joo, voisi tosiaan sanoa että ukon ongelma on raju, koska se aiheuttaa jatkuvasti rajuja vaaratilanteita.
mutta eikö se ole sama asia?
toiseksi hänen alkoholinkäyttönsä on lisääntynyt koko suhteemme ajan. ei hän joka päivä juo, mutta joka viikko kylläkin.
johtuuko tämä juomisen jatkuva lisääntyminen sairaudestani, taikka sairauteni aiheuttamista ahdistuksista, sitä en osaa sanoa.
onhan hän itsekin havahtunut tilanteeseensa. kuten jo keväällä lähti sinne Minnesota-infoon.
morkkis ja itseinho on valtavaa.
“ruoskin itseäni”, hän sanoi juhannusreissulta palatessamme jolloin hän samaan hengenvetoon pohti, voisiko hänen senhetkinen heikko olonsa kieliä peräti haimatulehduksesta. lekurina hän osaa tarkkailla oireitaan.
hänhän joi to, pe, la. kolmena päivänä peräkkäin.
eihän ei-riippuvainen kuluta kolmen illan aikana kahta isoa viinipönikkää, PLUS muutamat lonkerot päälle. huom. en tosin ole ihan varma menikö tuo koko kahden pönikän lasti kurkusta alas, vai jäikö pöniköihin jämiä.
humalahakuista se juominen oli joka tapauksessa.
minua ei edelleenkään häiritse hänen juominen. jaksan juopon (tai ainakin hänen) juttuja ihmeen kärsivällisesti (selvin päinkin), varmasti siksi, kun olen itsekin juoppo.
toki huolissani olen, kovastikin, että joitain kaatumisia sattuu taas tai se haimatulehdus pöllähtää tontille.
ai viikonloppuna sataa taas ja on koleaa? luulin, että ne lupailivat uusiohelteitä.
toivotaan että teille tulee mukava ilta joka tapauksessa vaikka ulkogrillailut jäävät.
ja hienoa että nilkkasi pärjää jo paremmin
Nyt Vilma lopetat sen itsesi epäilemisen, älä anna jo nyt periksi. Nyt psyykkaat sitä henkistä selkärankaa ja toimit suunnitelmasi mukaan ettei sitten harmita jälkikäteen. Olenhan ennenkin todennut ettei vaan juo jepjep tiedän kyllä ettei se noin helppoa ole, mutta periaatteessa on. Ei vain juo ja menee suunnitelman mukaan.
Mulle kans meinaa olla ongelmana tuo dagen efter-juominen. Okei jos on työpäivä seuraavana päivänä niin silloin se ei ole ongelma, mutta jos perjantaina ottaa jotain ja la+su vapaata niin kyllä se täpinä on päällä lauantainakin, että joko sais korkata.
Onhan tuo aikamoinen määrä viiniä kolmelle iltaa vaikkei ihan kaikki olis mennytkään se on helposti hupenevaa tavaraa se pönikkäviini…been there done that, niinku varsin hyvin tiiätte. Ja tosiaan lonkkuakin! mehän viihdyttäskin nukkumatin kanssa samassa pöydässä vallan mainiosti kun meillä on näin sama maku
Eli nyt vaan Vilma kovasti tsemppiä täältäkin, että pysyt suunnitelmissa! kyllä tässä mullakin välillä liikkuu vaikka mitä mielessä ennen loman alkamista, ehkä vähän petailen mielessäni lupaa rentoutua ja samalla taistelen sen lupaukseni kanssa.
Sylvia, tuo on mielenkiintoista, että kerrot miehen juomisen lisääntyneen teidän yhdessäoloaikana. Sen saman kuvan olen saanut teksteistäsi. Mitenköhän saisi selville syyn? Oliko hän alussa “vieraskorea”? Vai miksi on nyt juonut enemmän? Tietysti hänen juominen on hänen asiansa, mutta voisiko sallivalla ilmapiirillä olla mitään tekemistä sen kanssa? Pitäisikö sinun muuttua nalkuttavaksi akaksi ? Ei vaan, se ei ikinä toimi mihinkään.
