Tosi hyvä lista. Onnea 
tuo salaisuuden kantaminen erityisesti puhutteli tänään. Kiitos
2 tykkäystä
Minua ahdistaa tänään tosi paljon ja ensimmäinen ajatukseni oli vetää kännit. Sen sijaan lopetin parin kulauksen jälkeen ja ihmettelin, mitä oikein olin tekemässä. Lopetin siihen! Sen sijaan päätin tehdä jotakin muuta ja aloin katsella suoratoistoa. Päätin kerralla, että nyt vain olen, unohdan huolet ja nollaan pääni hetkeksi. Ja se toimi! Sain suunnattua ajatukset muualle ja käsittelen vähitellen sitä, miksi ahdistaa ja miten voisin purkaa tunteita ilman, että täytyy hukuttaa ne juomiseen. Koska se helpottaa vain hetkeksi eikä yöllä saa nukuttua kunnolla. Juuri kunnon unet ja lepo on sitä, mitä tarvitsen. Irtiotto rutiineista ja ajan antaminen itselleni.
4 tykkäystä
@Cariettax hyvä, että sait itsesi pysäytettyä edes siinä ensimmäisten kulausten jälkeen. Kaikki on pieniä voittoja tässä taistelussa. Tosi tärkeää tunnistaa juurikin noi triggerit, mitkä laukaisee tarpeen juoda, eli sulla selkeästi ainakin ahdistus. Sitten kun vielä keksisi niitä vaihtoehtoisia tapoja.. siinä onkin oma työmaansa.
Ehkä paras vinkki alkuun on yrittää sysätä sitä juomisen halua edes vartilla eteenpäin, ja tietty ettei pidä kotona alkoholia. Ja ennen kuin lähtee hakemaan, odottaa taas vielä sen vartin, ja miettii uudelleen sen jälkeen. Ja sitten juomisen sijaan syö ensin tuhdin aterian, sekin voi lieventää juomishalut.
2 tykkäystä
Tänään onkin mulla VVVV, eli Viisi Viikkoa Viinasta Vapaana 
Viime päivinä olen huomannut, että juomishalut ei ole pölähtäneet edes alitajuntaisesti enää mieleen. Toki mietin välillä tätä kaikkea, mutta sitä luopumisen haikeutta tai pientä mielessä käyvää “olispa kaljaa” ei ole ollut. Kivaa! Ja tää tuntuu jotenkin myös jo ihan tavalliselta arjelta, ei enää sellaiselta, että jotain oleellista puuttuisi. Työpäivän jälkeenkään ei ole ollut fiiliksiä palkintojuomalle, riittää kun kellahtaa sängylle loikomaan hetkeksi, ja sitten muihin puuhiin.
Hyvää mieltä tähän viikkoon!
10 tykkäystä
Voi miten kiva kuulla @nollaaja! Onnea VVVV päivän johdosta.
Mulla on ollut tappuraisempaa tänään, avauduin ehkä kohta enemmän omassa ketjussani.
Mutta onneksi lopputulema on kuitenkin tänäänkin selvinpäin 
2 tykkäystä
Lämpimät onnittelut täältäkin VVVV:stä, hyvin vedetty! Tästä se jatkuu. Hyvää mieltä sinnekin!
2 tykkäystä
Labroissa käyty ja tuloksia sain eilen illasta. Maksa arvot kääntyneet selvään laskuun viikon aikana, eli eiköhän tässä selvitty niiden suhteen säikähdyksellä.
Arvatkaa mikä ajatus mulla kävi eilen mielessä. Että no, nytkun ei ole antabusta, ja noi maksa-arvotkin tasaantuu, ni mähän voisin varmaan juoda. Että kyllähän tää episodi nyt on tässä ja mulla on ihan hallinnassa tää juominen, mitä tän asian kanssa nyt enää vatvomaan…
Hyvä etten lyönyt itseäni. Eli täytyypä palata taas niiden ihan perustavien ajatusten äärelle, miksi minä joisin enää ikinä?
