Terve
Minulle on ollut tärkeää ja opettavaista lukea mitä vaan, mahdollisimman konkreettisia juttuja.
Välillä luen kotikanavaa pitkään. Se on jopa ollut tärkein juttu, että olen paremmin ymmärtänyt, mitä juomisesta seuraa läheisille.
Myös muiden onnistumiset ja epäonnistumiset on opettavaisia. Ja muutaman teistä kuvailevat päiväkirjat. Onnistumiset tai juopottelut kiinnostavat siitä kulmasta, että yritän miettiä miksi minä tekisin tai en tekisi samaa. Tai mikä teitä ajaa, riivaa ja motivoi.
Minä olen enimmäkseen kirjoitellut itselleni. Että voin palata lukemaan. Aika lailla neljän vuoden historia laittaa ajattelemaan.
Hyvä kommentti kaiken kaikkiaan, kiitos siitä. Jaan tuon saman ajatuksen ja tuo kuvaamasi ryhmähän on tavallaan ollut enemmän juomisen vertaistukiryhmä, ei lopettamisen; ja niitä on riittämiin jo kantabaarien kantapöydissä. Uusille tulokkaillekin lopettaminen näyttäytyy lähinnä juomisen jatkamisena. Tunteet ja asenteet tuppaa tarttumaan ja addikti hyvin helposti tarttuu mihin tahansa tekosyyhyn ja “lupaan” jatkaa juomista.
Sama tietysti toisinpäinkin; lopettamisintokin voi tarttua, kun jaetaan omia tavoitteita ja keinoja , mitkä ovat auttaneet selviämään kiperistä paikosta retkahtamatta.
Onneksi jokaisen on tietysti mahdollista tykönään pohdiskella asiassa kuin asiassa, että edesauttaako joku ryhmä omien tavoitteiden saavuttamista vai vesittää niitä. Eri tilanteissa kaipaa erilaisia ryhmiä ja tukitoimia.
Jokaisen kannattaisi tutustua kotikanavan kirjoituksiin. Se kummasti avaa silmiä näkemään sen puolen alkoholiongelmasta. Juodessa on usein täysin sokea ja itsepetoksen vallassa kuvittelee, että mitäpä se ketään haittaa jos tässä “muutaman” juon ja puoliso, lapset ja muut narisevat aivan turhasta.
Yksi surullisimmista tilanteista mitä olen nähnyt, on punakka isä ala-asteikäisen tytön kanssa kaupassa ja kaljahyllyllä, kun tyttö anoi “älä isi osta kaljaa” ja mies rähähti hänelle “älä koko ajan nalkuta”. Pienelle lapselle.
Alkoholiriippuvuus kuten muutkin riippuvuudet tekevät ihmisestä hemmetin itsekeskeisen ja muista piittaamattoman.
Onneksi raitistuminen on avain muutokseen ja henkiseen kasvuun ja tekemisiään voi ainakin jossain määrin hyvittää tai ainakin pyytää anteeksi ja elää tätä päivää ja tulevia hiukan parempana ihmisenä.
Raittiita päiviä kaikille, iloinen ja suruineen! Elämä itsessään on jo lahja, myös ne ikävimmät päivät ja olot, kun ne saa elää selvinpäin.
Minäkin olen käynyt lukemassa kotikanavaa ja katsonut esim. Youtubessa videomateriaalia myös läheisten näkökulmasta. Olen ihan samaa mieltä, että se kannattaisi jokaisen tehdä. Muistan sen jossain vaiheessa tuntuneen pahalta, mutta siinä saa ihan uutta perspektiiviä. Moni selittelee, ettei oma juominen ole onneksi haitannut ketään, niin minäkin. Fakta on kuitenkin, että on se. Vähintäänkin minua, joka voin noissa tarinoissa ottaa itse sen omaa touhuani katsovan läheisen näkövinkkelin. Tuo kauppatilanne on ollut ihan hirveä!
Omassa liikakäyttäjien kuplassa sokeutuu. Ihan kuten nuo mainitsemassani ryhmässä kirjoittelevat. He samaistuivat toisiinsa vakuuttuen, että juomatta oleminen on melkein mahdotonta ja aina löytyy hyvä syy repsahtaa. Pääasia että oli eilen taas hyvä yritys. Hyvä sinä ja hyvä minä, uutta yritystä vain taas huomenna. Päivästä toiseen. Enkä tarkoita tällä etten ymmärtäisi, että tuotahan se monesti nimenomaan on! Olenhan itsekin luvannut aamulla itselleni etten tänään juo, ja illalla juonut. Aivan hiton monta kertaa. Pidän vain onnekkaana, etten juuri tuolloin päätynyt seuraan, joka olisi kierteestä pois puskemisen sijaan toiminnallaan tukenut siinä pysymistä.
Minulla on ollut aika kivulias viikko. Taas voi tutusti todeta, että ei se selvinpäin elo kaikkea vaivaa poista. Mutta aika monet sentään.
