Jyväskylän reissu on edelleen työnalla. Pitäis puhua siitä rahastonhoitaja siskolle jotta sais matkarahat kasaan.
Tänään treffit meni vähän niinku pelkäsinki… vaivautuneita hiljasia hetkiä… ihan normi nainen mutta ei vaan lähteny juttu luistaan.
Huomenna aamusta mtt:hen hoitsun kans jutteleen. Sieltä hakee illaksi GAryhmän avain.
Olen oivaltanut ainakin omalla kohdallani sellaisen asian, että kun on tarpeeksi kauan ollut pelaamatta, himot on helpompi torjua. Ja voin vakuuttaa, että kiusaus on välillä sietämätön. Toistaiseksi olen ne onnistunut välttämään. Toihan on kuitenkin positiivista, että pelasit “vain viikkorahasi”. Se nyt ei ole niin iso repsahdus, ettetkö sinä, pelinainen, siitä toipuisi. Pysy vain kovana ja nöyränä.
Harmi kuulla, että treffit ei mennyt putkeen. Mutta mitäs niistä, uutta matoa koukkuun vaan, kun siltä tuntuu. Mäkin koitan vielä taistella, ettei eroa tulisi. Vaikkakin se väistämättömältä tuntuukin.
Ei muuta kuin voimia sulle, pysy vahvana ja seiso selkä suorassa.
T: Make
Hyvä Make että jaksat taistella, kaikesta.
Niin täälläkin yritetään.
T. Se joka repsahti puolen vuoden pelaamattomuuden jälkeen 
Perjantaina meni viiskybää baariin. On se kallista tuo juopottelu. Jollekki toiselle tuo summa baariin on naurettavan pieni, mulle se on liikaa.
No mutta, oisin todennäköisesti pelannu perjantaina ellen ois lähteny yöelämään.
Lähin kaveripariskunnan mukana tanssibaariin ja olipa mukavaa. En osaa tanssia vakiotansseja mut nyt oli pari miestä jotka osas viiä niin hyvin ettei sillä ollu väliä, kunhan menin miehen mukana. Oli tosi kivaa, sai nauttia rytmistä ja musiikista kun ei tarvinnu lainkaa keskittyä askeliin. Tuota se tanssiminen parhaillaan on.
Perjantaina kävin vanhemmat kylässä mikä on harvinaista herkkua. Ja toivat joululahjoja. Saatiin kaikki lapset sama joululahja, parempaa ei ois voinu toivoa. Sillä on valtavasti tunnearvoa meille kaikille. Lisäksi mää sain kassillisen askartelutarvikkeita. Olin toivonu äitiltä niitä, ihan sitä varten kun mun luona käy lapsia hoidossa. Nyt on lapsille paljon uusia erilaisia askartelutarvikkeita. Ja kolmantena sain vanhemmilta pyyhkeitä ja lakanoita. Nekin olin toivonu vieraita/lapsia varten.
Lisäksi tuntu tosi hyvältä ku vanhemmat oli varta vasten hankkinu mulle karkkeja, isä muisti mitkä mun lemppari karkit on. Kun meitä lapsia on paljon, ni on harvinaista että isä muistaa yhen lapsen lempparikarkit 
Oli kuulemma tilannu ne etukäteen lentokoneeseen kun kävivät vastikään reissussa.
Eli pääasiana ei ollu lahjojen saaminen, vaan muistaminen. Se tuntu tosi hyvälle.
Tänään en aio pelata.
Mä haluaisin nyt vähän syvempää analyysiä noista pelaamaan johtavista ajatuksista. Ei kai kukaan ala pelaamaan sen takia, että “haluanpa nyt hävitä satasen”. Tuohan tekisi pelaamisesta ajatuksena täysin järjettömän vaan ainakin omana motiivinani on ollut saada ns. helppoa rahaa vaikka 50 euroa satasella. Ongelmat alkavatkin sitten, jos se peli syökin tuon satasen heti, jolloin aletaan depoamaan lisää, josta on syntynyt se kauhun kierre.
Luen itse edelleen noita pelaamiseen liittyviä foorumeita ja kyllä niissäkin puhutaan eniten häviämisestä, jolloin ajattelen, että tuohon en enää halua itse mukaan.
Pelaamisen lopettamisessa on tärkeintä saada impulssikontrolli haltuun. Käytännöss kai suurimman osaan pelaajien ainut tapa saada tämä asia haltuun, on käydä siellä pohjilla. 
