Kyynelsilmin luin tätä. Tiedän miten koville tuo ottaa. Minulta lähti toinen koirista äkillisesti kesän alussa, ja suru on edelleen läsnä joka päivä. Tuo on ehkä vielä rankempaa, kun tietää sen päivän, jolloin on päästettävä irti rakkaasta koiraystävästä. Toivon Sinulle paljon voimia. Hänellä on ollut onni löytää tuollainen “isi”.
5 tykkäystä
Viimeinen viikonloppu Danielin kanssa. Illalla tunsin vähän ahdistusta ja surua siitä ettei enää ikinä kävellä perjantaisin yhdessä. Hiljainen kävelykaverini lähtee isin ja äidin luo. Se ajatus rauhoitti. Daniel näkee vanhempansa ja varmasti suurimman osan sisaruksistaan. Ukki on vastaanottamassa ja ennenkuin kerkiää minun puuttuvan viereltä näkee minun jo tulevan ovesta. Vaikka minulla odotus saattaa kestää vuosikymmeniä niin Daniel ei kerkiä huomata minun edes puuttuneen. Se ajatus lohdutti.
Tiedän että itselleni on parempi tämä että Daniel lähtee hallitusti ja suunnitellen kuin äkisti ja yllättäen. Kestän menetyksen paremmin kun asia on minun käsissäni ja tapahtuu hallitusti. Romahtaisin jos Daniel kuolisi yllättäen. Nyt kerkiän valmistautua menetykseen ja käsitellä asiaa.
Eilen taas tupsahti mieleen että ratkeanko keskiviikkona juomaan? Se vähän pelottaa. Ei ole mitään haluja juoda enkä ole sellaista suunnitellut mutta asiaan täytyy valmistautua jotta niin ei kävisi. Olisi itselleen valehtelua väittää ettei vaaraa ole. Alkoholismi on osittain tunne-elämän sairaus ja edessä on iso kriisi.
4 tykkäystä
Ja nyt alkoi täällä uusi aikakausi. Hirviönaapuri poistui rakennuksesta! Ei kestänyt itse aloittamaansa sotaa naapurin kanssa. Nyt on sitten uusi paikka jossa voi määräillä asukkaita. Kylläpä keveni pihapiirin tunnelma paljon. Asukkaita oli jo iltapäivällä pihalla juttelemassa ja tunnelma oli hyvä. Kun tuo hullu asui täällä niin ihmiset pinkoi asuntoihinsa kovalla kiireellä.
Minä ja ystävä oltiin vahtimassa poismuuttoa. Istuttiin mattotelineellä josta oli esteetön näköala. Yksi asukkaista on lähteneen naapurin veli ja hän huusi asuntonsa ovelta että ”ihan istumaan piti ruveta” sitä suututti että siskonsa lähti.
Kukaan ei ollut itkemässä poismuuton takia eikä ollut hyvästely delegaatiota mutta me kakdi tuijotteiin koko toimituksen ajan ja nautittiin. On sitä kantturaa ärsyttänyt 
3 tykkäystä
Valmistautuminen on viisasta. Ihan vaikla miettiä minne menet eläinlääkäristä ja ehkä ettet olisi yksin ja voiko jollekin hätätilanteessa soittaa.
Minullahan lemmikkien lopetusreissut tahtoi päättyä juomiseen ja täyteen katastrofiin. Eläinlääkäristä suoraan juomaan ja ahdistava tunnetila siitä vaan yltyi. Joko ulvoin tai rähisin. Putkaakin on jouduttu, se taisi olla lemmikkirotan lopetus. Koirien kohdalla jotenkin tiesiin jo etukäteen, että vaikeaa on, mutta tuon rotan kohdalla niin paha olo tuli yllätyksenä ja en ollut mitään suunnitelmaa tehnyt ja jälki oli sen mukaista. Ei ole helppoja reissuja nuo.
Sinulla on nyt nuutenkin ollut melkoista turbulenssia elämässä, niin on hyvä jos saat tukeakin joltakin.
Varmasti oikea päätös tuo. Isoksi koiraksi Daniel on elänyt pitkään. Monestahan aika jättää jo nuorempana. Yskiminen voi tosiasn johtua sydämen vajaatoiminnasta, sehän helposti kerää nestettä keuhkoihinja noita muitakin vaivoja jo on.
Voimia kovasti nyt sinulle 
1 tykkäys
Nukuttiin normaalia myöhempään. Heräsin 6.30 verenpainelääke herätykseen. Päästiin kävelylle vasta seiskalta. Ajattelin että poistan tuon herätyksen keskiviikkona kun ei sitä varsinaisesti tarvitse, mut on ollut, kun on tuo daniel käytettävä kävelyllä.