Kirjoitan tähän nyt myös päiväkirjamerkintänä itselleni: Minä olen alkoholiriippuvainen. Jos juon alkoholia, käyttö ei ole minun hallinnassa, vaan riippuvuus kontrolloi sitä. Ainut tapa olla se joka kontrolloi, on olla juomatta. Alkoholi on myrkkyä, joka on tehnyt minulle tämän. Minä päätin lopettaa myrkyn juomisen.
Oli aika raskas työviikko. Tunsin ahdistusta, väsymystä, stressiä, kiirettä. Mutta mikään näistä tunteista ei enää laukaissut tarvetta juoda. Eikä perjantai-ilta, viikonlopun alku, saapunut syksyisempi sää, siivous, sisustaminen, leffan katselu… Nämä ovat aikaisemmin olleet automaattisia tunteita tai asioita, joihin olen yhdistänyt tissuttelun. Laukaisevat tekijät tulevat nyt näköjään tuolta jostain syvältä selkärangasta ja alitajunnan tiedostamattomista osista. Ymmärtäähän sen, kun on sen kymmenisen vuotta pyörittänyt elämäänsä alkoholikuninkaan ympärillä. Onneksi olen valinnut itselleni uuden kuninkaan, ja se olen minä itse 
13 tykkäystä
Hyvä, että havahduit heti tuohon ja palautit tosiasiat mieleesi. Tekstisi oli kyllä mainio ja vähän naurattikin tuo kuvaus.
Olen tullut siihen tulokseen, että kohtuukäyttöajatukset eivät tavallaan ole ihmisen omia (perustuen järkeen tai objektiiviseen arviointiin) vaan riippuvuussairauden tuottamaa ajatusharhaa. Siis vähän samoin kuin anorektikko näkee itsessään ylimääräistä rasvaaa vaikka olisi tikkulaiha tai masentuneesta joku pienehkö vastoinkäyminen näyttää ylittämättömältä vuorelta, vaikka siihen paremassa tilassa keksisi itsekin useita ratkaisuvaihtoehtoja.
Samaa itsepetosta kuin ajatukset, ettei kukaan tajua koko alkoholiongelmaa tai humalatilaa, vaikka se näkyy naamasta ja hajusta aivan varmasti.
On ollut hyvä, että täällä on keskusteltu aiheesta. Se saattaa auttaa miettimään realiteetteja ja olemaan alkamatta hellimään ja voimistamaan noita mieleen putkahtavia haitta-ohjelmia.
Pikkuhiljaa raittiuden myötä nuo automatiotkin ja kytkökset alkavat purkaantua. Kun teet noita asioita juoden teetä tai jotain muuta tai olemaan juomatta mitään, ajan myötä ne eivät enää yhdisty tissutteluun , eikä viini tai muut juomat tule niisä mieleen. Ei minullakaan saunomisen ajattelu tuo mieleen olutta, ei ole tuonut pitkiin aikoihin.
Lukemattomilla toistoilla nuo on aivoihin iskostettu ja toistoilla ne puretaankin, pikkuhiljaa, päivä kerrallaan.
Mukavaa lauantaita ja kovatsi tsemppiä!
5 tykkäystä
Hyvä hyvä! toivotaan, etä arvot paranevat, hienoa!
Mulla taas nuo jutut mitä kirjoitit laukaisivat ennennäkemättömän juomisen himon!! Siitä enemmän mun omassa poterossa!
Tsemit jatkoon ja onnittelut vvvv-saavutuksesta! 
1 tykkäys
Ihanaa että maksa alkaa rauhoittua!
Ajatuksesi ovat tuttuja. Minäkin kuulin eilen sanovani ääneen: ehkä mä sit joskus voisin juoda vaan yhden lasin viiniä vain silloin tällöin, kerran kuussa vaikka.
