Tämä on hyvä. Pitäisi tehdä siitä huoneen taulu.
Olet varustettu uskomattomilla voimavaroilla 
ihailen asennettasi.
Tunnut kyllä jo tiedostavan, mutta sanompahan vaan enemmän kannustaakseni Sinua… muista pitää itsestäsi joka päivä huolta kaiken tuon myrskyn keskellä! Hoidat niin hyvin äitiäsi 
muista hoitaa itseäsi myös. Ansaitset sen.
Hyvää talvipäivää teille sinne 
Hyvä, kun saatte ja otatte kotiapua vastaan. Itse työtä tehneenä näin kuinka vaikeaa oli päästää omaan kotiin touhuamaan. Jotkut järjesteli paikkoja, että siivooja pääsee töihin. Joku iäkäs ihminen suorastaan pottuili ja haukkui minua. Jännä kuinka hyvät ystävät meistä tuli. Keitti mulle aina kahvia ja kerran tarjosi hienosta lasista kermalikööriä kahvin kanssa. En ollut silloin vielä alkoholisti. Tuli hänen kanssaan se alku puheeksi ja kerroin päättäneeni mennä vielä kerran. Kysyi, mitä sitten olisit tehnyt, jos hän olis vielä pottuillu. Vastasin etten olisi tullut enää.
Itseä pelotti se, kun lomien ajaksi piti ottaa sijainen, että ovatko asiallisia ja rehellisiä. Hyviä oli kaikki.
Jaksamista sulle kaiken myrskyn keskellä. Ihana, kun keksit kaikkea kivaa tekemistä teille. Parasta kaikessa, kun pystyt olemaan juomatta 
kiitti @Metsanpoika ja @Tämiss
Tämä jalkahoitaja sanoi, että hän on toinen huomenna tulevista siivoojista ja kerroin hänelle että minua vähän ahdistaa kun tänne tulee tuntemattomia siivoamaan. Hän sanoi suoraan ymmärtävänsä sitä ja juteltiin asiasta hetki. Ihan hyvä että nyt tiedän toisen huomisista siivoojista niin ei niin paljon kaiherra. En aio täällä siivota ellei nyt kissat jotain sotkua aiheuta. Moni siivoaa ennen siivoojien tuloa ja se on vähän hullua. Mut vähän raivaan kirjoja yhdeltä hyllyltä vähemmäksi ja laitan ne paikoilleen. Muuten saa kämppä olla kuten nyt on.
Piti ihan käydä nyt päivällä uudestaan kaupassa kun laskin, että tulee muuten liian kiireinen aamu kun on pyykinpesua ja ruoanlaittoakin. En asiaa älynnyt aamulla. Loppuu muuten tunnit aamusta kesken. Mut äiti pääsi liikenteeseen eikä nyt ole rankuttanut kuopioon lähtemisestä kun pääsi keskustaan.
Olen vähän pakostakin miettinyt veljen tilannetta. Hänellä ei ole nyt enää mitään menetettävää. Kolme lähestymiskieltoa astui voimaan riehumisen johdosta. Sisko toivotti hyvää loppuelämää hänelle ja minä ja pikkuveli ollaan estetty hänet. Hälle on tehty selväksi että syynä on täysin holtiton elämä, jonka johdosta hänen tyttärensä on joutunut lastenkotiin. Hänen suurin pelkonsa on, että jää yksin ja nyt se sit toteutuu. Tässä on kaksi mahdollisuutta. Joko hän todella nyt päättää muuttua ja lopettaa hulluus tai sit hän menee päätyyn asti. Luulen, että tuo jälkimmäinen on todennäköisempää. Surullista että asiat meni näin pitkälle mutta ei meillä ole muuta mahdollisuutta kuin kääntää hänelle selkämme.
