Jilla palaa remmiin..

Me Lopettajat
81

Koska on 3kk täynnä? Onnea jo etukäteen, olet päässyt hienosti pitkälle! :smiley: lapsenkin kannalta on kyllä äärettömän hienoa että olet onnistunut!

Se on perjantaipäivä aika pitkällä ystäväiset. Hieman on levoton olo, samanlaista kuin viime perjantaina eli kuin odottaisi jotain ja hieman tyhjä olo. Ilmeisesti pääni sisältä yrittää kuulua jotain vaimeita vihjeitä siitä, että tänään on PERJANTAI ja tänään kuuluu RYYPÄTÄ. :unamused: antaa kuulua vaan, vaimeena se rupatteleekin kun en jaksa vastailla enkä noteerata. Hiljenee kenties aikanaan ellei äänellä ole hyvä mielikuvitus, keksii pian mielikuvitusystävän itselleen minun tilalle juttuseuraksi ja sitten puhe vaan jatkuu ja jatkuu :laughing:

Taidan lähteä kohta tuulettaan aivojani ulos, siellä on melko syksyisen kylmä kelikin. Illaksi täytyy keksiä jotain tekemistä ja saunaan voisi mennä myös, tekisi hyvää näin koleana päivänä.

Hieman haparoiva olo, mutta juomaan en halua ruveta kuitenkaan. Silti tuntuu kuin pelkäisin jotain? Hieman säpsy olo? Pelkäänkö että korkkaisin? En tiedä, tässä täytyy taas lukea samat lorut uudelleen päikystä ja keksiä sitä puuhaa. Niin ja hieman taas ajatella asioita. Mä sitten nautin kun saan oikein pohtia syvältä kaikkia asioita ja hyvä että nautinkin, koska tuo on ollut oikea voimavara raittiuden matkalla.

82

On muuten aivan uskomattoman upea kappale tämä Loirin maailma on kaunis. Taisi olla kaaleppinen, joka oli jonnekin ketjuun muinoin sen laittanut. Tai sitten joku muu mutta sieltä sen huomasin ja jäin oikein kuunteleen ja ajatteleen. Tuo on niin koskettava, että kun taas laitoin soimaan, en voinut mitään vaan kyyneleet valuivat. Istuin vaan juuri silmät kiinni kuuntelemassa ja ihokarvat on vieläkin pystyssä ja kyyneleet valuvat, vaikka kappale loppui jo hetki sitten.

Koskettavaa ja puhuttelevaa. Tuossa kappaleessa on jotain hyvin voimaannuttavaa. Se saa minusta niin suuria tunteita pintaan, että en voi niitä edes kirjoittamalla selittää enkä oikeastaan edes haluaisi. En tiedä miksi, mutta tuo kappale nostaa niin voimakkaita onnellisia ajatuksia pintaan jostain aivan lapsuudesta lähtien, huh.

Uskomatonta, miten yhdessä kappaleessa voi olla tuollainen voima. En ole koskaan törmännyt vastaavaan. Aivan mahtavaa, tuntuu että olen taas jotenkin voimakkaampi.

83

Jilla,
kuuntelen tuota kappaletta tässä taustalla. Jotain teki mieli kirjoittaa sulle.
Ehkä voisin nyt sitten kirjoittaa tämän kappaleen inspiroimana, että viikonloppu on vapaata aikaa unelmoida ja elää elämäänsä vapaana. Miksi ihmeessä sen ajan haluaisi käyttää juomiseen, joka niin kahlitsee. Sen vapaus on niin valheellista. Me voidaan elää taas yhden viikonlopun ihan oikeasti vapaina siihen elämiseen!

Hyvää raitista alkavaa viikonloppua!

84

Kiitos Iiris! Toivotan myös sinne mukavaa ja ennenkaikkea raitista viikonloppua! :slight_smile: tänne on ainakin luvattu upeata syyssäätäkin koko viikonlopuksi, vaikka juuri nyt ei siltä näytäkään. Säätilakin on ollut minulle aina iso juttu, lisännyt tuskaani jos olen herännyt krapulaan kauniina aamuna. Siksi sekin merkitsee nyt, en haluaisi tuhlata huonoon oloon ja ahdistukseen kauniita syyspäiviä :slight_smile: joten miksi tuhlaisin! Jatketaan hyväksi havaitsemallamme tiellä.

