Kysy mitä vaan seuraavalta ja vastaa edelliselle. Osa 3.

Olohuone
1421

^ Minäkin tykkään syksystä. :fallen_leaf:

Eläinkysymys herätti miettimään asiaa monelta kantilta. Ensin mieleen tuli albatrossi tai kotka, koska haluaisin kokea lentämisen korkealla. :thinking: Sitten aloin miettiä, että olisi melkoinen kokemus olla jokin tavallinen tuotantoeläin, jos kokemus kestäisi vain vuorokauden. Siis vaikkapa lehmä tai sika nykyajan karjataloudessa. Kokemus voisi antaa ihan uutta näkökulmaa lihansyöntiin, lihatalouteen ja tuotantoeläinten elämään.

Edeltävästä tapahtumakysymyksestä esiin nousivat ensimmäisinä stand up, jääkiekko ja jalkapallo, koska niissä on tullut käytyä livenä vähiten, vaikka seuraan niitä kaikkia kotisohvalta.
Siinäkin tosin riippuu se, että mikä matsi tai kuka stand up koomikko. Jos jalkapallosta olisi tarjolla vaikkapa joku ottelu arvokisoissa, kuten nyt meneillään olevissa EM-kisoissa, toki tarttuisin innoissani siihen. Sen sijaan jotain kolmosdivarin tai puulaaki-tason peliä en menisi katsomaan.
Jääkiekkoa menisin katsomaan mieluusti, jos kyseessä olisi Suomen maajoukkueen, tahi HIFK:n tai Kiekko-Espoon matsi. Samoin tietysti joku MM-turnauksen, olympialaisten tai NHL:n matsi olisi kova juttu kokea paikan päällä.
Stand up -koomikoista kelpaisivat ainakin ne hyvät, kuten esim. Matti Patronen, Sarah Silverman, Jimmy Carr, Mikko Vaismaa, Ray Zambino ja Fati Ahmed. Moni väkisin naurattaja sen sijaan ei kelpaisi.

Minkä hajonneen bändin comebackin haluaisit kaikkein mieluiten nähdä livenä? (Voi toivoa myös kuolleiden tyyppien bändejä, jos leikitään että ne tyypit ei olekaan kuolleet) :sunglasses:

Toinen kysymys: mielipiteesi siitä, onko ihmisen soveliasta pukeutua miten tahansa missä iässä tahansa, vai pitäisikö ihmisen ns. “sopeutua ikäänsä” myös ulkoasun suhteen?

1422

Olisihan noita bändejä varmaan vaikka kuinka, mutta sanotaan nyt The Beatles ja Nirvana ainakin. Myös näitä jo iät ja ajat koiranputkea puskeneita artisteja, kuten Jimi Hendrix ja Janis Joplin voisi olla mielenkiintoista nähdä livenä. En tiedä, olisiko oikeasti. Voisi illuusio särkyä pahemman kerran.

Jokainen saa pukeutua just niin kuin tykkää. Sen ei pitäisi olla keneltäkään muulta pois. Eri asia on, näyttääkö se aina kaikkien päällä hyvältä(Tähän tosin vaikuttavat yleensä muut seikat, kuin ikä), mutta ihmisellä on oikeus olla myös tyylitön.

Esimerkiksi Aira Samulinilla oli mielestäni niin pirusti asennetta, kun vielä yli ysikymppisenä tanssi minihameessa ja kirkuvan punaisessa tukassaan. Jos ihminen oli ikäisekseen sellaisessa teräsmummokunnossa ja aina elänyt tavallaan, miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt vetäytyä hiljakseen kiikkustuoliin villatakissa, mummoverkkareissa ja Aino-tossuissa tai hygieniahaalarissa vain siksi, että plakkariin tuli X-määrä vuosia? Tarkennan, että Aira ei mielestäni ollut tyylitön.

Edit: Mitä edes tarkoittaa ikäänsä sopeutuminen? Ihmiset ovat muutenkin erilaisia ja elävät eri tavoilla iästä riippumatta. Yksi haluaa asua maalla mahdollisimman vähin mukavuuksin ja toinen ei urbaaniudessaan suostu poistumaan Kehä ykkösen ulkopuolelle. Kolmas tykkää kaiken aikaa reissata ympäri maailman ja osallistua kaikkiin mahdollisiin kissanristiäisiin ja neljännelle on ihan tarpeeksi seikkailua ja sosiaalisuutta siinä, että joutuu kerran viikossa käymään paikallisessa marketissa. Viides on vapaaehtoisesti sinkku koko ikänsä ja kuudennelle suurperhe on unelmien täyttymys jne. jne. Siinä sivussa vaatetuskin voi olla varsin monenlainen. Pitäisikö kaikkien ryhtyä samasta puusta veistetyiksi siinä vaiheessa, kun saavuttavat jonkin tietyn iän?

Sen verran ikäänsä kyllä pitäisi sopeutua, että tajuaa jättää Yhdysvaltain presidenttikisan väliin siinä vaiheessa, kun Alzheimer on syönyt jo vähintään puolet aivoista :grin:. Tämä tosin on enemmän terveydentila- kuin ikäkysymys. Jotkut ovat hyvinkin skarppeja ja hyväkuntoisia jopa 100-vuotiaina ja jotkut puolestaan täysin raakkeja jo 6-kymppisinä. Sen mukaan mennään. Tosin tärkeissä poliittisissa viroissa pitäisi mielestäni olla yläikäraja yhtä kaikki.

Bändikysymyksestä tuli mieleen: Menisitkö sellaiselle hologrammi-keikalle, jossa joku edesmennyt muusikko “esiintyy”?