Illalla piti ottaa tarvittava lääke ekaa kertaa piiitkään aikaan. Meinasi alkaa ahdistamaan niin kovasti. Nyt on ihan hyvä fiilis ja levännyt olo.
Nämä päivät kuluvat niin kovaa vauhtia. Toisaalta se on tosi hyvä. Eilen mietin että olenko inhimillistänyt Danielia liikaa… se nyt vaikeuttaa tätä asiaa.
Mut uutta koiraa ei tule. Ei ole mahdollista äidin muistisairauden takia ja muutenkin lemmikit ei kuulu tulevaan elämääni koska siihen liittyy matkustelu ja maailmaan tutustuminen.
6 tykkäystä
Ihmiselle on kyllä tärkeätä myös uskaltaa tehdä toisin. Koko maailma ja me muutumme, ikäännymme ja kunnes kuolemme.
Minusta on tullut viime vuoden aikana erilainen. En murehdi laiskottelua tai musiikkivideon töllöttämistä tai ajattele niitä tuhlauksena edelleeenkään. Ja nurmikko saa olla ajamatta jos en ehdi.
Mutta se missä mieli on muuttunut, on mahdollisuuksiin uskominen ja asioihin vaikuttaminen. Esim. haluan puhua ruotsia, koska haluan pärjätä Ruotsissa ruotsalaisten joukossa. Ei minulla vielä tälle ole aikataulua.
Mutta tiedän, että haluan ja ajattelin että jatkossa tilaan vaikka yhden ruotsinkielisen paperilehden. Sunnuntaiaamun luksus.
Toivotan tyyneyttä ja mielenrauhaa lähipäiviin. Suruakin tulee. Ja kun aika on, elämäsi suunta on toinen. Ehkä olikin niin, että koirasi halusi huolehtia ja nähdä että raitistut ja pääset eteenpäin. Ja nyt kun hän on nähnyt sinut uutena, hän luovuttaa sinut uuteen elämänvaiheeseen.
T. Puuhapete
3 tykkäystä
@Puuhapete <3 Niin kauniit sanat <3
1 tykkäys
Nyt alkaa olla melko lähellä Danielin lopetus ja alkaa tulla hätä. Entä jos hätäilen, toimin liian aikaisin? Entäs jos Daniel voisi elää vielä pitkäänkin? Olenko sydämetön ja kylmä koiran omistaja? Entäs jos peruutan ajan?
Toinen puoli sanoo että nyt on oikea aika ja Danielin vointi ei ainakaan parane. On otettava huomioon äidin muistisairaus ja koko kokonsisuus. Tottakai kun aika vähenee niin hiipii pelko ja epävarmuus.
Illalla kävellessämme näin erästä tuttua koiran omistajaa ja kerroin hänelle että keskiviikkona on danielin eutanasia. Kerroin kaikki syyt ja mainitsin myös äidin muistisairauden, niin hänen mielestä minun pitäisi ennemmin lähettää äiti hoitolaitokseen kuin lopettaa koira ja että rankaisen koiraa äidin sairaudesta. Toivottavasti en törmää siihen akkaan toista kertaa tällä viikolla. Hän mainitsi olevansa hyvin eläinrakas ja omalla koirallaan on paha nivelrikko. Hän on ilmeisesti sillä tavalla eläinrakas että antaa koiransa kitua ja voinnin heikentyä vakavaksi ennen kuin toimii ja armahtaa koiraansa. Eläinrakkauden merkki ei ole se että antaa koiransa elää mahdollisimman pitkään laadultaan huonoa elämää vaan se, että toimii kun näkee että suunta on huononeva ja että elämäntilanne alkaa olla sellainen ettei kykene tulevaisuudessa tarjoamaan lemmikille sen laatuista elämää että eläimellä olisi hyvä olla. Eläinrakkautta on se, että osaa luopua ajoissa.
Osaltaan tuon naisen sanat nyt herätti tämän epävarmuuden jota koen.
Tänään teen lihapullia kun Daniel pitää niistä niin kovasti. Huomenna paistan maksaa. Sekin on Danielin herkkua.
Nukuin viime yönä vielä niin huonosti enkä millään meinannut saada unta. Nukahdin joskus puolen yön jälkeen ja heräilin vähän väliä. Sekin vaikuttaa nyt mielialaan ja olo on hyvin herkkä. Jos saan ensi yönä nukuttua niin uskon, että mieliala on huomenna jo parempi. Eilisestä opin sen etten kerro yhdellekkään ulkopuoliselle ihmiselle Danielin edessä olevasta eutanasiasta.
