No kas! Tehän alatte kohta lähentyä ketjun oikeaa aihetta.
Tuo lainkohta luo mielikuvan ettei vieläkään raiskausta luokitella itsessään väkivallaksi. Raiskaus on itsessään väkivaltaa; väkisin otettua valtaa toiseen ihmiseen.
Olisi hassua kysyä käytettiinkö turpiinvedon yhteydessä väkivaltaa.
Se voi kertoa myös siitä että perätön syytös voi olla sen kohteelle yhtä haavoittava teko kuin raiskaus on raiskauksen uhrille. Perätön syytös pitäisi luokitella myöskin seksuaaliseksi väkivallaksi varsinkin silloin kun se on tehty tahallisesti. Esim. jos ulkopuolinen menee tekemään vanhemmasta insestisyytöksen perättömästi ja vaikka syytös osoittautuisi myöhemmin vääräksi, se voi muuttaa lopullisesti lapsen ja aidosti lastaan rakastavan vanhemman suhteen dynamiikan. Väärä syytös on seksuaalista väkivaltaa kaikkia asiaan liittyviä kohtaan. Joten ei se aiheena ole sen vähäpätöisempi kuin hyväksikäyttö ja raiskaus.
Keskustelu seksuaalisesta väkivallata ja perättömistä syytöksistä olisi syytä pitää kahtena erillisenä keskusteluna.
Juuri siksi koska kumpikin aihe vähättelee toista jos niistä puhutaan samassa keskustelussa. Se vesittää yleensä järjellisen keskustelun kummastakin aiheesta.
Enimmäkseen olen samoilla linjoilla kanssasi, mutta mielestäni olisi ongelmallista luokitella vaikkapa tällainen esimerkki seksuaalirikokseksi - millä en tarkoita etteikö sen tulisi olla hyvinkin tuomittavaa toimintaa!! - koska mitä seksuaalista liittyy perättömiä syytöksiä esittävän motiiveihin? Jenkkilässä on ollut tapauksia (no mitäpä siellä ei olisi ollut), joissa keskenään esim. bikinikuvia lähetelleet teinit ovat saaneet syytteitä lapsipornon hallussapidosta. Teknisesti ottaenhan asia on niin: kännykässä on kuva vähäpukeisesta teinistä; vaan maalaisjärki sanoo että teinien motivaatio ei ole ollut jakaa runkkumatskua viattomien kustannuksella vaan ihan kommunikaatio.
Toki perättömän syyttelijän motiivi on vahingoittaa, ja sikäli rinnastusta ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti. Seksuaalirikoksesta ei kuitenkaan voi puhua, koska motiivina ei ole seksuaalinen mielihyvä toisen kustannuksella.
Kunnianloukkauksen piiriinhän tuollaiset tällä hetkellä kuuluvat, ja niissä rangaistukset ovat ihan tuntuvia.
Ja huom: en vähättele perättömien syytösten traumaattisuutta. Ja jos joku omaa parempaa tietoa seksuaalirikosten tuomittavuuden perusteista omassa oikeusjärjestelmässämme niin otan mielenkiinnolla vastaan.
Seksuaalista väkivaltaa ei määritellä tekijän motiivien mukaan vaan sen mukaan että väkivalta kohdistuu uhrin seksuaalisuuteen. Väärä syytös kohdistuu syytetyn seksuaalisuuteen ja voi tuhota sitä aivan samoin kuin raiskaus voi tuhota raiskauksen uhrin seksuaalisuutta.
Seksuaalisen väkivallan tekijän motiivit ovat usein jotain muuta kuin seksuaalisen mielihyvän hakemista. Ne liittyvät häpäisemisen, kontrollin, nöyryyttämisen, uhrin oman tahdon tuhoamisen tarpeisiin enemmän kuin seksuaalisen mielihyvän hakemiseen.
Jos nainen umpikännissä umpikännisen miehen kanssa petipuuhissa sammuu kesken homman ja mies jatkaa loppuun, niin ei todellakaan ole kysymyksessä raiskaus. Asia on toinen mikäli mies on selvin päin ja siitä huolimatta jatkaa homman loppuun.