Toinen kysymys: Jouduitko alakoulun musiikkitunneilla soittamaan nokkahuilulla Ukko Nooaa? Miten meni noin niinku omasta mielestä? Miten meni opettajan mielestä?

1423

^ Voisin mennäkin hologrammikeikalle, jos liput olisivat kohtuuhintaisia. Mitään riistohintoja en hologrammien näkemisestä maksaisi. Mutta kyllä sitä pari kymppiä voisi sijoittaa johonkin Beatlesin, Elviksen, The Queenin tai The Clashin hologrammeihin. Saattaisin tosin sitä ennen yrittää ottaa selvää, mitä em. bändien elossa olevat jäsenet hologrammikeikoistaan ajattelisivat. Beatleseistahan on elossa vielä puolet, ja Queenista ja Clashista peräti 3/4 jäsenistä

Kyllä sitä nokkahuilua tuli alakoulussa uikutettua, kuten myös ksylofonia pimputettua. Vihasin kumpaakin. Opettajan kommentteja en muista, mutta jopa laulaminen musiikkitunneilla oli mieluisampaa. Yläasteellahan sitten musiikin opetus vaihtui enimmäkseen teoriaan ja klassisen musiikin historiaan, jonka löin myös läskiksi. Peruskoulun päästötodistuksessani musiikin numero on 6.
Jossain vaiheessa yläastetta aloin tosin kiinnostua musiikista enemmän ja pohtia mahdollisuuksia tehdä musiikkia jopa itse. Sainhan ensimmäisen kitarani jo 14-vuotiaana. Jos olisin saanut sen jo ala-asteella, suhtautumiseni niihin goddamn nokkahuiluun ja ksylofoniinkin olisi voinut olla lempeämpi. :grin:

Nyt kesäkuun viimeisenä viikonloppuna on ollut monia isoja tapahtumia. Mihin näistä olisit mennyt mieluiten paikan päälle ja mihin et missään tapauksessa menisi: Provinssirock, Tuska Open Air, Helsinki Pride, lestadiolaisten Suviseurat, jalkapallon EM-kisojen pudotuspelit Saksassa, pesäpallon itä-länsi -tapahtuma?
Perustelut suotavia. :slightly_smiling_face:

Tämä ketju täytti eilen 5 vuotta! Aloitettu 29.6.2019. :birthday: :cake: :metal: :grin:

1424

Tuskassa itse asiassa olin ja siinä ohella tuli Pridessakin pyörähdettyä. Oikein mieluusti menin, eikä kaduta jälkeenpäinkään. Kivaa oli :smiley:.

Provinssirockissa olen nuorempana käynyt muutamia kertoja. Ihan hauskoja muistoja siitäkin ja pelkästään nostalgiamielessäkin voisin mennä, jos ei olisi mitään tärkeämpää ja olisi hyviä bändejä. Eiköhän siellä jokunen hyvä aina ole. Telttailemaan en kyllä ala enää tässä iässä mistään hinnasta.

Lestadiolaisten Suviseuroilla voisin käydä kääntymässä ihan mielenkiinnosta, että mikä meininki siellä oikeasti on. Tuskin viihtyisin päivää kauempaa, joten ei tarvitsisi telttailustakaan huolia. Telttailu huvittaisi normaaliakin vähemmän, jos sää olisi yhtä hirveä, kuin siellä tänä vuonna oli :laughing:. Helsingissä sentään paistoi aurinko, kun olin noissa em. tapahtumissa.

Jalkapallo- ja pesäpallokisoihin en menisi, koska ei vain vähempää kiinnostaa mikään penkkiurheilu. Toki noista menisin mieluummin Saksaan EM-kisoihin. Siinä voisi olla jotakin kiinnostavaa oheisnähtävää ja -tekemistä. Ja onhan jalkapallo hienompi laji, kuin jokin junttipesäpallo.

Mitä sana pahe sinulle merkitsee?

1425

^ Pahe ei merkitse minulle juuri mitään. Se on yhtä epämääräinen ja banaali käsite kuin synti. Pahe ei ainakaan ole sama asia kuin paha, eikä paheellisuus ole sama kuin pahuus.

Paheiksi kutsutaan usein sellaisia asioita kuin tupakointi, alkoholinkäyttö, rahapelit, suklaan syöminen, hömppäohjelmien katsominen telkkarista ym. joissa ei sinänsä ole mitään pahaa tai moraalitonta, vaikka niillä voikin olla epäsuotuisia seuraamuksia.
Moraalittomuus onkin sitten ihan eri asia. Moraalittomuus on piittaamattomuutta siitä minkä tietää oikeaksi ja vääräksi, mutta ei se paheisiin liity, eikä syntiin.

Synti- ja pahe -sanoja voidaan käyttää jopa markkinointikeinona. “Sallittu pahe”. “Syntisen hyvää suklaata”. :yum: Ne ovat hyvin kevyttä sanahelinää.

Mihin asiaan uskoit joskus nuorempana, mutta et usko enää?
Toinen kysymys:
Mikä eri uskontojen kaikista jumalista ja jumal-hahmoista on mielenkiintoisin?

1426

Vitsi miten hyviä kysymyksiä ja tuntuu, että en oo oikea henkilö vastaamaan, koska vastaukset on niin tylsiä.

En usko enää siihen, että meille tulee lentäviä autoja. :smiley: (oikeasti mietin aaveita ja kaikkea muuta laidasta laitaan mutta tähän nyt päädyin).