85

Noin. Kaapissa olisi sitten ihan kotitarpeiksi sopivasti lonkeroa ja olutta. Mies oli käynyt työporukalla päivän päätteeksi oluella, pomo tarjosi. Arvasihan sen että iltaa täytyy jatkaa joten osti sitten tuhdin satsin juotavaa. Kysyin, miksi osti noin paljon, niin ette usko mikä oli vastaus. “ai etkö sinä juo?” :open_mouth: NO EN JUO. Ei ole näemmä mennyt perille vaikka olen oikeasti sanonut että en juo.

Täytyy sanoa että nousi tuossa hetkeksi aikamoinen myllerrys. Tuntui että alan itkeen, tärisytti, vitutti, ahdisti, kävin kaikenlaisa tunnetiloja läpi. Hoin itselleni että juominen ei anna minulle mitään, tämä päivä, tämä päivä, päivä kerrallaan, juominen ei anna mitään, rauhotu, ajattele muuta, keskity… Sitten vedin ruokaöverit ja perään colaa niin että paukkui. Nyt tuntuu jo paremmalta. Ystäväni ovat kaikki jossain ja vanhemmat asuvat eri paikkakunnalla joten kotona se on oltava. No nyt tuntuu ihan ok:lta, mutta tämä ilta saattaa olla hankala. Voi olla että tulee kirjotettua tänne enemmänkin, onneksi on plinkki.

Juomaan en silti ajatellut ryhtyä ja piste.

Sitäpaitsi sain muunnettua tuon epätoivoni kunnon uhmaksi. Minähän en juo ja katsotaan aamulla kuka herää virkeenä ja kuka ei HAHAHA :smiling_imp: tiedä häntä onko moinen uhma ja kiukku hyvä pidemmän päälle, mutta tänä iltana en juo vittuillaksenikaan :smiling_imp: :sunglasses: Mies saa juoda, enkä minä hänelle kiukuttele, ei ole syytäkään. Hänen valintansa on hänen, minun on minun.

Tällasin ajatuksin. Kunhan toivun ruokaöveistäni niin vedän kuntopiirin ja käyn saunassa. Kaapissa on colaa ja jääpaloja sekaan, siitä minulle saunajuomaa ja MINÄ OLEN TÄMÄN ILLAN VOITTAJA!

86

Tulin vastaamaan viestiisi mutta puff. Lähti asiat päästä poiges kun luin postauksesi. Njaa, later, ehken.

Jööh, kiva tilanne. Not! Noh, nyt sulla on näytön paikka. Vahvuutta ja jaksamista toivoo mannteli :slight_smile: :slight_smile: :slight_smile:

Kuten sanoit, sinä kyllä SAAT juoda, mutta mitkä sen hyödyt ovat? Entäpä haitat?

Sinä voitat tuon tilanteen! Aatele, sullapa ei ole rapulaaaa huomennaaaaa Ajattele sitä ihanaa, kevyttä, riehakasta, melkein yli menevää voitonriemua mikä valtaa sinut kun heräät ja tossuttelet keittämään aamukahvia. Ja miten kiitollinen huomenna olet KUN ET TÄNÄÄN JUONUT! :mrgreen:

87

Kiitos mannteli :smiley: juuri noilla ajatuksilla jatkan iltaa! Nyt tuntuu ihan hyvältä, ehkä sain niin suuren tuskastumiskohtauksen aiemmin että se vei kaikelta pahimman terän. Tällä hetkellä on kirkkaana ajatus juuri siitä, että minun ei tarvitse juoda. Mietin myös, että oikeastaan on hyvä että tämä tilanne tuli nyt eikä sitten kun raittiutta on pidempään takana. Nyt on alkupuhtiakin vielä ihan mukavasti, joten sekin tuo lisävoimia taistoon. Sitäpaitsi, kun olen tänään juomatta, olen selvinnyt tällaisestakin tilanteesta ja se tuo voimaa uusiin koitoksiin. Minulle on kaikista vaikein tilanne se että kodissani on juotavaa. Voin olla missä tahansa helpommin juomatta kuin tässä tilanteessa. Joten nyt otetaan naisesta mittaa ja kiivetään todella suuren vuoren huipulle kerralla. Mutta ei mitään, olen jo pitkällä kohti huippua ja voimia on vielä päästäkseni perille asti! :wink: nukkuun mennessä pystytän sinne voittajan lipun ja aamulla herään sieltä tuuletteleen ja huutaan hurrraaaaa niin, että jos arvon plinkiläiset seuduillanne kuuluu aamulla huutoa, niin se on minun ääneni sieltä huipulta! :mrgreen:

