Nyt olen sitten ottanut takaisin eilistä vauhtia. Sain tehtyä puutöitä (purkasin eilisiä tunteita) ja nyt onkin rakot käsissä. Mutta teki hyvää, minähän viiltelin itseäni, niin tuo tuli kompensoitua puuhun ja vähän samanlainen fiilis (suoraan sanoen perkeleen puu, aikaisemmin oli perkeleen minä). Ajattelin vielä hetki sitten että soitan huomenna ja kerron etten jaksa tulla paikalle, mutta jos mä nyt luovutan niin sitten luovutan atabuksestakin. Ja se ei ole mun tarkoitus. Mun tarkoitus on todellakin tehdä jotain hyvin konkreettista mun elämälle.Ja huomenna on lyhyt päivä klo12.00 asti, mutta saanpa sitten siivottua kun tulen kotiin. Tänään pesin kolme koneellista pyykkiä.
Tämä päivä on tuntunut tosi pitkältä… Vaikka onkin “tunnin lyhkäsempi”… Täälläkin hiljaista, ja masentaa… Onneksi ei ole kuitenkaan itkumasennusta, eikä viinaa tee mieli. Olisi pitänyt vielä tehdä yhtä tehtävää, mutta mun on pakko puhua huomenna omahoitajan kanssa että lopahdin täysin eilen illalla. Ja tänään kärsinyt tyhjästä olosta, vähän mitä millään on väliä. Omahoitajan kanssa voin käydä noita läpi mutta en ota enää kotiin. Nyt tässä kämpässä on “kotitehtävä” rauha. Pakko. Mulla onkin 8.4. loppukokous, saa nähdä mitä kuulen.
Sain nyt jonkinverran nukuttua, lääkkeillä… Enkä nyt jaksa kauheen onnellinen olla, mutta tyytyväinen. Viinahaluja ei ole, mut ruokakaan ei maistu, söin eilen vähän tummaa riisiä ja pari leipää. Aamulla tietenkin ruispuuroa (mun vakkari nam.). Tänään juttelen vakavasti mun omahoitajan kanssa vklopusta, ja kaikista tunnoistani, ei pelkästään tuosta lauantaisesta. Tänään on sitten siivouspäivä (toivottavasti jaksan). Hyvää alkanutta viikkoa kaikille meille plinkkiläisille 
.
5vk ja kuusi päivää
Huomenta leija. Nämä mielialavaihtelut kuuluvat meidän kaikkien arkipäivään. Ei siinä auta muuta kuin sinnitellä ja ajatella, sitä minkä takia tässä taistelee. Sulla on asiat tosi hyvin, kun saat purettua noita pahoja mieliä julkisesti ulos, ja vielä parempi kun sulla on ammattiauttaja, jonka kanssa saat puhua syvällisemmin. Ei muuta kuin tsemppiä päivään. Varmasti istunnon jälkeen tunnet, että on helpompi olo.
Menin sitten vahingossa vikkolla eteenpäin, viikkojen ja päivien laskussa.
No, mun ainut tapa on purkaa näin kirjoittamisella, siksi tekstikin voi olla välilä sitä sun tätä kun kirjoitan liian nopeasti tuntoja ylös enkä jaksa tarkistaa teksia (iso vaiva ). Muuten olenkin päivisin niin iloinen ja pirteä, kaiken jaksava, muita auttava (tänään olin taas keittiössä)… Onnaksi sain lähteä aikasemmin, kun omahoitaja ei tullut tänään paikalle. Huomisesta ei ole tietoa… Kerroin kyllä tilanteestani muulle hoitajalle, miten tuo vkloppu meni, ja olsi joku hoitaja ottanut vastaan. Mutta kun he eivät tiedä musta mitään niin aika menisi asioitten selittämiseen, eikä tän hetkiseen olooni. Olen mt puolella hoidossa. Mutta onneksi muillakin on näitä mielialavaihteluja alkonkin suhteen, tai siis onneksi kerroit 021108, olin nimittäin vähän huolissani. Ja voimarutistus sulle 021108!!!
Siis 4vk kuusipäivää
Näinhän se asia on, että jos olisit joutunut kertomaan oudolle ihmiselle niitä tuntojasi, olisit kokenut vain turhautumista. Minäkin kävin silloin, kun mun vähentämiseni alkoi kolmen eri henkilön luona ja tuntui, että pakkoko näitä ajatuksia on kaikkien kanssa jakaa ja alusta alkaa. Loppujen lopuksi halusin itse, että mun ammatillinen henkilö on mun työtrveydenhoitaja ja vain hän. Homma on pyörinyt oikein hyvin ja käyntikerrat harventuneet roimasti. Näin vapaa- aikana jaan kyllä mielelläni ajatuksiani teidän kanssanne, mutta mehän olemmekin kaikki samassa veneessä ja tiedämme miltä toisesta tuntuu. Mulle tämä palsta on rikkautta ja välistä tuntuu, että tulee päivä päivältä tärkeämmäksi. Tsemppiä ja huominen tuntuu taas varmasti valoisammalle.