Jumal-hahmoasiaan on hyvin vaikea vastata, koska tiedän (nykyään ainakin) niin älyttömän vähän muiden uskontojen jumalista ja jumal-hahmoista.
Muistelen kuitenkin tässä vasta googlettaneeni kaverini ehdotuksesta jumalaa, jonka pitäisi ollla kaikki jumalat yhdessä. On myös mahdollista, että ymmärsin silloin jotain väärin :rofl: Mutta hinduilla on mielenkiintoisia jumalia kyllä.

Oletko lapsena (mikset vanhempanakin) halunnut/keksinyt jotain sellaista, joka olisi helpottanut elämääsi jollain tapaa (ja miksei nytkin) tai mikä olisi ollut vain cool olla olemassa, oli se mahdollista toteuttaa tai ei. Esim. itse toivoin paskan sään varalle putkea, minkä kautta ajaa pyörällä kouluun (kun se oli lähes sää kun sää millä sinne piti ajaa useita kilsoja), niin ettei kastuisi, tai jotain läpinäkyvää koppaa tms pyörän ympärille. :smiley:

Jos saa kysyä toisen kysymyksen hieman tähän liittyen, niin uskaltaisitko hypätä auton kyytiin nyt, joka ajaa täysin itsenäisesti ilman minkäänlaista kuskia autossa? Jos et, niin minkä pitäisi muuttua, että voisit kuvitella tekeväsi näin?

1427

Välillä toivon, että olisi olemassa itse itsensä peseviä ikkunoita. Ei ikkunoiden pesu edes ole mikään superinhokkihommani. Oikeastaan se on ihan kivaa, koska siinä näkee konkreettisesti työnsä jäljen. Sen aloittaminen on vain usein olevinaan niin kovin vaikeaa.

Uskaltaisin nousta robottiauton kyytiin, jos se ajaisi hidasta vauhtia vain lyhyen matkan alueella, missä ei olisi juuri/lainkaan muuta liikennettä. Kovempivauhtiselle pidemmälle matkalle muun liikenteen sekaan en moisen aparaatin kyytiin uskaltaisi. En ainakaan ennen, kun on tehty riittävästi käytännön ihmiskokeita, jotka osoittavat, ettei kuskiton robottiauto ole sen onnettomuusalttiimpi, kuin ihmisen ohjaamat kulkupelitkään.

Edit: Vastaan vielä Alicen aiempiin kysymyksiin:

Nuorena uskoin pasifismiin ja vastustin ydinvoimaa. Näissä asioissa olen kääntänyt takkini jo vuosia sitten.

Niin se vain menee, että si vis pacem, para bellum.

Ydinvoima ei ole ensinkään ongelmatonta, mutta on se hitosti pienempi paha, kuin fossiilisten polttaminen. Jos ja kun sähköä tuotetaan ja kulutetaan näin kuin nykyään, sitä ei ole vielä pitkään aikaan realistista toteuttaa pelkällä aurinko- ja tuulivoimalla. Joskus tulevaisuudessa ehkä on, mikäli ihmiskunta on silloin enää olemassa. Onhan toki se vaihtoehto, että kaikki ryhtyvät elämään Pentti Linkola -tyyliin askeettisessa omavaraistaloudessa. Eipä kait siinä mitään pahaa ole, mutta kuinka moni innokkainkaan ilmastoaktivisti oikeasti on valmis siihen? Niinpä… Niinhän ne jotkut sanovat, että ilmastonmuutos ei olisi lainkaan näin pahassa mallissa, jollei ydinvoimaa olisi aikoinaan pidetty niin vaarallisena ja pelottavana.

Noista jumaluuksista en paljoakaan tiedä, enkä ole kiinnostunut, mutta hinduilla tosiaan on hauskoja jumalia, kuten norsupäinen Ganesha ja kahdeksankätinen tuhon ja sodan jumalatar Durga.

Oletko seurannut Yhdysvaltojen presidenttikilpaa? Oletko yleensä kiinnostunut ulkomaiden vaaleista?

1428

^ Seuraan toki USA:n vaaleja, kuten olen juuri seurannut myös Britannian ja Ranskan vaaleja. Kirjoitinkin niistä juuri Saunan Politiikka-lankaan. :slightly_smiling_face:

USA:n pressanvaaleissa Bidenin pitäisi ehkä luopua kisasta, sekä oman terveytensä että Amerikan vuoksi. Ei ole nimittäin Amerikallekaan eduksi, jos Biden sössii seuraavatkin väittelyt ja Trump jyrää voittoon.
Demokraateilla olisi vielä mahdollisuus vaihtaa ehdokasta ennen elokuun puoluekokousta. Joku nuorempi ja skarpimpi voisi pelastaa koko kisan. Samalla Trumpiltäkin voisi mennä pasmat sekaisin, kun vastassa ei olisikaan enää Sleepy Joe.

Mutta jos Amerikassa olisi tolkku, kummallakin puolueella olisi ihan eri ehdokas pelissä.
Republikaaneillakin olisi ollut mahdollisuus valita esim. Nikki Haley, todellinen helmi Trumpiin verrattuna.

Seuraavaksi kysyn kuutta biisiä tai esiintyjää eri vuosikymmeniltä:
Lempibiisisi ja/tai lempibändisi/artistisi
50-luvulta?
60-luvulta?
70-luvulta?
80-luvulta?
90-luvulta?
2000-luvulta? (Siis ekalta vuosikymmeneltä)

Ymmärrän, jos joiltain vuosikymmeniltä valinnanvaraa on vähän liikaakin, ja joltakin voi olla vaikeaa nimetä edes yhtä. :wink:

1429

TODELLAKIN ON VALINNANVARAA NIIN HELEVETISTI, että istuisin vielä ensi viikollakin tässä näpyttelemässä, jos listaisin kaikki hyvät bändit/artistit kaikilta noilta vuosikymmeniltä :laughing:. Heitän tähän siis vain ihan pikaiset.

