyvinvointi.
9.6. 2:00[/i]
hs.fi/hyvinvointi/art-2000009512762.html
[size=200]PÄÄSTÄ IRTI[/size]
HS eilen
[i]Helsinki|Helsingin yliopisto
Tutkimus: Alkoholitonta olutta ostavat eniten ne, jotka ostavat paljon myös alkoholillista olutta
Tyypillinen alkoholittoman oluen ostaja on koulutettu, hyvätuloinen ja keski-ikäinen mies,
kertoo Helsingin ja Tampereen yliopistojen tuore tutkimus.[/i]
[i]ALKOHOLITONTA olutta ostavat eniten korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset.
Asia selviää Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Lisäksi tutkimuksesta selviää, että alkoholittoman oluen ostaminen on yleisintä henkilöillä, jotka ostavat runsaasti myös alkoholillista olutta.
”Tyypillinen alkoholittoman oluen ostaja on koulutettu, hyvätuloinen ja keski-ikäinen mies”, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Anu Katainen tiedotteessa.
TUTKIMUKSEN mukaan alkoholittoman oluen kulutus on trendi, joka voi tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi suomalaisten juomiskäyttäytymiseen.
”Alkoholihaittojen vähentämisen kannalta olisi tärkeää, että alkoholittomat ja vähäalkoholiset juomat lisäisivät kiinnostusta kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä”, Katainen kertoo.
Kataisen mukaan alkoholin aiheuttamat haitat kasautuvat erityisesti alempiin sosioekonomisiin ryhmiin.
Sosioekonominen asema pitää sisällään muun muassa ihmisen koulutustason, tulotason ja asuinalueen.[/i]
→
→ Kaikkea tutkitaan. Nyt vaan sitten heikommalla koulutuspohjalla ja pelkällä kiertokouluasetuksella ostamaan prosessoimatonta, prosentitonta ööliä. Potentiaalinen varjo-oluen ostaja ei ehkä voi olla hyvin koulutettu, heikosti tienaava keskiluokkainen mies stadista. Samalla tutkimusrundilla selvisi taas kerran, että heikommmin yhteiskunnassa skulaavat kerää eniten ongelmia ja oikein rypevät niissä ja korkea koulutustaso voi jopa suojella rankalta veneenalla-asumisjaksolta tai totaaliselta syrjäytymiseltä, pysyväistyöttömyydeltä.
Eiköhän ne samat ongelmat ole olemassa, mutta ehkä niiden työstötapa voi olla erilainen
ja maksuvalmius hoitoihin, laatua aineissa ja hoidoissa.
No, tulihan sitä silloin alkuvaiheessa kotiolutta ostettua, ikäänkuin haikeena, pitkittyneenä jäähyväisenä ihanalle melonipääjuomalle, keskimellakalle, jonka avulla elämässä oli yllättävän paljon kaikenlaista siihen kuulumatonta ongelmaa, hankaluutta ja riesaa.
Miten voikaan olla selitettävissä itselleen pahan tekeminen, sen järjestelmällinen toisto. Selvinpäin en ois kyl dokannu
Yritän lopuksi lyhyesti selittää sitä ilmeistä tosiasiaa, että ihminen on vapaampi ja riippumattomampi kuin mikään muu luonnon systeemi. Esitän kolme osaselitystä. Vaikka ihminen on monella tavalla riippuvainen ympäristöstään niin, että hän esimerkiksi joutuu jossakin määrin muuttamaan toimintatapaansa ja jopa kielenkäyttöään siirtyessään ympäristöstä toiseen, tämä vaihtelu ei ole viime kädessä ympäristön määräämää vaan hänen minuutensa määräämää. Minuus pysyy samana, vaikka toimintatavat ja asioiden merkitykset voivat muuttua.