No nyt se viides viikko alkaa 
. Ruispuuroa mätän naamaan, ja pitäisi lähteä kahdeksan aikoihin liikenteeseen. Eilen oli siinä kiva päivä että jouduin olee se iloinen pirteä vain aamukahvilla, sit sulkeuduin askarteluhuoneeseen. Tein vähän paperinarutöitä, ja maalasin. Ja voi kun mun omahoitaja olisi paikalla…
Viisi viikko ilman, eikä tee mieli. Ja antabus on otettu.
Sainpahan taas ylläri keskustelu naarin kanssa … Eli ei miellyttävä, vaan hyvin epämieluisa, mutta tietoa lisäävä. Omahoitajakaan ei sitten ollut paikalla, vatsaflunssa, ja nyt tuntuu rajusti siltä että pidän omaa vapaata huomenna. Tietenkin alkoholin suhteen ei muutu mikään… Kerrassan upea ilmakin, ainut et kärsin nyt vähän tästä valoisuudesta kun olen nukkunut niin huonosti… Päätä särkee, tietenkin. Ja nyt en mee ylikierroksilla vaan olen vähän ärsyyntynyt…
Mutta 5vk, en olisi uskonut viisi viikkoa sitten .
Eihän mun tarvitse tietää sun keskusteluista, mutta jos jotenkin haluat hälventää sitä pahaa oloa niin voitaisiin jutella, kun satuttiin samaan aikaan koneelle
021108, kiitos taas ajatuksesta, olet uskomaton… Lämmittää mieltä että joku välittää… Ne taitaa olla vähissä.
En ole saanut mitään hoitoa nyt, päivastoin taakkaa vaan pistetään mun päälle, istutan raeruohot ja kaikkea muuta. Tänään kun oli yksi aika peruuntunut, eikä omaa hoitajaa ollut, maalasin pari taulua ja kysyin voinko lähteä kotiin… Mutta kyllä täällä pitäisi olla klo15 asti. Kattelin kelloa (11) ja sanoin että mä olen voinut todella pahasti, unet vähis M-L pois ja haluaisin kotiin… Mitä sä siellä tekisit? Keksin sitten että siivoan… En mene huomenna, koska M-L ei ole siellä, oksennustaudin jälkeen pitää olla yksi päivä vielä himassa ettei tartuta muita. Eli en menetä mitään. Nukun vaikka purkilla pillereitä ja soitan huomenna etttä voin todella huonosti. Kiva kun muut pääsee lääkärille ym. ja mä olen aivan ulkona??? Mutta se on kun en näytä sitä muille, hymyilen ja lasken leikkiä ym. En mä siellä ala itkua vääntää!!! Mä itken kotona. Tai sitten M-L:lle. Tai lääkärille jos se ottais mut vastaan. Kiva että sain ainakin taas lääkkeitä, mutta ei estolääkettä vieläkään. Mä olen loppu. Torstaina sinne, ja sitten onkin meillä pe vapaa, ja ensi viikolla mun loppukokus 8pv, ja pääsiäinen.
Voi leija sulla on todella paha olla ja siitä huolimatta jaksat kirjoitella niin positiivisesti muissa ketjuissa. Haluan lähettää sulle lämpöisiä ajatuksia ja voimia tämän fernetiltä varastamani kuvan mukana. Voimia tulevaan iltaan ja huomiseen päivään.
Älä nyt missään tapauksessa kuitenkaan koko purkillista niitä unipillereitä napsi. Ja jos suinkin mahdollista, mene huomenna sinne, mistä aioit rokulia pitää.
Joku kertoi näissä ketjuissa,( en yhtäkkiä muista kuka), että se inhottava ahdinko ja epätoivo ei kuitenkaan ole pysyvää. Siinä on mielestäni aika hyvä totuuden siemen. Mutta taistelua se vaatii ja sinulla on sisua, EIKÖ OLEKIN!!!
En mä nyt purkillista mutta varmasti sen verran että saan unen. Sisua on mutta nyt sekin on lopussa. Luulen että yksi päivä sieltä pois auttaisi. Saisin koottua itseni, sillä tavalla kuin tippunut aksu, se on kasvattanut jo kuorta…
Mun oli tarkoitus kirjoittaa edellisessä vastauksessani sulle paljon pitempi kirje, mutta kun nörtti en ole kuvan siirtäminen vei aikaa niin paljon, että oli aika mennä saunaan ja katsoa metsolat, joka on mulle viikon must.(Kuvan siirtäminen ei onnistunut nytkään ilman mun nuorison apua, mutta mulle paistaa fernetin auringot aloitussivulla; kiitos fernetti).
Sä olet aloittanut aika monta uutta ketjua täällä plinkissä, ja jotenkin minusta tuntuu, että, jos sä haluat, että me opimme tuntemaan sinut, kannattaa kertoa ne kuulumiset vain yhden ketjun kautta.( Tämä on vain mun mielipiteeni ja tietenkin sä saat tehdä niinkuin haluat.) Me, jotka käymme täällä plinkissä säännöllisesti, emme välttämättä voi jakaa niitä kokemuksiasi kokonaisvaltaisesti, kun emme muista mitä toisella ketjulla sanoit.