-50-luku: Billie Holiday
-60-luku: The Beatles
-70-luku: The Clash
-80-luku: Cyndi Lauper
-90-luku: Nirvana
-2000-luku: Lady Gaga

Seuraava voi halutessaan vastata kattavammin tähän eri vuosikymmenten bändi/artisti -kysymykseen.

Oma kysymykseni: Mikä on sinulle mieluisin liikuntalaji vai onko kaikki liikunta sinulle vastemielistä?

1430

^ Olen aikuisiällä harrastanut hölkkää, uintia ja kuntosalia, joten ne kai ovat ne mieluisimmat yhä. :slightly_smiling_face: Niin ja pyöräilyä, mutta en mitenkään himokuntoilu-tyylillä, vaan leppoisampaa ajelua jollain kaupunkipyörällä. Kuntosalilla harjoitteisiin on kuulunut mm. kuntonyrkkeily.

Minäkin voisin vastata omaan vuosikymmenten bändi kysymykseeni. On hieman yhteneväistä musiikkimakua taas Winstonin kanssa. Joidenkin näiden urahan on ajoittunut useammalle vuosikymmenelle, mutta minäkin nimeän ne jotka ovat ikään kuin oman vuosikymmenensä “tyypillisiä” edustajia. :sunglasses:

50-luku: Gene Vincent (Mietin tässä myös Eddie Cochrania, Little Richardia ja Jerry Lee Lewisiä. Jerryn pudotti pelistä sekaantuminen alaikäiseen serkkutyttöönsä… :triumph: Kolmesta jäljelle jääneestä kovasta valitsin Genen, hänen oman aikansa “punk-tyyliä” edustaneen mustan nahka-asunsa vuoksi. Hänellä oli esiintyessä myös samanlainen tyyli nojata kumarassa mikkiständiin kuin Johnny Rottenilla myöhemmin :grin:)
60-luku: The Beatles
70-luku: The Clash
80-luku: Iron Maiden
90-luku: Guns´N Roses
2000-luku: PMMP

Voisin nimetä vielä 1940-luvun suosikkiyhtyeeni: kolme tyttöä Suomesta, Harmony Sisters. :smiling_face_with_three_hearts: Loistava laulu-trio, joka onnistui kuulostamaan amerikkalaisilta esikuviltaan jo 30-luvun Suomessa, ja teki kansainvälisen uran. Suosionsa huipulla jatkosodan aikana.

Seuraava voi vastata myös näihin samoihin, ja/tai tähän:
Mitä omaan nuoruutesi kuulunutta asiaa nykyajan teinit eivät ymmärrä tai tunne?

1431

Ainakaan nykyteinit eivät tiedä mitään lankapuhelimessa roikkumisesta. Osaisivatkohan käyttääkään moista aparaattia, jos ovat koskaan sellaista nähneetkään. Oi niitä aikoja, kun kavereiden(Varsinkin, jos joku asui kauempana, eikä voinut ihan ex tempore nähdä) ja silloisen poikaystävän kanssa juoruiltiin siinä langan jatkeena joskus tuntitolkullakin. Porukat eivät yhtään tykänneet siitä, kun odottivat milloin mitäkin tärkeää työpuhelua. Niin ja kasvattihan se jaarittelu puhelinlaskua koko ajan. Ei silloin ollut mitään lörpöttele vaikka koko kuukausi putkeen kiinteällä hinnalla X -liittymiä. Siinä 90-luvun puolivälin jälkeen kännykät alkoivat yleistyä ihan tavallisilla ihmisilläkin, mutta eivät ne olleet mitään koko kodin viihdekeskuksia. Puheluita niilläkin vain soiteltiin ja sitten oli sellainen mullistava uusi kommunikaatiokeino, kuin 160:n merkin tekstiviesti.

C-kasetit olivat kova sana varsinkin tietyissä alakulttuuripiireissä. Niitä vaihdeltiin ja näin saatiin leviämään marginaalisempaakin musiikkia. CD-levyt oli toki keksitty, mutta ne piti käydä ostamassa ihan alan kivijalkakaupasta. Niitäkin nauhoiteltiin kavereille kasetille, kun ei kaikilla ollut varaa, eikä olisi ollut järkeäkään ostaa omaa CD:tä. Ei silloin suoratoistopalvelut tuutanneet jatkuvalla syötöllä kaikkia maailman biisejä ja musiikkigenrejä.

Putkitelevisiosta näkyi tasan kolme kanavaa, eikä niiltäkään tullut ohjelmaa kaikkia öitä myöden. Jossakin vaiheessa(En edes muista koska) tuli neljäs kanava, mikä oli jo ihan hurjaa. Jos tarvitsi enemmän kanavia, piti maksaa kaapeli-TV:stä. Mikäli asui alueella, minne ei ollut vedetty kaapelia, piti hommata sellainen lautasantennipömpeli.

Internet oli olemassa, mutta siellä surffailu oli harvinaista herkkua. Joskus kirjastossa tai koulussa saattoi päästä nettiin tunniksi kerrallaan. Joillain edistyksellisillä oli jopa kotikoneella nettiyhteys, mutta ei sielläkään saanut päivät pitkät roikkua. Piti puhelinlinjan varattuna ja tietysti maksoi sekin niin pirusti joka minuutilta. Se ysärinettiyhteys sitten latasi ja lagasi siihen malliin, että nopeaan elämään tottunut nykyteini olisi menettänyt järkensä lopullisesti jo minuutissa-parissa.

