Kohti raittiimpia vapaita

Me Vähentäjät
1

Persilleen menneen pääsiäisen jälkeen on taas aika suunnata katse tulevaisuuteen. Itse ruoskinta siltä osin ohi, kunnes taas seuraavaan ryssimiseen :blush:

Kuten jo pidempään olen tiedostanut suurimman ongelman minulle tuottaa kaikki ylimääräiset vapaat. Arki pääosin sujuu ilman suurempia mielitekoja tai vaikka sellaisia olisi niin ne eivät enää viimeiseen noin 9 kuukauteen johtanut tekoihin. Joskus näihin aikoihin viime keväänä olin kyllä tuudittautunut samaan fiilikseen ja sitten kävi niin, että ennen jussia aloin taas silloin tällöin tissutella arkenakin. En joka viikko, mutta muutaman kerran kuitenkin. TämänKIN kanssa siis oltava tarkkana. Jopa siinä määrin, että luulenpa loppukuusta meneväni projektin päätösbileisiin autolla. Pitkän (1,5 vuotta) ja hankalan projektin aikana kävimme aika monta kertaa illallisilla, baareissa jne. Joka kerta minä olin autolla ja lupasin tiimille, että loppubileissä sitten repäisen. Mutta enpä taida viitsiä. Säännöstä on helpompi pitää kiinni kun siihen ei ole poikkeuksia.
Se, että perjantai kuuluu arkipäiviin on aika hyvin ollut hallussa, mutta ei täysin. Tämän polvesta johtuvan kotiarestin aikana siitä luistin 4:nä perättäisenä ja nyt siis tuntuisi taas ihan itsestään selvyydeltä juoda perjantaisin. Sen osalta siis kuriin palautus. Perjantai lähtökohtaisesti on arkipäivä eikä silloin juoda. Tästä voin sallia ehkä poikkeukset joihin osuu jokin juhla.

Molemmat edelliset ovat vanhaa tarinaa tässä minun vähennysohjelmassani. Nyt pitäisi miettiä jotain uutta, joka korjaisi ongelmaa tosissaan. Miten olla juomatta useampi päivä peräkkäin silloin kun siihen pitkien pyhien tai loman kautta on mahdollisuus? Tiedän, että täällä on monta joiden mielestä se on aivan helppoa, koska on niin huono olo ettei halua tasoittavaa, tai ette tykkää / ette ole kokeilleet tasoittavia. Tässä kohtaa kun tulee näkyviin se, miten minulla alkoholiongelma ilmenee; fyysisenä tarpeena silloin kun on riippuvuusoireita. Ajattelen sen niin, että näiden vuosien jälkeen krapula ei ole enää pelkkää krapulaa, jossa oireet johtuvat alkoholin poistumisesta elimistöstä vaan tuo mukanaan myös sekä fyysiset, että psyykkiset vieroitusoireet. Näitä pitäisi nyt opetella hallitsemaan. Helppoa se on silloin kun esim sunnuntai aamulla jäljellä ei ole mitään juotavaa. Silloin joutuu vaan tyynesti toteamaan, että kärsittävä on ja sillä hyvä. Sen verran on kauppaan matkaa, että en kehtaa lähteä siideriä siihen hakemaan. Jos asuisin yksin ja kaupungissa, niin varmaan kiusaus mennä baariin loiventamaan olisi todella suuri.

Mutta mitä tehdä silloin kun kotona on juomaa? Haluan päästä siihen tilanteeseen, että kaapit saa vaikka tursuta viinasta ja minä pystyn siitä kieltäytymään. Vaikka on edellisen päivän / päivien pohjat alla. Silloin kun olen ollut tipattomalla kieltäytyminen on ollut helpompaa. Mies on joka viikonloppu juonut, mutta olen saanut pidettyä näppini erossa pulloista. Jos on kuitenkin itsellä pienikin krapulan häive olemassa niin sitten korkki narahtaa. Joo, on alkoholisimin oire, ei tarvitse kenenkään tulla väittämään, että kiertelisin ongelmaa. Tiedän olevani alkoholisti, mutta aion olla sellainen, joka oppii ongelman kanssa tulemaan toimeen. Ja jos en opi, niin sitten lopetan juomisen. Vielä on kuitenkin harjoitteluaikaa hieman jäljellä, koska tulostakin on tullut.