1 tykkäys
Tuohon ei juuri ole mitään lisättävää. Se että ei luovuta lemmikistä ajoissa ei ole eläinrakkautta, vaan itsekkyyttä. Luopuminen ei ole helppoa, mutta ainakin itselle on vaikeampaa katsoa eläimen kärsimystä. Uskon, että olet tehnyt oikean päätöksen, voimia❤️
7 tykkäystä
Törmäsin yksin kävellessä siihen naiseen joka eilen kutsui minua rivienvälissä suorastaan murhaajaksi. Hän oli nyt ihan eri mielellä. Tällä kertaa kuunteli minua ja ymmärsi hyvin. Sanoi että Daniel on saanut elää pitkän ja hyvän elämän. Kerroin miten Daniel on hoitanut lehmiä (myös alkuperäiskarjaa), lampaita ja hevosia, kanoja ja ajellut traktorillakin. Kertoi oman koiransa lopetuksesta ja oli ihan eri mielellä. Sanoi vielä että olipa hyvä kun tavattiin kun eilisestä jäi niin paha mieli. Toivotti voimia lopussa.
Sen naisen eiliset sanat sai minut tänään niin ahdistuneeksi ja itkuiseksi mutta nyt tuntuu vähän paremmalta kun kohtaaminen hänen kanssa oli niin hyvä.
Pitää juoda päiväkahvit ja sit onkin tapaaminen ystävä naapurin kanssa. Tämä aika menee niin nopeasti
5 tykkäystä
Ajattelen, että Danielin on parempi lähteä suunnitellusti, kuin vaikka jonkun sairauskohtauksen tai halvaantumisen jälkeen.
Kertomasi yskiminen ja kompurointi ylösnoustessa on jo merkkejä, että aikaa ei välttämättä olisi kauaa, eikä iäkkään koiran ole kiva joutua viimeisinä aikoinaan stressaantumaan monista lääkärireisduista ja toimenpiteistä.
Isoksi koiraksi hän on elänyt pitkään.
Onneksi tuo uusi kohtaaminen edes vähän korjasi tapahtunutta.
Sinulla muistaakseni oli samansuuntaosia haaveita kuin minullakin; joku kustannuksiltaan edullinen tukikohta asuntona ja sitten reissuja. Itse en tiedä matkustelenko ulkomailla, mutta kotimaassa ainakin.
Suru varmasti aaltoilee pitkään ja pikkuhiljaa lievittyy. Jos suinkin pystyy, niin välillä siitä voi yrittää ottaa taukoa vaikka miettimällä noita haaveita tai katsomalla elokuvia. Täälläkin on paljon ihmisiä, jotka tuntevat sinua kohtaan myötätuntoa.
3 tykkäystä
Kiitos.
Jep mulla on haaveissa pieni tukikohta. Ehkä se on täällä missä nykyäänkin asun kun löytyy lentokenttä ja rautatieasemakin. Oltava hyvät liikennneyhteydet että pääsen tarvittaessa lähtemään helposti eri suuntiin.
Kahvittelin ystävän kanssa normaalia pidempään ja nyt on taas ihan hyvä ja rauhallinen fiilis. Kummasti se tuo puhuminen helpottaa ja ystävä on vielä sellainen että saa huomion muihin asioihin ja murheet unohtuu. Tiedän että tämä on hänelle yhtä vaikeaa kuin minullekkin koska on danielin varamamma. Ehdoton että jos hän haluaa eikä tunnu pahalta niin Daniel voisi olla endi yön hänen luonaan. On sit viimeisen yön meillä. Käyn viemässä koiran hänen asuntoon iltalenkin jälkeen niin voivat viettää vielä viimeisen yön kahdestaan
2 tykkäystä
Viimeinen kokonainen päivä Danielin kanssa. Olo on ihan rauhallinen tällä hetkellä mutta aamulenkillä tuli itku. Tämä on aivan kamalaa kun on joutunut 12 päivää tähän mennessä odottamaan eutanasia päivää. Huomenna saatan tuntea helpotusta. Sit ei tarvii enää pelätä ja jännittää.
Teen tänään maksasta ruokaa kun Daniel pitää siitä. En laita sipulia niin voi syödä ilman ongelmia.
Toisaalta tunnen helpotusta siitä, että huomisen aamun jälkeen ei tarvitse lähteä kävelylle jos ei huvita. Ei tarvitse kävellä räntäsatessa ja kovalla pakkasella. Saan mennä ja tulla kuten haluan eikä tarvitse miettiä jaksaako ystävä ottaa danielin hoitoon. Saan herätä aamuisin rauhassa eikä tarvitse joutua lenkille. Voidaan lähteä lyhyille reissuille.