Toiseksi voi kysyä, missä määrin ihminen kokonaisuutena on riippuvainen aivojensa hermosoluista ja näissä toimivista geeneistä. Tähän ei voi esittää yksiselitteistä vastausta, mutta edellä esitetty esimerkki temperamenttipiirteen vaikutuksesta ihmisen itsetuntoon antaa asiaan yhden näkökulman. Tuossa tapauksessa ”etäisyys” geeneistä minuuteen on valtava, sillä vaikutusmekanismi kulkee koko sen kulttuuriympäristön kautta, jossa ihminen elää. Suoraviivaista kausaalista yhteyttä on ilmeisesti harvoin olemassa.
Kolmanneksi voi kysyä, eikö ihminen kuitenkin ole vangittu minuuteensa, joka siis viime kädessä asettaa rajat hänen toiminnalleen. Tähän voi todeta, että vaikka minuus normaalioloissa onkin suhteellisen pysyvä, siinä voi kuitenkin tapahtua kehitystä ja joskus hyvinkin syvällisiä muutoksia. Näistä ovat esimerkkeinä muutokset, jotka johtavat siihen, että alkoholisti pystyy vapautumaan alkoholin pakkovallasta tai vankilakierteessä oleva irtautumaan rikollisesta elämäntavasta.
Ahti Lampinen: Evoluution suuri linja - Riippuvuudesta vapauteen
Tieteessä tapahtuu 2/2019 s. 31
^ Kuten kaikki muu persoonaprofiloinnin teemat, myös seksuaalisuus voi muuttua ja muuttuukin ajan saatossa, iän myötä. Yhteiskunnallisesti ja yksilön tasolla. Ja ne, joilla on valmiudet muuttua ja muuttaa elämäänsä, saattavat siitä saada enempi, elämästä siis.
Ois ideaalia, että kaikki ihmiseläimet ois onnellisia, mutta eihän se näin mene. Ja yksittäisen sukanhaistelijankaan kohdalla ei pysyvää, toki.
Mikä määrä hyvää on sitten tarpeeksi. Mä uskon edelleen, että hyvinvointi, onnellisuus tulee osaltaan itsestä* ja
loppu on sitten vain tuuria ja kokonaisuuden osalta mitä enemmän tulee maileja ja omaa
kokemuspintaa olevaisuuteen, sen selkeemmin näkee käärepaperin määrän
ja mikä on turhaa, se pakenee
- vaikka muuttuvia tekijöitä on tuhansia ja muidenkin ihmisten teot vaikuttavat välillisesti tai välittömästi, minä itse päätän, kuinka hyödynnyn maailmantietoa tai hyödynnänkö ollenkaan, minne meen ja olenko valmis tapaamaan ketään, ostanko viunaa vai kahvia.
Ongelma on päihdeasioissakin siinä, että ihminen ei ole perusteellisesti selvittänyt, haluaako banaanin vai omenan,
kun voi saada oikeesti vain toisen ja usein melko lailla, enempi tai vähempi kokonaan, pysyvästi, ns. ikuisesti
ja jos siis terveyttä piisaa, mut se onkin sitten eri aihe sinällään
eli life is hard and then u fuckin´ die
The Killers - Are we Human or are we Dancer youtu.be/RIZdjT1472Y
HS; tänään
[b]Hyvinvointi|Terveys
Lämpöhalvaus voi uhata helteellä yllättävän nopeasti – Sen iskiessä ei kannata toimia täysin samoin kuin kuumeessa
Tunnista lämpöhalvaus. Jos kämmenselkää nipistäessä iho jää vähän koholle, on elimistössä nestevajaus.[/b]
hs.fi/hyvinvointi/art-2000009652073.html
Juu ja tämä ei ole enää leikinlaskua tai välivitsi tai loppukevennys, sillä olemme kovasti kuumentumaan päin.
Varmaan, jos sais elää toisen mokoman tätä Petterin monipolvista eloa ja pääsis kurkkaamaan tilanteita 50 vuoden päästä,
ois karmeata havaita, kuinka afrikkalaisvaikutteinen ilmasto Suomessa jo onkaan.
Helsinki vertautunee silloin jo nykyiseksi Lissaboniksi säältään.
