Kohti raittiimpia vapaita

En ole kauheasti viitsinyt pitää ääntä täällä itsestäni kun taas meni tuo vappuviikko ihan poskelleen. Usean päivän tissuttelu jatkui vielä vapun jälkeen tasoittelulla ja päätyi sitten kaameaan krapulaan (en siis osaa tasoitella oikein) perjantaina. Näköjään ei vieläkään nämä useamman päivän vapaat sovi. On se kumma, kun ei lomalla kuitenkaan käy näin vaikka vapaata on viikkoja. Mutta ehkä juuri siksi.

Hyvä puoli tässä oli se, että tuli sellainen olo, että oikeasti ei tee vähään aikaan juoda mitään. Luulen, että saavutin saman fiiliksen kuin viime lokakuussa jonka tuloksena olin 5 viikkoa juomatta ilman mitään ongelmia.
Nyt olen päättänyt olla tipattomalla (tai tenuttomalla kuten JuuliaS sitä kutsuu) toukokuulla. Laitoin laskurin päälle, jotta asia pysyy mielessä. Mittariin pitää tulla vähintään 25 päivää. Kun päätöksen tein tuli todella helpottunut olo: nyt ei tarvitse miettiä koko asiaa yli kolmeen viikkoon. Se, pysyykö tämä tunne päällä koko tuon ajan on sitten toinen tarina. Sen vasta aika näyttää. Juuri nyt on kuitenkin tunne, että tätä haluan.

Voihan olla, että tekee mieli jatkaa juomattomuutta pidempäänkin, mutta siitä en vielä murehdi. 1. kesäkuuta starttaa lentokone kohti Skotlantia ja se saattaa tuoda fiiliksen, että jollain matkaa pitää juhlistaa. Ennen sitä aion kuitenkin nauttia aurinkoisista toukokuun päivistä selvin päin. Vaikka en kauheasti pysty mitään touhuamaan tuntuu ajatus vaan oleilustakin ulkona kivammalta ilman mitään ajatuksia turruttavia substansseja. Eilen tuntui tosi hyvältä kun vihdoin oli kaikki vieroitusoireet kaikonneet ja oli hyvin nukuttu yö takana. Sitä fiilistä lisää!!!

Jos joku muu on samoissa fiiliksissä ilmoittautukaa mukaan tipattomalle / tenuttomalle toukokuun lopulle!

Moi. Melkein huvittaisi ilmoittautua kun vappu meni kanssa liian kanssa, siis ei mitään ördäystä mutta kun mulle ei useampi päivä putkeen sovi. Hirveä psyykkinen darra! Mietin kanssa että miten se onkin niin vaikeaa. Ihan kuin teininä että “nyt mulla on villiä ja vapaata”. Pöh. Viikonlopun olin muuten selvin päin mutta muutaman napsin otin brandya kun olin illalla juhlatuulella. Että tenuton toukokuu ei enää onnistu. Tavoitteena on kyllä mennä ihan minimillä. Kesäkuussa mulla onkin sellainen tilanne, että ei tule kolmeen viikkoon juomatilaisuuksia kun ollaan perheen kanssa 24/7 samassa tilassa. Eli tulee sellainen “pakollinen katko” :slight_smile: ihan hyvä. Meillä on niin paljon tekemistä että en ehdi edes varmaan miettiin drinkkiä.

Vilman viestistä tuli mieleen öpaut vuoden takainen päätökseni pitää olutlakkoa.
koska olen perso juuri oluelle, päätös panna se kokonaan katkolle oli vapauttavaa. sallin tosin itselleni viiniä tai siideriä, juoppo kun olen, mutta oluelle panin tiukan stopin.
se päätös vapautti.
ajattelin, että olutta en jätä loppuelämäkseni mutta pidän siitä lomaa.
juuri tuo loma-sana oli minusta tärkeä.
lopulta tuo samainen loma kesti pidempään kuin olin päättänyt.
toivon ja uskonkin että lisäksi tuo tuleva Skotlannin-reissu motivoi sua raittiudessa. kovasti tsemppiä!
ja eläköön laskurit ja muut apukeinot.

Olen monesti sitä miettinyt, että jos luopuisin kirkkaista kokonaan ja tyytyisin valkkariin niin näitä ylilyöntejä ei niin herkästi varmaankaan sattuisi. Ongelma on kuitenkin se, että minun refluksivatsani ei oikein kestä viiniä joten tiedän, että vaihtaisin siinä kohtaa kun vatsakivut pahenisivat. Meillä kun kotona on mieheni toimesta viikonloppuisin tarjolla lempiherkkuani eli kossua. Ja nyt joku älähtää, että sehän se vasta närästää, mutta ei minun kohdalla ainakaan ole totta kun blandaan sitä. Varmaan raakana närästäisikin.

