Taas iski se inhottava levottomuus, joka yleensä on “vaatinut” korkkaamaan viinipullon. Nyt tosin olen vielä töissä, mutta vaatii kovasti tahdonvoimaa, että selviän illasta ilman viiniä.
Muuten on mennyt melko hyvin. Pieniä lipsahduksia lukuunottamatta. Juominen on kuitenkin vähentynyt aivan oleellisesti.
Ne lipsahdukset kyllä sitten harmittavat ihan vietävästi, mutta pienin askelin tässä täytyy mennä eteenpäin.
Samat on tuntemukset. Tämä pimeys ei ole kivaa. On tämä vaikeaa. Eilen istuin ryhmässä kaksi tuntia. Hienoja puheenvuoroja. Meitä oli 13 henkeä. Kaksi naista. Täytyy sanoa, että kyllä useimmat ovat käyneet todellisen helvetin läpi ja selvinneet. Se antaa aika paljon toivoa. Se ns. pohja on aika erilainen kullakin. Aika tavalla on alakuloa, mutta ehkä se tästä. Toivon sinulle parempaa mieltä.
Alakulo on totisesti nyt vallan asettunut asumaan minuun. Täytyy ihan pakottamalla pakottaa itsensä edes jonkunlaiseen toimintaan. Kiva olisi vaan makailla tuolla sohvalla peiton alla.
Sain sen eilisen juomahimon taltutettua ja siitä on kyllä hyvä mieli.
Viikonlopuksi tulevat lapsukaiset äitiä katsomaan, niin silloin ei ole mitään riskiä lankeamiseen.
Huomenna tosin on pikkujoulut, mutta aion vain käväistä siellä. Ja omalla autolla aion mennä.
Jotain tarttis nyt keksiä, että sais itsensä vähän piristymään.
LopussaKo,
Hieno juttu. Lapset ovat pelastus, ne vaan on niin kaukana.
Minulla taas:
Nyt meni huonosti. Olen juonut punkkua ihan liikaa. En kaunistele siis: pe - la eli nyt 3 litraa ja lisäksi 3 lonkeroa. AA:ssa kävin keskiviikkona. Pää ei taida kestää tulokkaan tuntoja, tai sitten se voi ola hyvä sittenkin. En tiedä kehtaanko mennä enää.
Ei mitään syytä juoda, joten on se todettava, että sairaus tämä on. No huomenna on tarkoitus lopettaa kokonaan.
Toivon sinulle ja muille parempaa mieltä.
Olen juonut nyt viikon, joka päivä töiden jälkeen kun mies ei ole kotona. eipä ole olo kovin fiksu.Mutta töihin huomennakin.
Löytyykö täältä sielun sisaria tai veljiä…aika näyttää… Viina on paras ystäväni tällä hetkellä, jos muita saisi olis kiva!
Kolmatta kertaa vastaan, aina on sitten hävinnyt jonnekin. Katsotaan jääkö nyt.
Sisaria ja veljiä samanlaisine ongelmineen löydät täältä taatusti ja tukea saa aina.
Minullakin menee nyt vähän huonosti. Samoin kuin sinulla mies kun on poissa iltaisin, tulee tyhjyyttä täytettyä viinillä. Voiko mikään olla typerämpää. On vain nyt tehtävä muutos elämään! Oli se niin hienoa olla runsas kuukausi raittiina. Varsinkin ne aamut. Nyt masentaa, eikä tahdo saada mitään aikaiseksi.
Kirjoittele ihmeessä kuulumisia.
Mikä siinä on ettei ihminen pysty olemaan ilman viinaa ? Maailmassa olisi paljon mukavia ja hauskoja juttuja ilman sitä
Kunpa pystyisin siihen ja olisin vahvempi ihminen,yritän ainakin!
Lapsoset lähtivät tänään pois ja nyt on kovin apea mieli. Avasin just viinipullon ja sillä kyseenalaisella tavalla aloin taas lievittämään ahdistustani. Vaikka oikein hyvin tiedän, että ei se sitä poista. Tekee vaan huomiseksi vielä hankalamman olon.