Se on aivan hassua, sillä en tiedä ajattelevani niin.
Olen alkanut pitää noita kohtuukäytön kummituksen höpinöitä itsestäni irrallisina ajatuksina, jotka - kuten sinäkin hienosti kuvaat - ovat aivan ristiriidassa sen kanssa mitä oikeasti nykyään haluan ja tulevaisuudelta toivon. Ja mitä olen päättänyt.
Se on vain riippuvuuden puhetta. Ehkä se vaan hissukseen ajan myötä hiipuu.
4 tykkäystä
Sumuista sunnuntai aamua. Tämä viikonloppu on ollut sateinen ja sumuinen täällä Etelä-Suomessa. Ihan syksyinen fiilis ollut. Ilmeisesti ensi viikolle loppukesä yrittää vielä lämmittää päiviä, toivottavasti saadaan nauttia auringosta 
Olen tämän aamun lukenut täällä omia kirjoituksiani ja teidän muiden ketjuja. Hämmentävästi usealla tosiaan toistuu nämä juomis-fiilistelyt siinä kohtaa, kun alkaa olla jo selvästi selvillä vesillä raittiuden kanssa. Itse olen toki vielä täällä alkutaipaleella reilun kuukauden jälkeen.
Ensimmäisten viikkojen juomishalut olivat voimakkaita, ja veivät kaiken huomion. Toisaalta niille oli helppo huutaa, että EI, minä en halua juoda. Mutta tässä kohtaa nuo halut näyttävät naamioituvan lempeiksi ja järkeenkäyviksi ajatuksen henkäyksiksi, joiden kanssa ei ainakaan ensimmäisenä tule mieleen tarve huutaa jyrkästi: EI, en halua juoda. Näitä ajatus-henkäyksiä jää kuuntelemaan, ja antaa niiden ihan huomaamatta vahvistaa itseään, koska ne ovat niin viattoman oloisia.
En ole vielä keksinyt patenttiratkaisua tähän tilanteeseen, mutta minua on parhaiten nyt auttanut kun palaan tänne palstalle, ja käyn lukaisemassa omat kirjoitukseni ensimmäisiltä viikoilta. Ja sen jälkeen pystyn tiukkaan äänensävyyn toteamaan: EI, minä EN halua juoda.
4 tykkäystä
Hienosti sanoitit, että juomishalut naamioituvat myöhemmin lempeiksi ja järkeenkäyviksi ajatuksen henkäyksiksi. 
Juuri näin. Riippuvuus yrittää aloittaa järkevää keskustelua raittiuden kanssa. Hyvin mielellään riippuvuus juttelisi, perustelisi ja hiljalleen houkuttelisi ihan pikkuisen alkoholin pariin. Kyllä sitä onnittelumaljasta voi vähän hörpätä, yhden ottaa seuraksi jne. Minun raittius, tällä hetkellä 
, ei jaksa kuunnella tuota riippuvuutta yhtään. On tosi kyllästynyt siihen ja sen höpötykseen. Aika tympeästi lopettaa sen jutut, kääntää selän ja lähtee pois paikalta. Toivottavasti ei sitä päivää tulekaan, että jää pisemmäksi ajaksi sen kanssa jutustelemaan.
3 tykkäystä
Huomasin esim.kun tuttuja kävi pihassa juttelemassa ‘mökkikauden päättäjäisviikonlopun vietosta’ , kyllä mieleen meinasi hiipiä kaikenlaisia ajatuksia…miten mekin aiemmin, onko puolisolla nyt tylsää mun kanssa, kun meillä on nykyään niin tylsä elämä, mun takia, muilla on hauskaa… onneksi vielä olen sen verran selväpäinen, että ymmärrän näiden olevan riippuvuuden aiheuttamia ajatuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Mutta onnistuvat tehokkaasti hämmentämään. Onneksi sain ne äkkiä pois mielestä ja muistin taas, että meillähän on mukavaa.