En siis tässä kohtaa vielä tiedä miten ongelmaa taklaisin. Mietin erilaisia ratkaisumalleja samalla kun suuntaan kasvoni kohti aurinkoa ja kesää. On tässä positiivistakin kokemusta. Hirveää tärinä krapulaa ei ole ollut niin pitkään aikaan, että en edes ihan tarkalleen muista milloin viimeksi.
Ennen lomia pitäisi saada kuitenkin homma vielä parempaan kuosiin, vaikka ei viime lomat pilalle ole mennyt viinan takia. Riski on kuitenkin olemassa.

Osa porukasta täällä kuulostaisi painivan saman kaltaisen ongelman kanssa. Jos teille tulee joitain ahaa-elämyksiä niin kertokaa minullekin. Ja muutkin totta kai saavat kommentoida, vaikka oma ongelma olisi ihan toisenlainen.

Nautitaan kaikki keväästä, vaikka ongelmia täällä pohdimmekin. Elämä on loppujen lopuksi kuitenkin aika ihanaa :sunglasses:

2

Minulle on, kuten olen jossain kirjoittanutkin, ollut ominaista se, että korkkaan vasta illalla silloinkin, kun olen juonut edellisenä päivänä tai vaikka kuinka monena edeltävänä päivänä. Mutta raja “tasoittaviin” on hiuksenhieno. Tänä keväänä ja viime talvena olen sen jo ylittänyt useampaan kertaan viikonloppuisin vitunpaskaHerraEdam -syyllä. Eli kun kerran on ollut riitaa ja olen ollut hirvittävän ahdistunut, niin se on oikeuttanut korkkaamaan jo viideltä aamulla, kuten taisin kuluneena viikonloppuna tehdä.

Mutta aurinkoa kohti. Tällä viikolla pitää ilmoittaa töissä kesälomatoiveet, joten on aika tehdä alustavat matkasuunnitelmatkin. Yksi kohde minulla todennäköisesti on jo tiedossa. Herra Edamin kanssa sinne on ollut tarkoitus lähteä, ellei nyt sitten mene vesisukset ristiin tässä tämän hetkisessä aallokossa.

3

Moikka
Itsekin tässä krapulasta ja sen siirrosta juuri ja juuri toipuneena odottelen myös sitä ahaa-elämystä. Sama aamuongelma. Siis jos on krapulaa tai olen peräti vielä vähän kännissä aamulla. Mulla on niin vahvat henkiset ahdistukset että vaikka järki sanoo jotain niin fiilis vie.

4

Osu ja uppos. Aivan just tohon mul homma lopullisesti kärjisty ja ihan viimeistään siinä vaiheessa kun asuttiin viime kevättä tilapäisesti ihan K-Marketin nurkalla.

Viisastenkivee ei löytyny, mutta porsaanreikä sentäs. :mrgreen:

5

Tervehys tänne uuteen ketjuun :slight_smile:
Jospa se löytyis Vilma sulle se vastaus ongelmaan tai sitten ollaan siinä tilanteessa, että parempi lopettaa kokonaan.
Mulla on nyt energiat ollut vähänä tämän asian miettimiseen. Olen vaan yrittänyt jotenkin pärjätä asian kanssa, mutta en kuitenkaan ole unohtanut tätä juttua.
Mä kyllä pystyn loiventavia ottamaan vaan sitä ihmettelen kun jos vaikka lauantaina otan jotain ja vain sunnuntai vapaa niin ei tule mieleenkään aukaista pulloa. Mutta jos maanantai onkin vapaa niin jo vain polttelee iltapäivällä. Oonkin aatellut, että mun ois parempi olla aina töissä tai yhen päivän vapailla niin ei vois kuin yhen illan juoda :laughing:

