Kai tuo ihan hauska oli silloin joskus, kun joku(Kukahan se ensimmäisenä mahtoi olla?) tuon ekaa kertaa lohkaisi, mutta on sittemmin kärsinyt aikamoisen inflaation jokapaikan läppänä aina, kun mainoksista puhutaan.
Taapero
Ällöttävän alentuva lässynlässyntermi kuvaamaan tietyn ikäistä/kehitysvaiheista lasta. Ei lapsista/lapsille saa lässyttää ja puhua alentuvasti. Ihan ihmisiä ne lapsetkin ovat.
Murrosikäinen ei ärsytä, mutta olen miettinyt, onko se nykyään jotenkin epäkorrekti ja “kielletty” sana. Nykyisin puhutaan/kirjoitetaan aina teineistä, kun viitataan murrosikäisiin(Puberteetti-ikäistä saa varmaankin käyttää lääketieteellisissä yhteyksissä edelleen), vaikka eiväthän nuo ole synonyymeja. Toki moni teini on myös murrosikäinen, mutta teini voi olla myös jo murrosiän ohittanut ja murrosikä alkaa useinkin jo ennen teini-ikää. Ikävuosia 13-19:han teini-ikä tarkoittaa. No, onhan nykyään käytössä myös sana esiteini, joka on taas näitä typeriä uussanoja
En yhtään ymmärrä, miten joku voi mainostaa itseään huumorintajuisena. Sille kun ei ole mitään sellaista selkeää määrettä, kuten vaikkapa matemaattiselle lahjakkuudelle, tanssitaidolle tai 100000 € vuosituloille. Huumoria on tosiaan moneen lähtöön(Ei se mitään päivät pitkät hekottelua vaadi) ja eri ihmisiin iskee erilainen huumori/huumorintajuisuus, joten se on tyystin vastapuolen päätettävissä, onko joku huumorintajuinen vai ei.
Ihan sama juttu, kun joku mainostaa olevansa mukava. Eihän sitä nyt voi itse päättää, onko jonkun toisen mielestä mukava vai ei . Mä(kin) olen jonkun mielestä tosi mukava ja huumorintajuinen huipputyyppi ja jonkun toisen mielestä taas aivan täysi tosikko ja kusipää, eikä kumpikaan mitenkään väärässä ole. Heillä on vain oma makunsa ihmisten suhteen ja katselevat maailmaa/ihmisiä omasta vinkkelistään.
Toki tiettyjä sosiaalisia normeja noudattamalla yleensä tulee ihmisten kanssa paremmin toimeen esim. työyhteisössä tai taloyhtiössä, mutta jos mennään vähänkin syvempiin ja läheisempiin ihmissuhteisiin, niin ei niissä pitkälle pötki sillä, että osaa hymyillä ja tervehtiä kohteliaasti, avaa aina mummoille oven ja leipoo piparkakkuja pikkujouluihin.
Hiukan puistattavan kuuloinen sana. Tuosta tulee ensisijaisesti mieleen jokin pesäkolo, johon joku vetäytyy kuolemaan/on kuollut, ei suinkaan vainajan materiaalinen jäämistö.
Kertoo “hieman” patavanhoillisista ja moralisoivista asenteista kyseistä työtä kohtaan. Palveluitahan prostituoitu myy ja ko. alalla ne nyt sattuvat olemaan seksipalveluita. Ihan yhtä hyvin voisi sanoa kaikista palvelualojen työntekijöistä, ainakin oman toiminimensä alla toimivista sellaisista, että siinäpä se ravintoloitsija/valokuvaaja/taksikuski/hieroja/siivooja/psykoterapeutti/fysioterapeutti/whatever myy itseään :mrgreen: .
En tunne olevani yhtään tämän ja tämän[tähän sanojan ikä] ikäinen.
Tätäkin hokevat “kaikki”. En mä ainakaan ajattele, että musta pitäisi tuntua jotenkin erityisesti joltakin, koska olen 39 tai että on olemassa joitain tyypillisiä ja ei-tyypillisiä nelikymppisiä ja ensimmäiset tuntevat olevansa ikäisiään ja jälkimmäiset eivät. Liittyneekö tämä sitten jotenkin nykylänsimaiseen ikuisen nuoruuden ihannointiin, että pitää sanoa/ajatella olevansa jotenkin henkisesti nuorempi, kuin on .
Ja käsi sydämelle: Kuinka moni muka oikeasti on ajatuksiltaan ja arvomaailmaltaan tyystin samanlainen keski-ikäisenä tai vanhana, kuin teininä tai parikymppisenä? Joku toki voi ollakin, mutta siinä tapauksessa ei ole pahemmin kehittynyt henkisesti ja tuollaista asiaa en välttämättä hirveästi ääneen mainostaisi :mrgreen: .
Pursuavat jo korvista ja kaikista muistakin ruumiinaukoista, kun uutiset ovat täynnä noita ja vain noita. Pitäisi varmaan siirtää itsensä suosiolla uutispimentoon.