Edit: Minun nuoruudessani ei ollut tällaista ihme Wilma-systeemiä, jolla opettaja olisi raportoinut kotiin jokaisesta unohtuneesta koulukirjasta(Sellaiset olivat ihan yleisessä käytössä. Kukaan ollut kuullutkaan, että koulutehtäviä voisi läppärillä tehdä) tai “vittu, pitääks mun oikeesti kirjoittaa aine!?” -kiukuttelusta. Reissuvihko oli, johon hyvässä lykyssä kerran viikossa kirjoitettiin jokin tärkeä muistettava asia. Oli myös poissaolovihko, johon saattoi näppärästi väärentää äidin nimmarin. Wilmassa en varmasti osaisi operoida tuollaisia kepulihommia, vaikken digitaidoiltani aivan onneton olekaan. Jälki-istuntoja sai lusia useammankin ennen kun opettajat ottivat kotiväkeen yhteyttä sillä lankapuhelimella ja yrittivät vääntää jotakin kehityskeskustelua

Mitähän kaikkea vielä ne veetit ei muista :laughing:. Tämä oli niin hauska, että seuraava saa jatkaa.

Oma kysymykseni(vaikkei olekaan itse keksimäni): Saako nykyään sanoa enää mitään?

1432

^ Nykyään saa sanoa vaikka mitä vaikka mistä. Nykyään jokainen saa sanomisilleen jopa suuren yleisön välittömästi, joka on melkoinen muutos verrattuna aikaan ennen somea ja internetin keskustelukanavia.

Jos ennen internetiä joku tavallinen tallaaja halusi sanoa jotain vähän laajemmalle yleisölle, hänen piti kirjoittaa jonkun lehden yleisönosastoon. Lehti sitten joko julkaisi kirjoituksen tai ei. Useimmiten ei. Tai jos julkaisikin, sitä joutui ehkä odottamaan päiväkausia.

Internetin ja somen kehitys siis mullisti sanomisen mahdollisuudet. Ehkä juuri se vaivaa niitäkin änkyröitä, jotka uhriutuvat ehtimiseen miten “mitään ei saa sanoa”. Nuo änkyrät ovat ehkä närkästyneitä siitä, että heidän möläyksiinsä saatetaan sanoa jotain takaisin välittömästi.

Varmasti jos päästää julkisesti vaikkapa rasistisen tai muuten vaan muita halventavan töräyksen, saa siitä feedbackia heti. Ja kun herkkähipiäinen änkyrä ei kestä sitä feedbackia, alkaa “Mitään ei saa enää sanoa” -vollotus.

Hieman hupaisaa muuten oli, kun eräs Halla-aho alkoi viime talvena haastaa käräjille ihmisiä, jotka olivat sanoneet häntä fasistiksi. Tämä siitäkin huolimatta, että luonnehdintaa voi pitää melko neutraalina, ja lisäksi sanojat pystyivät perustelemaan sen. Tuomioita ei tietääkseni tullut. Saivat sanoa hekin siis.

Yksi “Mitään ei saa enää sanoa” valittaja on ollut julkkiskokki Kape Aihinen. Olikin hupaisaa, kun Kape oli vieraana Joonas Nordmanin roastaus-ohjelmassa, jossa häntä pilkattiin räävittömästi. :sweat_smile: Joonas Nordman vielä kuittasi, että “Näetkös nyt, Kape, kyllä nykyään saa sanoa vielä kaikenlaista. Vieläpä ihan televisiossa”.
Yleensä en ole tykännyt roast-jutuista, mutta Joonas Nordmanin show on kyllä ihan hauska. :+1:

Nykyajan komiikka on muutenkin aika paljon ronskimpaa ja räävittömämpää kuin entisinä aikoina. Ei ennen vanhaan ehkä olisi voinut kuvitella stand up-koomikkoja, jotka herjaavat uskontoa tai heittävät kevyttä läppää erilaisista tabuista.

Ainoa mikä nyt ehkä nykyisin puuttuu verrattuna entisiin aikoihin, on sketsit etnisistä vähemmistöistä. Se ei ole kovinkaan iso menetys. Ei niitäkään tosin kielletty ole. Pirkka-Pekan ja Aaken vanhat sketsit ovat yhä vapaasti katseltavissa Yle Areenassa ja tietysti Youtubessa.

Erilaisilla nettialustoilla on tietysti omat sääntönsä. Meta kutsuu niitä yhteisönormeiksi. Alustan ylläpitäjällä on oikeus määritellä säännöt alustalleen, eikä se estä kenenkään yleistä sananvapautta.

Huolestuttaako tekoälyn nopea kehitys sinua? Oletko joutunut koskaan tekoälyn huijaamaksi, eli luullut vaikkapa jotain tekoälyn luomaa kuvaa tai videota aidoksi?

1433

Jos olen joutunut pahasti tekoälyn huijaamaksi, en ainakaan ole siitä tietoinen :grin:. Koskapa pankkitiliä ei ole tyhjennetty, eikä tietokonetta tai puhelinta kaapattu, asialla ei liene suurempaa merkitystä. En ole niin suuri poliitikko, sotaherra tai bisneshenkilö tai edes kunnan virassa, että minun haksahtamiseni johonkin tekoälyn tuotokseen aiheuttaisi suurtakaan vahinkoa.