Ahaa-elämystä oottelen siis minäkin :slight_smile:

6

onnea Vilma uuden ketjun reipastamalle matkalle!
olisiko tavoitteesi myös se, että huolehdit kaikin tavoin ettei tasurijuomia olisi kotona ollenkaan, ikinä.
vaikeaa varmasti käytännössä koska miehesi(kin) käy Alkossa mutta vähintään omalta osaltasi pitäisit päämääränä ettei juomaa tule hankituksi kuin yhden illan tarpeeseen. että se olisi välitavoitteesi ykkönen. kaapit siis tyhjiksi.

tämä vaatii vaivaa ja ehkä juttelutuokiota miehen kanssa; voisiko hänkin siis olla mukana tässä suunnitelmassa ettei alkoa hankita kerralla enempää?
suunnitelma on varmasti tullut mieleesi aikaisemminkin, mutta josko keksisit nyt keinoja miten suunnitelma etenisi teoksi. ei enää tilaa kaapeissa tasurijuomille; käytännön apukonsti siis.

päätös lopettaa on kamalan vaikea.
muistan kun kerran kirjoitin tänne Plinkkiinkin että harkitsen vakavissani hakeutuvani laitoshoitoon mikä voisi kohdallani olla sysäys kokonaan lopettamiselle. tiesin etten yksin siihen kykenisi.
suunnitelma jäi toteuttamatta, kuten tiedetään, mutta silloin olin aivan epätoivoinen. oletettavasti olin retkahdellut liiaksi ja tuntui siltä, että tahti vaan kiihtyy. sitten tuli tämä sairaus jne.
tai sitä ennen (siis sairastumista ennen) kyllä pääsin tavoitteeseni, sekin pitää muistaa. aloitin sen saliharrastuksen. mutta meillä on täysin eri tilanne. sun elämässä on aktiviteetteja vaikka muille jakaa, minä taas olin kotona nyhjäävä kaljankittaaja. elämäni tarvitsi jotain tilalle. se oli valtavan tarpeellista henk.koht vähentämiselleni.

kukan ei voi tulla väittämään, muuten, että “kiertelisit ongelmaa” sikäli mikäli käsitin lausahduksesi oikein.
et totisesti kiertele. olet koko ajan aktiivinen ongelmasi suhteen, et ole jättänyt pyrkimyksiäsi vaan työstät niitä hela tiden.
oot edennyt suunnitelmissasi. mieti Juhanikaria miten hienosti hän on pärjännyt. aikaa se on vienyt koska hän aloitti esim. Plinkissä paljon aikaisemmin kuin sinä tai minä. mitä jos vuoden kuluttua on jälleen tapahtunut uutta kehitystä Sullakin? se ON mahdollista.
mutta jos päädyt lopettamaan kokonaan, kannustan sua sataprosenttisesti!!!
esimerkiksi Tyräkki on loistava esimerkki. hän teki sen, lopetti ja elelee ilman retkahduksia. hieno, upea, saavutus.

kun vähentää, takapakit ovat taattua. siksi kaiketi sanotaan, että lopettaminen olisi helpompaa.
vähentäminen on vaikeampi laji, sanotaan edelleen.
me nyt ollaan valittu tämä vaikeampi tapa hoitaa riippuvuuttamme. mutta kelkkaa taikka tapaa edetä voi onneksi vaihtaa koska tahansa.

kasvot kohti aurinkoa, sinä sen sanoit! tsemppiä kamu :smiley:

7

Siitä on nyt aika tarkaa 1,5 vuotta kun tänne kirjauduin. Niin kuin moni muukin täällä sillä hetkellä tuntui tilanne todella epätoivoiselta. Olin itse asiassa aivan varma, että ainoa keinoni selvitä hengissä on lopettaa kokonaan. Jokin kuitenkin laittoi vastaan. Tuntui, että en vielä riittävästi sitä ratkaisua halunnut. Tiedän menneisyydestä tupakanpolton lopettaessa, että se tapahtuu vasta kun mieli on valmis.
Hakeuduin silloin terapeutin luo. Ensisijainen tarkoitus oli kokeilla saisiko hypnoosista apua tähän asiaan. Tunnen ihmisiä, jotka ovat tupakan polton lopettaneet sen avulla. Tämä hypnoterapeutti oli myös riippuvaisuuksiin erikoistunut psykoterapeutti. Keskusteluissamme tuli ilmi, että hän oli samaa mieltä siitä, että lopetuspäätöstä en ollut vielä valmis tekemään. Hypnoosi toimii kuulemma paremmin silloin kun kyse on totaali lopetuksesta, silloin on helpompi antaa mielelle selkeä käsky. No, minun kohdalla koko hypnoosi ei onnistunut kunnolla. En päässyt ikinä riittävän pitkäksi aikaa rentoon tilaan. Terapia kuitenkin selkeytti asioita ja opin laittamaan itselleni selkeitä rajoja, kuten tuon arki-iltojen raittiuden. Siitä tullaankin siihen mitä aloin kirjoittelemaan. Vaikka mielessä on monesti vahvimpana viimeiset munaukset on edistystä todella tapahtunut. Jos laskee vaikka viimeisen 6 kuukauden saldon niin juodun alkoholin määrä on varmaankin puoliintunut vastaavan ajankohtaan 2 vuotta sitten. Tavoitteessa ei olla, mutta terveyden kannalta tuo on jo iso asia, toivon. 1,5 vuoteen mahtuu kuitenkin yhteensä noin 14 täysin tipatonta viikkoa, mikä on varmaan ainakin 10 enemmän kuin sitä edeltäneissä 10 vuodessa yhteensä.

Syltty, en itse osta ikinä mitään varastoon seuraavaa päivää varten. Ne on sitten tilanteita, että jostain syystä mies on joko ostanut enemmän tai olemme yhteensä juoneet vähemmän kuin yleensä ja siten on jotain jäänyt. Tai sitten joku muu sitä meille tuo tullessaan. Eniten haluan kuitenkin oppia olemaan välittämästä niistä. Nyt kuitenkin on hyvä, että mitään ylimääräistä ei ole, sen myönnän.

Nassu siis edelleen virtuaaliaurinkoon suunnattuna aion porskuttaa eteenpäin. Jos kehitys tyssää tai kääntyy väärään suuntaan niin sitten liityn suuren sankarini Tyräkin seuraan :stuck_out_tongue: .

8

Taas ollaan perjantaissa. Viikot menee vinhaa vauhtia. Ja kevätkin edistyy. Pihassa on paikoitellen vielä runsaastikin lunta varjopaikoissa, mutta aurinkoisimmat alueet alkaa olla aika sulia.
Tänään on ollut todella lämmintä, terassin oven sai raottaa jo aikaisin aamupäivällä. Töitä on ollut sen verran niukasti, että otin hieman pidemmän lounastauon ja käytin sen siivoamalla kotia. Sen mitä nyt keppien ja toimistotuolin avulla pystyy. Kauheasti tulee roskaa nyt kun alkaa sulamaan. Sekä kissat että mies sitä tänne kantaa. Tykkään työstäni siksi, että voin itse määrätä aika pitkälle sen mitä milloinkin teen ja voin tehdä joinain päivinä vähän lyhyempää päivää. Nyt on hiljaisempi jakso töissä ja hyvällä omalla tunnolla teen sitten omiakin juttuja työajalla. Sitten kun on taas kiire töitä painetaan vaikka iltaan jos tarvii. En ole ikinä tykännyt kytätä kauheasti kelloa töissä, enemmän sitä että kaikki tulee ajoissa hoidettua. Paitsi tietysti vuosia sitten kun olin asiakaspalvelussa, siinä oli pakko noudattaa aukioloaikoja.