Lissabon
10 PÄIVÄN SÄÄ
Tuntiennuste
To 15.6.
Selkeää ja poutaa
Ylin: +33°
Alin: +23°
NW7 m/s
Vuorokauden sadekertymä0 mm
Tuntiennuste
Pe 16.6.
Puolipilvistä ja poutaa
Ylin: +32°
Alin: +20°
NW7 m/s
Vuorokauden sadekertymä0 mm
Tuntiennuste
La 17.6.
Melkein selkeää ja poutaa
Ylin: +29°
Alin: +19°
NW6 m/s
Vuorokauden sadekertymä0 mm
Tuntiennuste
Su 18.6.
Melko pilvistä ja poutaa
Ylin: +27°
Alin: +18°
NW6 m/s
Vuorokauden sadekertymä0 mm
Tuntiennuste
Ma 19.6.
Puolipilvistä, mahdollisesti vähäistä sadetta
Ylin: +24°
Alin: +19°
SW6 m/s
Vuorokauden sadekertymä0,3 mm
Tuntiennuste
Ti 20.6.
Melko pilvistä ja poutaa
Ylin: +26°
Alin: +17°
NW5 m/s
Vuorokauden sadekertymä0 mm
Tuntiennuste
Ke 21.6.
Selkeää ja poutaa
Ylin: +28°
Alin: +18°
NW5 m/s
Vuorokauden sadekertymä0 mm
Tuntiennuste
To 22.6.
Selkeää ja poutaa
Ylin: +29°
Alin: +18°
N6 m/s
Vuorokauden sadekertymä0 mm
Tuntiennuste
Pe 23.6.
Selkeää ja poutaa
Ylin: +32°
Alin: +19°
W3 m/s
Vuorokauden sadekertymä0 mm
Tuntiennuste
La 24.6.
Selkeää ja poutaa
Ylin: +34°
Alin: +21°
NW5 m/s
Vuorokauden sadekertymä0 mm
Tuntiennuste
Päivitetty 15.6. 10.45
Pitääkö jotain aina olla eli paheet vakiona, vain niiden substanssien laji vaihtuu, kun määrät pysyy samassa.
Olen pahainen imelännarkki, mutta saanut nyt 1½ vuoden aikana homman rajattua Petterin karkkipäivään.
Tähän meni koko tämänastinen elämä, mutta tämä kuti näyttää pitävän, enkä hairahtele pahemmin tai ollenkaan valitulta
HS, 14.6.
Kaikki eivät pysty hillitsemään ja hallitsemaan käyttäytymistään paineen alla. Kun kontrolli pettää jatkuvasti ja aiheuttaa ikäviä seurauksia joko itselle tai muille, on kehittynyt impulssikontrolli- eli hillitsemishäiriö.
Itse luin jossain vaiheessa paljonkin bändikirjoja etupäässä kiinnostuksesta ja rakkaudesta musiikkiin ja sen taitaviin tekijöihin ja soittajiin. Hyllys on edelleen Mötlit, Aerosmith, Neil Young, McCartney, Ronnie Wood, Keith Richards, Clapton, Springsteen, Johnny Cash, RHCP, Ramones, Steven Tyler, Sting, Blondie, Hanoi Rocks, Hendrix, Jerry Lee Lewis, Springsteen, Lemmy, Slash, Duff McKagan, Fank Sinatra !
Paul ja Sting ja Bruce poislukien yhteistä kaikille näille bändi- ja artistitarinoille on vääjäämätön päihdevammautuminen, egon kolina ja siviili- pääkoppaongelmat. Kaari on nähtävissä ja samat virheet toistuvat. On uhoa, on menestystä ja rahaa ja sitten on todella isoa menestystä ja todella isoa rahaa. Lopussa istutaan haulikon piippu suussa miljoonan päällä isossa kartanossa, jossa on käytössä vain yksi huone ja siitäkin vain vaatekomero. Sen jälkeen toiset taantuu, toiset toipuu ja alkaa tekemään ihan jotain muuta ja siltä väliltä, joten loppuratkaisu ei aina ole traagisin vaihtoehto. Mielenkiintoisia tarinoita, etenkin jos on jo muodostanut jonkinasteisen suhteen kyseiseen musiikkiin, tuohon elämän taiteeseen.