Itselleni kyllä vähän nalkutan. Edelleen olen sitä mieltä, että ennen lomaa (alkaa 13.7.) juon vain huomenna. Mutta samalla takaraivossa vähän jätän ovea raolleen. Päätös ei siis vielä ole vahva, mutta sitä yritän vahvistaa. Arki on vielä helppoa. Mutta tuossa on vielä yksi (aurinkoinen!) viikonloppu välissä ennen lomaa. No, päivä kerrallaan. Onhan se loppujen lopuksi oikeasti juuri niin yksinkertaista kuin Vilmasto sanoo; ei vaan juo.
Huomenna siis mennään porukalla (12 ihmistä) teatteriin ja sen jälkeen meille syömään. Oli keli mikä vaan ruoan pääosa tehdään grillissä. Valmistan naudan rintaa eli hienommin briskettiä niin, että laitoin sen eilen maustumaan rub-seokseen, sitten kun pääsen tänään kotiin työnnän sen 5 tunniksi uuniin oluen kera (se siis saa jo tänään alkoholia, mikä nauta!) ja sitten se joutuu jääkaappiin siinä olut liemessään (ihan oikein sille naudalle!) ja illalla siitä sitten grilliin ottamaan kunnon rapean glaseeratun pinnan. Toivottavasti siitä tulee just niin hyvää kuin ohjeen mukaan kuulosti. Se sitten tarjoillaan erilaisten mössöjen, salaatin, kevätsipulin, tomaatin, kurkun ja leipien kera. Idealla, että jokainen saa rakentaa oman näköisiä leipiä.
Jälkiruoaksi on raparperi-mascarpone piirakkaa. Eiköhän näillä nälkä lähde. Ja valkkari + drinksut maistu siinä seurana. Naisista varmaan kaikki ovat taas kuskeina, minä ainoa joka juopottelee miesten kanssa. Mutta se on heidän valintansa. Tuossa porukassa on kyllä sellaisiakin pareja, että mies välillä vuorostaan ajaa. Hämmästyttävää, meillä sitä ei ikinä ole tapahtunut. Mies aina sanonut, että jos minä en aja niin mennään taksilla.
Hauska ilta aivan varmasti tulossa oli keli mikä vaan, mutta silti edelleen toivon, että ei sataisi eikä olisi ihan järkky kova tuuli.
Tänään tuli tuossa töitten lomassa mieliteko kylmään kuplajuomaan. Useampi jäi lomalle niin siinä kun kuunteli niitä juttuja ja sitten tauolla fbtä selasin niin oli tuommosta ja tämmöstä drinkkikuvaa tuolta ja sieltä. Mä tiesin etten tule mitään ottamaan vaikka mieli teki. Aikasempi iltavuoro tänään eli pääsin jo kahdeksalta pois ja huomenna myöhäsempään meno eli siinä olis entinen vilmasto tilaisuuden käyttänyt hyväkseen ja juonut muutaman nyt just. Ne on salakavalia nuo mieliteot ja mielikuvat.
Mutta mä lähen nyt saunaan ja sitten nukkumaan. Ostin mä itelleni tänään paketillisen tsupattavaa…sitruunakivennäisvettä
hyviä ja ajankohtaisia kysymyksiä, Vilma.
en oikein usko, että ukkeli olisi harrastanut vieraskoreutta suhteemme alkutaipaleella ja siksi juominen olisi ollut kevyempää.
tai mistä voin tietää. se alkutaipale oli valtavaa huumaa, ei siihen päihteitä tarvittu. ensitreffeillä joimme humalat (minä enemmän) mutta sen jälkeen diagnoosiini saakka elelimme ilman suurempia ryyppäjäisiä. aivan, en muista humalahakuisia iltoja syys, loka, marras, joulukuussa… mutta sitten se tahti muuttui miehen osalta.
en tosiaan olisi kuuna päivänä uskonut, että mies olisi pahemmassa kierteessä kuin minä. aidosti kuvittelin, ja vähän häpesinkin sitä, että minä olisin tässä parisuhteessa se suurempi juoppo.
keskustelun aihetta olisi siitä, liittyykö hänen juomisen lisääntyminen sairauteeni. tai aivan varmasti se vaikuttaa, mutta tiedostamattako?
minäkin oon pohtinut tuota sallivaa ilmapiiriä. kuten kirjoitin vain hetki sitten omaan ketjuuni, ystäväni M ehdotti että asetan ukkelin valinnan eteen tyyliin joko minä tai alko, mutta siihen en tosiaankaan ryhdy. en pelon takia, että jäisin kakkoseksi (niin varmasti kävisikin!) vaan sen takia etten voi ryhtyä mammaksi joka tiukentaa sääntöjä ja panee ehtoja. ajatus sellaisesta roolista tuntuu aivan liian raskaalta ja luotaantyöntävältä. lisäksi M:n ehdotus oli vähän ajattelematon; hän siirsi vastuun minulle. en oikein tykännyt siitä. välillä M on kuin äitini. kaikki on minun syytäni.