Juuri kun päätin viettää tipatonta niin eiköhän hyvä ystävämme pyydä meitä terassiille / syömään. Vastasin, että ilman muuta ja aloimme jo järkkäämään päivää ensi viikonloppuun. Hänen viimeinen viestinsä sisälsi loppukaneetin; “ettehän sitten tule autolla?”
Hän joutuu nyt pettymään. Lähden todella mielelläni terasseille ja syömään ja vaikka vielä sen jälkeen baariin, mutta todellakin autolla. En aio kertoa hänelle sitä etukäteen ja yritän ottaa parit ekat juomat niin, että hän ei tiedä mitä juon niin sitten pettymys ei ole niin suuri. Hän itse oli tipattomalla (vatsavaivojen takia) kun olimme hänen luonaan Chilessä emmekä me siitä välittäneet. Nyt sitten vuoroin vieraissa :laughing: .

Tuu vaan Pecorino mukaan, en minunkaan alkukuukausi raitis ollut, mutta jos saa sen 25 päivää kasaan niin sekin on tosi hyvin. Maksa kiittää :unamused:

Okei, jos sen ajattelee tolleen päivissä! Mulla olisi siis päiviä jolloin olen ottanut alkoholia 2/8. Tällä viikolla tulee kyllä kolmas päivä kun on yhdet grillikekkerit mutta muuta ei ole tiedossa. Se ei kyllä tarkoita etteikö jonain päivänä tulisi otettua mutta… jospa tuo 25/31 ei-alkoholillista päivää tulisi täyteen täälläkin.

Niin no, tarkoitin kyllä, että jos olisit eilen liittynyt joukkoon olisi ollut vielä 25 päivää jäljellä toukokuusta. Mutta sama kai millä tavalla ne saa kasaan, kunhan tulos on halutun mallinen. Mulla itsellä on nyt vaan sellainen olo, että haluan hetken hengähtää ajattelematta viinaa. Olen aika sata varma, että jossain kohtaa loppuviikon aikana käy mielessä kuinka se kuuluisi esim siihen hetkeen kun puutarhahommien jälkeen lösähdän terassin sohvalle kirjan kanssa, mutta täytyypä sitten ottaa limpparilasi kouraan. Ja vaikka vähän jäätelöä.

Eilen kaupassa käydessä etsin erilaisia uusia limuja ja siinä samalla huomasin uuden limuviinan. Pisti silmään koska nimenä oli Kossu jotain ja kossu on se mitä eniten juon. Heti ajattelin, että tuota pitää kyllä ostaa, mutta samantien päälle ajoi ajatus, että joo, joku päivä, ei kuitenkaan nyt. Eikä oikeasti tehnyt yhtään mieli.

Mieskin on selvästi samoilla linjoilla. En usko, että on koko loppu kuuta juomatta ja varmaan jo lauantaina ottaa useamman oluen jos mennään kaverin kanssa terassile ja syömään, mutta selvästikään hänenkään ei tee mieli ryypätä normaaliin malliin.Ihan terve ilmiö, että hänelläkin nykyään aina välillä kiintiö täyttyy.

Eli jos hänellä se fiilis säilyy meillä on tiedossa oikein ihana pitkä viikonloppu. Huomenna käydään ostamassa multaa ja lannoitteita. Niiden kanssa sitten touhutaan loppupäivä ja jossain kohtaa grillaillaan. Perjantaina teen aamupäivän töitä mutta sitten taas ajattelin puuhastella siellä puutarhassa. Olen keksinyt, että ostan pienen muovijakkaran, jonka avulla voin nyhtää rikkaruohoja kun en saa kyykistyä enkä olla polvillani. Sitten toivottavasti lauantaina kaveria tapaamaan ja sunnuntaina voi sitten vaan löhötä. Ei yhtään hullumman kuuloinen viikonloppu, jos näin totetutuu. Jos mies intoutuukin hakemaan kossua perjantaina niin ohjelma minun osalta on sama, mutta siihen tulee snadi vitutuskerroin koska mies ärsyttää kännissä, jos olen itse selvänä. Mutta eipä murehdita sitä etukäteen. Nyt paistaa aurinko ja on lämmintä.