Tätä lausetta en ymmärrä ollenkaan. Miten miehen voi raiskata, mikäli se ei halua niin ei sillä seisokkaan!!! Ja tää jälkimmäinen lause on pelkkä kysymysmerkki? - Mitä se tarkoittaa?
Mä tarkoitan nyt miehen ja naisen välisiä hommia, enkä mitään muita hommeleita.
Joo, Bimin ajattelulla ollaan menossa 1900-luvun alkupuolelle. Naistahan pidettiin silloin neuroottisena, holhottavana vähä-älyisenä hysteerikkona. Briteissä varmaan ollaan vieläkin vähän sitä mieltä.
Musta alkaa tuntua että tämä keskustelu on kuin painisi sian kanssa mudassa. Tovin jälkeen tajuaa ettei sika ymmärrä mitä olisi tarkoitus tehdä mutta nauttii kovasti olostaan.
Meneeköhän nämä lainaukset oikein nyt? Tarvii mennä 1960-luvun Ranskaan, jossa naiselta vaadittiin aviomiehen lupa, jos hän halusi suorittaa ajokortin.
Onhan Suomessakin vielä uskonnollisia yhteisöjä kuten vanhoillislestadiolaiset, joissa naisen asema on heikko. Muistaakseni heidän uskonnollinen johtajansakin puhuu aina “naisväestä”, johon jo sanana itse liittyy arvolataus naisten aseman vähättelystä.
Perättömät syytökset voi pilata kokonaan syytetyn elämän. Helposti nousee keskustelussa esille pelkästään nainen uhrina, mikä johtuu siitä, että kirjoittajat ovat monesti naisia. Pitää mielestäni tuoda esille myös tätä toista puolta, jossa mies otetaan joko kostoksi uhriksi tai kiristys mielessä uhriksi esittämällä vääriä syytöksiä. Onko se sitten feministinen näkökulma, että pelkästään sitä naisten kokemaa vääryyttä tuodaan vahvasti esille.
Perättömän syytöksen esittäjä on vähintään yhtä paha kuin raiskaaja, jos ei jopa pahempi, koska syytetyn koko loppu elämä voi mennä pilalle.
Sydärikö, kuules nyt, elämä voi raiskauksenkin jälkeen mennä “pilalle”. Ei se niin harmitonta ole. Ajattelepa väkivallan jälkeen kykyä luottaa ihmisiin, luoda seurustelusuhteita jne. Trauma voi tulla flashbackina seksin yhteydessä myöhemminkin päälle… Mitä itse aattelisit, jos kumppanisi alkaisikin ykskaks itkeä kesken seksin tällaisen takia? Seksuaalinen väkivalta vaurioittaa ihmistä henkisesti, vaikka fyysiset vammat olisi parantuneet ajat sitten…
Vai onko tässä taas aiemmin mainitsemani ajatus “ei se käytössä kulu” taustalla? Ongelma on henkinen pitkään… Ihmiselle on väkisin tehty sellaista mitä hän ei ole halunnut, eikä ole päässyt tilanteesta pois… Miten se vaikuttaa käsitykseen miehistä, seksuaalisuudesta jne… Ihminen on häpäisty ja siitä kestää kauan toipua… Insestin uhreillakin voi olla varsin vaikea suhde seksuaalisuuteen, kun tilanteissa iskee päälle vanha kauhu…
Että kyllä nämä on vakavia asioita ja uhrien tuskaa on ikävää mitätöidä. Jos tekijä on tuttu, siinähän tulee tunne, että voiko keneenkään ikinä luottaa, kun on arvioinut näin väärin, luottanut…
Asioista toki toipuu, seksuaalirikostuomiot on vaan naurettavan pieniä ja uhrille jää se osa etsiä apua ja koittaa selvitä asiasta kenties vuosin terapialla.
^
Varmasti niin. Näistä kahta asiaa on hankala tuoda yhtäaikaa esille, kun toinen jää aina huonolle huomiolle. Kumpaakaan ei pidä unohtaa hyvin vakavana asiana.