Olemme vilpittömästi kiinnostuneita sinusta ja toivomme sinulle parasta. Sinulla on hienoja ideoita ja toiveita, harrastuksia ja mielipahoja, jotka nekin mielellämme jaamme kanssasi. Mutta kun siellä sun hienon harrastuksen sienestyksen ja marjastuksen lisäksi on valokuvaus ja ihmissuhdeongelmat ja ne ovat hajautettuna moneen plinkkiin, niin voi käydä niin, että juuri se oikea apu oikealla hetkellä ei tavoitakaan sinua.
Olet kestänyt hienosti viisi viikkoa TODELLAKIN VIISI VIIKKOA. Tosi upeaa. Meillä vähentäjillä se on tosi kova paikka. Harva meistä siihen pystyy. Olemme onnellisia jo kahdesta puhumattakaan neljästä nollaillasta. Viikko on jo mahdottomuus. Siis rinta rottingille ja pää pystyyn. Olet upea vähentäjä 
Siis joo taas komppaan edellistä.
Se on kätsää jos aikoo parkkeerata palstalle pidemmäksikin aikaa, niin kaikki vanhat jutut on samassa ketjussa. Ei sitten tarvi tarvittaessa alkaa etsimään vanhoja ketjuja. Nimittäin eteen tulee varmasti tilanteita joissa joutuu toistamaan… ja toistamaan… ja toistamaan jo miljoona kertaa sanottuja asioita. Niin silloin on kätsää kun suurin osa tärkeistä viesteistä löytyy yhdestä ja samasta ketjusta. Ne löytyy helpommin eikä tarvi ku lainata tai laittaa linkkiä.
Ja joo. Siis toi viisi viikkoa on ihan oikeesti siis todella käsittämätön suoritus. Mä julistaisin itseni raittiiks jo viikon juomattomuuden jälkeen. 
Siis.
joo siis hienoa leija! Meitsi täällä on iloinen, että on nyt 3.päivä ilman alkoa. Ja toi Dahlin 1 juopottelupäivä/viikko tuntuu jo lähes mahdottomalta nyt. Viisi viikkoa on upea alku. Jollekin? Voimia! ~~~~~~~~~ Hare! Shanti!
No, mut hienoa teillekin!!! Pienestä se lähtee, ja jos haluaa vähentää niin tuo on nyt hienosti. Mulla kun ei taida oola muuta mahdollisuutta, vähentäminen ei onnistunut multa. Ja antabus tässä on mukana, niin on jotenkin helpompi olla, kun noita flunssia ja oksennustauteja voi tulla muutenkin … Mä olin eilen aivan varma etten lähde, mutta ehkä juuri siksi nukahdin ilman lääkkeitä ja heräsin yöllä yhden maissa. Otin nukahdettavan ja heräsin vähän yli viisi. Nyt on parempi olla. Tän päivän kestän vaikka päällä seisoen ja huominen vika päivä tällä viikolla !!! Että kyllä tuo purkaminen täällä auttoi, ja suuret kiitokset avusta …
Nyt vasta lueskelin viitossivun viestiti. KIITOS fernetti ja 021108, mä olen ollut pitkään kirjoittamassa toisessa paikassa ja hirveän moni ei jaksa lukea pitkiä viestiketjua niin, jos jokin asia todella painaa mieltä niin “herätetään” muut laittamalla ketju aiheesta. Jokaisella foorumilla on toisenlaiset tavat ja kiva kun valaisitte asiaa . Tuossa jo kerroinkin että menen sinne mihin pitääkin, sain nukuttua hyvin pitkästä aikaa, mutta ahdistukset eivät ole vähentyneet…
Varsinkin se jos olette raitistuneet (vähentäneet, raitistumassa), ja olette etsimässä seuraa (onko täällä sellaisia?), niin koska kerrotte mahdolliselle seuralaiselle asiasta että on mennyt viinan ym. muun kanssa vähän lujempaa? Mulla kun on se ongelma että olen “moniongelmainen” kun mulla on nämä mt jututkin… Tuli vain mieleen kun kerroin äsken puhelimessa (olemme jutelleet paljon, ja kirjoiteltu pitkään) ja nyt mä möläytin sen jostain syystä yht’äkkiä. Ei me nyt olla yhteen muuttamassa, ja hän asuu toisella puolen pkseutua, mutta jollakin tavalla se kuulosti omituiselta ja kohta saan kuulla sori mut see you… Tämäkin vielä kaiken muun lisäksi…
Tämä on todella vaikea asia ainakin mun käsitellä…
Onnea viidestä viikosta! Elimistökin varmaan kiittää.
Ite olen kaiketi ollut viimeksi noin pitkään juomatta ehkä 17-vuotiaana.
täällä 4.päivä ilman alkoa jo puolessa välissä. wow…