Eilinen oli just niin ihana päivä kuin toivoinkin. Heti aamusta sännättiin ostoksille hakemaan multaa, lannoitteita ja minulle muovijakkaran. Ostettiin myös kirsikkapuu ja istutettiin se paikkaan josta poistimme huonokuntoisen viinimarjapensaan viime vuonna. Mies on optimisti ja näkee itsensä popsimassa niitä kirsikoita parin vuoden päästä. Minulle riittää jos se puu pysyy hengissä ja kukkii. Kirsikan kukat kun ovat niin kauniita.

Ostoskierroksen jälkeen nyhdin rikkaruohoja pallilla istuen ja ihmettelin miksi en ole sitä jo aiemmin keksinyt. Selkäkin pääsi paljon vähemmällä kuin aikasemmalla kyyki / kumartele metodilla. Ja tuli paljon huolellisemmin nyhdettyä rikat kun oli vaikeampi siirtyä paikasta toiseen. Sain pari penkkiä puhtaaksi ja lisäsin niihin multaa ja lannoitetta. Mies samaan aikaan istutti sen puun ja lannoitti nurmikon. Sitten hän avustikin naapuria traktorin korjauksessa. Ajoivat edes takaisin kotiemme väliä (puoli kilometriä matkaa) ja yrittivät saada työkaluja ja jotain osia sopiviksi. Meillä on kaikki hitsaus ym vehkeet mutta traktori oli siellä naapurissa. Eräs kaveri (kissavahtimme) piipahti käymään juuri kun lopetin päivän hommat ja istuskeltiin siinä terassilla juttelemassa kunnes tuli aika ruveta grillaamaan. Hän ei ollut nälkäinen, joten lähti ja me söimme kahdestaan. Sen jälkeen sitten löhösin terassin sohvalla kirjan kanssa.
Kaiken tuon tein erilaisia limsoja litkien. Jotta vapaapäivä eroaisi jotenkin normipäivästä, mutta kuitenkin ilman alkoholia, olin ostanut itselleni kaikenlaisia limppareita mitä kaupasta löysin. Valitettavasti meidän Cittarissa valikoimat eivät kovin suuret oli joten oli sitten mm muumi ja smurffi limppareita. Mutta ajoivat asiansa. Oli jotain muuta lasissa kuin mehua ja siinä istuessa mietin, että olo oikeastaan aika sama fiilis kuin jotain alkoholipitoista lipitellessäkin, paitsi että ei alkanut aivot sumenemaan missään kohtaa.

Mies joskus myöhemmin illalla siemaili joltain meille vappuna jäänyttä jallua. Eli hänen raittius kesti tasan viikon. Mutta se on hänen asiansa. Kiinnostaa vaan nähdä mitä tekee tänään, onko hakenut normi satsin alkosta ja jos on niin herättääkö se minussa mitään mielitekoa?

Huomenna lähdetään kaverin kanssa terassille ja syömään. Sinne lähden oikein hyvillä mielin autolla. Odotan oikein että pääsen terassille katselemaan ihmisiä, ihan sama että juon sitten vaikka jääteetä. Ja hyvää (toivottavasti on hyvää) ruokaa tietysti odotan vieläkin enemmän. Baariinkin olen valmis sen jälkeen lähtemään jos kaveri ja mies ovat halukkaita lähtemään. Kivaa on sitten sen jälkeen lähteä omalla autolla kotiin, kun meille kulkeminen on aina sellaista säätämistä. Siis taksilla pääsee, mutta nyt tulee hassu juttu: minua jotenkin hävettää ajattaa taksia meille asti?!?!?! Etenkin se loppu osa, kun joutuu ohjaamaan koko ajan pienemmälle ja pienemmälle tielle ja varoittamaan kuopista. Ja sitten se vaivaantunut keskustelu, “onpas tämä aika syrjässä”, “miten täällä talvella pärjää” jne. Tai vielä pahempi, nykyään yö aikaan suurin osa Helsingin taksikuskeista ovat ulkomaalaisia jotka eivät puhu suomea ja ovat ihan kuutamolla kun joutuvat sinne metsän keskelle. Tiedän, ettei minun pitäisi nolostua siitä että he saavat pitkän kyydin mutta tiedän, että kaikki eivät niistä tykkää. Saa nähdä alkaako taksi uudistuksen myötä olla entistä vaikeampi saada kyytiä kotiin. No, huomenna joka tapauksessa ollaan minun autolla, se vie juuri sinne mihin haluan.

Kohta lähden töistä ja suuntaan kuntosalille polkemaan sitä typerää vastuksetonta pyörää ja tekemään kuntoutusohjelman. Sitten ajattelin mennä johonkin kahvilaan syömään lounaan. Sen jälkeen kirjaston kautta (pakko käydä palauttamassa) kotiin pallille istumaan ja kitkemään. Tavoitteena taas kahden kukkapenkin kunnostus ja muutaman daalian istutus. IHANAA kun aurinko paistaa!