Saas nähdä joko tänään itse romutan omaa sääntöäni. Perjantaisin ei saa juoda, mutta voipi olla että tänään tulee pari otettua kun tiedän, että huomenna en mitään voi juoda. Lähden tädin luo Tampereelle ja menemme syömään sekä teatteriin. Autolla koko hoito, eli vapaudun kuskin roolista joskus kympin aikaan illalla. Ja kun tädin luona yövyn ei siellä ole mitään alkoholia tarjolla. Hän kuuluu niihin ihmisiin, jotka juovat joskus ruoan kanssa yhden lasin viiniä ravintolassa jos muutkin juovat tai lasin likööriä kun joku ystävätär sellaisen tarjoaa. Hän ei käsittääkseni ole ikinä eläessään ollut oikeasti kunnon humalassa.
Tässä siis selittelen itselleni, että tuolla tekosyyllä tänään voisi sitten hieman ottaa. Ei kyllä paljoa kun aamupäivällä täytyy lähteä ajamaan.

No, katsotaan nyt mitä tulee tehtyä. Kohtalaisen raitis viikonloppu tästä joka tapauksessa tulee, se on ihan saletti. Ja ilmeisesti aurinkoinenkin, nauttikaamme kaikki siitä :stuck_out_tongue: :exclamation:

9

Sankari tai takinkääntäjä, ihan miten vaan :mrgreen: Mutta ihan kyllä mulle luontaista, että teen näennäisen äkkinäisiä ratkasuja, mähän en jaksanu vähennellä kuin kuukauden.

Melkein tekis mieli vääntää koko vähentely vs. lopettelu niinkin yksinkertaseen muotoon, että siihen asti kun viinan ilot on sen kiroja suurempia, niin miks ihmeessä pitäis lopettaa. Mutta tyhmähän sitä sitten on, jos päinvastasessa tilanteessa dokaamista jatkaa.

Kivaa viikonloppua!

10

Moikka
Oliko kiva reissu tädin kanssa? Tuollaiset reissut on silleen hyviä että yleensä puolessavälissä huomaa, että on ihan kivaa ilman alkoholiakin. Ja auto pelastaa paljon.
Mutta hei, jatketaan aurinkoista viikonloppua (toivottavasti jatkuu aurinkoisena).

11

Tädin luona oli oikein mukavaa. Häntä tulee nähtyä kuitenkin sen verran harvemmin. Vain noin 3 kertaa vuodessa.

Kävimme alkuillasta syömässä Dabbal nimisessä ravintolassa, jota oli paljon kehuttu netissä. Otimme 4 ruokalajin yllätysmenun ja täytyy sanoa, että emme nyt ihan mitenkään älyttömän positiivisesti yllättyneet. Kaikki annokset olivat ihan hyviä, mutta ei mitenkään erikoisen sävähdyttäviä. Pääruoka kuhan kanssa tarjottu nokkoskastike oli niin suolaista, että jäi syömättä. ja kun siitä sanoimme ei tullut mitään pahoittelua keittiöstä takaisin päin. Annokset olivat niin pienet, että edes 4 ruokalajia ja 2 keittiön terveydystä eivät ihan kauhean täyteen vatsaa saanut. Kun hintaa menulla oli 58 euroa en kokenut saaneeni rahoille vastinetta. Mutta ihan mukava paikka oli ja kiva siinä tädin kanssa istua rupattelemassa.

Sen jälkeen menimme Tampereen Teatteriin katsomaan Ulkomaalainen nimisen näytelmän. Se oli aivan hulvatonta iloittelua, voin suositella jos haluaa nauraa. Asetelma lyhykäisesti se, että eräs mies päätyy majataloon esittämään ulkomaalaista joka ei ymmärrä paikallista kieltä. Kaikki siis puhuivat hänen kuulleen asioitaan luullen että heppu ei mitään tajua. Enempää ei juonipaljastuksia, mutta ihan jo ajatusleikkinä voitte hekumoida millainen tilanne se olisi.