Mikä helvetti siinä on, ettei saa itseään aisoihin. Täydellinen itsekurin puute saa aina välillä vallan.
Aivan niinkuin sinä, ladyjuneda kirjoitit, että mikä siinä on ettei ihminen pysty olemaan ilman viinaa. Sitä tässä sopii minunkin kohdallani kysellä.
Korille: Ei sinulla varmaan ole mitään hävettävää AA:han menon suhteen. Useat meistä lipsuvat näistä päätöksistään juomattomuuden suhteen. Sairauttahan tämä on. Kai se täytyy itselleen myöntää.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille ja koetetaan tässä vaan pyristellä kohti valoisempia aikoja.
Hyvää huomenta kaikille
Mieliala on noussut siitä kun viimeksi maanantaina tänne kirjoitin. Olin silloin sen viinipullon korkannut.
Sain kuitenkin lopetettua juomisen puolen pullon jälkeen.
Lainasin viime viikolla kirjastosta Jean Kirkpatrickin kirjan “Täyskäännös”. Aika rajua luettavaa. Olen itse vielä aika kaukana siitä, mitä tämän kirjailijan alkoholismi oli pahimmillaan ollut, mutta eipä liene viisasta leikitellä asian kanssa.
Nyt on taas aika toiveikas mieli ja kova yrittämisen halu raitistumisen suhteen. Tai ainakin rajun vähentämisen suhteen. Ajatus siitä, ettei enää koskaan joisi tuntuu aika lohduttomalta.
Kovin pitkän ajan suunnitelmia en aiokaan laatia. Enempi sellaista päivä kerrallaan meininkiä.
Kori, miten sinulla menee? Mukavaa talvipäivää sinulla ja kaikille muillekin.
Tosi hieno juttu tuo, että pystyit jättämään puoleen pulloon. Joskus pystyn siihen, mutta useimmiten tyhjenee kyllä samana iltana.
Taas kerran olen päättänyt lopettaa kokonaan. Jospa se tällä kertaa onnistuisi.
Luin myös tuon Täyskäännöksen. Miljöö on aika erilainen kuin meillä. Kirjasta paistaa läpi naisten ja miesten erilainen tasa-arvo. Samoin akateemisuus korostuu aika tavalla. Mutta sairauden tuntomerkit ovat samat, tunnistan ne vaikka käyttöni ei todellakaan ole tuota luokkaa (vielä?). En lukenut kokonaan sitä hänen kehittämäänsä ohjelmaa naisille. Se ei oikein sytyttänyt. Minusta meillä AA ryhmät toimivat tosi hyvin sekaryhminä. Olen myös käynyt naisten ryhmässä, mutta siellä jutut kääntyvät usein miehiin ja parisuhdeongelmiin, eikä niinkään tähän sairauteemme. No eihän sekään huono asia ole, mutta minä kuuntelisin mieluummin alkoholiongelmaan liittyviä juttuja.
AA:ssa käydessäni olen usein miettinyt sitä, kun ryhmäläiset usein kertovat, että eivät voi juoda edes kotikaljaa, simaa tms. joka muistuttaa alkoa, tai eivät voi käyttää hammastahnaa tai käsiendesifiontiainetta, joka sisältää alkoholia. Esim, että kuuden vuoden raittiuden jälkeen oli päättänyt juoda yhden oluen ja siltä istumalta alkoi viiden vuoden putki. Juomista yötä päivää. En millään voi nähdä itseäni tuossa tilassa. Yleensäkään en voi aamulla ajatellakaan alkoholia. Onko se sitten tulevaisuus jos en nyt kerta kaikkiaan lopeta. Käyköhän kaikille alkoholisteille juuri näin. Aika pelottavaa siinä tapauksessa.
Tunnistatko sinä LopussaKo itsesi tällaisesta?