Mä mietin sua Vilma just kaupassa kun seikkailin limsahyllyllä :slight_smile: kokeilen samaa eli limppari lasiin eikä lonkero/siideri kun tuonne pihalle lähden.
Ilmankin juomista toki olen niitä pihatöitä tehnyt useinkin vaan vähän se on semmosta hampaitten kiristelyä ollut välillä :wink:

Kylläpäs oli aurinkoinen ja kesäinen viikonloppu. Eikä ihan heti helteille loppua näy.

Oli tosi kiva lauantaina käydä “isolla kirkolla”, Helsingissä siis ja istua terassilla auringon lämmössä. Kauheasti oli populaa liikenteessä. Kiva oli seurata täpötäysiä Suomenlinnan lauttoja ja muitakin turistipaatteja.
Nyt jos olisin hyvä ihminen nollaisin laskurin, koska ennakko odotusten vastaisesti iskikin viinin himo terassilla ja join lasillisen. Mutta koska se on minun kulutuksessa melkein kuin nolla niin jätän laskurin päälle.

Ruokapaikka oli mielestäni hienoinen pettymyt. Kokilla oli todella löysä ranne kun suolaa oli laittanut. Ilmeisesti ei ollut eka kerta kun tarjoilijalta pääsi “taas” huudahdus kun siitä valitin. Kalani oli myös vähän turhan paljon paistettu. Mutta ihan kiva paikka istuskella ja alku- sekä jälkiruoka oli hyvää. Käytiin vielä sen jälkeenkin yhdellä terassilla. Lämpölamppujen avulla tarkeni siinä istuskella melkein puoleen yöhön. Sitten heitettiin kaveri kotiin ja ehdittiin vielä katselemaan euroviisun äänten lasku. Oikea kappale mielestäni voitti.

Ihanaa oli herätä molempina aamuina ilman krapulaa. Tuosta pitäisi tehdä tapa!

Hyvin hoidettu Vilma tuo keikka! yks viinilasillinen meidän kulutuksissa on vähän!
Tuon krapulattomuuden tunteen kun muistais kun seuraavan kerran viinihammasta kolottaa :laughing:

yksi lasillinen ei totisesti kaada mittaria. hienoa, Vilma! ja eläköön laskuri.

On nämä kesäaamut hienoja. Toivottavasti niitä tänä vuonna riittää vielä varsinaiseen kesäänkin.
Kävin aamulla vesijuoksemassa maauimalassa, joka avasi ovensa eilen. Hieno tapa aloittaa tällainen aamu, vaikka aika moni muukin oli sen kyllä keksinyt. Mutta kyllä altaaseen sopi. Nyt kun muu liikunta on vielä aika tavalla kiellettyä täytyy tuota ruveta harrastamaan parina aamuna viikossa.
Krapulattomana jaksaa, vaikka eipä nuo aikaiset herätykset mitään herkkua ole edes ilman krapulaa. Mutta kirkkaana paistava aurinko palkitsee sitten senkin edestä. Valohoitoa heti aamusta, se tekee hyvää. :smiley:

Tulevana viikonloppuna lähden isääni moikkaamaan lauantaina. Siinä on hyvä syy pitää edelleen perjantai tipattomana, kun pitää auton rattiin hypätä aamusella. Ja sitten palaan kotiin vasta illalla joten houkutukset jää aika vähiin.

Täytyy kyllä myöntää, että nyt kun alkaa olla taas myös henkisesti toipunut vapun putkesta niin alkaa ajatus alkoholista tuntua kivalta. Mutta tavoitellaan edelleen sitä, että loppu kuu menisi selvin päin. (En siis laske sitä lauantain viinilasillista mukaan.)

miten Vilma sun viikonloppu isäsi luona sujui?
entä muuten jalka? miten se voi?
odottelen myös muiden reissaajien raporttia…
pankaahan kuulumisia tulemaan, oon riippuvainen niistä :stuck_out_tongue:

Kivaa kun joku jo kaipaili :smiley:
En kirjoittele tänne yleensä viikonloppuisin siksi, että en viitsi avata läppäriä (sen kun yhdistää työhön) ja puhelimella kirjoittaminen on niin rasittavaa. Sillä kyllä lueskelen joskus näitä juttuja.