Itse taidan olla tuolla Duff McKaganin tiellä, vaikken ole yhtä pitkä tai rikas. Kovaa reeniä lähinnä tarkoitan, ½ammattimaista.
Stingiltä vielä joogavimma, niin hyvä tulee. Valmista ei onneksi koskaan. Bändimiljoonia en koskaan nähnyt, mutta sain kolme perintöä ja kahdesti kiilatessani kuolleen isäni ohitte perimysjärjestyksessä. Päihdeuran rahoittamisessa ei sittemmin ollut ongelmia, vaan hankin sponsoreita. Ehkä niitä nyt ois vaikeampi saada, mutta toisaalta Petterin himasalini on jo maksettu, ihan omalla duunilla, ah ´
HS-> Mötley Crüe loi maineensa sillä, että bändin jätkät vetivät kaikki huumeet ja panivat kaikkia naisia. Nyt katson yleisön joukosta ristiriitaisin miettein Tommy Leetä, kirjoittaa Sami Sillanpää.
HS, tänään hs.fi/hyvinvointi/art-2000009605287.html
[b][size=200]MUISTI → [/size]
Huono muisti on usein vain harjoituksen puutetta - Asiantuntijat opettavat tekniikat, joilla ykstyiskohdat jää muistiin[/b]
Näin opit muistamaan paremmin
Salasanat unohtuvat, eivätkä nimet jää mieleen. Kuulostaako tutulta? Muistaminen on taitolaji, jossa jokainen voi kehittyä paremmaksi. Apua voi saada niin julkkiksilta, oudoista mielikuvista kuin omasta salakielestäkin.
Joo, sellanen hajanainen pää voi olla jo ihan lapsesta, ekojen rankkojen traumojen aiheuttamana tai sitten ihan vaan luonnostaan on mottipää tai harvamuistinen ja varsin kehno tallentamaan ihan jokaista kohtaa tai yksityiskohtaakaan, kun elää kultakalan muistilla.
Nykyihmisen keskittymiskyky on vain 3-5 sekuntia, joten ensin pitäisi saada koehenkilö asettumaan. Sen jälkeen hänen tilansa on turvattava ja luotava erittäin tiivis tunnelma ja luottamus nykyhetkeen. Seesteisyys ja valmius pitää varmistaa ja tehdä sähköshokki-kokeita. Sitten vasta voisi koittaa opetella tekniikoita, mutta aikuisen, jo jonkin aikaa eläneen motivaatio voi olla harvassa, eikä iske.
Ammatikseen opiskelevan kannattaa päivittää metodintankkaustapojaan ja paneutua tehostettuun oppimistekniikkaan.
Itse mielelläni unohtaisin valtaosan menneestä elämästä, mutta voi olla että nämä hyvät ja onnelliset vuodet häviää kasettikotelolta.
HS, tänään hs.fi/kotimaa/art-2000009679984.html
[i]Kotimaa|Tasa-arvo
Pitäisikö emäntä-nimikkeestä luopua? Nämä perinteiset termit nyppivät osaa suomalaisista
Eniten palautetta tulee ammattinimikkeistä. ”Kaikki nimikkeet muuttuvat jossain vaiheessa”, sanoo tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen. Metsähallituksen luoma uusi sana, jokaisenoikeudet, on Hiltusen mielestä hieno keksintö.[/i]
→ Olen ehdottomasti tasa-arvon kannalla. Ja äitiyspakkauksesta voi tehdä jatkossa nimellisen innovaation nisäkäspakkaus, josta ei ilmene emoon tai urospuoliseen emoon mitään suoranaisia, korjaan suorallisia viitteitä. Sanoistahan nämä lähtee ja vaikka sotilashenkilö on oiva esimerkki toimivasta työnimikesanastosta. Naisia vaan enemmän upseerivirkoihin tai aliupseeriksi.