Onpa hassua, miten jotkut sanat triggeröivät. Joillekin sanalla raittius on negatiivinen kaiku, joillekin alkoholismilla jne. Minullakin nämä ovat vaihdelleet oman tilanteen mukaan, kuten varmaan aika tavallistakin on. Mutta ai että kun kuulosti inhottavalta, kun yksi tuttu kutsui minua eilen useampaan otteeseen absolutistiksi. Tietysti ärsytykseen liittyi se, että ylipäätään kuvaili juomatottumuksiani, joiden en itse olisi välittänyt olevan mitenkään framilla. Mutta vielä tuo sana, “kun olet nykyään absolutisti”. Piti vielä kotonakin pohtia, mikä siinä hiersi. En tiedä, varmaan joskus juomisaikoina se on jo ollut tietynlaisen ihmisen kuvaus. Ihan omista asenteistahan se kumpuaa. Koska ihan virallisten määritelmien mukaanhan vissiin aika lailla sitä olen. Nyt jo huvittaa, kun huomaa itsestään tuollaisia reaktioita.
Se on pikkujoulukausi käynnissä. Tänä vuonna on taas luvassa sekä holillisia että holittomia. Kaikkia odotan innolla. Huomaan, että tulee mietittyä esim. omaa ulkonäköä nyt enemmän. En minä ryyppyaikoinani niin ajatellut mitä laitan päälle, miten hiukset ja meikit. Päätin ne vasta juuri ennen lähtöä, ja usein mentiin aika samaan tyyliin. Koska pääasiahan oli juominen. Nykyään on ihan kiva vaikka etsiä ja kokeilla jotakin uutta, milloin mihinkin tilaisuuteen sopivaa.
Kiirettä pitää muutenkin. Vähän roikkuu vielä kouluhommia inspiraatiota odottamassa. Ja se inspiraatio on taas todennäköisesti deadline. Edelleen siis sama ongelma ja tyyli: “Teen sitten, kun on parempi hetki, vireystila ja motivaatio.” Ja lopulta tuskaillaan, kun ei sitä hetkeä taaskaan tullut, enkä vain siitä huolimatta tehnyt. Sitten koulu jo loppuukin ja puolentoista vuoden rutistus on ohi. Nopeasti se meni, mutta ei hetkeen uudestaan.
Juomatta kuitenkin ollaan ja se on paras päätös varmaan ikinä. Ihanaa viikonloppua kaikille!
Eilen oli niin hauska ilta! Olin siis yksin kotona ja löysin internetin live-lähetykset. Olin niitä joskus ennenkin ohimennen katsonut, mutta nyt oikein uppouduin moneksi tunniksi. Kiersin ympäri maailmaa kuuntelemassa bändejä ja trubaduureja, kannustamassa, kommentoimassa ja esittämässä biisitoiveita. Välillä lauloin mukana ja fiilis oli aivan mahtava. Viihdyin aamukolmeen. Mikä parasta, ei tarvinnut lähteä mihinkään kotoa. Vaikka välillä olutlasejakin näkyi, ei ollut hetkeäkään sellaista oloa, että olisin itse halunnut juomaa tunnelmaa buustaamaan. Päinvastoin, oli ihanaa mennä selvänä nukkumaan ja taas kerran herätä selvänä.
En nyt tavaksi ehdi ottaa. Ja heti kun kirjoitin tuon tajusin, miten hassulta se kuulostaa siihen nähden, miten monta iltaa olen aiempina vuosina tissutellut tekemättä mitään. Jotain on siis elämän prioriteettien suhteen tapahtunut. Mutta siis, joskus toistekin teen varmasti saman. On tämä teknologian kehitys niin ihmeellistä.
Tsemppiä kaikille! Ei juoda tänäkään lauantaina. Ei edes pikkujouluissa, mikäli sellaiset on.
Ai tällaistakin on nykyään olemassa! Tämän suhteen olen näköjään todellinen fossiili ja pistän aivan ehdottomasti muistiin tällaisen vaihtoehdon viettää iltaa mukavasti sängyltä tai kotisohvalta! Ei tarvitse huojua seisten missään väkijoukossa ja miettiä vieläkö saa juotua yhden alkottoman olusen. YouTubessako tämä kaikki tapahtuu, vai mistä löytyy ne parhaat bileet?
Se on just näin, Setämies. Tiktokissa olin tuolloin livejä kiertämässä. Ajattelin kyllä tsekkailla muitakin mahdollisuuksia, jos löytyisi.
Tänään on se päivä, kun kaksi vuotta sitten otin viimeisen kerran alkoholia. Toisin kuin ilmeisesti aika moni muu, en muista tilannetta ollenkaan. Ei siksi, että olisin ollut niin humalassa, vaan se ei vain ollut juomisen suhteen mikään kummempi käännekohta. Ei siis mikään erityinen ryyppyilta. Olisinko ollut kotona ja juonut ehkä sixpackin tjsp. En todella muista. Ties vaikka sekin täällä jossain lukisi. Kävinpä ihan katsomassa, ei ainakaan omassa ketjussani. Muuten niistä parista kommentista siinä hollilla tuli nyt ihmeen lämmin fiilis. Sellainen ylpeä silloista minua kohtaan. Että voi eeei, tuosta se raittiiden päivien kertyminen lähtee. Olen pohtinut olevani tipattomalla ainakin kuukauden tai muutaman, ehkä jopa vuoden. Enpä arvannutkaan miten käy.