Isän luona vierailu sujui kyllä ihan leppoisasti vaikka aamulla tuli vähän ylimääräistä hässäkkää ennen lähtöä. Mies juopotteli perjantaina aika huolella koska kuvitteli, että lauantaina ei ole mitään tekemistä ja saa olla yksin kotona ja tasoitella oloaan. Mutta kohtalo päätti toisin. Pannuhuoneesta halkesi vesiputki perjantai iltana juuri kun meinattiin saunaan mennä. Piti siis äkkiä täyttää muutama ämpäri vedellä ja sitten sulkea vesi. Minun lauantai aamuun tämä vaikutti siten, että piti ajaa mies rautakauppaan hakemaan uutta putkea ja tarvikkeita kun hän ei ollut ajokunnossa. Rautakauppa avasi vasta ysiltä jolloin minun piti olla jo lähdössä isälleni. No ei muuta kuin sinne niin, että oltiin oven takana odottamassa kun avasivat. Mies keräsi kamat mahdollisimman nopeasti ja sitten heitin hänet takaisin kotiin ja lähdin ajamaan isälleni. Ihan ajoissa ehdin sinne kuitenkin perille, matka meni nopeammin kuin luulin. Taisi tulla moottoritiellä ajettua vähän yli rajoitusten, kun kelikin oli niin hyvä.

Isän kanssa sitten käytiin paikallisella maatalous/puutarha näyttelyssä ja ostin sieltä läjän taimia. Tomaattia, chiliä ja yhden pionin. Sen jälkeen vielä seurustelin isäni kanssa muutaman tunnin ja lähdin alkuillasta ajamaan takaisin kotiin. Monet ihmettelevät kun käyn niin harvoin isän luona enkä juuri ikinä jää sinne yöksi. Mutta meillä ei niin kauheasti yhteistä ole. Kun on puhuttu puutarhajutut ja ehkä vähän jostain sijoitusjutuista niin siinä se sitten on. Hän on aina ollut sellainen hieman yksinäinen puuhastelija. Harrastaa kyllä aktiivisesti kaikenlaista, mutta enemmän sellaisia itsekseen tehtäviä juttuja ja tuntuu olevan ihan helpottunut kun pääsee niihin takaisin. Yhteyttä kyllä pidämme viikottain Skypellä chattaamalla. Silloin kommentoimme säätä ja kasvihuoneita :mrgreen: .

Nyt täytyy valitettavasti tunnustaa, että mittari pitää nollata. Kun pääsin lauantai iltana kotiin oli jotenkin sellainen olo, että drinkki sopi siihen täydellisesti. Siinä vielä myöhäisillassa sitten muutaman (4-5?) lipittelin. Ei onneksi krapulaan asti, mutta kyllä tuokin määrä vähän uneen vaikutti ja sillä tekosyyllä eilen sitten vietin suurimman osan päivästä löhöillen uima-allasterassilla. Sääli vaan että siellä ei ole vettä. Joudumme sen tilaamaan enkä ikinä olisi uskonut että tulee tällainen lämpöaalto toukokuussa joten se jäi ajoissa hoitamatta. Tänään tulee tankkiauto toivottavasti ja ensi viikonloppuna pääsisin uimaan.

Vähän harmittaa, että selkäranka ei riittänyt pitämään 25 päivän tipatonta kuten suunnittelin, mutta en mitään kauheita tunnontuskia tästä koe. Hyvältä maistui viina enkä juonut liikaa ja nyt maanantaina pää kirkkaana olin tosi ajoissa töissä.

tuosta kirjoitinkin omaan ketjuuni, että kun ennen muinoin vierailin harvoin äitini luona toisessa kaupungissa, se oli tasan varmaa että kotiin päästyäni piti vähäsen nollailla, mikä tarkoitti kohdallani tietysti korkkaamista. niin raskaita reissuja ne oli itselleni.
minä en ihmettele ollenkaan mikset käy useammin vierailulla. jos välit eivät ole läheiset, niin siinä ei ole mitään ihmettelemistä. päinvastoin. enempi vierailu olisi teeskentelyä, mikä ei toivottavasti kuulu aikuisen lapsen tapakäyttäytymiseen. niin minä ajattelen.
no voi pannuhuonetta! siinäpä kiva ylläri lähtöpäivänä ja muutoinkin :cry:
uima-allas… aaaaaaah, sinne tosiaan odotan kutsua. altaaseen uimaan ja teitin terdelle oleilemaan.

Uima-allas!!! Tahtoo kanssa! Olisi edes palju!!

Pitää hieman korjata paria asiaa.
Minulle isän luona käyminen ei ole raskasta eikä sen takia tarvitse nollata. Me ei olla läheisiä, mutta välimme ovat hyvät kuitenkin. Ja hänen luona käyminen pari kertaa kesässä on ihan ok. Drinksu sen jälkeen tuntui kivalta siksi, että oli kaunis kesä ilta ja olin ihan rela pitkän ajomatkan jälkeen.
Syltty voisi joskus kertoa miksi hänen äitivierailut olivat niin raskaita. Kiinnostaa ihmisten suhteet vanhempiinsa.