Ihan niin raitis ei viikonloppu ollut kuin kuvittelin. Kun palasimme teatterista kaivoi täti jääkaapista Riesling pullon ja halusi avata sen. Oli saanut pullon joltain kaverilta. Minä sitten join siitä n 3 lasia ja hän ehkä sormustimen verran. Tuohon kun lisää perjantaina juodut noin 4 drinksua oli kokonaismäätä suositusrajojen sisällä, mutta kuitenkin enemmän kuin olin tähän viikonloppuun ajatellut. Ei kuitenkaan mitään morkkista ole, kiva viikonloppu takana ja nyt mukava aloittaa uusi viikko.

Tällä viikolla pääsen eroon kepeistä (huomenna) ja torstaina tapaan ortopedin eli kuulen mitä polven kanssa saa alkaa tekemään. Jos pyöräily on sallittua aion heti perjantaina lähteä ekalle lenkille ja jos polvi kestää niin lauantaina toiselle. Ihanaa päästä taas liikkumaan!

12

oot Vilma kyllä aikamoinen kun käyt alvariinsa teatterissa ja syömässä hienoja illallisilla!
tekisi mieli kirjoittaa että sä et vaivu ikuna alkoholiliejuun kokonaan koska sulla on niin paljon aktiviteettejäkin. ne ovat niin iso osa elämääsi. etkä tietysti muutoinkaan vaivu, en tarkoita sitä ollenkaan, mutta kun itse olen ollut aina (ainakin ennen miehen tapaamista) kotioloissa nyhjäävä kotijuoppo niin mun tilanne on ollut monin verroin vaarallisempi. jotenkin näin.

olisi hienoa päästä teatteriin, nähdä ja kokea vaikkapa tuo mainitsemasi Tampereen näytös, mutta miten niiden lippujen varaaminen on muka niin vaikeaa? en tajua. vaikka miehen kanssa olla suunniteltu teatteriin menemistä niin ei vaan saada aikaiseksi.
nokkosruuista: just söin kaupasta valmiin nokkospiiraan ja sekin oli ihan älyttömän suolainen :laughing:
alkoholin kulutuksesi oli vaatimatonta. ja just toi, että haluaa ja on aitoa intoa tehdä jotain muutakin kuin kittailla drinksuja, se on niin hyvä asia.

13

ja loistavaa kun pääset kepukoista eroon!!! :smiley:

14

Toinen päivä ilman keppejä ja pelottaa!!! Kipu kävellessä on aivan järjetön. Ja muut jotka ovat käyneet saman läpi sanovat, että ei pitäisi enää olla mitään kipuja. Pelkään siis, että leikkaus ei olisi onnistunut. Mutta yritän olla stressaamatta. Huomenna on ortopedin vastaanotto, siellä sitten kuulen onko tämä normaalia että sattuu näin hirveästi.

Ikävä kyllä Syvia en usko aktiivisuuteni suojaavan minua missään määrin siltä, ettenkö voisi muuttua tosi juopoksi, jos en jotain asialle tee. Äitini oli samanlainen “kyläluuta” kuin minä ja hän oli alkkis. Hänellä vaan alkoi jossain kohtaa menemään siihen, että teatteri / ravintola / tanssi-illat päättyikin sitten perskänneihin ja varmaankin itsensä nolaamiseen. En tietenkään häntä ollut kaupungilla näkemässä, mutta olen kuullut, että kotiin tulot eivät aina sujuneet mitenkään mallikkaasti. Ja onhan tuolla turuilla ja toreilla vähän väliä nähtävissä keski-ikäisiä naisia kauheassa kännissä hoipertelemassa.