Olen välillä tehnyt esim. Ylellä näitä tunnistatko tekoälyn luomukset aidoista -testejä. Ovat menneet aika fifty-sixty, välillä paremmin ja välillä huonommin. Sanotaan näin, että aika sixty-fourty ovat menneet sen puolesta, että tunnistan tekoälykuvat, -tekstit ymv. Varsin helposti siis olen tekoälyn puijattavissa. Joskus olemme katsoneet joitain tekoälyn tekemiä videopätkiä. Niistä olen ajatellut, että ovatpa kyllä vähän tönkköjä ja hassuja ns. ehtaan tavaraan verrattuna, mutta tuossa toki vaikuttaa ennakkoasenne, kun olen alun alkaenkin tiennyt katsovani tekoälypätkää.

Tekoälyn kanssa pitää mielestäni olla varovainen, sen pitää olla tiukasti säänneltyä, eikä pidä lähteä innoissaan hötkyilemään vain, koska keksittiin taas jotakin uutta. Siihen liittyy paljon ongelmia, mutta mitenkään hysteerisesti en ole siitä huolissani, tyyliin jotkut, jotka eivät uskalla enää puhelimeen vastata tai soittaa sillä, koska siellä voi olla se tekoäly :roll_eyes:. Supertekoälyn vallankumous tuskin tapahtuu minun elinaikanani. Kapeaa, ihmisen operoimaa tekoälyähän tässä edelleen vain käytetään. Tekoälyssä on myös hyvät puolensa, kuten asioissa usein tuppaa olla. Mikään uusi asiahan tekoäly ei ole, jos toki sen kehitys ja käyttö on lisääntynyt huimasti 2010-luvulta alkaen. Ihan tyytyväisinä ihmiset elelivät tekoälyn kanssa jo joskus 70-luvulla.

Pitääkö mielestäsi kaikilla sukupuoleen katsomatta olla oikeus esiintyä yläosattomissa uimarannoilla ja uimahalleissa?

1434

^ Kyllä yläosattomissa pitäisi saada olla kaikkien missä tahansa. Tosin siitäkään ei pidä sitten tehdä oletusarvoa, vaan jokaisella naisella pitää olla oikeus myös peittää rintansa. Tai miehelläkin, jos ei halua niin sanottuja man boobsejaan esitellä. :grin:

Kannatan siis täyttä valinnanvapautta yläosan suhteen kaikille sukupuolille. Jos kysymys olisi sen sijaan kokonaan alasti olemisesta, kysymys oli ehkä mutkikkaampi. Ehkä täysin ilkosillaan oleminen tulisi jättää vain siihen erikseen sovituille alueille.

Tekoälystä tuli vielä mieleen, että Youtuben Kekkosvideot on minusta hauskoja. :slightly_smiling_face:
Urho Kekkonen vastaa YouTube-kommentteihin (1977)

Muutama mielipidekysymys ajankohtaisiin aiheisiin:

1. Uusi rajalaki eli ns. “käännytyslaki”, hyvä vai huono?
2. Kannattaisiko Joe Bidenin luopua presidenttiehdokkuudesta?
3. Pitäisikö Naton lähettää joukkoja Ukrainaan?
4. Pitäisikö Ylen rahoitusta leikata ja yleveroa alentaa?
5. Elokapina: kannatettavaa tai vähintään ymmärrettävää mielenosoittamista, vai täysin tuomittavaa häiriön aiheuttamista?

1435

  1. Vastustan uutta käännytyslakia. Se on vastoin kansainvälisiä sopimuksia, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan. Kyse ei ole pelkästään itärajan takaa tulevien turvapaikan hakijoiden ihmisoikeuksista tai siitä, että Venäjän kanssa pitää olla varuillaan, vaan laajemmasta kokonaisuudesta. Jos sopimuksia voidaan jättää noudattamatta yhdessä asiassa, niitä voidaan kohta jättää noudattamatta muissakin asioissa. Kyllä perustelut aina löydetään. Suomi saattaa tässä asiassa myös kusta omille kintuilleen. Muut maat voivat jättää noudattamatta sopimusta X, Y tai Z Suomea koskien, jos kerran Suomellakin on oikeus rikkoa sopimuksia miten sattuu huvittamaan. No, tyystin ideologisista syistähän em. laki runnottiin läpi ja joukkopaniikki tuppaa olla tehokas väline.

  2. Joe Bidenin pitäisi ehdottomasti luopua presidenttiehdokkuudesta. Sen hän onneksi tuntuu hiljalleen itsekin tajuavan, mitä nyt viimeisimpiä uutisia ja analyysejä luin. Biden ei todellakaan ole työkykyinen ja tuossa pestissä, jos jossain ihmisen pitäisi olla erittäin skarppi.

  3. Nato-joukkojen Ukrainaan lähettäminen on kaksipiippuinen juttu: Se on selvää, että Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen sotilaallisen avun, mutta Nato-joukkojen Ukrainaan lähettäminen voisi johtaa siihen, että kohta Nato ja Venäjä olisivat sodassa keskenään. En todellakaan halua tämän konfliktin laajentuvan, enkä ainakaan tuossa mittaluokassa.

  4. Ylen rahoitusta ei pidä leikata ja ainakin minä maksaisin Yle-veroa oikein mielelläni, jos en olisi vapautettu siitä pienten tulojeni vuoksi.

  5. En osaa nähdä mitään pahaa Elokapinan mielenosoittamisessa. Ovat tärkeällä asialla ja kansalaistottelemattomuutta tarvitaan. Sen on jo historiakin osoittanut.