Toinen todellakin korjaamisen arvoinen asia on tuo uima-allas. Sellainen meillä tosiaan on, mutta se on PIENI! Sellainen 8 kulmainen, noin 5 metriä halkaisijaltaan. Eli ei siellä mitään kuntouintia harrasteta, mutta siihen on kiva pulahtaa helteellä tai sitten ulkosaunasta. Toivon, että vesi lämpenisi niin, että huomenna illalla saunasta siellä tarkenisin kastautua. Nyt mittari näytti jotain +17. Jos tänään ja huomenna on lämmintä niin saattaa ehtiä nousta 20:n.

Olen jo heittänyt ajatuksen tipattomasta toukokuusta nurkkaan ja ajattelin ottaa huomenna muutaman drinksun / valkkaria. Ostin kyllä erilaisia herkkulimsoja kaupasta, ideana siemailla niitä aina välissä ettei tule hörpittyä liikaa alkoholia. Sunnuntaina pitää olla virkeänä ja freesinä. Menen Maailma kylässä tapahtumaan vapaaehtoiseksi yhdelle standille iltapäiväksi. Siellä ei kehtaa haista vanhalta viinalta eikä muutenkaan olla väsynyt.

Aurinkoista viikonloppua kaikille, omaan tahtiin juopotellen tai raitistellen!

voi vitsi Vilma, mun ei kantsi alkaa raportoimaan äidin luona vierailuista sillä se on niin puuduttavaa kirjoitettavaa ja eritoten luettavaa.
ne olivat just sitä teeskentelyä. vieraskoreutta. en oikein pidä koko teeskentely-ilmaisusta mutta tähän kohtaan se sopii. tarkoitan, että eikö ihminen päädy teeskentelemään jos hän ei kykene muuhun. enkä minä kyennyt, en äidin seurassa.
oltiin kohteliaita ja pitkästyneitä. ei koskaan riitaa tai sellaista, vaan jäykkää päivällispöydässä istuskelua jonka jälkeen kahviteltiin. huono suhde, huono ilmapiiri. jännittynyt ja vieras.

8-kulmainen pikkuallashan on aivan mahtava. siellähän mahtuu oleilemaan hyvin. tykkään!
just eilen silmiini sattui tämä Maailma kylässä-tapahtuma. mietin että jos ukko tulee viikonloppuna tänne pikkukotiin niin eikö siellä voisi käydä maistelemassa herkkuja, vaikken ihmispaljoudessa viihdykään. tuskin tulee lähdettyä mutta JOS niin moikataan kun tavataan :stuck_out_tongue:
mietin myös Linnanmäkeä. se on jo sovittu, että kerran kesässä pitää päästä vuoristorata-rundille. siitä tulee niin puhdistunut olo, lähinnä nauramisen takia. saan radalla aina ihan hirveen hepulin. nauran ja nauran niin että hyvä jos kyydissä pysyn.

riemullista viikonloppua!

Niinpä siinä kävi (TAAS), että lauantaina join muutaman liikaa. En tiedä aurinkoko sekoitti pään, mutta ihan huomaamatta tuli lipitettyä niin, että pientä krapulaa pukkasi sunnuntaina. Vielä kun naapurit kävi sekoittamassa lauantain rytmiä jouduin sunnuntaina ennen festareille lähtöä laittamaan viimeiset kukat ruukkuihin ja maahan. Sitten fillarilla pysäkille ja keskustaan ihmisiä hyysäämään. Oli kyllä ihan kiva kokemus tämä vapaaehtoistyö. En ole ennen ihan vastaavaa tehnyt. Onneksi krapula ei enää siinä kohtaa haitannut kun pääsin perille paikan päälle. En usko, että kukaan vierailija tai työntekijä olisi uskonut, että olin juonut aika runsaasti edellisenä päivänä.

On kivaa kun naapurit tulevat pistäytymään, mutta huono homma on se, että he tulevat aina ennen ruokailua. Eli jo alkuiltapäivästä. Siinä kun tyhjään vatsaan hörpöttelee käy sitten näin kuin nyt taas. Eihän se naapureiden vika ole, että en osaa juoda limua kun he juovat olutta. Mutta näin niin kuin fysiologisesti se voi olla syy, miksi silloin tahtoo mennä överiksi. Onneksi sentään otin päikkärit kun he olivat lähteneet ja me olimme syöneet niin en ehtinyt juoda koko iltaa. Ja saunoessa ymmärsin pysytellä limussa. Mutta kyllä se harmittaa, kun niin usein asiat menevät suunnitelmien vastaisesti. Ei mene oppi kalloon, ei sitten millään.