Itsellä on onneksi vielä ainakin toistaiseksi kauhean korkea kynnys nolata itseäni julkisesti. Kun olen liikkeellä kodin ulkopuolella yleensä kontrolli pitää. Joskus varmaan olen ollut selkeästi havaittavassa humalassa (hoiperrellut ja sössöttänyt) kavereiden bileissä, enkä siitä ole ylpeä. Mutta onneksi en sentään kovin usein.
En kuitenkaan tuudittaudu siihen, että niin kauan kun käyn hyvissä ravintoloissa lipittämässä viiniä kaikki olisi hyvin. Se olisi juurikin niin, jos se olisi ainoa tapani juoda. Valitettavan usein vaan siitä seuraa kotisohvalla juopottelua, jota harrastan ihan riittävästi muutenkin.

Mutta meillä jokaisella on oma muotomme tästä samasta ongelmasta. Tehdään töitä sitä vastaan kaikilla tavoilla mitä olemme keksineet.

Aurinko alkaa taas täällä Helsingissä pilkistelemään esiin. Se piristää jopa täällä työpaikalla.

15

Nyt ottaa pikkaisen pattiin :imp: :imp: :imp:
Kävin ortopedin ja fysioterapeutin luona ja lopputulos on se, että pitää edelleen käyttää toista sauvaa 1-2 viikkoa. Pitää pystyä kävelemään kivutta ja ontumatta ennen kuin siitä saa luopua. Mutta se ei pahiten v…ta vaan se, että en saa alkaa pyöräilemään enkä varsinaisesti kävelemäänkään. Saan mennä salille polkemaan kuntopyörää ilman vastusta ja se onkin suositeltua. Mutta ulkona pyöräily ei onnistu, koska on mäkiä. Kävellä saan, mutta vain lyhyitä matkoja kuten työpaikalla siirtymiset. Ja nekin siis kepin kanssa. Tätä nyt sitten pitää jatkaa vielä ainakin 6 viikkoa!!!

Eikä ole kyse siitä, että olisi jotain ongelmaa. Tämä leikkaus vaan vaatii noin puolen vuoden paranemis jakson. Että se niistä kesän suunnitelmista.

Yritin kysyä, että kai sentään saan tehdä puutarha hommia niin joo, muutaman minuutin kerrallaan. Enkä saa kyykistyä kuin ihan vähän. Eli jos haravoin niin pitää joko suorin jaloin saada kerättyä kasat pois tai ruikuttaa taas apua mieheltä. Eikä muutamassa minuutissa kauheasti aikaiseksi saa.

Olin jo mielessäni nähnyt itseni huomenna viilettämässä fillarilla työpäivän jälkeen. Nyt on sitten sellainen olo, että näen itseni kossupullo kourassa kun niin harmittaa. :cry:

16

Ääh, onpa ankeeta odottelua ja viel tähän aikaan vuodesta. Mutta koskaan eivät asiat ole niin huonosti, että ne juomalla paranisivat, niin ainakin väittävät. :unamused:

17

Viikonloppu meni juopotellessa kuten Sylvian palstalla jo kerroinkin. Ei mitenkään älyttömästi, mutta niin, että eilinen meni sitten sohvalla löhötessä. Vaikka enpä juuri mitään muuta oiisi voint tehdäkään.

Tänään sitten kuntsalille polkemaan fillaria ilman vastusta ja tekemään fyssarin antamat treenit. Lekuri ihmetteli miksi en ollut kauhean innostunut maksamaan kuukausimaksua vain noiden takia, sanoi vaan että “voithan tehdä yläkropan liikkeitä”, mutta kun tuli se perhanan rasivutsvamma olkapäähän keppien kävelystä niin en voi vielä tehdä mitään käsilläkään. Nyt ohjelmassa siis fillari, treeniohjelma ja vatsalihasliikkeitä. Kai se on ihan hyvä alkaa palaamaan jo ruotuun ja alkaa pitkän tauon jälkeen taas käymään salilla vaikka siellä treenaaminen onkin tosi aneemista.