kun mies juhannusreissulta kotiin päin ajaessamme tuskaili morkkiksissaan (juotuaan kolmena perättäisenä iltana kännit) sanoin että pulistaan, jutellaan aiheesta. ehdotin, että koskei lopettaminen ole hänen sanojensa mukaan vaihtoehto, hänen pitäisi tehdä selkeä tavoite. kuten me teemme täällä. minä päivinä hän sallii itselleen viinin? entä ne arjen lonkerot? pitäisikö niistä yrittää päästä irti ensimmäiseksi? näihin ehdotuksiin ja kysymyksiin hän vastasi että toinen kerta, kiitos. ehkä yritän avata keskustelua tästä tänään.
voi veljet, minäkin osallistuisin tuollaisille illallisille mielelläni. !!!
ihan todella viihtyisää ja hauskaa iltaa teille
Täytyypä tännekin kuitata, että lauantai meni täysin suunnitelmien mukaan vaikka olisi minun puolesta saanut vähän lämpimämpi olla. Olen kauhea vilukissa. Teatteri oli hauska ja ruoat onnistui yli odotusten. Kaikki lihan meni pikku nokaretta lukuunottamatta. Leipiä olin varannut liikaa mutta muuten kaikkea oli just sopivasti ja näytti maistuvan.
Niin kuin arvelin, rouvat olivat kuskina, mutta eipä tässä porukassa kukaan miehistäkään mitään övereitä vedä yleensä. Paitsi tuo oma armaani joskus, mutta ei nyt. Oli kaiken puolin siis todella hauska ilta.
Ja, tämänhän piti olla ainoa alkomaholin nauttimiskerta ennen reilun viikon päästä alkavaa lomaa. Toisin vaan kävi. Sunnuntaina oli taas niin kiva rentoutua kavereiden tuomien juomien parissa. Miten saisin ne uskomaan, että olemme sellaisia loppasuita, että ei täällä voi pitää mitään varastoa. Paitsi olutta. Sitä meillä ei oikein edes lasketa alkoholiksi. Minä en siihen koske ja mies juo 2-3 tölkkiä joka ikinen päivä. On hänen janojuomansa. Joo, on tilastojen mukaan riski, mutta se on hänen asiansa ja on aina niin toiminut meidän yhdessä olon aikana. Siinä 192 cm pitkässä 115 kiloa painavassa rohjakkeessa ei tuo määrä illassa tunnu missään.
Mutta… kaverit kantoi tänne valkoviiniä ja sitä toista suomalaista valkoviiniä niin, että vieläkin piisaa. Ja niitähän tässä on nyt sitten tissutettu joka ilta. Ensin iloon ja sitten suruun. Eli kuten Nooralottakin kertoo, ihan millä vaan tekosyyllä. Eikä ole edes loma alkanut.
En tiedä vilustuinko teatterissa vai mikä flunssapöpö muuten vaan pääsi yllättämään mutta tiistaista asti ollut kamala väsy, niiskutusta ja kurkku kipeänä. Siihen vielä ystävän syöpäuutiset niin meni eilinen päivä nukkuessa (ja välillä vähän vollatessa). Nyt tiedän mitä Sylvia tarkoittaa niillä 18 tunnin torkuillaan. Mies kävi jo illalla välillä tarkastamassa kun kai ajatteli, että raatona makaan sängyssä. Yleensä kun en todellakaan ole tunnettu unenlahjoista. Tänäänkin vielä aamulla oli vaikea herätä ja päätin jäädä kotitoimistolle. Ja niin varmaan menee huominenkin. Eipä siellä toimistolla ihan kauheasti seuraa ollutkaan.
Nyt on kyllä sellainen fiilis, että ihan oikeasti voisi kuivatella lomaan asti. Miksi ei senkin alettua mutta lähdetään pienelle kesäretkelle heti silloin lauantaina ja haluan siellä istahtaa terassille kylmän kuivan valkoviinin kanssa. Paikka kun on sellainen mihin viimeinen etappi tehdään ilman autoa.