88

Jes, hyvä Jilla, hyvähyvähyvä, taptaptaptap… Tuli muuten se yksi mainos mieleen :mrgreen:

Kirjoittele kuulumiset Everestin huipulta!

89

No ohhoh, sullahan on siellä tilanne. No joo, et varmaan edelleenkään halua juoda. Hienosti se menee! Tsempit täältäkin.

90

Ai että, minun on niin hyvä olla. en ole sen tuskastumiseni jälkeen kokenut enää juomishimoa eikä nallekarhu huutele kaapista, eikä kyllä lonkerokaan yritä lonkeroillaan napata :laughing: mies on aavistuksen vaivaantuneen oloinen, uskoisin että hän on tilanteesta hieman ihmeissään. En ole sanoin enkä elein hänen juomistaan kommentoinut, päinvastoin ihan hauska ilta ollut ja rupateltukin on niitä näitä. Mutta hän on juonutkin hyvin hitaaseen tahtiin! tosin ei ole koskaan ollutkaan samanlainen kuin minä, minähän olisin tässä vaiheessa iltaa jo hyvässä vauhdissa ja tyhjiä tölkkejä olisi vino pino. Kiire humalaan olisi kova!

Täytyy sanoa, että en kaipaa sitä oloa YHTÄÄN. Sen sijaan olen aivan järjettömän onnellinen valinnastani olla juomatta. Tuskaisuus oli hetken todella kovaa, normaalisti olisin vaikka juossut kauppaan hakeen juomaa jos tuollainen tuska iskisi. Yllätyin, miten vähällä ja nopeasti se loppuviimein meni ohi. Uskon myös siitä olleen apua, että olen käynyt tällaisen tilanteen mielessäni läpi aikaisemminkin.

Tuntuu mukavalta tietää että kaikki on kiinni jälleen omasta valinnastani ja halustani. Voisin hetkenä minä hyvänsä hihkata miehelle “tuo minullekin” kun käy jääkaapilla, mutta en koe minkäänlaista halua siihen.

En ole koskaan aiemmin onnistunut tällaisessa. En ole koskaan istunut juomatta, jos kaapissa on juomaa. Ne on juotu vaikka aamupalaksi jos on jotain ollut. Täytyy sanoa vähän leveestikin, että olen pirun ylpeä itsestäni ja kovin, kovin onnellinen että olen selviämässä tästäkin päivästä!

91

Kiitos kiitos iiris ja mannteli! :smiley:

92

Tiedättekö mitä taas oivalsin. Tämä perjantai menee tässä ihan yhtä hyvin join tai en. Siis paremmin tietenkin selvinpäin, mutta miten tämän selittäisin. Siis mies juo tuossa, mutta tekee muuten ihan samaa kuin minä. Ei se juoma mitään ihmeellisemmäksi tee. Ollaan tietokoneilla, katsellaan televisiota, jutellaan jotain välissä. Nyt tuntuu ihan pöhköltä että ottaisin alkoholia, kun iltahan kuluisi ihan samanlailla silloinkin. Olettaen siis että joisin kohtuudella. Tajuaakohan kukaan mitä tarkoitan. En koe kaipaavani alkoholia, kun se ei siis millään tapaa tekisi tästäkään illasta yhtään sen erilaisempaa, ihmeellisempää saati parempaa. Tämänkin oivallan oikeasti kunnolla vasta nyt. Tekee ihan hyvää tutkailla tällaistakin asiaa.