Minun rakas on kohta poissa. Jäljelle jää muistot.
Tämä on ollut tankka kokemus mutta tästäkin selviän ilman alkoholia. On ollut päiviä kun ei ole huvittanut omistaa koiraa mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Tämä on ollut rikas matka täynnä rakkautta
10 tykkäystä
@Fincoco :Voimia. Itse olen kerran joutunut viemään hevosen lopetukseen. Se oli vaikea kokemus joskin oikea päätös . Koira on vielä paljon enemmän kuin hevonen perheenjäsen. Sinä selviät tästä.
1 tykkäys
Daniel on nyt taivaassa. Ystävä yllätti ja sanoi, että jos saadaan aika tälle päivää siirrettyä niin hän maksaa eutanasian. Ja niin tapahtui. Danielin sydän pysähtyi klo 15.10 ja lähtö oli kaunis ja rauhallinen. Olen vielä vähän shokissa eikä itku tule. Enää ei tarvitse jännittää ja pelätä. Se on ohi. Daniel on isän ja äidin luona.
Kiitos kaikille myötäelämisestä 
Alla kuva Danielin tämänpäiväisestä lenkistä
16 tykkäystä
Kaunis kuva kauniista olennosta <3 Hyvää taivasmatkaa Daniel <3
3 tykkäystä
Kaunis kuva hienon koiran hyvästä viimeisestä päivästä tällä puolen taivaan.
Itku tulee kun on sen aika. Voimia ensimmäisiin päiviin ilman Danielia - hän on kuitenkin aina mukana.
2 tykkäystä
Tunsin eilen illalla helpotusta siitä että se pelko, ahdistus ja suru sekä jännitys loppui eiliseen iltapäivään. Danielin lähtö oli rauhallinen. Nyt on vähän pölmästynyt olo ja tuntuu kuin jotain puuttuisi mut olo on huojentunut ja välillä koen ikävää.
Eilen kävi mielessä että lähdenkö ostamaan olutta? Se meni kuitenkin ohi kun ajattelin kuinka Daniel inhosi olut tölkin avaamisen ääntä ja alkoholin hajua. Halusin kunnioittaa Danielin muistoa ja olla läsnä äidille, joka suri Danielia. Mietin myös sitä kuinka masentunut olo mulla olis ollut tänään, kun olis kaikki välittäjäaineet käytetty. Surun lisäksi alkoholin aiheuttama masis ja yli kahden vuoden raittius olisi mennyt kuin viemäristä alas. Päätin sit pysyä selvinpäin ja se tuntui oikealta päätökseltä.
Tänään käytiin jo kaupungissa syömässä veljen kanssa. Nyt päästään kulkemaan kuten halutaan.
Tästä alkaa uusi elämä. Rutiinit muuttuvat hiljalleen. Ei väkisin vaan niiden on muututtava luonnollisesti itsekseen. Onneksi on neljä kissaa jotka lohduttaa. Näyttävät etsivän danielia. Kävelevät edestakaisin asunnossa ja naukuvat ja näyttävät kysyviltä.
12 tykkäystä
Torstai. Mieliala on hyvä ja nukuin hyvin. Sain herätä rauhassa ilman hoppua kävelylle. Katsoin rauhassa uutiset ja lähdin sit kävelylle. Ikävä tulee aaltoillen mutta ei ole surullinen olo.
Lähdettiin äidin kanssa kaupunkiin heti aamusta. Käytiin kauppahallissa kahvilla. Oikeestaan on helpottunut olo kun ei tarvitse enää elää niin kellon mukaan. Viikonloppuna on tulossa sateita ja saan olla sisällä.
Olen iloinen siitä, että Daniel oli onnellinen koira. Onistuin sen kanssa. Ikinä ei ollut surullinen
12 tykkäystä
Perjantai
Tuntuu siltä kuin minulta puuttuisi raaja. Ei ahdista enkä ole surullinen mutta tuntuu jotenkin olevan tyhjä kohta elämässä. Valmistelin nyt aamusta savulohikiusauksen uuniin ja tuli ekaa kertaa tilanne jossa olis tarvinnut liikkuvaa kompostia. Ei ollut ketään kelle syötää lohen nahkaa. Se oli Danielin herkkua. Piti sit heittää biojätteeseen ja kiikuttaa pussi roskakatokseen ettei kissat mene tonkimaan jätteitä.
Nukuin hyvin ja rutiinit pyörii ennallaan. Olen käynyt kävelyillä ja kahvitellut ystävän kanssa. Rutiinit ei ole vielä muuttuneet kovin paljon ja tällä hetkellä haen niistä vakautta ja turvallisuuden tunnetta.
7 tykkäystä