Tällä viikolla on torstaina projektin päättämisillallinen. Olin ajatellu mennä autolla, mutta se ei onnistu ohjelman takia. Ohjelmassa on kävelyä pitkin kaupunkia (joudun lintsaamaan ja ajamaan ratikalla) ja sitten lopetamme aika eri paikkaan mistä aloitamme. Auton siirtely olisi aika mahdotonta. Täytyy siis tehdä niin että ätän auton kotona liityntäpysäköinti paikalle ja menen siitä bussilla ja palaan siihen bussilla. Se ratkaisu sallii parin kolmen viinilasillisen juomsen, teknisesti. Mutta päätöshän on että arkisin en juo. No, täytyy vamaankin mennä vähän sen perusteella, että mikä on fiilis. Perjantai on kuitenkin normaali työpäivä eli enempää ei voi ottaa.
Hah hah, huomasikohan kukaan muu, että oman sääntöni rikkomista taas petään. :laughing:

18

Moikka
Kuinkas pitkään olet nyt ollut niin että arkena et ota? Mulla on mielikuva että olisit pitänyt tästä jo tovin kiinni? Mietin vaan että onko oman lupauksen pettämisen petaamista vai vain elämää? :slight_smile: no, kukapa näitä osaa niin tietää. Autosuunnitelma on kuitenkin aina hyvä (y)

19

Noin 1,5 vuotta olen parhaani mukaan pitänyt kiinni tuosta säännöstä. Olen sitä toki rikkonut. Jos perjantaita ei lasketa mukaan niin yhteensä ehkä sellaisen 10 kertaa. Perjantaisin siihen päälle ehkä noin 20 kertaa joista suurin osa viime kesältä ja nyt sitten tältä keväältä siltä ajalta kun olen ollut rampana kotona.

Näihin ei lasketa loma aikoja.

Arki-illoissa normaalisti auto toimii hyvin. Mutta nyt sitä en voi ottaa mukaan ohjelman takia. Käytännössä olen jo antanut itselleni luvan ottaa vähän skumppaa ja viiniä. Kuitenkin niin, että 8:30 alkavassa palaverissa perjantaina olen ihan skarppina.

20

Tänne plinkkiin on taas tullut uutta porukkaa, tervetuloa kaikille jos tähän ketjuun eksytte. Kiva saada tänne lisää keskustelijoita, vaikka ei tietenkään ole kivaa, että niin monella on ongelmia alkoholin kanssa.

Itse eilen sitten rikoin omaa sääntöäni, kuten ennustinkin. Vietimme vaikean projektin päättäjäisiä. Työpaikalla kävimme läpi asioita mistä voisimme jotain oppia ja sitten söimme leivoksen ja joimme lasit skumppaa. Sitten viihdytimme itseämme pienellä kaupunki suunnistuksella. Se oli todella hauskaa. Eräs firma on tehnyt radan Helsingkin keskustaan. Siinä vihjeitä ratkomalla löytää aina seuraavalle rastille. Itse en voinut ihan koko rataa mennä, kun siitä olisi tullut liikaa rasitusta polvelle, mutta suurimman osan kuitenkin. Sen jälkeen menimme illalliselle todella hyvään ravintolaa nimeltään Vinkkeli. Siellä sitten joimme taas skumppamaljat ja sen jälkeen jokaisen ruokalajin kanssa tuli jotain viiniä (12 cl). Eli tuli siinä aika monta lasia juotua kun oli 4 ruokalajia + juustot. Ei kuitenkaan kauheasti tuntunut missään eikä ole tänään minkään sortin krapulaa. Ihan hyvät yöunetkin ehdin nukkua kun jäin tänään kotitoimistolle.

Muutaman minuutin kuluttua alkaa päivän ensimmäinen palaveri ja siitä se lähtee perjantain työpäivä käyntiin. Tänään sitten en saa mitään juoda, kun edelleen on arki päivä. Onneksi illassa on ohjelmaa kampaajan ja ruokakaupan merkeissä. Menee vähän myöhempään ennen kuin olen kotona ja syönyt. Siinä on jo suurin osa iltaa mennyt niin eiköhän sitä sen lopun sitten malta olla juomatta.

Mukavaa viikonloppua kaikille!