Hmmmm… ristiriitaisia tunteita ollu viime päivinä. Kovasti on tehny mieli pelata.
Sehän on vain merkki siitä että addiktio on aktiivisena. Tämä selittyy yksinkertaisesti sillä, että alkaessamme pelata, aktivoituu aivoissa jotakin, mutta taas pidättäytyessämme pelaamisesta, addiktio ajanmyötä koteloituu. Jokaisen retkahduksen jälkeen prosessi uusitaan. Sen vuoksi on parempi olla tänään pelaamatta, niin huomenna olo on hitusen parempi. Puhumattakaan siitä mitä se on viikon, kuukauden tahi vuoden päästä. Tällä ajatuksella pelaamatta tänään.
En oo pyöriny täällä keskustelupalstalla ja tuloksena on se, ettei pelit oo ollu läheskään niin paljon mielessä kuin aiemmin. Mulle tekee hyvää jättäytyä pois pelikeskusteluista. Vaikean paikan tullen palaan tänne, mutta siihes asti hiljenen.
Mukavaa alkanutta vuotta kaikille pelureille!
Kiva kuulla, pelinainen, vaikka ikävä tuleekin sun juttujas ja palsta paljon hiljasempi ilman sua
Puoltoista kuukautta siitä kun viimeksi tänne kirjotin. Tuntuu että aikaa ois vierähtäny paljon enemmän, niin paljon ehtiny sattua tässä välin.
Pari kertaa piipahin osastolla pelaamisen takia. Kolmen viikon aikana otin pikavippejä ja joustoluottoja 10k edestä, joka sentin laitoin nettikasinoon. Nuo luotot oli sen verta kalliita että takasi joudun maksamaan 15k.
Kun olin pelannu viimesetki lainarahat, pyysin kasinolta ilmaisrahaa ja ne laitto 300e pelitilille. Noilla bonusrahoilla sit “pääsin nousuun” ja lopputuloksena 16k kotiutus. Rahat ei oo tullu vielä tilille, huomenna pitäis kyllä jo tulla.
Läheisille kerroin heti mitä olin tehny, ja sitte ku sain kotiutuksen ni kerroin siitäki. Isä tuli mun luo heti kun kuuli kotiutuksesta. Tehtiin kaikki sen eteen etten pystyny pelaan rahoja takas kasinolle.
Tällä hetkellä mulla ei oo mitään mahollisuuksia pelata. Isä otti haltuun kaiken, ajokortista ja passista lähtien. En pysty käveleen pankkiin ku ei oo henkkareita. Mulla ei oo pääsyä mun sähköpostiin jne.
Helpottava olo kun tietää ettei voi pelata. Ja aivan uskomatonta etten joutunu velkahelvettiin. Jos en ois saanu kotiutusta, ois jokainen lasku menny ulosottoon ja lopullinen maksettava summa ois noussu yli 20k. Oisin joutunu elämään tosi pienellä rahasummalla ja makseleen pelivelkoja 3-4 vuotta.
Toi tarina on kyllä jo semmonen, että “menee yli hilseen”, vaikee siis uskoo todeks.
Jos on totta niin aivan älytöntä, kaikkine käänteineen.
Jaa-a. Siellä on sitten mätkitty se 300 euron bonusraha isoilla panoksilla, että on tuollainen nousu saatu aikaan. Minusta tarina on jopa hieman vaarallinen, koska itselläni tuollaisesta 16.000 euron kotiutuksesta kertominen herätti jopa pelihimoja.
Niin on vaarallinen kaikille, luulot voi herätä. Ja varsinkin Pelinaiselle jos vielä “pääsee” pelaamaan, kuvittelee että noin sitä voi ittensä pelastaa. Hurja juttu 
Siis tuohan se pelurin “salainen toive” voittaa juuri tuolla tavalla ne hävityt rahat takaisin. Hänhän pelasti itsensä vuosien ulosottokierteeltä - jatkamalla peliä, tuon ihmepelastuksen kautta. Tuo vie kyllä pohjan kaikelta valistukselta. Itsekin tuhansia euroja lyhyessä ajassa hävinneenä usein miettinyt, että kotiutanko sen viimeiset 300 euroa vai en. Nyt kun lukee tällaisen viestin, niin sitä alkaa miettiä, että olisiko sittenkin pitänyt jatkaa peliä.
Parempi unohtaa tollaset viestit !
Kommentoin tähän väliin.