Oli muuten oikein hyvää, joskin makeaa, mangolimpparia.

Nyt ei ole montaa työpäivää ennen kuin koittaa muutaman päivän loma Skotlannissa. Se on kyllä ihanaa. Varsinaiseen kesälomaan on varmaan vielä noin 7 viikkoa.

Yritänpä vihdoin saada aikaiseksi pienen matkakertomuksen. Katsotaan onnistunko tänne mitään valokuvaa laittamaan.
Perjantaina Edinburghissa oli oikein kiva keli. Kapteeni koneessa ja myös lämpömittari ulkona väittivät, että olisi ollut vain +12 kun laskeuduttiin aamutuimaan, mutta kyllä se tuntui lähemmäs parilta kymmeneltä asteelta.
Melkein heti otettiin alle sitten Hop-on Hop-off turisti bussi ja ajeltiin sillä jonkin aikaa vanhaan kaupunkiin. Siellä käytiin kävelemässä ja haukkaamassa aikaista lounasta. Ja tietysti viiniä sen kera. Siitä sitten käveltiin eteenpäin ja kun alkoi jalat väsymään hypättiin taas bussiin ja ajeltiin koko kierros. Se on hyvä tapa nähdä kaupunkia ja tärkeimpiä nähtävyyksiä ilman että jalat väsyy. Sen verran tuo leikattu polvi vielä itsestään ilmoittelee, että ei sillä pidä yrittää maratoonia kävellä. No, puhelimen mukaan tuli kyllä päivän aikaan 12 km täyteen. Hotellista soitettiin, että huone valmiina (tosi ystävällinen palvelu) joten suunnattiin sinne. Kaupan kautta tietysti. Drinksupullot, blandista ja vähän pientä nakerrettavaa tuli kassiin.
Hotelli oli tosi mukava. Itseasiassa enemmän huoneistohotellin tyylinen. Siivous oli vain kerran 4 yön majoituksessa, mutta kävivät joka päivä keräämässä roskat. Meillä oli erillinen pieni makuuhuone ja yhdistetty keittiö ja olohuone. Kylppäri oli iso ja vettä tuli kovalla paineella. Milloin tuo asia briteissä on muuttunut? Aiemmat kokemukset ovat 2 erillistä hanaa mistä tulee vettä pienenä liruna. Sänky olisi vähän isompi voinut olla kun me ollaan aika valaan kokoisia. Ja ollaan totuttu enempään tilaan. Mutta ihan mukava se oli ja ihan hyvät unet siinä sai.

Illalla lähdettiin (drinksujen jälkeen) ravintolaan, josta olin varannut pöydän jo etukäteen kun kuulin sen olevan suosittu. Piti olla ihan muutaman minuutin kävelymatkan päässä hotellista ja niin varmaan olikin jos osasi mennä suorinta tietä. Me kuitenkaan ei millään löydetty oikealle kadulle vaan jouduttiin soittamaan. Tarjoilija poika oli ihana, käski meidän pysyä siinä missä oltiin ja juoksi meidät hakemaan. Kaukana ei siis oltu, mutta kaikkiin suuntiin vääntyvät pikkukujat vaan hämäsi meidät. Hyvä osoitus siitä kuinka sekava kaupungin pohjakartta on ja kuinka mahtavan ystävällistä on palvelu. :smiley:

Eikä ollut vika kerta kun saatiin hyvää palvelua. Lauantai aamupäivällä oli hotellihenkilökunnan järjestämä ilmainen kävelykierros. Kesti melkein 2 tuntia ja veivät meitä lähiseudun kaduille joihin tuskin oltais itse löydetty. Tämä oli yksi koko reissun parhaista kokemuksista. Ja oli kuulemma heidän ihan itse ideoima juttu mitä olivat muutaman kerran toteuttaneet. Hotellissa oli myös ilmaista joogaa aamuisin tarjolla, mutta sen skippasin.