Ehkä se Fernetin mainitsema jako, että olisi kummallekin asialle oma ketju, voisi olla hyväkin idea, niin tulisi perusteellisesti käsiteltyä asiat. Itse en kyllä jaksa enempää. Väkisin vaan joutuu osallistumaan, kun se nainen uhrina nousee muuten pelkästään esille.
Joo tämä ketju on ihan omaa luokkaansa. Päätin jo useamman kerran, etten edes lue, mutta niin vaan olen täällä taas.
Osallistuminen omalla vastuulla.
Sukupuolen mukaan jaottelu naiset hyviä/uhreja, miehet pahoja/väkivaltaisia on tietenkin väärä. Yhtälailla kummankin sukupuolen edustajista tai yleensä kaikista ihmisistä löytyy hyvyyttä ja pahuutta.
Äidit voi olla joskus aivan sairaita, vaikkapa nyt nämä lapsensurmat, kidutukset ja pakastamiset… Miehet voi olla henkisen ja fyysisen perheväkivallan uhreja jna.
Eikös se Quantamon vankilankin pahimpiin kuulunut kiduttaja ollut nainen ja 8v tytön kidutuksessa/surmassa vissin äitipuoli oli ideanikkarina…
Peace&love on todellisuudessa aika utopistinen ajatus. Sääli sinänsä, eipä täällä olla sopuisasti paratiisissa karitsa leijonan vieressä ja seesteiseti kuten vartiotorni tai herätkää- lehtien kansissa. :mrgreen:
Niin se on Sydäri, mahdoton keskustella tästä aiheesta. Ei se pysy hanskassa ollenkaan. - Naiset tiemmä haluaa olla vähän helpompia holhottavia yksilöitä, se on niin mukavaa ja helppoa, ei tarvitse tekemisistään kantaa vastuuta ollenkaan.
Insesti-kohujen aikaan homma meni niin pitkälle, ettei isät enää uskaltaneet koskea tyttäriinsä ollenkaan. Nyt on menossa tää raiskausbuumi. - Nuorison kanssa kun on ollut tekemisissä, niin on kuullut monenmoisia juttuja. Kapakissa huomionkipeät naikkoset kännipäissään kostaa entisille miesystävilleen kertomalla raiskausväitteitä ja känniset miehet sitten ympäriltä lähtevät pahoinpitelemään kyseistä miekkosta. Tämä on hyvin yleinen ilmiö, siitä olen kuullut juttuja vaikka kuinka monta kertaa. Sit on näitä “uhreja”, jotka ovat lukeneet feministiporukan repertuaareja aiheesta raiskaus. Joo, tuumii nainen, eihän mun tarvitse omaa käytöstäni kännissä miettiä ollenkaan, sehän oli selvä raiskaus, päästään aiheellista morkkista potemasta. Yleensä moinen tapaus tulee laajasti esitettäväksi jollekin toiselle humalatilassa. Näitä “uhrijuttuja” käytetään hyväksi seurustelusuhteissa! - Entäs sitten parittelu alle 16 vuotiaan kanssa. Tyttösillä on taipumus valehdella ikäänsä. Sitten sopivasti kun sattuu, niin voi vetää sitten syytteet nuorelle miehelle. Miesten täytyy nykyään pyytää esittää henkilötodistus, sekä ottaa siitä valokuva tai kopio todisteeksi ennen sukupuoliyhteyttä. Se onkin romanttista hoitaa nämä konttorityöt ennen aktia.
Kyllä nykyisin on vallalla sen päiväinen “kanamenttaliteetti” että apua!
Heti nähtiin miksi nämä kaksi keskustelua olisi järkevää pitää erillään. (Sama juttu monissa muissakin aiheissa. Maahanmuuttopolitiikkakeskustelu olisi järkevä pitää erillisenä maahanmuuttajakeskustelusta. Tai rikollisuuskeskustelussa olisi syytä keskustella erikseen siitä mitä uhri tarvitsee ja mitä rikolliset tarvitsevat. Jne.)
Perättömät syytökset on tarpeellinen keskustelun aihe. Varsinkin koska sex. väkivallan uhrien oikeuksien puolustajien piireissä pyörii ihmisiä joiden näkemyksen mukaan vääriä syytöksiä ei olekaan. Tämä tuntuu olevan jonkinlainen uskonkappale joidenkin maailmankuvassa.