Minä ajattelin että menen sänkyyn pötkölleni. Tänään ei tarvitse enää tehdä mitään ja suunnittelin että vähennän vaatteita ja menen peiton alle köllimään ja kuuntelen äänikirjaa. En lähde edes iltapäivä kävelylle. Rentoilen loppupäivän
Perjantai, teatteri päivä
Voi elämä millaista meteliä kissat piti ennen viittä aamulla. Nukupa siinä sit. Noh tänään pitää pestä pyykkiä ja siivoojat tulee klo 9 tekemään suursiivouksen. Siivoukseen on varattu 3,5h aikaa ja kyllä siinä ajassa tämän asunnon kerkiää kaksi tekijää puunaamaan melko hyvin. Iltapäivä pitää sit rentoilla kunnes pitää lähteä vailla viis liikenteeseen bussilla. Siitä on melkoisesti aikaa kun olen viimeksi teatterissa käynyt. Oli 90- luvulla kun käytiin katsomassa Hobitti näytelmä ja muistan siitä ainoastaan sen, että olin vaikuttunut lavasteista ja sit siellä oli savukone. Metsolat näytelmässä tuskin on savukonetta 
sisko on touhunnut sinne väliaika tarjoilua. Ainoa syy miksi en ole kovin innoissani nyt aamulla on tieto siitä, että meidän pitää tulla bussilla varmaankin kotiin. En oikein ole varma pääseekö äiti siskon auton kyydistä nousemaan ylös, enkä tiedä kannattaako ottaa sitä riskiä että joutuu sit soittelemaan apua jostain kun ylösnousu ei onnistu. Varminta olisi kulkea bussilla tänne ja työntää sit pyörätuoli keskustasta kotiin. Siihen vain menee ainakin 30-40 minuuttia aikaa. Mut ei kai tuo pieni iltaliikunta mitään haittaa. Pitää vain varata mukaan reppuun viltti niin ei äiti palellu tuoliin. Pitää miettiä. Kyllä äiti pääsee mataltakin ylös, kun on vain joku josta ottaa kiinni, mutta auton ovi ei ole kovin tukeva tuki.
Olipa eilen jälleen kiva osallistua zoom ryhmään. On niissä vain jotain taikaa. Kivijalka ryhmään en pääse millään, kun äiti pitäisi jättää yksin kotiin ja mukaankaan ei voi ottaa kun päivittelisi ihmisten kokemuksia ääneen kauhuissaan ja esittelisi välihuutoja, mut joskus sit tulevaisuudessa on niidenkin vuoro. Niiden hyvä puoli on se, että siellä ei kukaan esitä olevansa minkäälainen raittius guru vaikka olisi pitkäkin raittius takana. Nuo zoom ryhmät on jopa turvallisempia avautumispaikkoja kuin keskustelupalstat. Niistä ei jää tallenteita eikä kukaan neuvo ellei sitä erikseen pyydä. Ja on on se vain ihan eri asia puhua ongelmasta ääneen kuin että kirjoittaisi.
Raitis päivä. Tänäänkään en juo
Edit:
Tuli tässä mieleen, että AA:ssa on valtavasti hiljaista tietoa. Siellä julkkiskin on samalla viivalla. Juukalaisen metsäkonemiehen kokemus raitistumisesta on aivan yhtä tärkeä ja usein paljon samaistuttavampi kuin jonkun julkkiksen kaupallisessa mielessä kirjoitettu kirja tai hypetetty podcast. Ryhmän hiljainen tieto ei huuda kuulluksi tulemistaan vaan se imeytyy hiljalleen omaan käyttöön ilman hypeä ja rummutusta. Vuosikymmenien kokemukset siitä mikä on auttanut pysymään selvinpäin on valtava aarrearkku. Usein herkästi nostetaan valokeilaan joku turhajulkkis joka on päättänyt kaupallistaa raitistumisensa mutta useinkaan ne ei ole samaistuttavia kokemuksia. Eräskin ajattelee edelleen että huumeita voi viihdekäyttää, mutta samalla hän pyörii julkisuudessa jonkinlaisena guruna, jota nuoret kuuntelee raittiuden sanansaattajana. Tietysti jokaiselle toimii eri jutut.
Nämä tällaiset keskustelupalstat on kyllä hyviä mutta ei näissä päästä kovin syvälle ongelmassa. Pitäisi kirjoittaa kauhean pitkästi eikä kukaan jaksa lukea niin pitkiä vuodatuksia, Ja sitten se vastaus on. “hyvä sinä, jaksaa jaksaa” Äänen puhumalla kerkiää 5 minuttissa kertoa pidemmin kuin että kirjoittaisi saman. siihen menee paljon enemmän aikaa. Tai sit kokemukseen vastaa joku vähän pidempään raittiina ollut, jolla on hyvin mustavalkoinen ajatusmaailma ja hän pitää omaa mielipidettään ylimpänä auktoriteettina jota tulisi kuunnella. (näitä on kyllä ryhmissäkin) Foormilla jotenkin odottaa vastausta koska ne on keskuteluja varten ja se on odotusarvoltaan erilainen kuin se, että puhuisi muutaman minuutin ryhmässä ja purkaisi ajatuksiaan eikä kukaan kommentoi niitä lähtökohtaisesti. Vaikea nyt muodostaa tätä ajatusta. Täälläkin on paljon kesksuteluja mutta usein uudetkin aloitukset on niin yleisellä tasolla kirjoitettuna ettei niissä ole mitään tarttumispintaa ja sit tulee itsekin kirjoitettua jotain tyyliin “tsemppiä” kun ei uskalleta kertoa asioista laajemmin ei ole myöskään mitään keinoa antaa vastausta josta olisi jotain apua. Ja kun ei näe kirjoittajan ilmeitä, olemusta tai äänensävyä tai mitään muutakaan niin on vaikea asettua muuta kuin hyvin pinnallisesti kokemuksen tasolle.