→ Johtamista ei tiettävästi tehdä tissillä tai pallilla. En ole ikinä ajatellut niin, mutta olenkin lapsesta asti ollut vahvan naisen vaikutuspiirissä. Johtajia on kuitenkin melko vähän, ehkä 10 rossaa työväestä, karkeesti heittäen. Mutsista tuli 1970-luvulla vaatealan päällikkö ja sittemmin kauppias ja ollaan muutettu seitköötluvulla ja kasarilla pari kertaa hänen töittensä perässä, vaihdettu murrealuetta ja kaupunkia. Mulle tämä sopi oikein hyvin. Helsinkiin jäi menemättä, mutta siellä suunnassa voi käydä muutoin.
Nyt mutsi tekee kiinteistöpisnestä, ikuinen kauppiatar.
→ Parisuhde, hyvä sellainen, on se mesta, jossa päästään nopeiten todelliseen tasa-arvoon. Muuta vaihtoehtoa ei ole. On sellanen sanonta, että missä yksi viisas, siellä kaksi onnellista. Yhteen sopimattomat luonteet takaa hankalan ja kurjan elämän, missä vaan, jopa netissä, mutta sellanen kanssakäyminen lienee täysin merkityksetöntä loppu viimein, siis jos puhutaan ns. suhteista.
→ Työpaikoilla päästään ideaalitilaan ajoittain. Itse teen oman osani olemalla oma itteni eli mukava jätkä, joka ei käytä asemaansa väärin tai ole ketään ahdisteleva vjittupää eli kokoroppaihmiskikkeli. Joo, kylne ihmiseläinten ongelmat tulee joka paikassa aina läpitte ja syötetään viattomille sivullisille. He saavat osansa myös toisen hyvästä mielestä ja tasapainoisesta elämäntilanteesta.
[i]VAPAALLA
Suomen suosituin kaupunki on nyt selvitetty! Näin suomalaiset äänestivät – yksi kaupunki voittoviisikossa yllätti
Me Naisten kysely paljasti, mihin kaupunkiin suomalaiset muuttaisivat mieluiten. Samalla paljastui suomalaisten inhokkikaupunki.
Saatat tunnistaa nämä kaupungit – mutta olivatko ne inhokkien vai suosikkien joukossa?
Aino-Maija Makkula
7:00
ME NAISET kysyi hiljattain, mihin kaupunkiin suomalaiset muuttaisivat, jos omaa nykyistä kotipaikkakuntaa ei saisi valita. Samassa kyselyssä tiedusteltiin myös, mihin kaupunkiin vastaajat eivät haluaisi missään nimessä muuttaa.
Kyselyyn vastasi 3 485 suomalaista. Tuloksiin on laskettu mukaan äänet, jotka ovat saapuneet torstaihin 29.6. kello 10.30 mennessä.
Etenkin suomalaisten lempikaupungeissa oli runsaasti hajontaa. Inhokkikaupungista kansa oli hieman yksimielisempi.
Suomalaiset ovat antaneet äänensä! Tarkastellaan seuraavaksi, mitkä ovat kyselyn perusteella Suomen suosituimmat kaupungit.
5 suosituinta kaupunkia
5. Jyväskylä (3 % äänistä)
Vitossijalle ylsi Keski-Suomen maakuntakeskus ja Pohjois-Päijänteen helmi, Jyväskylä. Jyväskylä sai kaiken kaikkiaan 104 ääntä, joka on noin 3 prosenttia kaikista äänistä.
Vastaajat perustelevat valintaansa esimerkiksi näin:
"Jyväskylä on kotoisa ja nuorekas kulttuurikaupunki, jossa on yliopisto. Luonto on lähellä.”