Seksuaalinen väkivalta on tärkeä keskustelun aihe. Varsinkin koska on niin jumalaton määrä ihmisiä jotka vähättelevät kys. ilmiön vakavuutta. Seksuaalinen väkivalta tuomitaan vain paraatipuheissa ja brutaaleimmissa tapauksissa. Mutta tosielämässä seksuaalinen väkivalta halutaan luonnollistaa koska biologia sitä ja naaras tätä ja uros sitä eikä miehen seksuaalisuutta saa demonisoida.
“Seksuaalinen väkivalta” on asiana niin laaja että varmaa on vain se että jossain menee överiksi. Seksuaalisen väkivallan sisällä vain pieni murto- osa on sitä joka määritellään oikeusjärjestelmässä rikolliseksi toiminnaksi.
Siitähän on paljonkin keskusteltu mitä seksuaalinen väkivalta edes on. Määritelläänkö se tekijän seksuaalisen mielihyvän hakemiseen liittyvien motiivien mukaan vaiko sen mukaan että se kohdistuu uhrin seksuaalisuuteen. Jos sotatilanteessa sotilas raiskaa uhrinsa käskystä jollakin esineellä hänen motiivinsa eivät ole seksuaalisen mielihyvän hakeminen itselle. Olisi kuitenkin absurdia jos tätä ei luokiteltaisi seksuaaliseksi väkivallaksi. Entäs tilanne jossa lapsi on joutunut kasvuiässään kliinisten kynegolgisten tutkimusten kohteeksi ja tämän vuoksi traumatisoitunut seksuaalisella alueella, voisiko tätä kliinistä tutkimusta pitää seksuaalisena väkivaltana? Tällaisiakin kysymyksiä on esitetty. Tiedetään että tällaiset tutkimukset voivat olla pahimmillaan hyvinkin traumaattisia ja vaikuttaa nimenomaan seksuaaliseen kehitykseen.
Seksuaalinen väkivalta- keskustelun voisi hyvällä syyllä laajentaa koskemaan INTIMITEETTIÄ yleisestikin. Että mikä merkitys intimiteetillä ja sen suojaamisella on ihmiselle. Ja miten ei- seksuaalinen kajoaminen intimiteettiin voi vaikuttaa seksuaaliseen kehitykseenkin.
Työkaveri sanoo minulle toistuvasti, että minä olen söpö. En kärsi siitä, koska minäkin tykkään kyseisestä työkaverista. Sen sijaan jos joku toinen, vaikkapa ihminen jota en pidä yhtään viehättävänä, hokisi jatkuvasti minulle söpöyttäni, se voisi tuntua ajan mittaan jopa ahdistavalta. Tai, on tuntunutkin joskus.
Rikotaanko intimiteettiäni molemmissa tapauksissa? Tavallaan, kenties.
Onko sanallisella tasolla pysyvä seksuaalinen häirintä henkistä seksuaalista väkivaltaa? Entä solvaaminen seksuaalisviritteisillä haukkumasanoilla?
Tätä täytyy muuten sietää joissakin ammateissa, tai jos ei sietää, niin ainakaan sille ei saa olla turhan herkkä.
“Pitäs saada iltalääkkeet, mutta tuolla ne huorat vaan istuu Facebookissa”, loihe lausumaan joku katkaisuhoidon asiakas joskus jossain, kansliassa istuvaan henkilökuntaan viitaten.
No, tuollaiset kielikukkaset ovat vielä melko harmittomia verrattuna konkreettiseen väkivaltaan, mutta eivät silti hyväksyttäviä.
Joku sanoikin jo aivan oikein, että seksuaalinen väkivalta ei ole vain miesten naisiin kohdistamaa. Tunnen muutamankin miehen, jotka ovat joutuneet seksuaalisen väkivallan kohteeksi lapsena. Se on jättänyt kauheat traumat, ja ajanut mm. vakaviin psyyken häiriöihin ja päihdeongelmiin aikuisena.