Katsotaan kuinka suunnitelma toimii tällä kertaa. Ei todellakaan ole ollut mitään riemukulkua minun kesä tähän asti vähentämisen suhteen. Onneksi te muut täällä olette kunnostautuneet paremmin.
Peukutusta onnistuneelle illalle, mutta valitettavasti se fiilis ei sitten oikealla tavalla kantautunut sunnuntaille harmi!
Sitä on itse kukin syyllistynyt tuohon tekosyitten keksimiseen ja ei siinä auta muuta kuin ajattelun muutos jos sen muutoksen haluaa. Ja haluathan sinä vaan se ei vielä vain toteudu käytännössä. Mutta totta totisesti toivon, että löydät sen vielä sen haluamasi <3
Moikka. Lauantai meni kuitenkin hyvin! Peukut siitä. Kyllä se siitä taas vaikka pientä tissuttelua sen jälkeen olikin. Nyt vaan päätös että kuiva kausi siihen saakka kunnes olit seuraavan kerran päättänyt ottaa.
Tänään on ollut kovin hiljaista tällä palstalla. Täytyypä siis vaihteeksi rustailla jotain tänne omaan ketjuun.
Nyt kun on taas ollut muutaman päivän ilman huikkaakaan on aika hyvä olo. Mulla on kyllä jotenkin koko ajan edelleen sellainen pieni alavire. Luulisi, että olisin oikein pirteänä, kun ulkona on kesä ja lomaan on enää 2 päivää (tätä ei enää lasketa). Mutta vähän kuitenkin mieli matalalla. Ei mitenkään vakavasti ja suunta on kyllä ylöspäin. Tuleehan näitä kausia, mutta minulle harvemmin vaan kesällä. Ehkä nuo viime aikaiset lipsumiset omasta suunnitelmasta painaa sitten mieltä edelleen. Ja ihan syystäkin. Hyvä vaan, että kestää hetken ennen kuin tulee liian hyvä olo, henkisesti siis. Pysyypähän mielessä miksi täällä kirjoittelen.
Mutta mukavia asioita onneksi kuitenkin tapahtuu. Töissä sain erään tärkeän asian tänään päätökseen. Se ei ole ollut työläs, mutta jos olisi jäänyt kesken niin olisi ollut pakko palata siihen lomaltakin, sen verran kriittinen juttu.
Eilen sain aikaiseksi lähteä aamulla jo vesijuoksemaan, pitkästä aikaa. Se oli tosi hyvä juttu, sen jälkeen ihana fiilis. Ja eilen illalla oltiin taas kesäteatterissa. Ihan ex tempore lähdettiin kun kaverit pyysi. Ja oli aivan järjettömän hyvä (Karkkilassa Kaunis Veera). Naurettiin kovasti. Jos joku täältä oli siellä niin minä olin se kun nauroi kitarisat näkyen .
Tänään tässä arvon menenkö kuntosalille töiden jälkeen vai metsälenkille. Jälkimmäinen enemmän hyödyttäisi minua, mutta ensimmäisestä olisi enemmän hyötyä polven kuntoutuksen kannalta. Pari tuntia aikaa miettiä.
Lomaa on ihana suunnitella. Haluan mahduttaa lomaan monen monta päivää mihin ei ole mitään suunnitelmia, aamulla sitten mietin mikä tuntuisi hyvältä idealta. Mutta yhtälailla on kivaa, että kalenterissa on asioita, joita todella odotan. Kuten pientä kesäretkeä kahden kaverin kanssa jossain Helsingin tienoilla, parin päivän pyöräretkeä Saimaalle ja toinen Porin suuntaan, päiväretkeä Tallinnaan ja kaikkea sellaista pientä mutta hauskaa. Joka viikolle on sekä täysin tyhjiä päiviä, että näitä ohjelmoituja.
Tämän loman voin pilata vain itse juopottelemalla liikaa. Mikään noista suunnitelluista jutuista ei ole kiva jos ne aloittaa krapulassa. Lomani tavoite onkin siis, että jokaista suunniteltua tapahtumaa edeltää täysin kuiva päivä. En tarkoita, että ne ovat ainoat kuivat päivät, mutta ne juuri pitää olla sellaisia. Silloin saan niistä kaiken irti eikä harmita jälkikäteen.