"Kauniissa, vesistöisessä ja kumpuilevassa maisemassa sijaitseva sopivan kokoinen sekä vireä kaupunki keskellä Suomea.”
"Kaunis kaupunki. Suomen paras kävelykatu.”
- Kuopio (5,5 %)
Pohjois-Savon maakuntakeskus Kuopio ylsi neljännelle sijalle. 191 vastaajaa kertoi, että muuttaisi mieluiten Kuopioon.
Kuopion äänestämistä perustellaan muun muassa Itä-Suomen luonnon läheisyydellä, hintatasolla ja itäsuomalaisella luonteella.
"Kuopio on lähellä luontoa, järvien keskellä. Siellä on hyvät palvelut, mukava kansanluonne ja se on kohtuuhintainen keskituloiselle.”
"Kuopiossa kunnioitetaan vanhoja perinteitä, esimerkiksi vanhat rakennukset suojataan. Kadehdittavan hieno ja vilkas tori kauppahalleineen. Leppoisa meininki, hauska savolainen luonteenlaatu.”
- Helsinki (7,3 %)
Kolmanneksi eniten ääniä sai Helsinki. Pääkaupunki keräsi yhteensä 254 ääntä.
Helsinkiä äänestäneet perustelevat valintaansa esimerkiksi kaupungin monipuolisuudella, suuruudella ja eri kaupunginosien viehätyksellä:
"Helsingissä on pari aivan ihanaa kaupunginosaa, jotka vetävät puoleensa kovasti. Helsinki ei perusteluja kaipaa: kaikkea löytyy ja moneen makuun.”
"Kun jään eläkkeelle, Helsingissä olisi helppo kulkea julkisilla teatteriin, oopperaan ja harrastuksiin.”
"Helsingissä on elämää!”
Palataan Helsinkiin vielä myöhemmin.
- Turku (10,6 %)
Entä miten pärjäsi äänestyksessä vanha pääkaupunkimme Turku? Ainakin paremmin kuin Helsinki. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 368 – eli noin 10 prosenttia –muuttaisi mieluiten Turkuun.
"Ihana merenrantakaupunki. Tarpeeksi iso, muttei kuitenkaan Helsinki.”
"Turku on Suomen kaunein kaupunki, jossa on vahva kulttuuri ja fiksuja ihmisiä.”
- Tampere (21,6 %)
Ylivoimainen voittaja! Pirkanmaan maakuntakeskus, Näsijärven ja Pyhäjärven välissä sijaitseva koskikaupunki Tampere eli Manse keräsi peräti 753 ääntä – siis 21,6 prosenttia kaikista äänistä.
Perustelut puhuvat puolestaan:
"Sopivan kokoinen, hienot maisemat, vetovoimainen.”
"Turvallinen ja rauhallinen kaupunki. Mukavat ja reilut tamperelaiset. Laaja, monipuolinen ja houkutteleva ravintolamaailma, kulttuuri ja kaunis kaupunki vesistöjen välissä. Hyvät kulkuyhteydet eri puolille maata. Laadukasta ja monipuolista teatteria ja taidetta. Kohtuuhintainen esimerkiksi asuntojen suhteen.”
Entä ne kaupungit, joissa suomalaiset eivät haluaisi asua?
5 epäsuosituinta kaupunkia
5. Vantaa (3 %)
102 äänestäjää kertoi, ettei muuttaisi Vantaalle missään nimessä.
Perustelut vaihtelevat laidasta laitaan:
"Vantaa on mielestäni keskeneräinen ja ruma.”
"Hajanainen ja paljon lähiöitä.”
"Ei mitään luonnetta.”
- Kemi (3,1 %)
Neljänneksi epäsuosituimmaksi kaupungiksi rankattiin Kemi, joka sai ääniä 109.
Muuttohaluttomuutta Kemiin perustellaan esimerkiksi näin:
"Se on kylmä, ruma ja kaukana.”
”Tuntuu vieraalta.”
"Kaukana kaikesta ja pirun ankea keli suurimman osan vuotta.”