93

Mies kysyi minulta aiemmin, olenko surullinen :laughing: katselin siis telkkaa aivan kuten monena muunakin iltana ja itseasiassa oloni oli todella onnellinen ja levollinen. Humaltuneen silmissä näytin kai surulliselta ja onnettomalta :laughing: sanoi sitten myöhemmin, että on todella ylpeä kun olen juomatta, ei ollut aiemmin sitä uskonut eikä sisäistänyt sitä, että en oikeasti vaan halua juoda.

Hei lippu on saatu vuoren huipulle ja olisin jaksanut kiivetä korkeammallekin, hurraa! Voittajaolo, nyt menen nukkumaan. Ihanaa, kun saa herätä pirteänä uuteen aamuun.

94

Huomenta “Jilla”.
Luin ketjusi läpi ja huomioni kiinnittyi muutamiin asioihin,joita haluaisin kommentoida lyhyesti. Tuli mielikuva ihmisestä,jolle ulkopuolinen kontrolli ja tunnustus ovat tärkeitä (kirjoitus 2.9. “kellojen sointi;luulisi jonkun huomaavan…”).Sitten se,että retkahdus kuuluu raitistumisprosessiin. Ei välttämättä kuulu,vaan voi kuulua ja on todennäköinenkin. Ei silti mikään maailmanloppu jos ei tietenkään suositeltavakaan.
Eniten minua häiritsee miehesi käyttäytyminen.Tässä menen tietoisesti alueelle,jota muuten pyrin välttämään. Suoraan sanoen pidän törkeänä tuoda viinalasteja kotiin sinun kiusaksesi.Mitä raittiuden tukemista tuo on? Ei näköjään ole tarkoituskaan.Pystyykö lopettamaan vaikka vain viikoksi?Mikä oli tilanne raittiina aikanasi?Miten aiot tulevaisuudessa elää tuollaisessa potentiaalisessa yhteisriippuvuustilanteessa? Taistelet mielestäni liian monella rintamalla. :exclamation:
Sorry, jos meni liian henkilökohtaiseksi. Kiva joka tapauksessa,että löysit tiesi tänne.Itseäni kiinnostaa nimittäin pitkään raittiina olleiden tarinat,joille viinapiru sitten teki tepposen.Omalla kohdallani viime vuoden kesäkuussa lähes päivälleen ennen 3-vuotisraittiuspäivääni.Siitä lähtien “kuivana”.
Esitin kysymykseni lähinnä Sinun omaan pohdintaasi-vastaa harkintasi mukaan koska ovat aika privejä. Haluaisin myös suositella mielestäni hyvää kirjaa “myrkyllisistä” ihmisistä: Lillian Glass , Toxic People, 10 Ways of Dealing with People Who Make Your Life Miserable. Löytyy ehkä myös suomennettuna.

Hyvää viikonloppua ja TSEMPPIÄ!

95

Hei andante! Hyvä kirjoitus, ei mennyt liian henkilökohtaiseksi, päinvastoin on hyvä kuulla ajatuksiasi. Jään miettiin tuota ulkopuolisen kontrollin tarvetta mistä laitoit, se tuli nyt aivan uutena asiana mutta itseasiassa taidat olla oikeassa.

Sitten siihen mieheeni. Mietin tätä jo itsekin ja en tiedä, olenko tällä hetkellä iloinen vai surullinen kun kirjoitit noin. Kirjoitit aikalailla miten itsekin asioita jäsentelin mielessäni vielä nukkumaanmennessä, mutta kolahteli lujaa ensin kirjoituksesi, koska “no ei minun mies ole sellainen!”. Tätä asiaa juuri aloin itsekin miettiin. Eli asiahan on niin, että oli kanssani 14 päivää juomatta, raittiuteni alun. Kertoi, että haluaa olla tämän kuukauden juomatta, mitään täysraittiuksia ei ole puhunut ja tiedän, että ei ole sellaista ajatellutkaan. Eli kuljille yhdessä 14 päivää tällä tiellä ja sitten hän osti ne juomat. On muuten mennyt sitten kunnon määrä, minä menin ajoissa nukkuun ja mies valvoi yksin pitkään ja on juonut paljon. Löytänyt viinapullonkin loput ( sellaset saa ollakin kaapissa, en juo ikinä moista eikä pullo vaivaa minua pätkääkään, en juonut sitä edes juovana aikanani ) ja kulautellut ne colani kanssa. Joskus aikaisemmin kirjoitin täällä ketjussani, että mies ei varmaan ryyppään ala jos minäkään en ota. Voi miten väärässä olin. Havahduin, että niin olikin ehkä 5 vuotta sitten, mutta on tainnut alkaa viina viemään ja seuraakaan ei asiaan enää tarvita. :frowning: olen pettynyt että hän teki näin, se täytyy sanoa vaikka tämä on minulle kova paikka.