No nyt raittiina siivoushommiin. AA:ssa käyn taas.
Hyvää sunnuntai-aamua.
Levottomasti nukuttu yö takana ja kohta pitäisi lähteä tuonne pakkassäähän tekemään aamulenkki. Pakkasta on peräti 18 astetta.
Eilen TAAS tuli retkahdus. Puoli pulloa viiniä ja kolme siideriä menivät kurkusta alas alta aikayksikön.
Sain exältäni tekstiviestin, jossa hän kirjoitti poistaneensa numeroni puhelimestaan ja laittaneensa tilalle jo uuden numeron. Ja silloin tämä nainen tarttui pulloon! Kävin lävitse kaikki mahdolliset tunteet sitä äijää kohtaan. Kiukun, surun, vihan ja mitä kaikkea tunsinkaan.
Hänellä näköjään on halu satuttaa minua. Mitä se sitten hänestä kertookaan. Ei taatusti kannattaisi surra tuollaista ihmistä, mutta kun sitä nyt vaan näköjään niin hullu. No, ehkä aika auttaa tässäkin asiassa. Se nyt ainakin on ihan varma, että alkoholi ei auta, ainoastaan pahentaa. Asiat pitäisi pystyä käymään lävitse selvällä päällä.
Olen jo alkanut miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että pitäisikö minunkin kammeta itseni sinne AA:han kaikista epäluuloistani huolimatta.
Korille: Sama juttu minulla. Juomisen jälkeisenä aamuna en onneksi pysty ottamaan alkoholia. Kuvottaa koko aine.
Tässä vaiheessa en ainakaan voisi kuvitellakaan itseäni esim. tämän Täyskäännöksen kirjoittajan tilaan. Mutta kukapa sen tietää, jos tätä rataa jatkaisi miten tulisi käymään.
Eilen tajusin taas sen, kuinka humalahakuista minun juomiseni on. Piti vetää juomat kurkusta alas todella nopeasti. Onneksi ei ollut kotona enempää juotavaa, enkä baariinkaan viitsinyt lähteä. Niissä tulee muutenkin aika harvoin käytyä. Aika kauheaa on kyllä sekin, että sitä lipittelee viiniä ihan yksikseen.
Huh, huh. Mitä sitä oikein tekis itsensä kanssa?
Nyt lähden tästä lenkille nauttimaan kauniista talvisesta maisemasta. Liikunta on sellainen juttu, että se aina kummasti helpottaa pahaaoloa.
Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille.
Huomenta,
Olen käynyt harvakseltaan täällä, mutta aina katson ensimmäiseksi LopussaKon viestit. Kiva kuulla sinusta. 
Onkohan meillä yli 50v naisilla vielä vanhaa ajatusmaailmaa miehen “herruudesta” jossakin aivojen sopuissa hengissä. Olen 100%:sessti tasa-arvon puolella ja suutun valtavasti kun kuulen miten vieläkin meitä naisia (myös minua) kohdellaan huonosti. Miksi siis olen tässä suhteessa kun selvästi olen alakynnessä useimmissa asioissa.
Tänään taas sain syytös- nalkutusryöpyn kuinka olen nyt silloin tällöin juonut kun mies itse on jo ollut vuoden raittiina. Nyt sen laukaisi autonvaihtoon tarvittava lisäraha, jota en hyväksy koska meillä ei mielestäni ole siihen varaa eikä tarvetta. Tähän asti olen ollut hiljaa näistä syytöksistä, mutta nyt räjähdin. Sanoin, että jos haluat kaivella tämän vuoden tapahtumia aloitan minäkin. Ja niitä tapahtumia on satakertaisesti ja n. 25 vuoden ajalta. Luettelin muutaman. Mies suuttui silmittömästi. Olen nyt joka tapauksessa päättänyt, että en enää alistu olemaan hiljaa kun minua kohdellaan epäoikeuden mukaisesti ja alentavasti. Sanoin sen myös hänelle, että jos vielä kaivelet tätä vuotta niin kyllä minäkin sen osaan. Olen nyt ollut raittiina viimeisen repsahduksen jälkeen ja uskon, että tämä koko ajan vahvistuva raitistuminen lisää omanarvon tuntoa ja puolustuskykyä.