- Turku (4,2 %)
Vaikka Turku äänestettiin myös toisiksi suosituimmaksi muuttokohteeksi, oli 147 vastaajaa sitä mieltä, ettei haluaisi muuttaa kaupunkiin missään nimessä.
Näin Turkua äänestäneet perustelevat valintaansa:
"Ulkopaikkakuntalaisten ei ole sinne helppoa asettua.”
”Kaukana kaikesta.”
"Kurja.”
- Kouvola (6,4 %)
Toiseksi epäsuosituimmaksi kaupungiksi paljastui Kouvola. Kouvola keräsi kyselyssä 223 ääntä.
Muuttohaluttomuutta Kouvolaan vastaajat perustelevat muun muassa kolkkoudella ja värittömyydellä.
"Nimi on jo kolkko.”
"Kouvolassa ei ole merta ja kaupunki on betonimöhkäle.”
- Helsinki (26,5 %)
Onko tässä Suomen mielipiteitä jakavin kaupunki? Vaikka Helsinki pärjäsi suosituimpien kaupunkien äänestyksessä, oli monen suosikki yllättäen myös monen ykkösinhokki.
Helsinki keräsi pääkaupunki ylivoimaisesti eniten ääniä epäsuosituimpien kaupunkien äänestyksessä. Jopa 922 suomalaista eli yli 26 prosenttia vastaajista kertoi, ettei voisi missään nimessä kuvitella asuvansa Helsingissä.
Perustelut liittyvät ruuhkaan ja ihmisten määrään – tämän kyselyn perusteella suomalaiset siis todella arvostavat omaa tilaa ja rauhaa asuinpaikkakunnallaan.
Näin vastaajat perustelevat valintaansa:
"Liikaa ruuhkaa.”
"Liikaa ihmisiä.”
"Liikaa hälinää.”
"Ahdas ja kallis.”[/i]
–>>>
Te Naiset on tehnyt valintansa. Tampere ei yllätä, sillä meillä on jo kaikkea, useimpien suomenheimojen asukkaita ja kauan aikaa sitten on murtauduttu yli murrerajojen. 60 % tulee muualta ja se on ihan hyvä lukema. Itsekin kuulun tietysti siihen lukuun. 1/4miljoonaa asukasta on ihan kelpo määrä ja hyviä puolia on oikeestaan iso nippu, mutta olenhan täysin jäävi tätä kommentoimaan.
Ihmiset yleensä valitsevat itse, mihin muuttavat ja syntyjään epäkiitolliset kotiseutuaan kohtaan voivat sitten vaikka häippästä.
Työn ja loven perässä muutetaan edelleen tai sitten jonkin suuremman unelman, joita voikin kukin itse kehitellä elämänsä aikana.
Helsingin huono sijoitus on kummallinen. Helsinki on kuin rohkea, korkeissa arkibuutseissa skulaava vetävän näköinen daami, josta omanaisenikin pitää ja voisimme kokeilla viettää primetimea saman lakanan alueella ja tämä sopisi oikein hyvin meille kolmelle.
Luulenpa, että listaus on suuntaa-antava, kuin tarpeeksi avara kaula-aukko. Kuka missäkin viihtyy, se on kyl ihan tärkeintä, yleensä.
Kotihan on siellä, missä sulla on suurin osa sun romuista. On tutut ympäristöt ja heräät yleensä niiltä tienoin. Maksat just sen kämpän sähköstä ja siivotessa olet himassa, samoin useissa tapauksissa maatepanoa ja aamupalaa, kakkaamossa istumista ja ip-koisimisia.
Saga Sinisalo HS
19.6. 11:01 | Päivitetty 20.6. 10:15 hs.fi/kotimaa/art-2000009660953.html
[i]Kotimaa|Apteekit
Ihmiset ostavat vääriä lääkkeitä, jos niitä saa ruokakaupasta, sanoo apteekkari
Karkkilan apteekin apteekkari Sari Westermarckin mukaan asiakkaat tarvitsevat paljon neuvontaa itsehoitolääkkeiden kanssa.[/i]
→
Ideaali tilanne ois, jos ei tarttis mitään douppia, mutta kyl sitä taviskin nuhanenä tarttee välillä jotain kemianhoidollista myrkkyä.