Ryhmässä kuulee monesti äkkiseltään samoja kokemuksia mutta niissä on usein eri lähestymiskulma. Foorumille kokemuksen jaksaa kirjoittaa kerran ja sit siihen ei enää palata ajatellen että se on luettavissa ketjun yläpäässä eikä kirjoittaja jaksa useinkaan avata asiaa uudelleen jostain toisesta näkökulmasta keskellä ketjua. Kokemuksia on paljon mutta ne jää hyvin pinnallisiksi kun kokonaisuutta miettii ja tällaisella foorumilla itsesensuuri on niin voimakasta että monesti jää kirjoittamatta sellaista josta saattaisi olla apua muille, mutta sitä ei tehdä koska pelätään tunnistamista tai jotain muuta sellaista. ja kun ketjuja ei voi poistaa niin keskusteluista jää melkoisen pysyvä jälki joka rajoittaa sitä miten rohkeasti uskaltaa kokemuksistaa kertoa
Ja jotenkin se että tällaiselle foorumille tullaan vähän muiden juttujen sivussa nopeasti piipahtamaan. Kirjoitetaan pyykinpesun ja aamukahvin välissä jotain nopeasti ja vastataan jollekkin pikaisesti. Ei sillä tavalla pysähdytä ja oteta aikaa että “istun tässä nyt tunnin ja keskityn muiden kokemuksiin ja omaan raitistumiseeni” vaan se tehdään muiden juttujen sivussa kiirellä ja vähän juosten kusten. SIksikin nuo zoom ryhmä on hyviä koska sinne mennnään ja keksiytään siihen raittiuteen 1-2 tuntia kerrallaan ja aidosti pysähdytään kuuntelemaan muita ja hoitamaan itseään. tunnistan nimittäin tuosta itseni.
Olisi hienoa jos täällä olisi teemakeskustelua, Sillä tavalla tästä saisi enemmän irti. Nyt kaikki ketjut on jokaisen yksilön oma ja sen on tärkeää että on oma ketju johon kirjoittaa ajatuksia. Mutta se tekee foorumista hirvittävän hälyisen eikä useinkaan muista missä ketjussa oli jokin hieno ajatus. Mutta olisi jokin teema keskustelu milloin mistäkin jonka alle kirjoitettaisiin ajatuksia ja kokemuksia. Olisi lähtökohtaisesti jokin pohja joka toimisi keskustelun aloituksena ja siitä sit kirjoitettaisiin siihen ketjuun. Vähän kuin tuolla olohuoneen pohjalla mutta enemmän keskittyen raittiuteen. Eihän se vaadi muuta kuin keksiä teema ja käynnistää homma. Mut ite en tänään kyllä sitä kerkiä ajatellakkaan.
On vähän nyt känkkäränkkä fiilis
Hyvä idea. Miten sitä ehdotetaan ylläpitäjälle 
Sulla oli muutenkin hyvää pohdintaa, mutta tässä kohtaa tärkein:
Mukavaa teatteri-iltaa teille molemmille 
Olipa eilen vaihderikas päivä. Siihen sisältyi virallisten omaishoito asioiden hoitamista ja suursiivousta (verhotkin vaihtui) pyykinpesua, ruoanlaittoa ja päivä huipentui teatteriin.
Näytelmä oli oikein hyvä. Eka puolisko vähän tylsä mutta väliajan jälkeen homma toimi hyvin ja unohdin katsoa kelloakin. Väliajalla kiinnitin huomiota että taisi kaikilla tarjoilun varanneilla olla pöydässä alkoholia. Meillä oli teetä, kaakaota ja lohileivokset. Eräs nuorempi nainen katsoi meidän pöytään ja kuulin kun hän sanoi varmaan miesystävälleen että ”en tiennyt että täällä saa myös kahvia” Viini virtasi ja porukka oli niin fiininä lasit kädessään. Ei tuo minua haitannut ja suhtauduin asiaan ihan neutraalisti. Minusta ei olisi vain juomaan lasillista viiniä kun miettisin vain että mistä ja milloin saan sitä lisää. Yksi on liikaa ja tuhat liian vähän.