2 tykkäystä
Hyvin sanottu tosiaan! Sen alkoholin aiheuttamat pahat olot ja vaikytykset kroppaan unohtuvat nopeasti ja pitää olla todella vahva ettei noihin pieniin seireinin kutsuihin vastaa.
Toki itsellä oli nyt viikonloppuna tosi voimakas kutsu ja vieläkin pelottaa tuo vahva himo!!
Tdemppiä päivääsi!
1 tykkäys
Hyvä metsänpoika siihen kun pääsisi!!
1 tykkäys
@nollaaja, sanoitatpa taas hyvin tuota kuiskailua… Tunnistan hyvin tuon harha-ajattelun. Minä kävin viimeksi perjantai- iltapäivällä töiden loputtua pienen keskustelun itseni kanssa asiasta. Helpotti, kun sain luuni liikkeelle ja kävin miltei tunnin käppäilyllä pienessä tihkusateessa. Ostin pienen pussin karkkia vielä mussutettavaksi. Toimi hyvin
1 tykkäys
Nyt kun iltojani ei ole enää alkoholi viihdyttämässä, niin huomaan olevani oikeastaan aika yksinäinen. Onko muita tämän vastaavan huomanneita? Mistä olette löytäneet kivaa sosiaalista tekemistä ja seuraa? Vinkkejä otetaan vastaan
Olen vuosien ajan enemmänkin vetäytynyt pois muiden seurasta, osittain masennukseni, mutta osittain varmaan alkoholinkin käytön takia. Minulla on oikeastaan vain yksi hyvä ystävä, ja jonkun verran sitten muita tuttavuuksia. Elämä yksinhuoltajana viimeisen kymmenen vuoden ajan on toki myöskin vienyt aikaa. Mutta ehkä nyt alan tajuamaan sen, että en mä halua olla ihan näin yksin. Ja haluan jotain kivaa tekemistä töiden ohelle.
4 tykkäystä
@nollaaja : sama ongelma, olen yrittänyt loytaa aktiviteetteja jotka eivät sisällä alkoholia. Kuntosali, paikallinen luontokerho, juoksuklubia olen miettimässä. Niin, olen naimisissa ja silti yksinäinen.
2 tykkäystä
Harrastukset ovat siitä mukavia, että toiminnan lisäksi niissä näkee ihmisiä, jotka käyvät ajan mittaan tutuiksi ja joistain on mahdollista saada ystäviä. Avantouintisauna sekä uimahallin sauna ovat olleet yksi parhaista paikoista saada kaveria aikuisiällä. Kuntosalilla ja jumpissa kaikilla on niin kova kiire tulla ja mennä. Olen saanut joitain kelpo kavereita myös isännän harrastusten ja tuttujen kautta. Sosiaalinen piiri on vuosien saatossa, lasten kasvettua, kutistunut kyllä melko tavalla. Ja nykyisetkin ystävät tuntuvat olevan kovin kiireisiä, joten yhteistä näkemistä/tekemistä saa sovittua melko harvoin.
1 tykkäys
Naimisissa täälläkin ja yksinäinen…
Yksi hyvä kaveri on mutta ei hänkään mun juomisista ja ongelmista tiedä silleen.
Salilla meillä hyvä porukka mutta niistä ei kanssakäymiseen muutoin ole, samoin toinen liikuntaporukka myös. Toisaalta jokainen liikuntasessio on “rahaa pankkiin” ja ainahna silloin sen tunnin aikana on kivaa ja muuta mietittävää!
Nää on tietysti paljon itsestäkin kiinni, mutta useat ovat tietenkin myös naimisissa,perhettä omat jutut niin tuntuu toki aika hankalalta alkaa “yhtäkkiä” tuputtautuu ainakin itelle kynnys tällaiseen korkea!
1 tykkäys