Niin, en ymmärrä miksi hän teki noin. Tiedän silti tai luulen tietäväni, hän taitaa olla siinä juomavaiheessa missä minä olin vuosia. Juomisen haittoja tiedostaa ja päättää olla juomatta koska se on lähtenyt käsistä. Avainsanana tässä PÄÄTTÄÄ. sehän kantoi sitten 14 päivää, mikä on huikea määrä ei siinä mitään, mutta sitten menikin kaksin käsin, varmaan palkkioksi mitä lie. Noin minä olen aina tehnyt. Ana päätin uudelleen että en juo enää ikinä koskaan tai ainakaan ensi viikolla! Krapuloiden ja morkkisten hälvetessä päätös vaimenee, koska ei ole sitä oikeata halua olla juomatta, on vain päättänyt asian ahdistuksissa. Uskon tietäväni tuon kuvion ja uskon, että tässä käy mies juuri tuota tietä tällä hetkellä.

Voi että. Vähän toivoton olo. Täytyy pitää juttutuokio ja tällä kerta perinpohjainen. Se voi toverit ensinnäkin olla, että en ole nyt ihan kertonut koko tarinaa miehelleni. Mietin että laittaisin hänet lukemaan tämän ketjuni, saisi oikean kuva näistä ajatuksistani. Ja ongelmastani. Olen tainnut myös hieman kaunistella hänelle ongelmaani. Tiedän, että syy hänen juomiseensa ei siis ole minussa että kukaan ei tästä sellaista kuvaa saa, vaan oivalsin oikeastaan itsekin, että olenko kertonut riittävän syvästi ja riittävän paljon siitä mikä minun ongelmani on? Kokeilen vielä uudelleen. Tuntuu toivottomalta kuten sanottua ja andante, olet aivan oikeassa. Miten hän voi tuoda tuollaisia juomamääriä meille. Saati miten hän voi kysyä että enkö minä juo. Sehän on juomakutsu. Koitti kai saada minun juomisen kautta hyväksyntää omalleen? Vai eikö hän ymmärrä tätä asiaa? Ilkeä mies hän ei ole ollut koskaan ja päinvastoin kannustanut minua tällaisissa asioissa aina. Olen nyt ymmälläni.

Lauantaiaamu, tuntuu hyvältä että en ole juonut. Ukolla taitaa olla krapula kun joskus herää ja se on hyvä muistutus siitä, millaisessa olossa voisin olla itsekin tänään jos olisin tehnyt väärän valinnan eilen ensimmäisessä reitin risteyksessä. Onneksi valitsin toisen, itseeni olen todella tyytyväinen. Hyvää lauantaiaamua pilaa nyt kuitenkin tämä asia, olen pettynyt ja vähän alakuloinen. en osaa nyt jäsennellä enempää ajatuksiani enkä oikein tiedä enempää itsekään mitä ajattelen. Täytyy käydä asioita läpi.

96

Tsemppiä Jilla, kuulostaa kyllä vähän ikävältä tilanteelta. :confused: En osaa edes kuvitella, miten itse toimisin tai raitistumiseni lähtisi käyntiin, jos kotona olisi viinaa kittaava mies. Ja alkoholia. Jotain hyötyä siis tästä yksinäisyydestäkin. Mutta sinä oot vahva, et lähteny yhtään houkutteluun mukaan. Jatka samalla linjalla. :slight_smile:

