@Nainen38 Kyllä säästyvä raha motivoi. Laskin tässä että ykdi känni-ilta kustansi parhaimillaan noin 100€ sillä sai kotona juodut oluet, tupakat iltaa varten ja ravintolassa sillä osti kolme kaljaa ( loput pummailin) sillä sai ambulanssikyydin sairaalaan ja kelataksin seuravana päivänä takaisin kotiin. Nyt en yhtään muista tuliko päivystystyskäynnistä laskua… varmaan tuli. Ei kyllä satanen riittänyt niihin känneihin.
Joo baarissa rahaa meni ainakin se satanen ja joskus kolmekin jos humalassa alkoi tarjoilemaan muille. Ja näin ainakin minulle usein kävi. Kyyti tietysti pummattiin kotiin jos ei ollut enää rahaa. Ainakin näin naisena kyydin sai usein rekkakuskeilta tien varresta. Mutta jälkeenpäin mietittynä ei kovin turvallista.
Siksi aloinkin juomaan enemmän kotona koska satasella sai jo niin hyvät juomat että tuli halvemmaksi. Toisekseen en kehdannut välillä näyttää naamaani baareissa jos oli tullut sekoiltua viimeksi humalassa.
Ja tämä 600€ mitä arvioin kk käytöllä oli nimenomaan laskettu kotikäyttönä. Jos muutamat baarireissut kk siihen päälle niin puhutaankin jo reilusta 1000€ kk.
Uusi levy kokoelmaan saapui

Toivotaan että tulee rauhalliset yöunet päivän murheista huolimatta. Ihan mielenkiinnosta, minkä rotuinen koira sinulla?
Itselläni on chihuahua, oikee neiti. Ei kävele kuumalla, ei talvella, ei sateella eikä jos ulkona tuulee liikaa. Istuu perseelleen eikä liiku ja ilme on kuin mitä vittua oikein luulet, minäkö muka kävelisin😁
Daniel on 12,5 vuotias siperianhuskyn ja alaskan malamuutin risteytys. Eli alasksn husky😀
Olen kerran törmännyt ciuciuhun ja oli sekin melkoinen persoona. Tempperamenttisia koiria
Huskyt on ihania koiria. Toinen minun lempi roduista.
Pipsu on 8-vuotias, pieni ja pippurinen 1,5kg.
Ulkonäkö pettää. Hurjia niin pieniksi. Söpöjä kylläkin oon oppinut että jos lenkistä haluaa selvitä helpolla niin kantsii väistää pienet koirat
Perjantaita kaikille
Sai heti aamusta olla isä omalle äidille. Äiti oli kadottanut avaimensa illan ja aamun välillä. Ensimmäiseksi pyysin äitiä tarkistamaan taskunsa. Ei löytynyt.
Laskeskelin että niiden on pakko olla asunnossa koska äiti on sisällä. Äiti kävi illalla pyykkituvalla ja kulki omilla avaimilla joten avainten on pakko olla asunnossa.
Viimeksi oli silmälasit jääkaapissa.
Pyöräytin koko asunnon ympäri ja ei löytynyt. Pyysin äitiä vielä tarkistamaan taskut. Ei löytynyt.
Menin vessaan ja kuulin äidin makkarista avainten kilahduksen äidin siellä pyöriessä.
” niiden täytyy olla sen taskussa”
Taputtelin sitten äidin housujen taskut läpi ja siellähän ne kadonneet avaimet oli reisitaskussa
Meinasi jo ruveta stressaamaan se kuinka kalliiksi tulee uusi iloq avain. Onneksi löytyivät.
Entisessä elämässäni en olisi jaksanut äidin muistisairauden mukanaan tuomia pieniä ja isompia sekaannuksia ja kadonneita esineitä. Nyt säilytin itsehillinnän ja olin rauhallinen vaikka ketutti. Eihän se äidin vika ole että asiat hukkaantuu ja pahinta olisi aiheuttaa äidille paha mieli asiasta jolle ei mahda mitään. Onneksi asutaan kahdestaan
Kuuntelin Yesterwynden heti vuorokauden vaihtuessa yöllä. Myhäilen tyytyväisyyttäni, levy on sydänjuuria myöden ravisuttavan UPEA!! Tumma, rankka ja niin kaunis. Nyt lähden luontoon kävelemään ja kuuntelemaan levyn uudestaan.
Kyllä levy on mielestäni parempi kuin edellinen. Sain levyn eilen ja kuuntelin sen iltapäivällä hartaudella. Levyn viimeinen kappale on aivan upea.
Jotkut urputtavat tästäkin levystä mutta täytyy sanoa että tulee kovaan kuunteluun itsellä.
On minunkin mielestä parempi kuin edellinen, paljon parempi. Vaikka edellisellä levyllä on mielestäni yksi Nightwishin hienoimmista kappaleista, Shoemaker.