Kyllä sinäkin selviät tuosta selvästi henkisesti heikolla olevasta x:stäsi, paremmin kuin hän itse. Mutta kumma se vaan on, että kyllä minullakin heti tuon purkauksen jälkeen tuli siideri mieleen, mutta sitten päätin kuten sinäkin, että lenkille. Ihana päivä vaikka kylmä. Valo tuntuu kuitenkin hyvältä. Ensi viikolla menen (yksin) poikani (ei nykyisen mieheni kanssa) luo viikonloppukylään ja se tieto on tosi piristävä. Poika ei halua häntä nähdä kun tietää miten on äitiään kohtaan käyttäytynyt.
Eilen kuuntelin Puhe radiosta Kirsi Virtasen ohjelma rakkaudesta. Se oli hyvä. Kuuntele jos löydät netistä. Vinkkejä meille molemmille.
Hänellä voi olla halu, mutta sinulla itselläsi on kyky…
Toivottavasti et käsitä väärin jos sanon, että voit ‘kostaa’ eksällesi parhaiten sillä tavoin, ettet satuta itseäsi. Olen samaa ikäluokkaa kuin kori ja sinä. Omalla kohdallani heräsin erään riidan jälkeen siinä, kun olin vetämässä kenkiä jalkoihin ja lähtemässä juomaan. Ketä minä satutan? Miestänikö, joka hykertelee tyytyväisenä ‘ettei se raittius taaskaan kestänyt’ - vai itseäni? Tunsin huomisen morkkiksen jo väkevänä siinä eteisessä… Enkä sitten lähtenytkään 
Lausuitpa omat sanani, juuri näin olen minäkin ajatellut! Tuntuu tosiaan joskus siltä, että mies oikein nauttii, kun itse ei enäää juo ja tietää, että minä olen juonut. Se siitä rakkaudesta.
Tänään on ollut hyvä päivä.
Kävin joululahjaostoksilla ja sain kaiken tarvittavan hankittua. Osa on jo paketeissa.
Siinä sitten kaupungilla kävellessäni tulin alkon kohdalle. Heti tunki mieleen ajatus, että pitäisköhän tämän hyvin sujuneen päivän kunniaksi hakea viinipullo. Piti oikein pysähtyä siihen miettimään. Sitten tulin siihen tulokseen, että jos sen viinipullon haen, niin tästä tulee huono päivä ja varsinkin huono huominen. Reippain askelin jatkoin matkaani ja jätin pullon hakematta. Nyt olen itseeni tyytyväinen!
Hyvin kirjoitettu, cricket. Niin minä sen itsekin ajattelin. Hän jatkakoon juomistaan ja hankkikoon puhelimeensa uusia numeroita vaikka millä mitalla. Minä en anna sen itseeni vaikuttaa (vaikka vähän ketuttaakin).
Tuollainen typerä kehuminen hänen taholtaan kertoo vain sen, millainen hän ihmisenä loppujen lopuksi on. Taisin olla vähän sokea hänen suhteensa.
Sepä siitä “rakkaudesta”. Vielä muutama kuukausi sitten olin niin tärkeä ihminen ettei toista maailmassa. Asiat ja ajatukset muuttuvat. Toisilla näköjään hyvinkin nopeasti.
Korille: Lämmitti kovasti mieltä, kun olit kirjoittanut, että käyt aina ensimmäiseksi katsomassa minun viestini. Tulin siitä tosi iloiseksi. Mukavaa, kun on samanikäistä porukkaa samanlaisten ongelmien kanssa taistelemassa. Näistä kirjoituksista olen saanut paljon voimaa itselleni.