Hallitukset vaihtuu säännöllisesti ja sitä mukaa sitten monen alan osalta hieman tai paljon myös käytännöt.
En lähtis vielä yhtään arvioimaan mitään, mitä ei ole eduskunta sorvannut valmiiksi.
Vaikka poliittisesti yleensä oikealle mentäessä humaanisuus ja ihmisarvo katoavat ja tilalle tulee itsekkyys, rasismi ja heikkojen polkeminen, että menin sittenkin kommentoimaan. No, ootellaan silti vielä valiokuntakierroksia ja muutosten läpittemenoa,
sekä niiden laillisuuksia. Aina pitää kuulemma antaa jokaisen esittää työnäytteensä ensin ja vasta sitten niitä voi alkaa arvioimaan.
→
Plinkki on kovin vakava paikka. Ankeaa on myös päihdealan kokemukset. Joistain tapahtumista voi onneksi irtoilla ajan saatossa jo vähän kaskun tapaista. Pitää vaan odottaa tarpeeksi kauan, niin tragedia kääntyy komediaksi. Ja sitten taas ehkä takaisin tragediaksi. Shakespieriä on koko elämä ja Kaurismäen uusinta leffaa eli melko lailla saman toistoa. Hauskaa on silti, ihan joka päivä. Se on vaan se joku toinen, jolla sitä on, eiksje. Niin aina ja toisinaan voi joku uusi, ammattimainen koomikonalku onnistua miltei mahdottomassa.
→
[b]HS keräsi 32 erilaista vitsiä, joilla omaa huumorintajua voi testata
Vitsien kertominen ja vitsailu on ihmiskunnan hienoimpia saavutuksia.
Huumorilla voi kohottaa tunnelmaa ja helpottaa stressiä ja ahdistusta.[/b]
Muutama näistä vitseistä nauratti minua oikeasti, etenkin “kommaren är short” ja “undo mononen”. 
Samoin ehkä vaarin häviäminen tenniksessä.
Yllättävät ja nokkelat vitsit naurattavat. Suurin osa noista HS:n keräämistä vitseistä oli kuitenkin vanhoja tai liian ennalta arvattavia, joten ne saivat aikaan enintään hymähdyksen.
Komiikka ja huumori ovat joka tapauksessa hyvin tärkeitä asioita. Ne toimivat lääkkeenä ja suojakeinona pahoissakin paikoissa. Stand up -komiikkaa ja muuta huumoria tehdään Ukrainassakin.
Neuvostoliitossa ja sittemmin Venäjällä on ollut valtava poliittisten vitsien eli anekdoottien perinne. Huumori on auttanut ihmisiä kestämään todellisuutta.
Kaikelle voi nauraa joskus, vaikka joskus sen kanssa on oltava hieman tilannetajua.
Jotkut lääkitsevät itseään huumorin sijaan päihdykkeillä, kuten viinalla. Niin tekee nyt itänaapurimme poliittinen eliitti. Luin jostain eräästä venäläisen kaupungin pormestarista, jonka työpäivät ovat nykyisin pelkkää ryyppäämistä ja työpaikalle sammahtelua.
Sodan aiheuttama stressi (ja toivottavasti myös häpeä) on saanut venäläiset isokenkäiset kurkistelemaan vodkapulloon urakalla.
Medvedevin älyvapaiden töräysten syyksi on jo pitkään arveltu alkoholinkäyttöä ja jatkuvaa humalatilaa. Nyt asiaa on selvittänyt myös venäläismedia.
Syy Medvedevin suoltamille sometörkeyksille löytyi: Ex-presidentti laittaa näppäimistön laulamaan humalassa
iltalehti.fi/ulkomaat/a/e1f … 06516d00b0