Edit: Yläosattomuudesta: Minäkin olen sitä mieltä, että jokaisella sukupuoleen katsomatta pitäisi halutessaan olla oikeus oleskella yläosattomissa uimarannoilla ja uimahalleissa. Tämä naisten rintojen seksualisointi äärimmäisen vaarallisiksi ja suunnilleen järjestäytyneen yhteiskunnan kaataviksi objekteiksi on aivan käsittämätöntä, semminkin, kun nykyään monella miehellä on isommat tissit, kuin monella naisella :roll_eyes: :grin:. Minun puolestani uimarannoilla saa oleskella alaosattomissakin.

Uimarantojen ja -hallien, kylpylöiden, yleisten saunojen ym. paikkojen, joissa uima-asu kuuluu asiaan ulkopuolella sen sijaan porukka voisi minun mielestäni pitää paidan päällä, jälleen ihan sukupuoleen katsomatta. Tämä ihan siksi, että aika harvalla yläosattomuus on kovin esteettisen näköistä. Toki ihmisillä on oikeus olla yläosattomissa siellä kesäkadulla tai terassilla, vaikkei se minun silmääni miellyttäisikään. Jos se oikeus on miesoletetuilla, silloin se pitää totta kai olla myös naisoletetuilla.

Syötkö lihaa? Perustelut, söit tahi et.

1436

^ Minunkin pitää hieman tarkentaa kantaani yläosattomuuteen. On monia julkisia paikkoja, joissa kaikkien on parasta pitää paita päällään: ravintolat, leffateatterit, ruokakaupat, julkiset liikennevälineet ym.
Ravintolan terassi on sitten vähän tulkinnanvarainen, ja voisi riippua vaikka siitä, minkä tyylinen ravintola on muuten. Kyllä jossain lähiöräkälän tai Kallion baarien terassilla voi varmaan olla yläosattomissa, mutta jossain vähän hienomman ruokaravintolan terassilla ei.

Lihaa syön hieman harvakseltaan. En päivittäin, enkä aina edes viikottain. Syyt lihan välttelyyn on ekologiset, eettiset ja terveydelliset, mutta silti hairahdun silloin tällöin lihan himoihin ihan laiskuuttani ja nautinnonhaluani.
Lihansyöntini on kuitenkin todella vähäistä verrattuna suomalaisten keskimääräiseen lihan syöntiin, joka on edelleen noin 80 kg vuodessa per naama.

Minun lihansyöntini saattaa olla lähempänä vuoden 1950 suomalaisten keskimääräistä lihankulutusta, joka oli noin 30 kg vuodessa/hlö. :slightly_smiling_face:

Seuraava voi myös vastata lihakysymykseen, tai sitä edeltäviin mielipidekysymyksiin.

1437

En syö lihaa, olen ollut kasvissyöjä/vegaani 26 vuoden ajan. 14-vuotiaana näin täysin sairasta videokuvaa Itä-Euroopan teuraskuljetuksista ja jos vähääkään tutustuu aiheeseen, näkee että ihan hirveitä asioita tehdään lihantuotannossa eläimille ympäri maailmaa niin kasvatuksessa, kuljetuksessa ja itse teurastuksessa. Kahden viikon ajan teki lihaa fyysisesti mieli (ehkä johtui myös siitä ettei meillä kotona ollut mitään kasvisruokaa kun en ensin uskaltanut kertoa vanhemmilleni) sen jälkeen ei enää koskaan ole tehnyt lihaa mieli. Kaikki lihankaltaiset kasvisvalmisteetkin aiheuttavat ällötystä.

Onkin välillä ahdistavaa elää ja tuntea syyllisyyttä sen totuuden kanssa, että myös minä kuitenkin olen mukana tukemassa lihatuotantoa, koska minulla on ollut kissoja. Toki olen yrittänyt löytää heille edes hieman eettisemmin tuotettua kissanruokaa, niitäkin on olemassa.

Mielestäni lihatiskeillä, eines- ja makkarahyllyillä pitäisi olla 24/7 rehellistä videokuvaa lihantuotannosta. Ihmisten pitäisi nähdä, mitä heidän valintansa aiheuttavat vaikka kuinka aiheuttaisi ahdistusta. Eläinkunta ansaitsee niin paljon parempaa ihmiskunnalta.

Leffoista on kysytty paljon aiemminkin, mutta katsoin eilen niin järisyttävän elokuvan ja näyttelijäsuoritukset (tanskalainen elokuva Jahti, pääosassa Mads Mikkelsen), että kysytään elokuvista. Mikä on viimeisin elokuva joka on sykähdyttänyt sydänjuuria myöten ja mikä siinä oli niin upeaa?

1438

Ääh… Olen tosi huono katsomaan elokuvia. Koskahan viimeksi olen edes katsonut kokopitkän leffan, kun sellaisiksi ei varmaan lasketa puhuvista päistä ja keikkapätkistä koostuvia dokkareita.

No, laitetaan tähän pari, jotka olen nähnyt joskus ja ovat jääneet hyvin mieleen:

David Lynchin esikoisohjaus Eraserhead. Ei mitään käsitystä, mistä se outo sekoilu kertoo, mutta visuaalisesti todella hieno painajaisunipläjäys.

Roman Polanskin Frantic. Siinä aina charmantti Harrison Ford ja iki-ihana Emmanuelle Seigner joutuvat Pariisissa roistojen kanssa seikkailuun, josta ei vauhtia, vaarallisia tilanteita ja jännitystä puutu, kuitenkin ilman ikäviä lentäviä irtopäitä.