Mukava kuulla, että sulla on tuollainen kiva kyläreissu tulossa. Se on hieno asia, kun on lapsia ja välit heidän kanssaan on kunnossa. Minä kävin jo tänään ostamassa sille pienelle tulokkaalle ihanan vauva lakanasetin. Olis tehnyt mieli ostella kaikenmaailman vaatteitakin sille, mutta täytyy nyt vielä malttaa mielensä.
Täytyy yrittää etsiä sitä mainitsemaasi radio-ohjelmaa netistä. Tässä olis nyt sopivasti aikaa kuunnella sitä. Ulkona on niin paukkupakkanen, ettei viitsi lenkillekään lähteä.
Mukavaa maanantai-iltaa.
Viikko alkaa kallistua loppuaan kohti ja kohtalaisen hyvin on mennyt. Juomattomia päiviä kasassa viisi.
Huomenna tulee taas kovat kiusaukset suunnata viinin ostoon. Kun on perjantai!
Niinpä, niin. Olen nyt kuitenkin päässyt sillä tavalla eteenpäin, että viikolla ei juurikaan tee mieli juoda. Kun sais nuo viikonloput vielä hallintaan. Perjantai varsinkin on paha päivä. Täytyy yrittää keksiä huomiselle jotain muuta ajankulua.
Enää viikko jouluun ja sitten saan lapseni taas tänne joulunviettoon. Mukavaa odotettavaa.
Luontokin on niin kovin kaunis lumisine puineen. Vaikka on kauheasti talven ystävä olekaan, niin on se sentään mukavaa kun on lunta ja pakkasta. On niin jouluisen näköistä.
Taidanpa alkaakin paketoida lahjoja ja pistää kynttilöitä palamaan.
Mukavaa joulun odotusta kaikille.
Hienoa, että saat lapsesi joulun viettoon. Olin pojan perheen luona viikonloppuna. Tulee niin hyvä mieli kun näkee, että heilllä menee hyvin. Toisaalta aina pelottaa, että jotain ikävää tapahtuu.
No vierailun jälkeen jäi ikävä ja tyhjä olo, jota piti (tietysti) helpottaa viinillä. On tämä vaikeata. Aina on vaan aloittava alusta.
Hyvää Joulua kaikille!
Mulla on taas vähän paha tilanne, koitan jos kirjottelu auttaisi. Vähän taas meinas ryypiskely karata käsistä kun tyttöystävän veli tuli maailmalta joulun viettoon. Viikonlopun juhlinta ihan ok, mutta meinaa ahistaa kun ei pääse krapulan takia maanantaina eikä vielä tiistainakaan töihin… nyt jo keskiviikko ja krapulaa pukkaa
Viimeinen työpäivä ennen joulua alkaa olla lopuillaan. Ihana, kun saa sitten 4 päivää viettää vapaata.
Paljon on vielä tosin tekemistä ennen jouluaattoa.
Kori, mulla on vähän samanlainen taipumus olla huolissani lasteni vuoksi, vaikka tällähetkellä heidän asiansa ovat aivan hyvin, mutta jotenkin sitä vaan tuppaa typerästi pelkämään, että jos tapahtuu jotain ikävää. Turha tietenkin vaivata itseään sellaisilla ajatuksilla, mutta minkäs sitä itselleen voi.
Minäkin “sorruin” taas eilen vähän ryypiskelemään. Aloin siivoamaan ja kun se homma ei olis ollenkaan huvittanut, niin kävinpä hakemassa muutaman siiderin ja niiden voimalla sain hommat hoidettua. Olishan ne kyllä taatusti hoituneet ilman niitäkin, mutta ne selitykset, ne selitykset…
Ismoismo; Kyllä ainakin minulle tämä plinkki on ollut paljon tukea antava paikka. Olen lukenut täällä paljon toisten kirjoituksia ja saanut niistä paljon vinkkejä ja ajateltavaa.
Mukavaa joulunaikaa kaikille.