Poikkeustila
Jo pelkkä sana saa karvat pystyyn, kun ihmisten perusoikeuksia loukataan ja monen tulevaisuus tuhotaan jonkin fucking flunssan vuoksi .
Muuan vakkarikassa vakkarikaupassani sanoo AINA noin, kun tarjoaa kuittia ja asiakas sanoo, että ei kiitos, en tarvitse. Jos olisi heittänyt tuon joskus kerran tai kaksi, niin se olisi mennyt vielä ihan neutraalina small talkina, joskaan tuskin olisi mitenkään naurattanut silloinkaan, mutta kun hän hokee sitä joka halvatun kerta jokaiselle kuitista kieltäytyvälle asiakkaalle(Ainakin minun kuulteni ja luonnollisestikin minulle) ja on tehnyt tätä jo vuosia, niin kyseinen läppä on kärsinyt aika pahan inflaation. Muuten kyseinen kassa on kyllä ihan mukava ja varmaankin siksi niin usein menenkin aivan vapaaehtoisesti kassalleen kuuntelemaan tuota “ja arkistoon” -hokemaa.
Kai tuokin on olevinaan jotakin muka-korrektia uuskieltä .
Mulle ei ainakaan tule tippaakaan luottavainen ja turvallinen olo, jos mua kutsutaan asiakkaaksi ollessani POTILAS. Asiakkaasta tulee mieleen ns. maksava asiakas, joka “on aina oikeassa” ja saa näin ollen pitkälti itse päättää millaista palvelua, vaikka kuinka pöhköäkin, haluaa. Jos mä tarvitsen lääkärin/sairaalahoitoa, toivon hartaasti, että se hoitotaho on pääasiassa puikoissa ja osaa hommansa ihan ilman mun päällepäsmäröintiäni. En suinkaan tarkoita, etteikö potilaalla olisi mitään sananvaltaa hoitoonsa tai että lääkäri olisi aina oikeassa, mutta kyse on kuitenkin hieman erilaisesta tilanteesta, kuin renkaiden potkimisesta autokaupassa tai hiusmallin ja -värin valinnasta kampaajalla.
Puhutaanhan sitä tosin ihan yleisesti mm. poliisin tai sossun asiakkaistakin, vaikka harvempi kai ihan huvikseen kyseisiin asiakassuhteisiin hankkiutuu, saati maksaa niistä .
Mutta mun inhokkisanontoja on:
Lomalle lompsis, Jätän tän vaan tähän, Masuasukki, Liian hapokasta, Palataan astialle, Ota lääkkees.
Tuohon viimesimpään vastaan yleensä että kiitos kun muistutit.
Lisäksi mua on alkanu ärsyttää verbit halpuuttaa ja kokoustaa.
Tupakointi/liiallinen suolan käyttö/ylipaino/liian vähäinen liikunta/liiallinen istuminen/liika punaisen lihan syönti/alkoholin suurkulustus/ pessimistinen elämänasenne/whatever tappaa/aiheuttaa niin ja niin monen suomalaisen/ihmisen kuoleman vuodessa.
Elämä tappaa/aiheuttaa kuoleman ennemmin tai myöhemmin ihan jokaiselle, vaikka kuinka purisi porkkanaa, joogaisi, lenkkeilisi, streittaisi ja ajattelisi positiivisesti. En mä suinkaan terveellisiä elämän tapoja ja niihin kannustamista vastusta. Tuo kuolemaan vetoaminen ja sillä pelottelu on vain helkkarin typerää, kun sitä nyt ei voi kukaan välttää yhtään millään tavalla. Mielestäni ennemmin pitäisi vedota siihen, että terveelliset elämäntavat kohentavat elämänlaatua.
Kokoustaminen ärsytti ennen muakin, mutta nykyään se vain huvittaa. Siitä tulee mieleen lähinnä pikkulapset käkkimässä hiekkalaatikolla pölisemässä lasten juttuja tai mummojen ja pappojen juorukerhon torikokous tai vanhukset jossakin vanhusten askartelukerhossa. Ei ole tarkoitus tässä mollata sen enempää lapsia, kuin vanhuksiakaan, mutta siis tuollaisia mielikuvia kokoustaa-verbi herättää. Siitä ei tule yhtään mieleen mikään vakavasti otettava asioiden puiminen ja päätösten teko jossakin hallituksen kokouksessa. No joo, siinä mielessä ehkä juuri sopiikin niihin hallitusten kokouksiin :mrgreen: .
Itseäni on alkanut ärsyttää valitettava/valitettavasti. Sitä kun usein käytetään tilanteissa, joissa A) puhuja ei pidä puheena olevaa asiaa itse kovinkaan valitettavana, mutta käyttää tuota pehmitelläkseen sanomaansa tai B) tilanteissa, joissa asia on kyllä hyvin ikävä, mutta ei se valittamalla siitä parane. Toki tuo sana ihan paikallaan joskus on, mutta aika turhana täytesanana sitä nykyään paljon viljellään ja etenkin vähän virallisemmassa puheessa. Se nyt on aika sama, mitä täytesanoja joku tuoppiinsa itkevä tai rähjäävä maailmanparantaja puheessaan jankkaa.
