Vittu mikään ei ole typerämpää kun alkaa kyseleen et ‘Minkäs ikänen oot? Taidat olla aika kakara…’… Siis voi jumalauta.
Tääl Plinkissäkin on monta alle 20-vuotiasta, jotka on kymmenenkertaa aikuisempia, kun nää oikeesti yli kakskymppiset…(tai vittu yli kolme-neljäkymppiset…)
Vittu sillä iällä ole mitään väliä!
Oli sitten 10, tai 80…!
Sit kun on dogannut itsensä siihen tilaan, et ainoo vaihtoehto on itsari, niin en usko et sellasta denua helposti saa autettua/pelastettua.
Saapa sellanen vanhus sitten vihdoin levon, siltä ikuiselta viina huurulta.
Miksi näet tämän typeränä topicina? Siksi että aihe ahdistaa sinua?
Se, että uskaltaa kertoa muille, että ajattelee itsemurhaa on hyvä asia. Ystävät monessakin tapauksessa pystyvät vielä harkitsevan apuun. Kuinka moni on tehnyt tai yrittänyt tehdä itsemurhaa ilman mitään siitä muille vihjaten. Aihe on monille vaikea. Niin yrittäneille, kuin läheisille jotka ovat menettäneet rakkaan. Kuitenkin asiaa pitäisi käsitellä, eikä vain vaieta ja yrittää unohtaa.
Kieltämättä topicin aloittajaa ei pystytty auttamaan.
No joo topicci kuin topicci, salittakoon se, mutta se että täällä ruvetaan kysymään että kuinka voisitte tehdä itsemurhan, hei haloo…ei täällä nyt pitäisi ketään auttaa kuolemaan!! Itse murha aiheena ei ahdista mutta toi muotoilu nyt ei kauheesti houkuta!!
Haluan nähdä mitä elämä tuo tullessaan, vaikka sitten joutuisin asumaan roskiksessa tai kaatopaikalla. Eihän sitä koskaan voi tietää, miten ja missä onni potkaisee. Voin löytää huomenna maasta lottokupongin, jonka avulla rikastun (näin tuskin tulee kuitenkaan käymään).
Helpoin,varmin,ja tuskattomin tapa,jota itse tulen käyttämään: puolen sekunnin sähkötälli sydämen läpi,eli toinen johto selänpuolelle sydämen kohdalle,ja toinen rintaan.koko prosessi max 5 min.Taju lähtee 5 sekunnissa.Sinusrytmiä ei saa palautettua ilman defibrillaattoria.Se puoli sekuntia tulee siten varmistettua,että sängyllä maatessaan pitää töpseliä,ja pistorasiaa Ilmassa vaan “hollilla”,eikä lätkäise kiinni,jotta poliisit,tms,ei saa susta sähköiskua,ne putoo erilleen sun kädestä,kun taju menee.Eikä tulipalovaaraa,tms,vaikka 220V ei tuossa tilanteessa pitäisi aiheuttaa edes iholle mitään.Ja jää ulkoisesti vahingoittumaton ruumis.
Jos joskus kyllästyn elämiseen niin varmaan hoidan homman litralla jotain hyvää vinaa ja muutamalla sadalla tabulla,mutta toivottavasti ei niin kyrväksi elämä koskaan muodostu että tarvitsisi oikein vakavissaan harkita.
Kyllä se elämä on joskus koetellut ja ns:puoli tosissaan on kokeiltukkin sitä hengen riistämistä,mutta onneksi ei ollut pokkaa sitä tehdä.
Diabeetikkona ja aseen omistajana luotan insuliinin reiluun yliannokseen eikä satu vaan tulee vain väsy, ihmisellä on taipumus ampuessaan väistää viime hetkellä ja raakiksi jäät. Vaikka nyt meni kaiken lisäksi selästä nikama joka jää vinoksi niin olen päässyt yli kun jatkuva kipu veti mielen mustaksi ja tämän kivun pitäisi parantua ja vanhoihin löyty lääkitys. Voi tulla uudestaan mieleen mutta on niin hyvä tukirengas ympärillä etten voi.
No enpä voi sanoa julkisuudesta mitään koska lehdet mässäili insuliinimurhaajalla kyllästymiseen asti ettei tieto ole kellekkään uusi ja kerroin että siitä pääsee yli hyvän tukirenkaan avulla mutta se vaatii omaa aktiivisuutta ja avautumista läheisille. Se ei ole helppoa mutta pakko tehdä jos mailma kaatuu päälle ja palkkiona on pelastuminen ja jopa hyvä mieli. Se ei voi olla negatiivistä tai kiellettyä vaan rohkaisevaa kaikille joilla elämä solmussa. Muhun saa ottaa yhteyttä ja uskon että voin jopa auttaakin.
Tuskin kukaan itseään lähtee tappamaan sen takia, koska netissä luki, että sen voi tehdä niin ja niin. Ehkä voi ottaa jostain ohjeista onkeensa, mutta siinä vaiheessa on kyllä tehnyt jo sen päätöksen, että lopettaa elämänsä, saipa siihen neuvoja jostain tahi ei. Mitenkäs ihmiset ennen itsensä tappoivat, kun ei ollut internettiä ja kaikenlaisia itsemurhafoorumeita? Musta ihmisellä on oikeus päättää päivänsä, vaikka se surullista onkin. Silloin on siinä pisteessä, ettei löydä muuta ratkaisua. Ne muut ratkaisut kun eivät tule mistään kriisiavuista tai yleensä mistään “ulkopuolelta”, jos ihmisen päässä on se ajatus, ettei muuta vaihtoehtoa enää ole. Se on helvetin henkilökohtainen juttu. Jos jossain neuvotaan, miten sen saa tehtyä vähemmän tuskallisesti ja sotkuisesti, niin en mä siinä mitään väärää näe, ettei tällainen henkilö, joka sen suikkarin kuitenkin suorittaisi, joudu itse siitä turhia kärsimään, eivätkä myöskään muut ihmiset.