Sun otsikko sopii nyt tosi hyvin jos niitä helteitä tosiaan on varsinkin viikonlopuksi tulossa.
Joo ei lomatekemisiä ole kiva tehdä jos aina on pää kipeä ja väsynyt olo. Sulla on hyvät suunnitelmat. Vaikka kaikkea on kiva tehdä niin oikeasti tarvii niitä tyhjiä päiväkin. Mulla on nyt se “tyhjä hetki”. Ensin on sellainen levoton olo että pitäisi tehdä jotain, mutta sitten oppii taas jo rauhoittuunkin. Ainoa aika vuodesta kun niin voi tehdä useamman päivän ajan. Ihan hullua toisaalta.
Nautitaan siis kesästä
Lomalle lompsis lähden minäkin huomisen jälkeen.
Miehen, koiran ja kissan kanssa mökille. Tarkoitus on olla mökillä niin kauan kuin rahkeet riittää. Uskoisin, että vähintään viikko ehkä kaksikin. Mitään ei olla ennakkoon suunniteltu. Mutta pyörät on mukana sekä puntit ja joogamatot. Laiturin päässä joogailua sekä punttailua. Ehkä metsätöitä ja koiran kanssa hengailua. Marjojen keräilyä. Siinähän sitä oli jo suunnitelmiakin. Sitä tehdään mitä kulloinkin huvittaa.
Alkoholi kuuluu myös lomaan. Näin loman ulkopuolella olen saanut alkon käytön rajattua viikonlopuille. Määriä en ole laskenut mutta sen verran ettei kanuunaa tule. Vähentämisessä olen edelleen ihan tyydyttävällä tiellä vaikka viikottain on tullut otettua kevyen humalan verran sekä perjantaina että lauantaina.
Oikein ihanaa kesälomaa ja kesää kaikille. seurailen porukoita taustalla ja lupaan kirjoitella hieman useammin jotta tämä yhteinen ajatus vähentämisestä pysyisi kirkkaana mielessä.
Kivastihan täällä näyttää väellä menevän, tai kellään ei taida ainakaan pahasti olla pakka levinnyt lomista tai helteistä tai kesäjuhlista. Mä olen nyt tän viikon ollut kyllä jonkun kylmän rintaman alla, ihan ilmatieteellisesti, ei täällä mitään helteitä ole ollut. Katotaan kui käy kun vaihdan maisemaa.
Kyllä täälläkin eilen lämpeni, ilta oli suorastaan kuuma. Ihanaa minulle, kamalaa miehelleni joka tekee töitä ulkona rakennuksella vielä paikassa johon ei osu tuuli ollenkaan. Saa nähdä kuinka ensi viikolla pärjää siellä.
Tänään on sitten viimeinen työpäivä ennen lomaa, JIPPII!!! Ja tämänkin aion pitää aika lyhyenä. Sain eilen fillariini uuden satulan, sitä täytyy päästä testaamaan heti tänään. Töistä ajoissa kotiin ja pyörälenkille. Noin 20 km riittäköön, kun ei vielä uudesta satulasta tiedä millainen se on.
Heräsin tänään vähän ennen aikojani ja päätin hoitaa siivouksen alta pois ennen kuin lähdin töihin. Ensimmäinen palaveri oli 8:30 joten ehdin imuroida talon, siivota keittiön ja järjestää tavarat paikalleen. Vain vessat jäi pesemättä. Ihana mennä melkein puhtaaseen kotiin aloittamaan loma.
Vähän tekisi mieli noita kahta asiaa juhlistaa kuivalla kylmällä kuohuviinillä fillarilenkin jälkeen, mutta EI! En tänään. Huomenna on aikainen lähtö viikonlopun saariretkelle ja haluan lähteä sinne pää täysin kirkkaana. Vaikka muutama kuoharilasi ei mitään krapulaa aiheutakaan niin ne vaikuttaa kyllä uneen. Haluan olla oikein super pirteä huomenna. Tänään ei siis yhtään mitään alkoholia. Huomenna sitten saareen päästyämme voin mennä terassille ja ottaa sen kuoharini. Sitten on ohjelmassa ihan sellaista kevyttä pyöräilyä ympäri saarta, tutustumista luontopolkuihin ja linnoituksiin ym nähtävyyksiin. Illalla sitten ravintolaan syömään ja hotelliin nukkumaan. Väleihin mahtuu varmasti jonkilainen määrä alkoholipitoisia taukoja, mutta maltilla. Ei ole tämä sellainen paikka mihin menisi ryyppäämään. Ja sunnuntaina on semi varhainen paluu mantereelle ja kiemurteleva kotimatka. Kiemurteleva siksi, että tarkoitus ajella pikkuteitä ja poiketa katsomassa eri paikkoja, ei siksi, että ajeltais kännissä
Aurinko paistaa ja elämä hymyilee! Vihdoinkin se pieni alavireisyys on tiessään. Riittävästi päiviä minun ja alkoholin välissä selvästikin.