Valitettavasti itsekin tuota tungen vähän sinne sun tänne :mrgreen: .
Pullamössösukupolvi, kun puhutaan nykynuorisosta tai vaikka parin-kolmenkymmenen vuoden takaisesta nuorisostakin, joka “on tyystin piloilla, eikä osaa, eikä tiedä mitään”.
Nykynuoriso tai vaikkapa ysärinuoriso, jota itse edustan/edustin ei paljoa pullamössöllä ole mässäillyt. Sehän on pula-ajan herkkua, jota söivät ne 40-50-lukujen nuoret, jotka nykyään nykynuorisoa haukkuvat. Toki nämä oikeat pullamössösukupolven edustajat, eli nykyiset vanhukset olivat myös nuoruudessaan ihan hirveitä ja auttamatta pilalla, kuten nuoriso on ollut aina :mrgreen: .
Jos nykynuorisoon on jokin syötävä liitettävä, niin paremmin sopisi sitten vaikka sipsi- roskaruoka- tai irtokarkkisukupolvi.
Nuorison haukkuminen noin yleensäkin jonakin homogeenisena ryhmänä on IMO niin perseestä, kuin olla ja saattaa . Eihän iälleen nyt mitään voi ja suuri osa nuorista on ihan yhteiskuntakelpoista ja fiksua sakkia. Toki tämä ilmiö on ikiaikainen ja tulee kestämään varmasti niin kauan, kuin ylipäätään on ihmisiä ja nuorisoa. Olen tullut siihen tulokseen, että tuo johtuu jonkin sortin kateudesta nuoruutta kohtaan .
Kaikki on nykyään niin perkeleen ikonista, ihan auton etupuskureista, juoksukengistä, sähköhammasharjoista ja jäätelöpuikon muotoilusta lähtien. Mitä helevettiä tuo oikein meinaa? Tiedän kyllä mitä sana ikoninen tarkoittaa, mutta en mitenkään osaa yhdistää sitä lenkkareihin ja hammasharjoihin .
Lievästi ärsyttää tai lähinnä hämää, kun moni, minä mukaanlukien, sanoo usein, että laitan pyykit kaappiin, kun tarkoittaa sitä, että viikkaa pestyt ja kuivuneet vaatteet/petivaatteet kaappiin. Eiväthän ne enää siinä vaiheessa pyykkejä ole.
Ärsyttää, kun nykyään sana kriittinen tuntuu olevan synonyymi vastaiselle. Esim. maahanmuuttokriittinen, lääkekriittinen, rokotekriittinen, EU-kriittinen jne. tarkoittavat käytännössä sitä, että vastustaa täysin näitä asioita. Sen verran hyvin nämä erinäisten asioiden vastustajat ovat omineet kriittinen-sanan itselleen mukamas hienompana ja korrektimpana.
Itse olen esim. varsin lääkekriittinen, ts. vastustan tätä nykyistä medikalisaatiota, että jokaikiseen pikkuvaivaan on määrättävä/saatavilla lääke, joita lääkefirmat toki puskevat markkinoille aivan liukuhihnalta ja markkinoivat varsin aggressiivisesti(No, bisnes on toki bisnestä) ja lääkkeiden todelliset haitatkin tulevat tietoon vasta sitten, kun niitä on käytetty suurilla ihmisjoukoilla vähintään 10 vuotta. Monet vaivat hoituisivat kyllä ihan ilman lääkkeitä, esim. verenpaineongelmat ruokavaliota rukkaamalla ja liikuntaa lisäämällä, selkävaivat jumpalla ja fysioterapialla, keskivaikea masennus psykoterapialla jne. Ja vaikka lääkkeitä tarvittaisiinkin, niin niitä voitaisiin tarvita vähemmän, mikäli nämä muut konstit olisivat ahkerasti käytössä. Mä en silti suinkaan vastusta lääkkeitä, vaan olen sitä mieltä, että on hiton hyvä asia, että niitä on olemassa, koska välillä niitä nyt vain tarvitaan, kun mikään muu ei kerta kaikkiaan auta.
EU:hun kuulumista kannatan ehdottomasti, mutta olenpa silti aika monta kertaa todennut siitäkin systeemistä, että VMP.
Ja vaikka olen tällainen suvakki ja lähtökohtaisesti pidän maahanmuuttoa hyvänä asiana, niin ei sitä 2015-2016 -invaasiota ihan putkeen hoidettu noin muun muassa.
Yleensäkin asioihin kannattaa suhtautua ainakin jossakin määrin kriittisesti, vaikka niitä kannattaisikin, koska kaikilla asioilla on puolensa ja puolensa.
En edes tiennyt, mitä se tarkoittaa ja mulle piti selittää. Sitten mulle piti selittää, mikä on Temptation Island ja sen jälkeen totesinkin, että voi jessus, kaikkea ne keksivät. Pahinta tässä oli se, että Temppareista puhui oma ukkokultani, jota olen aina pitänyt ihan fiksuna ihmisenä :mrgreen: .
.
.
.
:mrgreen: .