Perättömät kantelut ja ilmiannot puolestaan ovat inhottava, ja inhottavan olemassaoleva ilmiö. Pedofilia-syytös ja raiskaus-syytös on niin järeitä aseita, että niiden avulla voi helposti pilata jonkun elämän.
On hyvä että ilmiön tiedostetaan olevan olemassa, ja rikoksista syyttäessä tulee aina tutkia ennen hutkimista. Oikeusvaltiossa syytetty on syytön, kunnes syylliseksi todistetaan.
Ahdistelun ja häirinnän idea on se että se on ei toivottua yksipuolista käytöstä. Jos se ei häiritse eikä ahdista sen kohdetta se ei tietenkään ole silloin häirintää tai ahdistelua. Lapsilta ja alaikäisiltä sen sijaan ei voi edes vaatia että heidän pitäisi osata ilmaista selvästi häirinnän olevan ahdistavaa. Aikuisten lapsiin kohdistama seksuaalinen kiusaaminen voi aiheuttaa lapsissa kikattelua ja hihittelyä ym. Sen voi tyhmä aikuinen halutessaan tulkita hyväksymisen merkiksi. Aikuisen pitää ymmärtää ettei lapselta voi vaatia ikää ja kehitystasoa kypsempää reagointia.
Intimiteettiä pitäisin vähän enemmän yksityisyyteen menevänä asiana kuin vain jonkun naaman näytön kommentointia. Mutta häirintää sekin on silloin kun se häiritsee sen kohdetta.
On. Ja täytyy vielä täsmentää että kun minä puhun seksuaalisesta väkivallasta en tarkoita vain sitä mikä on rikosoikeudellisesti määritelty rikokseksi. Jo ihan tapakulttuureihin liittyy sellaista käytöstä jonka voi ihan kevyesti määritellä seksuaaliseksi väkivallaksi. Hyvä esimerkki on vaikkapa heliseen kielenkäyttö ja tapa puhua niistä ihmisenpoikasista joista hän on huolissaan.
Olen saanut käsityksen että varsinkin lapsiin kohdistuvien sex. rikosten väärien ilmiantojen takana on usein myös aito huoli. Väärinkäsityksiäkin sattuu ja koska asiasta puhutaan paljon ilmoituksia tehdään myös varmuuden vuoksi. Mutta silloin jos esim. huoltajuuskiistoissa joku tekee tahallaan väärän ilmiannon esim. kostoksi se täyttää ihan kevyesti seksuaalisen väkivallan kriteerit. Väärän ilmiannon tekijä tekee seksuaalista väkivaltaa sekä syytettyä että oletettua uhria kohtaan. Jos oletettu uhri vielä joutuu gynekologisiin tutkimuksiin en kyllä ymmärrä miten tämä ei täyttäisi sex. väkivallan kriteereitä.
Aivan aikuisen oikeasti en ymmärrä mitä tässä halutaan sanoa? Vaatii suomennoksen. Mitä on lapsen seksuaalinen kiusaaminen?
Mikäli lapsi kokee gynegologisen tutkimuksen traumaattiseksi kokemukseksi, on silloin vika yksin omaa vain ja ainoastaan aikuisissa ja kuinka siinä kuinka asiaa käsitellään!
Onhan sellaisia hipsuja kuten minä, joka en voi sietää minkäänlaisia hoitokosketuksia. Ne on vituttaneet aina! Hierojalla yms paikoissa kyllä tykkään käydä, mut nää muut kuviot vituttaa, varsinkin gynegoligin tutkimukset, vaikka sen pitäis olla aewan luannollinen hommeli.
Noo, mää olin nuoremmalla iällä sellanen vähän häveliäs joissain jutuissa. Mut pillupuolen ja persepuolen assiit on aivan normaaleja juttuja nykyisin. - Mut tiätty häveliäisyys on kaikonnut kun on noita kersakolleja ollut pihapiirissä. Onneksi heillä ei ole ilmennyt moista häveliäisyyttä!
Lastensuojeluilmoituksen voi toki tehdä pelkän huolen perusteella, ja se jopa pitää tehdä varmuuden vuoksi jos herää huoli lapsen turvallisuudesta. Lastensuojeluilmoitus ei ole kuitenkaan minkään rikoksen ilmianto, ja lastensuojeluviranomaisten tehtävä on sitten selvittää tilanne.