Ikävä ei niitä aikoja ole. Ei yhtään. Itse asiassa olen viime aikoina ollut vähän allapäin, joten tämä tuli hyvään hetkeen. Ymmärrän nimittäin silti olevani ihan todella paljon paremmassa pisteessä kuin tuolloin. Vaikka olen mielestäni usein aika monin tavoin epäonnistunut, tuon taakan ravistin.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Jos otetaan, otetaan alkoholitonta.
Onnea kahdesta vuodesta @Hiiri, se on aivan huikean hieno suoritus!
Eiköhän tässä ole vielä edessä raittiita hetkiä vaikka ja kuinka, tästä olotilasta kun ei suostu enää enää ihan ehdoin tahdoin luopumaan, kun on jo vähän tukevammin onnistunut jaloilleen pääsemään.
onnittelut kahdesta vuodesta. uskoisin että olet elänyt sen kahden vuoden aikana enemmän kuin juova elää kymmenen vuoden aikana. sitä elämän rinki on melko kapea kun juominen säätelee kaikki arkirutiinit sekä elämän rytmit tsemppiä ja toivottavasti vuosia tulee rutkasti lisää
Kiitos kaikille! Tänään on raitis päivä numero 740. Tänään on vielä yhdet pikkujoulut. Sellaiset harrastusporukan, missä ei alkoholi ole koskaan juuri virrannut. Joku saattaa ottaa yhden tai kaksi. Ja tottahan minä olin joskus se, joka otti ne kaksi ja kotona vielä pari lisää. Vaikka päivä on muistaakseni aina ollut sunnuntai.
Monet kekkerit tässä on ollutkin, myös ne ensimmäiset itse järjestämäni. Kaikki ovat onnistuneet hyvin ja on ollut mukavaa. Onhan sitä aina valvomisestakin väsynyt seuraavana päivänä, mutta onneksi ilman krapulaa.
Jotenkin koen, että tämä toinen juomaton vuosi on paketoinut aiheen osaltani ns. valmiiksi. Ensimmäinen vuosi meni pitkälle alakulon, masennuksenkin kourissa, kunnes alkoi kirkastua ja mentiin jopa ylitunteellisen puolelle. Toinen vuosi on ollut tasaisempi, sanoisin että normaaleine vuodenaikavaihteluineen mielialan osalta. Ainahan ne ovat minuun vaikuttaneet.
Toinen vuosi on myös vakauttanut minun ja ympäristöni väliset suhteet. “Kaikki” tietävät etten juo, ja olen käynyt aiheesta hyviä keskusteluja. Olen myös jo monelle myöntänyt juoneeni liikaa. Ystävät ovat toipuneet ensijärkytyksestään ja läheisimmät ovat alkaneet seurata esimerkkiä todeten, että onhan se aika turha aine. Minulta on kyselty minkälaista tämä on, oliko alku hankalaa ja miten jaksan silti tanssia pikkutunneille. Vastailen mielelläni kaikkeen, vaikken aihetta halua edelleenkään tyrkyttää, jos muut eivät aloita.
Varmasti vielä tulee eteen kaikenlaisia tunteita ja tilanteita aiheeseen liittyen. Vastahan minulle iski yllättäen fomo, ja jokin aika sitten välähti mielessä, että kai sitä tervetulomaljan voi juoda. Mutta nämä menevät ohi ja toisaalta pitävät aiheen ihan hyvälläkin tavalla mielessä. Ainakin vielä tuntuu kivalta lukea ja kommentoida Plinkkiin, joten sitä jatkan enemmän tai vähemmän edelleen.
Kaikille plinkkiystäville mukavaa sunnuntaita ja uutta viikkoa kohti joulua!
Paljon Onnea @Hiiri
Olen kauan lukenut ketjuasi, sekä kirjoituksiasi. Ne ovat auttaneet minua omassa prosessissani. Kiitos esimerkistä!
Te konkari-raitistujat annatte toivoa meille perässä hiihtäjille😃
Kiitos @Metsanpoika ihanasta palautteesta. Se juuri on suuri toiveeni, että joku muukin saisi esimerkistä tarvitsemaansa tsemppiä. Toivon kovasti, että ensi vuosi olisi kaikille lopettajille raitis.
Jouluaatto on ollut ihana. Rento, mukava ja sopivasti aktiivinen. Olen juonut paljon glögiä ja vielä on alkoholiton kuohuva kylmässä. Kukaan seurassani ollutkaan ei ole juonut mitään alkoholipitoista.