Tunne EI muuta todennäköisyyksiä. Todennäköisyydet kuitata pelivelat pelaamalla ovat olemattomat. Jos joku onnistuu siinä, kyseessä on älyttömän hyvästä tuurista, millä EI mitään tekemistä toiveiden, halujen tai himojen kanssa. Se että joku onnistui voittamaan 300€:n panostuksella 16 000€ eli voittamaan 50x panoksen voisi olla todennäköisyydeltään vaikkapa 1:10 000. Eli jos sinä kokeilisit onneasi pelivelat kuittaavan “ihmepotin” tulemista, todennäköisyys sille voi olla sama kuin osaisit valita oikean numeron väliltä 0-9999. Todennäköistä, eikö? Mahdollista, kyllä! Mutta häviävän pieni todennäköisyys.
Uskon että ahdistaa. Tiedän, kun lähipiirissä on pelivelkainen, että velat on mielessä eikä missään ole mitään järkeä. Mutta pelaaminen EI auta mitään, pahentaa vaan.
Ei sillä, että kukaan olisi täällä pelaamaan ryhtymässä!
T. Mies naapuripalstalta
Tuskin hän sitä yhdellä pyöräytyksellä voitti vaan pelasi ehkä tunti-tai päiväkausia saamallaan 300 euron alkukassalla
ja teki nousut 16.000 euroon, eli oli tuuria peleissä.
Tuuria tai ei. Oliko tästäkään Pelinaisen pelailusta mitään iloa, ei hän kuitenkaan mitään voittanut.
Sai ihmeelisesti omansa takaisin, vietettyään sitä ennen monta tuskaista hetkeä häviten rahojaan, oliko tosta sessiosta lopulta mitään iloa ? Tuskin.
Vastaus kuuluu että pelailusta ei ollu eikä tullu ilon hiventäkään. Eniten oisin jälleen voittanu kun oisin ollu pelaamatta.
Uskoisin että olen löytäny oman pohjan pelaamisen suhteen. Sillä että sain rahat takaisin, ei ole merkitystä.
Oon sanonu tämän ennenkin mutta sanon sen taas, joka kerta kun alan pelaamaan pelaan myös hengelläni.
Tässä rahojen kotiutuksessa kävi kasinolla iso moka. Tilille tuli seuraavat summat: 8000e + 8000e +16.000e. Eli maksoivat vahingossa mulle kahteen kertaan. Mietin joitain tunteja mitä teen, vanhemmat kannusti ottamaan yhteyttä kasinoon. Niin sitten tein sen. Kasinolla mua siirrettiin asiakaspalvelijalta toiselle, kukaan ei löytänyt mistään merkintää että rahat ois tullu mulle kahesti. Seuraavana päivänä mulle soitettiin ja pyydettiin lähettämään kuva tiliotteesta. Eivät muuten saaneet selville tuplamaksua. Otin kuvan, lähetin sen kasinoon viestin kera, jossa sanoin että saavat hyvittää mulle tän ku oon ollu rehellinen. Pyysin hyvitykseksi 10% summasta.
Asiakaspalvelija soitti seuraavana päivänä ja sanoi että hän on laittanu pelitilille puhdasta rahaa (ei siis bonusrahaa) 500e ja kun saavat rahat takaisin niin hän laittaa lisää rahaa.
Tuo 500e tuli, jonka kuinkas muuten, pelasin. Nyt pankkitilillä on edelleen ylimääräiset 16.000e, asiakaspalvelija arvioi että saattaa mennä pari-kolme viikkoa ennen kuin he saavat peruttua maksusuorituksen.
Tuossa vaiheessa kun pankkitilillä oli 32.000e, mietin että jätän laskut maksamatta, tyhjennän asunnon ja lähen Thaimaahan asustelemaan niin pitkäksi aikaa kuin rahat riittää. Se jäi haaveiluksi.
Laskin tässä muuan päivä sitten että mun tuloilla ulosottomaksu ois ollu noin 350e/kk. Tarkottaa että ilman rahojen takaisin saantia, viitisen vuotta oisin maksellu velkoja ulosoton kautta.
Hui ! Älä nyt vaan pelaa niitä ylimääräsiä rahoja.
Tuo ilmottaminen oli kyllä kova juttu, monikohan ois jäättäny tekemättä ?
Ja hei Pelinainen, totta kait se on tärkeää että sait rahasi takaisin, miten kurjaa olisi ollut maksaa velkaa vuosikaudet