En varmaan yhtään näin usein tänne lomalla kirjoittele, mutta varmaankin puhelimella lueskelen. Ja “iso” kone tulee avattua sitten kun pitää jotain muitakin asioita hoidella. Muuten pysyköön kiinni ja minä vaan nautin lomasta. Nauttikaa tekin kesästä!
oikein, oikein ihanaa lomaa Sulle Vilma!!!
ja teitin saaristoreissu kuulostaa houkuttelevalta.
siis täh? 20 km fillarilla on minusta hurjan pitkä matka meneekö se tosiaan ihan tuosta noin vain. olet liikunnallinen ihminen, kuten oon tiennytkin. taidan olla täällä ainoa sohvaperuna.
ja aivan mahtavaa että se alaviereisyys tuli ja meni. semmoistahan tämä elämä on.
mulle tulee varmasti ikävä jos/kun et kirjoittele lomasi aikana, mutta enköhän selviä siitä
tsemppiä kohtuuteen! ja hurjasti hyvää mieltä. toivottaa Syltty
Ei se tänä vuonna todellakaan mene ihan tosta vaan. Etenkin kun on osittain aika mäkinen reitti, niin kuin meillä kaikki. Mutta tarkoitus onkin laittaa reisiä ja keuhkoja vähän töihin. Lomalla aion tokalla viikolla tehdä pienen retken missä ekana päivänä tulee matkaksi n 46 km ja pitää testata kestääkö polvi sitä. Se 46 km siellä vastaa varmaan tuota meidän 20 km kun ainakin karttojen mukaan on niin paljon tasaisempaa.
Yleensä keväällä aloitan tuosta 20 km lenkistä, mutta tänä vuonna se näiden jalkaongelmien takia lyhentyi. Pyöräily, niin kuin kaikki muukin liikunta on tottumisesta kiinni. Mulla on yksi kaveri joka ei harrasta paljon mitään liikuntaa ikinä ja silti voi lähteä polkemaan yllättäen vaikka 70 km. Ja on kertaalleen jo tänä kesänä tehnytkin sen. Itse en pystyisi siihen ilman harjoittelua. Mutta sama se on kun jotkut voi tauonkin jälkeen mennä ja juosta vaikka 10 km. Itse en pysty ilman treeniä juoksemaan edes 2 kilometriä putkeen. Joskus kun päätin aloittaa hölkkä harjoittelun tavoitin sen, että pääsen noin 4 km putkeen ja siihen jo tyssäsi.
Eli on oikeasti ihan vaan lajiin tottumisesta kiinni enemmän kuin kunnosta. Mutta kyllä minulla todennäköisesti reidet väpättää kun kotiin pääsen ja se on tarkoituskin.
Kyllä minä tänne varmasti välillä kirjoitan, vaikka muutaman sanan tuolla puhelimella. Jos vaan onnistun kirjautumaan. Jotenkin alkoi tökkimään tämän uudistuksen takia.
Mutta mielessäni olette kaikki koko loman, ainakin joka kerta kun korkkaan
Aurinkoista ja hyvää lomaa Vilma
Piti ihan tulla toivotteleen tosiaan sulle lomia vaikken muuten ole viitsinyt kirjotella tällä viikolla. Rajojen rikkomista kun kirjotann muualla kuin kotona koneella
jepjep tiedän kyllä ettei se noin helppoa ole, mutta periaatteessa on. Ei vain juo ja menee suunnitelman mukaan.
se on helposti hupenevaa tavaraa se pönikkäviini…been there done that, niinku varsin hyvin tiiätte. Ja tosiaan lonkkuakin! mehän viihdyttäskin nukkumatin kanssa samassa pöydässä vallan mainiosti kun meillä on näin sama maku 
? Ei vaan, se ei ikinä toimi mihinkään.
harmi!