Toisen puoliskon alkaessa ja kun viini oli kerennyt humahtaa katsojien päähän oli salin tunnelma aivan erilainen. Yleisö nauroi herkästi ja se oli kovaäänisempää kuin ekalla puoliskolla. Tässä aamupuuroa syödessä mietin että mikähän siinä on että noin hyvän näytelmän katsomiseen ja siellä viihtymiseen tarvitsee alkoholia? Jokainen toki on erilainen ja itse en ole edes aktiivisella juomiskaudellani ikinä katsonut elokuvia tai mitään muutakaan juotuani alkoholia. Huomasin nimittäin aikoinani että oli paljon vaikeampi keskittyä ohjelmaan kun olin juonut oluen. Ei niinkään sen tähden että olisi tehnyt mieli lisää, vaan siksi mitä fysiologisia muutoksia se teki. Katsetta oli vaikeampi keskittää ja posket punertaa ja kuumottaa ja aistit jotenkin turtuu. Mutta monelle toki teatteri ja sivistynyt, fiini viini vaan kuuluu siihen kokemukseen mutta vähän huvitti katsella niitä viininlipittäjiä kun olivat niin jotenkin hienoina. Minusta vaan ei ole siihen, mutta ei kaikki ole alkoholisteja.
Tänään huilipäivä. Taidan pitää netittömän päivän ja rentoilen.
Tulin iloiseksi lukiessani, että äidilläsi oli mukava teatterireissu ja tottakai olen iloinen, että Sinulla myös. Mut jotenkin tuntuu hyvältä, että jaksat järjestää äidillesi tällaisia elämyksiä
Viimeisinä vuosina kun join, tuli joskus aloitettua jonkun hyvänkin elokuvan katselu…mutta usein sammuin puolen välin jälkeen tai sitten en muistanut loppuneljänneksestä mitään. Muistan ne isännän katseet, kun seuraavana päivänä kysyin jotain hölmöä tapahtumista, kun en muistanut…hän oli ihmeissään ja piti ihan hömelönä…niinhän minä olinkin. Tämän kirjoittaminenkin hävettää, niin kyllä hävetti silloinkin.
Mukavaa netitöntä rentoilupäivää 
Pääsen niin tunnelmaan. Olen nyt reilun kuukauden aikana katsonut monta ihan uutta elokuvaa…. Puolisi ei jaksa katsoa, kun muistaa sen vielä. Kyllä illoista suurinnosa jäi muistamattomiin. Tapahtumat ja asiat puuroutuivat, hankala muistaa mistä illasta puhittiin, oliko unta vai ei. Pääsen tuohon tilaan myös tosi väsyneenä tai stressaantuneena, niin ei puoliso välttämättä aina tiennyt mistä kyse. En itsekään. Huolta se minussa herätti kuitenkin.
Nukuin pommiin. Vähän on sellainen olo että olisin tulossa kipeäksi. Sisko eilen soitti että on flunssassa. Saattoi keritä tartuttaa perjantaina. Pitää nyt seurata, että sairastunko.
Hei @Fincoco
Ajatus teemakeskusteluista on hyvä. Kuka tahansa voi sellaisen avata. Antaa palaa vaan! 
yt. ylläpito
Onpa ollut taas haipakka viikko. Ollaan huolella nukuttu pommiinkin kahtena aamuna. En sitten lopulta sairastunut mutta minua on vaivannut nielurisojen proput. sain eilen illalla sormella painettua nielurisaa niin että sieltä pulpahti ulos kivun aiheuttaja mut vieläkin on vähän arka nieltäessä.
Ei tämä loppuviikko vaikuta olevan sen rauhallisempi. Huomenna tulevat tekemään suursiivouksen loppuun ja lähdetään äidin kanssa sillä aikaa shoppailemaan kaupunkiin. Tarkoitus on ostaa uusi parempi kahvinkeitin ja ja jo yli vuoden katselemani rannekello. Rahaa menee kauheasti kumpaankin. Keitin tulee olemaan vaaleanpunainen äiti haluaisi keltaisen mut minä päätin, että meille tulee pinkki keitin. Vähän leikkisyyttä tähän vakavaan elämään.
Ei ole ollut juomishaluja nyt edellisen jälkeen. On sillä tavalla rauha.