Tuon ilmaisen kierroksen jälkeen käytiin tietysti terassilla taas viinillä / oluella ja syötiin torikojusta herkulliset hodarit. Sitten käytiin maksullisella kävelykierroksella holveissa vanhan kaupungin alla. Ne oli todella mielenkiintoisia paikkoja. Siellä on ollut työtiloja jos jonkinlaisia, nahkatuotteiden valmistusta, kellokorjaamoa, viinitupaa jne. Hajut olleet kuulemma infernaaliset ja muutenkin olosuhteet tosi epämukavat. Mutta kun kaupungin päälle ei enää mahtunut niin näin joku viisas arkkitehti päätti hyödyntää ison sillan alle jäävän tilan. Tämän jälkeen lähdettiin terassin kautta hotellille. Jalat huusi jo hoosiannaa. Illallisreissu mukaan luettuna päivässä kertyi kilometrejä 17. Ihan kivasti kun ottaa huomioon, että 3 kuukauteen en ole kävellyt juuri mitään.

Sunnuntaina otettiin vähän iisimmin. Käytiin kaverin suosittelemalla ruokatorilla Stockbridgessä syömässä taivaalliset crepsit (minun vuohenjuusto+pinaatti täytteellä). Sen jälkeen vierailtiin linnassa. Se oli hienoinen pettymys. Näyttelyt olivat kovin tummat ja pimeät. Kyllä tuolle sunnuntaillekin kertyi kilsoja ihan riittämiin, sellainen 14 km. Ja tähän päivään mahtui enemmän terassikäyntejä ja iltadrinksuja kuin aiempiin. Mistä sitten seurasi ikävän pöhnäinen olo maanantai aamuun, jolloin lähdimme bussiretkelle Ylämaalle ja linnoja katselemaan. Aamulla kiirehtiessämme lähtöpisteeseen astuin huolimattomasti johonkin kadun rakoon niin, että nilkka muljahti tosi ikävästi. Hetken jo luulin, että koko reissu päätyisi kipsattavaksi jonnekin, mutta onneksi hetken kiroilun jälkeen pystyin nilkuttamaan kahvilaan mistä lähtö oli. Tässä mokassa oli varmaan sillä tavalla alkoholilla osuutta asiaan, että krapulaisena tasapaino eikä tarkkaavaisuus ole samaa luokkaa kuin ihan nollilla ollessa. Eli itseä siitä ihan syytin ja reilusti. Onneksi oli edessä bussi- eikä patikkaretki. Upeita linnoja ja söpöjä kyliä nähtiin. Kun sitten illan suussa palattiin takaisin kaupunkiin piti rynnätä kauheaa vauhtia terassille, jotta minä pääsin vessaan. Istuttiin siis siihen juomaan yhdet kun olin itseni tyhjentänyt edellisistä. Onneksi keli oli viilentynyt niin, että oli Goretex takki päällä. Ystävällinen tipu (lue jättimäinen lokki) päätti pommittaa minua noin litran kokoisella vihreällä molotovin cocktaililla. Jos ei olisi ollut takkia tai olisi osunut päähän olisin varmaan alkanut itkemään :cry: . Sen verran oli jo nilkan takia surkea olo.

Onneksi hotellin vieressä oli monta hyvää ravintolaa, ei tarvinnut illalla nilkuttaa enää minnekään. Tiistaina sitten käytiin kuninkaallisessa kasvitieteellisessä puutarhassa, missä en pystynyt kiertelemään niin paljon kuin halusin. Ja sen jälkeen suunnattiin kuninkaalliselle jahdille. Sille millä Lispe on muutaman kerran kiertänyt koko maapallon ja muutkin kuninkaalliset tehnyt valtiovierailuja. Se oli tosi mielenkiintoinen vierailupaikka. Hauska nähdä kuinka siniveriset matkustavat. Hassua oli huomata, että sängyt heillä oli todella kapeat. Sekin eka laivalle ikinä tuotu parisänky minkä Charles hankki hänen ja Dianan häämatkaa varten oli varmasti alle 140 cm leveä.
Lopulta sitten suunnattiin lentokentälle ja tultiin kotiin hyvin myöhään yöllä. Alkoholia kului aivan liikaa reissussa vaikka ei mitään övereitä tullut juotua. Harmitti vaan tuo nilkka juttu ja se, että parina päivänä oli pää tukossa. Sellainen inhottava sumuinen olo. Ei kännissä eikä krapulaa, mutta ei selvänäkään. Pisti taas tämä reissu miettimään olisiko järkevämpää lopettaa koko touhu (siis juominen, ei reissut), kun ei kerran enää saa aivan sitä kaikkein parasta reissusta irti. Niin ja kerran mies sanoi, että “himmaahan, muuten olet kohta aika sekaisin”. Ennen vanhaan se olin minä kuin huomautti, jos kumpikaan.

Matkalle lähteminen ei kuitenkaan harmita ollenkaan. Monta aivan kirkkaana mielessä olevaa kokemusta rikkaampana sieltä tultiin takaisin.