Minäkin sain eilen jo hyvissä ajoin levyn ja laitoin sen koneelle ja mp3:lle, mutta pakkomielteisenä noudattamaan oikeaa julkaisuajankohtaa valvoin yöhön asti hahaa
Omat lempilevyni ovat varmaan Century Child, Imaginaerum ja Dark Passion Play, vaikea valita parhaita. Kaikilla levyillä on uskomattomia helmiä.
Minulla valui kyyneleet monessakin kohtaa levyä mutta tuo viimein Lanternlight murskasi kaikki padot silmistä. Se vei iättömyyteen…
Minä just tajusin ettei perjantai päivissä ole ollut muutamaan viikkoon ” perjantai fiilistä” se on kadonnut. Perjantaista on tullut päivä muiden joukossa.
Tämän tilalle on tullut maanantai fiilis. Siitä on tullut uusi suosikki viikonpäivistä.
Pitkään tuntui perjantait jotenkin kivoimmilta raitistuttuanikin. Nyt kun olen ollut raittiina niin se tuntu on kadonnut yks kaks.
Viikonloput tuntuu niin hiljaisilta. Kadut on hiljaisia ja sunnuntaisin ei kulje edes bussit. Maanantaisin elämä palaa katukuvaan ja on vilinää ja vilskettä
Minäkin odotin vielä jokunen viikko sitten aina sitä perjantaita kun silloin annoin itselleni luvan juoda niin paljon kuin sielu sietää.
Nyt perjantailla ei ole enään niinkään väliä kun ei juo. Sama fiilis kuin muinakin päivinä.
Olen kylläkin ottanut perjantain karkkipäiväksi
Että on jotain mitä odottaa viikolta☺️
Uusi sohva saapui illalla seiskan jälkeen. Nuorin kissoista ei suostunut nukkumaan siinä, varmaan kun haisee vielä niin uudelta. Muut lemmikit sen kerkesi jo käydä katsastamassa ja vanhin kissoista näytti siinä nukkuvan kun heräsin klo 3.30.
Valittiin tarkoituksella semmoinen sohva jossa ei voi löhötä. Vähentää ehkä makaamista päivisin. Sänky on sitten pötköttelyä varten
Pimeiksi on aamut muuttuneet ihan huomaamatta. Kivaa vaihtelua kävellä vaihteeksi pimeässä. Kuun ympärillä oli suuri halo. Oli ihan hiljaista kaduilla. Yksi eläkeläis naapuri läksi jonnekkin autollaan. Voi olla että saattoi lähteä sairaalaan hakemaan vaimoaan kun yleensä on vasta kahdeksan jälkeen hakemassa lehteään. Oli eka kerta kun näin sen niin aikaiseen ulkona.
Ohitin yhden rivitalon kävellessäni. Erään elämänkoululaisen keittiössä paloi työtason valot. Välittömästi tuli mieleen omat aamut menneisyydestä kun söin pitsan jämiä aikaisin aamulla tullessani ravintolasta kotiin. Muistin sen hämyisen tunnelman ja väsyneen fiiliksen.
Muistin myös ne aamut kun olin kaverin luona ja hän makasi keittiönpöydän äärellä sammuneena ja aurinko oli nousemassa. Noina aamuna tunsin itseni äärettömän yksinäiseksi ja surulliseksi. ” tätäkö minun elämä on?” Se oli ajatukseni ja monesti tunsin kateutta raittiita ihmisiä kohtaan.
Nyt kuitenkin olin aamukävelyllä ja tunsin jälleen iloa että tämäkin lauantai aamu käynnistyi ilman krapulaa. On hyvä olla ja tunnen tyytyväisyyttä.
Kiitos kertomuksistasi. Monia asioita saat ajattelemaan, kun niitä lukee.
On se kyllä uskomatonta tämmöisenä päivänä miettiä, kuinka kapeaksi sitä oma elämä voisi muuttua ihan muutamassa kuukaudessa.
Kiva katsoa myös kuvia.
T. Puuhapete
Oi miten upea sohva, kauniin värinen.
Kyllä varmasti piristää mieltä kun rahat voi käyttää johonkin järkevään juomisen sijaan.
Hauska tuo kuva missä kotieläimet tutkivat uutta sohvaa😁
Itse mietin juuri eilen tuota samaa fiilistä kun aamun sarastaessa oli niin huono fiilis. Aina illan lopuksi tuli surullinen olo, oli mennyt kauheasti rahaa, tuli syötyä roskaruokaa, olo oli tyhjä kun juomat oli jo juotu ja mielessä jo aamulla alkava kauhea krapula.
Illalla oli vielä hauskaa kun juomia riitti mutta kun juomat loppui niin alkoi harmittamaan että miksi piti taas juoda.
Nykyisin olen kiitollinen jokaisesta aamusta kun voi herätä levänneenä enkä enää tunne kauheaa katumusta illan riennoista.