Lihaa syön ainoastaan riistana ja suomalaisina järvikaloina silloin harvoin, kun niitä tulee jostakin kehiteltyä. Kaikesta kasvatetusta lihasta olen luopunut. Kananmunaa en käytä lainkaan. Maitotuotteita vain hyvin vähän, ts. juusto ja maitosuklaa ovat ainoat, joista en ole pystynyt luopumaan. Ovat vain niin hyviä ja vegaaniset versiot noista ovat järjestäen täyttä paskaa IMO. Jos sattuukin löytymään syötäväksi kelpaava vuusto, se maksaakin sitten n. 100 €/kilo. Nuo eivät kuitenkaan kuulu jokapäiväiseen tai edes jokaviikkoiseen ruokavaliooni.

Ensisijainen syy eläinkunnan tuotteiden välttelylleni ovat eläinten oikeudet. Siihen päälle tulevat positiiviset terveys- ja ilmastovaikutukset ovat toki pelkkää plussaa.

Mikä on suurin nk. itsesi ylittäminen? Jos et keksi yhtä ylivoimaista, voi laittaa useamman.

1439

^ Kyllä se ehkä oli ammattikorkeakouluun pääseminen vuonna 2012. Ainakin kun ottaa huomioon, että meitä sisään päässeitä oli muistaakseni 70 ja hakijoita monta sataa.
Ja kun vielä ottaa huomioon, että minä en ole mikään pänttääjätyyppi, joka jaksaisi päntätä mihinkään pääsykokeisiin. Onneksi Diakissa olikin sellainen pääsykoe, johon ei tarvinnut lukea lainkaan. Siinä oli vain psykologisia testejä, erilaisia palikkatestejä ja ryhmäkeskustelu. :grin:

Onnistunut suoritus oli myös sen amk:n suorittaminen lähes minimiajassa, eli alle kolmessa vuodessa.

Vaikka ammattikorkea oli minulle suorituksena kova, en kuitenkaan pidä sitä elämäni tärkeimpänä saavutuksena. Ainakin tällä hetkellä tuntuu, että elämäni tärkeimmät askareet liittyvät enemmänkin taiteellisiin harrastuksiin.

Viime aikoina näkemistäni elokuvista voisin mainita ehkä Kikka -elokuvan, joka oli ihan koskettava. Kikka oli yksi niitä viihdebisnekseen tallautuneita naiskohtaloita, joka on saanut jonkinlaista tunnustusta vasta kuolemansa jälkeen. Eläessään häntä pilkattiin ja suunnilleen syljettiin päälle, mutta vasta vuosia kuolemansa jälkeen on joku tohtinut sanoa, että olihan Kikka ihan rohkea nainen, vaikka musiikilliset ansiot eivät ehkä maata mullistaneet.
Kikka-elokuvan päätöstunnarina oleva Erika Vikmanin “Kateus” on hieno biisi. :heart:
Erika Vikman - Kateus (Virallinen musiikkivideo) (youtube.com)

Mainitsen vielä yhden todella koskettavan tv-sarjan: uusi “Häräntappoase” (2021) ! :heart: Se on kerrassaan ihana sarja, eikä vain sen takia että päähenkilö Allusta on tehty tyttö. Härkösen alkuperäinen 80-luvun romaani on siirretty todella onnistuneesti nykyaikaan.

Itsensä ylittämisestä olisi kiva lukea lisää kokemuksia, joten heitetään seuraavallekin:
Mikä on suurin nk. itsesi ylittäminen? Jos et keksi yhtä ylivoimaista, voi laittaa useamman.

1440

Yksi iso itseni ylittäminen oli ainakin huumeiden käytön lopetus 8 vuotta sitten. Se kävi lopulta niin iisisti, että vieläkin jaksan ihmetellä, vaikka toisaalta; olin vain yksinkertaisesti lopen kyllästynyt nimenomaan aineen vaikutuksen alaisena olemiseen. Ajattelen, että silloin minkä tahansa aineen lopettaminen on helppoa. Jos lopettaa/yrittää lopettaa jonkin ulkoisen paineen vuoksi tai siksi, että käytön lieveilmiöt vituttavat, homma onkin paljon takkuisempaa. Fyysiset vieroitusoireet nyt tietysti olivat ja menivät, mutta eiväthän ne yleensäkään se pahin rasti ole. Alkuun kyllä hirvitti, mitä olen mennyt päättämään ja vielä ääneen möläyttämään, mutta hyvin se sitten tosiaan meni.

Tuo lopetus on sitten poikinut erinäisiä muita itseni ylittämisiä. Pienempiä ja suurempia projekteja(Aika pieniä ne kaikki minun projektini ovat noin objektiivisessa mittakaavassa, mutta itselleni merkityksellisiä). Hienosti olen tarttunut toimeen asioissa, joista aikaisemmin ajattelin, että en osaa, en pysty, en jaksa, ei kiinnosta. Olin kyllä käyttäessänikin ihan aktiivinen ihminen vs. tapaukset, joiden kaikki aika menee vetämiseen, vetojen säätämiseen ja jos ei muuta keksi, niin vetämisestä puhumiseen, mutta kyllähän ne opioidit passivoivat ja saivat myös ajattelemaan, että mä nyt vain olen tällainen reppana. Aikoinaan auttoivat kyllä masennukseen ja varmasti pelastivat minut itsemurhalta, mutta kääntyivät sitten lopulta itseään vastaan. Silloin oli hyvä lopettaa ja todeta, että ilman sitä pöhnää vuorokaudessakin on enemmän tunteja :smile:. Tuota tarkoitan pelkästään hyvällä. Ei ole yhtään niin tylsää, kuin kuin käyttäessä.

Miten kesäsi on mennyt? Jos sinulla oli joitakin kesäsuunnitelmia, ovatko ne toteutuneet tähän mennessä kuinka hyvin?