Tämän mäkin tahtoisin todella tietää.
Mä käsitän piinaajan henkilönä, joka vainoaa uhriaan puhelimen ja/tai tietokoneen välityksellä, kyttää joka kulman takana, seurailee, tulee kotioven taakse mölyämään ja uhkailemaan jne. Mä olen joskus joutunut tuollaisen pirun stalkkerin uhriksi, ja usko pois, en olisi huolinut kyseiseltä tyypiltä lanttiakaan tai edes yhtä kaljaa, vaikka olisin ollut kuolemassa nälkään tai krapulaan ja kaikki laskut olisivat olleet maksamatta. Sen sijaan juoksin karkuun ja lujaa. Sinä sen sijaan tarkoituksella hakeudut tämän “piinaajasi” luokse 
. Sinä itse taidatkin olla se, joka käyttää yksinäistä, epätoivoista ja läheisyydenkaipuista reppanaa hyväkseen. Ehkä kyseisen miehen keinot “auttaa” ovat hieman kyseenalaisia, mutta mitäpä muutakaan hän tuossa tilanteessa osaa tehdä, kuin toimittaa alkoholia alkoholistille, jos se on ainoa keino, millä hän saa sinut pysymään edes jonkinlaisessa kontaktissa itsensä kanssa. Sillä miehelläkin on tunteet, ainakin uskoisin näin. Et sinä ole ainoa, jolla on ongelmia, vaikka tämän miehen ongelmat eivät liittyisikään päihteisiin, vaan ennemminkin siihen epätoivoiseen yksinäisyyteen.
Niin, kaikkihan on aina vain muiden vika. Se siideritölkkikin vain ilmestyy yhtäkkiä jostakin, sitoo sinut pakkopaitaan, hakee ratin ja kaataa itsensä väkisin kurkustasi alas. Lastensuojelukin “piinaa” sinua vain ihan piinaamisen ilosta.Katkolla on ällöttäviä ukkoja, jotka ahdistavat niin helvetisti, ettei sitä kestä selvinpäin. Kyllä mä päihdeongelmaisena(enkä suinkaan toipuneena sellaisena) tiedän varsin hyvin, miten helppoa se välillä on syyttää ja syyllistää kaikkia muita ja paskoja olosuhteita siitä, että asiat ovat huonosti, ja itse voi olla vain täysin viaton uhri, mutta kyllä se järki sentään munkin päähäni palailee aika ajoin ja tiedän, että ihan itse mä olen suurimman osan asioistani sössinyt.
Sä kaipailit ymmärrystä. No, voin kertoa, että mä ymmärrän sua. Mä todellakin ymmärrän sen, kuinka helvetin vaikeaa on lopettaa kaikesta paskasta huolimatta, jos päihteistä saa vielä edes jotakin helpotusta, vaikkei sitten muuta, kuin vieroitusoireiden loitolla pitoa, eikä todellisuutta uskalla kohdata. Mun ymmärrykseni tai kenenkään muunkaan ymmärrys ei kuitenkaan kanna pitkälle, jos sulla todella on halu lopettaa ryyppääminen, raitistua ja saada asiasi kuntoon. Siihen tarvitaan aika paljon muutakin, kuin pään silittelyä ja ymmärtäväistä lässytystä. Täällä on tarjottu sulle vaikka mitä vaihtoehtoja. Jos et tosissasi halua lopettaa juopotteluasi, niin älä sitten lopeta. Kyllä sitä jatkaakin saa, ainakin minun puolestani, mutta älä myöskään odota, että Päihdelinkissä keskustelu ja valittaminen pelkästään korjaisi viturallaan olevia asioitasi mihinkään suuntaan.
No, tilanteet muuttuvat joskus ihan tunneittain. Tuli yksi juttu mieleen, josta oli itselleni ääritilanteissa apua. Aivan sama, kuulutko aktiivisesti seurakuntaan tai et, voisit riskeerata yhden puhelinsoiton lähimmälle pastorille. Nämä ovat perillä vaikeista elämäntilanteista ja auttavat kyllä.Tuntevat alueensa auttajaverkon rakenteen. Näillä on myös paljon epävirallisia kontakteja joita et löydä puhelinluettelosta. Eikä sinun tarvitse välttämättä nostaa päihdeasiaa etualalle jos et halua.Kokeile!
Mulla on niitten kuvioista aika paljon kokemusta, ja vaikka olenkin vetäytynyt aktiivisesta toiminnasta toistaiseksi, olen siellä kuitenkin koko ajan “läsnä”. Ihan jo siitäkin syystä,että srk:n toimipiste on kävelymatkan päässä.