97

Luin vielä yöllä noita kotikanavan tekstejä, joita olen aiemminkin lukenut kun on ollut mielenkiintoista nähdä mitä alkoholistien lähipiiri käy läpi. Se on ollut hyvää pohdintaa, ihan tähän omaan raittiuteeni. Nyt luin niitä hieman eri ajatuksilla ja olen hieman peloissani tuon mieheni takia, ihan aiheestakin kyllä. Alan hahmottaan pikkuhiljaa, että olemmeko todella ajautumassa sellaiseen tilanteeseen että hän on oikeasti alkoholisoitunut. Se lienee selvää, jos itse moisen kokeneena asiaa mietin ja hänen toimintaansa käyn läpi, jo aiempaakin siis kuin vaan eilinen. Pelottavaa, olen oikeasti hieman peloissani. Hetkinen ja mitä ihmettä, kun minä en oikeasti ole ajatellut itseäni tilanteeseen jossa jaan kotini alkoholistin kanssa. No ei minunkaan pitänyt juopoksi ruveta, että eipä tässä elämässä ne asiat aina mene kuin luulisi. En voi silti olla näkemättä mielessäni sitä kuinka olemme tulevaisuudessa (vai jo nyt??) tilanteessa jossa mieheni istuu iltoja sohvalla kännipäissään ja itse katselen vierestä epätoivoisena ja voimattomana sen kaiken edessä.

Voi helvetin helvetti. Nyt on liikaa ajatuksia päässä ja tuo kauhukuva saattaakin olla todellinen. Täytyy jatkaa ajatusten jäsentelyä. Taidan lähteä myös kävelylle kohta, pieni tuulettuminen voisi olla paikallaan.

98

Kiitos pumpkin! Siinähän se, kun en minäkään oikein tiedä. En ihan tällaiseen olisi ajatellut joutuvani ainakaan näin pian. Kyllä puoliso voi saunakaljat ostaa en siitä pahastu, vaikka sekin tietenkin voi olla kova paikka näin alussa minulle ja olisin luullut, että miehessäni on miestä jättää sellaiset ostamatta minua tukeakseen. Niin, muutama ei tosiaan haittaisi edes, mutta olen kovin kovin pettynyt, että aivan ilman syytä hän juo ja noin paljon. Miksi? Siihen ei voi olla muuta selitystä kuin alkoholisoituminen. Miksi hän tekee noin :frowning:

Voi minä alan niin ymmärtään mitä alkoholistien raittiit puolisot joutuvat kestämään, vaikka on nyt vain yksi tällainen tilanne. Tuntuu todella kurjalta. Hyi,minua melkein oksettaa että tuolla makaa tuollainen juoppolalli sängyssä. Aika voimakkaita nämä vastenmielisyyden tunteet, tulee mieleen ajat nuoruudesta, jolloin vielä teininäkin halveksuin juovia ihmisiä ja minua oksetti ajatus nähdä tällaista. Vielä kaksi viikkoa sitten olin itse aivan samanlainen, itseasiassa olisin juonut varmaan vielä enemmän ja olisin vielä huonommassa kunnossa. Järkyttävää.

99

Hyvänen aika. Kaiken tämän pettyneen olon ja muun ohessa meinaan unohtaa itseni ja onnistumisen. Se loppukoot nyt! Nimittäin sehän tuli juuri kaksi viikkoa juomattomuutta täyteen tänään! :smiley: luin ensimmäisten päivien mietteitä päikystäni ja voi, kun niistä on toisaalta niin kauan mutta toisaalta niin vähän aikaa.

Nyt minä laitan lenkkitossut jalkaan ja menen nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta raittiuteni kunniaksi!

100

Sain taas otteen oman raittiuteni ihanuudesta ja tämän päivän positiivisista asioista. Itsensä hoitaminen tässä tärkeintä on eikö niin? Kävelin auringon paistaessa kauppaan ja ostin jäätelön. Tehokas lenkki jätskiä mussuttaessa :laughing: katselin kun vastaan tuli lapsiperheitä, koirien ulkoiluttajia, muutama sauvakävelijä, pyöräilijä ja kaikenlaisia kulkijoita. Olin onnellinen ollessani yksi heistä. Heistä, jotka lauantaina reippaina kulkevat ulkoilmasta nauttien. Tuli niin hyvä mieli ja tällä hetkellä olo on valoisa ja innostunut! Kaksi viikkoa täynnä omaa raittiuttani ja aion pyhittää tämänkin päivän kaikelle mukavalle tekemiselle, kun raittiuden ansiosta olen tänäänkin vapaa tekemään mitä mieleeni juolahtaakin :slight_smile: