Kulissijuopon häpeä

[nollaaja]

Noniin, toinen työviikko loman jälkeen. Nyt olen laittanut jääkaapin täyteen ruokaa, joka vaatii vain lämmittämisen. Lisäksi hommasin sokerittomia limutölkkejä “palkinnoksi”, jos sellaista jonkun työpäivän päätteeksi kaipaan. Jospa näillä torppaisin juomahalujen heräämistä väsyneenä ja nälkäisenä.

Teen paljon etätöitä kotoa, joten päätin myös että joka lounaan yhteydessä käyn ulkona vartin happihyppelyllä. Ja jokaiselle illalle ajoitan puolisen tuntia kotitöitä, jotta en asettuisi heti tuonne sohvan nurkkaan. Tälle viikolle ohjelmassa kahdelle illalle myös menoja. Jospa tää arki saa tästä taas uuden rytmin, ja tällä kertaa ilman alkoholin pyörittelyä mielessä. Ennen lopettamistani olisin harmitellut noita kahta menoa arki-illoissa, ne kun estävät ilta tissuttelun aloituksen heti töiden jälkeen

Hyvää ja raitista viikon alkua kaikille!

[kaaosteoria66]

Mahtava sotasuunniltema mielitekojen torppaamiseksi. Uskon, että myös toimii.

Hyvää alkanutta viikkoa myös sinne.

[Metsanpoika]

Kuulostaapa hyvälle valmistautumiselle ja suunnitelmalle
Raitista, reipasta viikkoa!

[Räpistelijä]

Hienoa ennakointia. Hyvää uutta viikkoa!

[nollaaja]

ihan kiva päivä takana. Töissä oli hyvä vauhti päällä ja kivan haastavia ongelmia ratkaistavana, niistä saa aina kivoja onnistumisen kokemuksia. Oli myös terapia tänään, se on myös aina antoisaa ja auttaa mielen kiemuroiden jäsentelyä, ja uuden oppimista. Oli myös hyvä fiilis viikonlopun jälkeen, ehkä kerrankin hyvin levänneenä ja palautuneena, kun ei ole puoli krapulaisena jatkuvasti. Nyt illasta ehkä vähän tylsistyttää.

Ylihuomenna olisi uusinta otos työterveydessä labroista. Saa nähdä onko huomenna koittava NELJÄN VIIKON juomattomuus saanut edes joitain arvoista alaspäin. Muuten muutokset ruokavalioon ovat olleet aika pieniä. Annoskokoja olen yrittänyt pienentää ja valita enemmän kasvisvaihtoehtoja, ja vähärasvaisempaa. Sokerisia herkkuja on kyllä tullut puputettua, mutta olen ollut nyt siinä kohtaa armollinen itselleni. Ja liikuntaa… noh olen mä sitä enemmän harrastanut kuin edellisinä kuukausina, että pisteet siitä, mutta edelleen pitäisi kyllä lisätä rutkasti.

Kummasti näköjään muut kuin aterian yhteydessä nautittavat juomat aiheuttaa mulle sitä samaa käytöstä, kuin mitä alkoholia juodessa. Enkä puhu nyt vedestä. Ostin tosiaan limutölkkejä jääkaappiin, ja tänään kun sen sihautin auki ja aloin hörppimään, niin huomasin heti vilkaisevani kelloa ja mietin onko näitä tarpeeksi . Täytynee aika ajoin nyt vaan altistaa itseään näille tölkeille, ja oikein keskittyä muuttamaan ajatuksia ja toimintatapaa. Seuraavaksi täytyy sitten vissiin totuttaa itsensä käyttäytymään uudelleen hienompien lasien kanssa, joista olen kotona viiniä juonut…

Hyvät yöt, raittiina tänäänkin!

[Cariettax]

Minä olen ostanut herkkuja, koska ne luovat minulle jonkinlaista henkistä turvaa. Näin on ollut lapsesta asti. Tästä olen puhunut terapiassa, mutta koska terapia on vielä kesken ja vasta opettelen uudenlaisia ajattelumalleja, voi ehkä olla ihan hyväkin etten vielä yritä liikaa kaikkea.

Mielessäni on pari kertaa käväissyt, että josko ottaisin perjantaina, mutta olen toistaiseksi antanut ajatuksen olla. On helpompaa kun ei ole päättänyt tietoisesti mitään, niin en ala perustella itselleni sitä, miksi päätöksen voisi pyörtää. Ajattelen ennemminkin niin, että minulla on mahdollisuus tehdä valinta ja pohtia niiden hyviä ja huonoja puolia. Itseni “rajaaminen” synnyttää vain kapinaa mielessäni. Korostan, että tämä toimii minulla, jokainen ihminen toimii omalla tavallaan Tämä toimii minulla myös siten, että saatan kaupassa silmäillä tuotteita, joita en välttämättä tarvitse ja pohdin hetken, miksi haluan tuotteen. Sitten teen valinnan että en osta. Joskus “sorrun”, mutta en enää läheskään entiseen tapaan.

Kun olin lääkärin vastaanotolla ja minulla on tyypillistä hermosärkyä, jostain tuli sellainen ajatus, että en välttämättä tarvitse vahvaa kipulääkettä jota aiemmin olen herkästi pyytänyt. En tiedä, mistä tuo ajatus oikein tuli. Jokin minussa on muuttunut. Hyvään suuntaan. Ajattelin, että pyydän vahvaa lääkettä vain, mikäli kirjaimellisesti kävelen seiniä pitkin enkä saa infernaaliselta säryltä nukuttua. Ja tiedostamattani yritän parhaani mukaan ehkäistä tällaista tilannetta.

Olen kerran saanut M1-lähetteen psykoottisten ajatuksien takia. Luulin, että se siitä, nyt minut leimataan hulluksi ja menetän uskottavuuteni (sote-alan) työpaikalla ja minut heitetään yhteiskunnasta ulos toivottamana tapauksena. Vielä mitä. Sain erittäin kunnioittavaa ja myötätuntoista kohtelua. Toki kun olin tarkkailtavana tk:ssa ja kävin vaikkapa vessassa, hoitaja tuli parin metrin päähän varmistamaan, etten lähtisi mihinkään, mutta en kokenut tätä kyttäämisenä. Olin suljetulla vain vähän aikaa ja sielläkin kohtelu oli hyvää.

Se oli siis jonkinlainen käännekohta. Tajusin, että vaikka tulisikin paha tilanne, minua autetaan jos haen apua. Mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä eikä niitä tarvitse hävetä. Elämässä koetut asiat vaikuttavat aina jotenkin ja oma historiani on sellainen, että ei ihme, että jossain vaiheessa keitto kiehuu yli.

Elämäni ei kuitenkaan ole nyt sitä, että jippii, kaikki ongelmani ovat poistuneet ja kaikki on vaaleanpunaista unelmaa. Ei todellakaan. Tulen aina olemaan mielenterveysongelmainen ja sen asian kanssa on opittava elämään. Tulen myös aina olemaan jollain tavalla addikti johonkin asiaan, kohteet vain vaihtuvat. Yritän paraikaa opetella tulemaan toimeen sen kanssa. Pitkä tie on edessä. Olen kaikesta huolimatta toiveikas.

[nollaaja]

Hmm.. labratulokset oli luettavissa äpissä. Kokonaiskolesteroli oli laskenut 7,2 → 5,1 eli desimaalin päähän normaalista . Sisällöllisesti vielä HDL turhan matala, ja ne huonot korkeammalla, mutta kokonaisuutena tilanne korjaantui aivan huikeasti neljässä viikossa! Paastoverensokeri tismalleen sama kuin viimeksi (koholla), eli sen suhteen on tehtävä jotain..
Mutta kauhistus, jo valmiiksi hieman koholla ollut maksa-arvo oli noussut vielä 50% edellisestä mittauksesta, ollen nyt jo miesten (olen siis nainen) viitearvon ylärajalla! Tais loppua antabuksen käyttö minun kohdalla
Maanantaina aika lääkärille näistä tuloksista tarkemmin, ja jatkosuunnitelmasta.

Muuten ollut ihan hyvä fiilis viime päivinä. Kiva kun mieli on ollut kirkas. Ja kivaa kun alkaa pankkitilillä näkymään juomattomuuden vaikutus myös, piti oikeen kahdesti vilkasta saldoa, että siis miten paljon mulla on vielä rahaa

Toki nyt tuo tieto antabuksen mahdollisesta lopettamisesta pistää miettimään, että onko minusta tähän ilman sitä. On minusta, kyllä vahvasti uskon siihen. Pidän mielen tyynenä, katseen tiukasti eteenpäin, ja käyn aina lukemassa täältä ketjustani uskonvahvistusta.

[Miu]

@nollaaja Omassa ketjussani alkukesästä kerroin, kuinka minulle Annie Gracen 30 day experiment oli kuin henkinen antabus. Voisiko se tai jokin vastaava toimia sinullakin? Sellainen selkeästi rajattu aikaraami, jonka “turvissa” olla.

Tuosta oli itselle sekin hyöty, kun oli ne päivittäiset videot ja “tehtävät”. Touhun syy pysyi aktiivisesti päivittäin mielessä ja motivoimassa, mutta antoi tilaa mielelle mennä mihin menee - vaikka niihin juomahimoihinkin.

Lääkäri nyt varmasti osaa parhaiten sanoa sitten, mutta jos maksa-arvot nousee niin ei se antabuksen kannalta oikein hyvälle kuulosta.

Mitä luulet?

[nollaaja]

kääk, oli vielä toinen maksa-arvo tullut, se on VIELÄ korkeammalla, oli kirjattu jo hälyyttävän korkeaksi ja lähetetty konsultaatio pyyntö heti lääkärille. En ota enää antabusta huomenna.

Mun täytyy koota ajatukset uudelleen jatkon ympärille, eka täytyy ny saada lääkäri kiinni. Ja ehdottomasti siis raittiina, keinolla millä hyvänsä.

[Räpistelijä]

@nollaaja

Toki nyt tuo tieto antabuksen mahdollisesta lopettamisesta pistää miettimään, että onko minusta tähän ilman sitä. On minusta, kyllä vahvasti uskon siihen.

Minäkin uskon!

Antabus auttoi sinut hyvään alkuun. Tästä on hyvä jatkaa - ehkä jo pelkästään tieto siitä, että maksa-arvosi noin ovat koholla, voikin toimia henkisenä antabuksena tästä eteenpäin?

[kaaosteoria66]

Joo henkistä antabusta kehiin. Pystyt kyllä. Hienoa että kolesteroli on tullut alas. Tätä toivon myös itselle. Tsemppiä kovasti. Kyllä maksa-arvotkin korjaantuu.

[nollaaja]

Vähän joutunut kokoamaan ajatuksiaan ja itseään viime päivinä. Säikäytti tosi paljon, kun nuo maksa-arvot olivat antabuksen käytön aloituksesta nousseet noin paljon, toinen hälyttäviin lukemiin (yli 20 kertaa normaalin lukeman). Lääkäri soitti torstaina aamusta ja käski lopettaa lääkkeen heti. Nyt sitten seurataan viikoittain, ja varmistetaan, että lukemat palautuvat normaaliksi. Onneksi ei ole sellaisia oireita, että olisi mitään vakavaa tapahtunut elimissä.

Ahdistaa ja huoli terveydestä painaa mielessä melkein koko ajan.

Eipä tässä nyt oikein ole muuta mielessä mitä kirjoittaa. Onneksi juominen ei ole käynyt mielen vieressäkään.

[Metsanpoika]

Hyvä että juominen ei pyöri ajatuksissa. Maksa-arvot saattavat laskea ripeästi kun alkoholin sekä lääkkeen käyttö loppuu. Monilla on käynyt niin. Hyvä kun sitä nyt seurataan.

Tsemppiä raittiisiin päiviin

[TästäAstiAikaa2]

Mulla oli kanssa maksa-arvot koholla, vaikka mittausajankohdassa oli se 5 viikon raittius takana. Ja se yhden illan kamala retkahdus… mutta kyllä me tämäkin taablataan, päivä kerrallaan. Lempeän leppoisaa lauantaita, olet tehnyt jo tosi ison työn itsesi kanssa

[nollaaja]

Juu, kyllä tässä alkaa taas saada itsestään otteen. Loppu viikko meni töissäkin jotenkin takkuisesti, kun oli vaikea keskittyä töihin. Tästäkin voin oppia, että minä kyllä pärjään ja selviän kaikista tunteista ja elämän haasteista. On ok olla pari päivää vähän mieli maassa, ja jopa ahdistunut. Ne menee ohi.

Tänään heräsin hyvin nukutun yön jäljiltä iloisena ja virkeänä. Ihana aurinkoinen sää . Ehdin jo paistaa puolukkapiirakankin. Muuten ohjelmassa tänään siivoilua ja kotihommia, jotain luovaa voisin myös tehdä, ehkä maalata syksyn väreillä. Ja lukea teidän muiden ketjuja viimeisen viikon ajalta, olen ollut ihan omassa navassani kiinni nämä päivät.

[nollaaja]

Ainiin ja raittiinakin olen vielä pysynyt sehän tässä on ihan unohtunut viime päivinä, herran jestas. 30 päivän rajapyykkikin ylitetty.

[Rampe61]

Tsemiä! Googlasinkin tuon Antabusin ja kyllä se itsessään näköjään voi nostaa maksa-arvoja suurestikin eli hyvä että olet lääkärin seurannassa! Eikähän ne sieltä lähde normalisoitumaan!!

Paljon onnea jo kuukauden raittiudessa, pidetään raittiudesta siitä kiinni jatkossakin!!!

[nollaaja]

Joo, näin tosiaan voi joillain käydä, että Antabus nostaa maksa-arvot niin paljon, ettei lääkettä voi käyttää. Mulla oli tosiaan S ALAT kuukausi sitten ennen antabusta 30 (eli normaali) se nousi 714. Ja S GT oli 42 (normaalin raja 40) ja se nousi 60.
Suurimmalle osalle käyttäjiä Antabus ei näin hurjasti nosta, mutta ilmeisesti ensimmäisten käyttökuukausien aikana nousee jos on noustakseen, ja silloin on käyttö lopetettava.

Raittiudesta pidetään ehdottomasti kiinni! Ei ole minkäänlaisia motivaatiohaasteita minulla ainakaan tällä hetkellä. Torstaina otetaan uudet labrat, toivottavasti on lähtenyt jo laskuun.

Hyvää viikonalkua kaikille, tsemppiä uusille lopettajille erityisesti!

[Teme70]

Hurja on ALAT-arvo, huh. Hyvä kun seuraavat tarkkaan.

Onneksi olet ehtinyt saamaan hyvän alkusysäyksen ja kainalosauvan Antabuksesta. Sinulla tuntuu olevan asenne kohdallaan, joten pärjäät kyllä ilman juomisen fyysistä estettäkin. Jatkat vain henkisen esteen vahvistamista.

[nollaaja]

Nyt on pakko kaivaa esiin positiivisia asioita. Tää mun ketju on ollut liian alamaissa viime päivinä. Huomisen jälkeen täynnä jo viisi viikkoa raitista aikaa, niin pakkohan sitä hyvääkin on jo olla. Ja onhan sitä:

• Painoa on pudonnut 4 kg ja vatsa voi jo melko hyvin.
• Kasvojen iho on kirkkaampi ja turvotus on tiessään. Myös punotus on nykyään hyvin vähäistä cuperoosaa poskilla. Vähemmän pieniä juonteita.
• Unen määrä ja laatu on parantunut aivan mielettömästi! Joka yö nykyään 7-8 tuntia unta muutamalla heräämisellä, joiden jälkeen nukahdan helposti takaisin. Tämän myötä katse ja silmät ovat levänneen näköiset, ja mustat kuopat silmien alla haalenneet.
• Olen jo oppinut jonkun verran kohtaamaan ja käsittelemään vaikeampia tunteita ilman alkoholin turrutusta. Ja olen huomannut, että selviän niistä tunteista ihan hienosti. Välillä ahdistaa kovin, niinkuin esim viimeisen viikon aikana, mutta siitäkin olen yli päässyt.
• En tunne enää, että kannan suurta salaisuutta joka päivä sisälläni, nimeltään alkoholi. Olen antanut terveydenhuollossa ongelmalleni nimen, ja olen saanut ymmärtäväisen vastaanoton, ja apua. Minusta halutaan pitää huolta, se tuntuu hyvältä.
• Rahaa on säästynyt!
• Vaikka masennus pitää minua edelleen otteessaan, tuntuu elämä aina hetkittäin ihan kivalta. Tulevaisuutta en vielä osaa kovin miettiä, mutta ehkä tässäkin kohtaa on hyvä mennä päivä kerrallaan.

Ihan hyvä lista, olen tähän tyytyväinen. Viisi viikkoa sitten mikään näistä ei ollut totta. Tänään ne on