Nyt en jaksa enempää kirjoitella. Täytyy mennä sänkyyn pitkälleen kuuntelemaan äänikirjaa ja odottelemaan unta. Tässä on kaksi vaihtoehtoa. Joko valvon yön ja odotan kaupunkireissua ja siivoojan tuloa tai sit nukun kuin tukki. Tällä viikolla olen jo yhden yön valvonut. Se on itseasiassa välillä ihan hauskaa. Kun sitä istuu aamuyön tunteina tietokoneen äärellä ja asunto ja ympäristö on ihan hiljainen niin siinä on ihan oma taikansa. Siksi minua ei ahdista jos jonkun yön silloin tällöin valvonkin kun kuitenkin jaksan päivän sen jälkeen ihan hyvin ja voi miten sikeästi ja hyvin sitä nukkuukin seuraavana yönä. SItä on melkein heti tajuton kun sänkyyn menee.
Pitää yrittää viikonloppuna yrittää osallistua omiin teemakeskusteluihini. Varmaankin sunnuntaina on hyvin aikaa
Jättäydyn nyt pysyvästi pois tältä sivustolta. Tämä ei vaan enää tunnu samalta. Saan nykyään paljon enemmän zoom ryhmistä. Kiitos kaikille näistä vuosista ja yhteisistä hetkistä. Pysytään raittiina.
Tavataan taas joskus. 
Minulla on ollut vähän samankaltainen olo tammikuun nettitaukoni jälkeen, että tämä ei vaan tunnu enää samalta. Ehkä olen itse muuttunut, lähtenyt hiljalleen menemään eteenpäin, mikä on kyllä hirmu hyvä asia. Moni niistä ihmisistä jotka ovat samaan aikaan kanssani palstalla olleet ja kirjoitelleet ja olleet tukena, ovat hiljentyneet ja en itse tunne yhteyttä uudempiin kirjoittajiin vaikka kaikki tänne tulevat kirjoitukset edelleen luen ja tsemppailen sydämillä. Jonkinlainen yhteys muihin oli se mitä minä niin kipeästi kaipasin ja tarvitsin reilu kaksi vuotta sitten tänne tullessani.
Toivon, että tulisit joskus tulevaisuudessa kuitenkin katsomaan että olenko onnistunut saamaan Taikasta valokuvan. Olisi mukava saada näyttää tämä taikamaisen kaunis olento sinulle.
Kaikkea hyvää @Fincoco <3
Kaikkea hyvää elämään @Fincoco
Kiitos @Fincoco . Olet ollut tärkeä osa minun raitistumistani. Kiitän sinua ja toivon jatkossa Sinulle Hyvää raitista elämää. 
Kaikkea hyvää elämääsi @Fincoco Olet ollut iso tuki minun raittiusmatkallani, lämmin kiitos
Ikävähän Sinua tulee, mutta se on osa elämää 
Pitää mennä, jos siltä tuntuu. Kaikkea hyvää @Fincoco ja kiitos.
Kaikkea hyvää sinulle @Fincoco
Tykkäsin lukea paljon sinun ketjuasi alkumatkallani, ja olet sen myötä ollut myös suuresti auttamassa minua löytämään elämääni uudelleen merkityksen kaikkien alkoholin huuruisten vuosien jälkeen. Itsekin olen jäämässä kovasti jo katsomon puolelle, tämäkään elämänvaihe ei siis kestä ikuisesti, niin kuin ei mikään tässä elämässä. Mutta raittiita päiviä meillä varmasti tulee olemaan edessämme vaikka ja kuinka, kuljetti elämä meitä itse kutakin sitten minne tahansa.
On ollut vaikeaa. Enkä ole pysynyt selvinpäin.
Kaksoisveljeni syyllistyi maaliskuussa henkirikokseen jota tutkitaan murhana. En edes viitsi kirjoittaa rikoksen kaikkia yksityiskohtia tähän. Kaikki oli näkynyt kameroissa ja eräs paikan työntekijä jossa rikos tapahtui oli nähnyt sen ja koko juttu vuosi sit ympär ämpäri. me saatiin tietää kaikki kaameat yksityiskohdat ennekuin media tiesi että kyseessä on henkirikos. Eikä media tiedä vieläkään mitä tapahtui… mulla se on videona mielessä. On kamala ajatella että oma kaksoisveli tappaa ihmisen vielä niin julmasti vaikka ei se yllätyksenä tullutkaan. Osasi sitä odottaa mutta järkytti kuitenkin. Mulla vaihtuu sukunimikin tämän takia. Entinen sukunimi on niin taakoitettu ja sillä on ikävä kalskahdus. Uusi nimi liittyy ilveksiin. En tiedä miten päin olisin ja ollut ihan vitun vaikeaa enkä ole osannut olla selvinpäin. Nyt olen juonut kerran viikossa rikoksen jälkeen.
Minun veljeni tappoi ihmisen… murhasi
On kyllä varmasti rankkaa. En tiedä mitä sanoa, vetää hiljaiseksi. Tsemppiä ja jaksamista