Tietysti jos on syytä pelätä lapsen joutuvan suoranaisen väkivallan kohteeksi, ilmoitus tulee tehdä suoraan poliisille.
Lastensuojeluilmoituksen saa tehdä yksityishenkilökin, ammattihenkilöllä puolestaan on jopa velvollisuus tehdä se (esim. päihdehuollossa).
Huomaan, että gynekologinen tutkimus mainittu toistuvasti. Liittyykö siihen joku… juttu?
Tuleepa sieltä suunnalta taas asiallista kommentointia.
Tämähän…
… on oikein hyvä esimerkki toisen ihmisen intimiteettiin kohdistuvasta verbaalisesta väkivallasta. Yksi ahdistelun muoto sekin. Ällöttävää. Kiitos tästä esimerkistä.
Henkilökohtaisuuksien sijasta jakaisin mieluiten ajatuksia itse aiheesta.
^ Eli siihenkö ei liity mitään juttua? No se on ihan ok. Minusta gynekolokinen tutkimus olisi ollut aivan korrekti keskustelunaihe, jos se herättää tunteita.
Anonyymillä nettifoorumilla ei muuten ole mahdollista loukata ihmisen intimiteettiä, koska kirjoittajien henkilöllisyys ja identiteetti ei ole millään lailla tiedossa. Jos ihmisestä ei edes tiedä mitään intiimiä, hänen intimiteettiään ei voi loukata.
Intimiteetin loukkaaminen olisi jotain tyyliin yksityiselämää koskevan tiedon jakamista ilman ao:n lupaa, loukkaavan informaation levittämistä jostakin tunnistettavissa olevasta henkilöstä tai kuvamateriaalin väärinkäyttöä jostakin henkilöstä.
Esimerkkejä tästä esiintyy sosiaalisessa mediassa, jossa esiinnytään oikeilla nimillä ja/tai omilla valokuvilla.
Teinit ovat saattaneet esim. kiusata toisiaan luomalla feikki-profiileja toisistaan johonkin irc-galleriaan, tai muuta vastaavaa.
Meillä anonyymillä nettifoorumilla on suojanamme kasvottomuus, nimettömyys, anonyymiys. Siinä mielessä voimme keskustella asioistamme varsin vapautuneesti. Emme voi juurikaan loukata toistemme intimiteettiä, jos emme tiedä toisistamme muuta kuin sen, mitä kukin on itsestään kaikelle kansalle julkisesti täällä kirjoittanut.
Emmekä siitäkään voi tietää, onko kaikki totta. Voimme vain lähteä siitä, että ihmisten kirjoitukset lähtökohtaisesti ovat todeksi tarkoitettuja, ellei muuta mainita.
Ja jos haluaa jakaa ajatuksia itse aiheesta, niitä kannattaa jakaa.
Olennaisimmat asiat taas poimittu aihepiiristä. Hyvä. Ja termitkin hallussa. Loistavaa.
Mutta joo. Alkuperäinen asia ansaitsee näkyvyyttä. Tulipahan mainostettua hyvää asiaa. Mikäli siitä tulee vielä jotakin huomion arvoista sanottavaa jatkan. Muussa tapauksessa lopetan Juicea mukaillen
e e e e en ko ko kommentoi. Jäi päähän soimaan toi. Oi voi.
Päätin jo useamman kerran, etten edes lue, mutta niin vaan olen täällä taas.
Sääli sinänsä, eipä täällä olla sopuisasti paratiisissa karitsa leijonan vieressä ja seesteiseti kuten vartiotorni tai herätkää- lehtien kansissa. :mrgreen:
En kärsi siitä, koska minäkin tykkään kyseisestä työkaverista. Sen sijaan jos joku toinen, vaikkapa ihminen jota en pidä yhtään viehättävänä, hokisi jatkuvasti minulle söpöyttäni, se voisi tuntua ajan mittaan jopa ahdistavalta. Tai, on tuntunutkin joskus.
Liittyykö siihen joku… juttu?