Eteenpäin selvänä

.

Heippa Kenia!

Eipä siihen korkin kiinni laittamiseen kunnon alkoholistilla pelkkä selkäranka aina riitäkään, vaikka miten julmetun teräksinen selkäranka olisi.
Jos sulla on nyt putki päällä etkä saa sitä itse poikki, niin eipä siinä muu auta kuin hakeutua sinne katkolle uudestaan, hieman erilaisella asenteella.

Kaikissa katkaisuhoitopaikoissa ei tietenkään ole paljon virikkeellistä toimintaa johtuen asiakkaiden huonosta kunnostakin, mutta oisi hyvä jos jotain olisi. Esim. jotain ryhmiä tai jonkinlaista rakennetta päivissä, ettei se ihan olisi pelkkää tupakan polttelua ja kuivahuikkaamista se olo siellä.
Olon hieman parannuttua voit itse keksiä toimintaa katkolla; esim. keskustella päihteettömyyteen pyrkivien muiden asiakkaiden kanssa tai henkilökunnan kanssa, tai lueskella jotain aiheeseen liittyvää.

Mutta katko on kuitenkin ensi sijassa vain lyhyt ensiapu päihdekierteen katkaisuun, jonka jälkeen useimmat tarvitsee muuta tukea: joko pidempää laitoshoitoa tai vähintään suunnitelmallista vertaistukiryhmiin hakeutumista.

Mä oon itse käynyt katkolla aikoinaan kaksi kertaa, vieläpä melko lyhyen ajan sisällä. Ekan jälkeen pysyin selvinpäin kolme viikkoa, tokan kerran jälkeen vain kaksi. So it goes.

Tervetuloa Kenia!

Tule tänne lukemaan ja keskustelemaan. Päivä vain ja hetki kerrallansa.

Ota askeleita monta
ja tarkkaan ne astu.
Ei elämän kengät
niin helposti kastu.
Tuuleen juokse ja
myrskyyn lujaa
käy surujen kaunista
kipeää kujaa.

  • Eila Sarin

.

Olen lisäksi saattanut itseni kummalliseen ihmissuhteseen:vanhempi mies,mielettömästi rahaa…olen tällä hetkellä täysin riippuvainen hänestä kun tyrin raha-asiani.Se on ihastunut minuun ja kuvittelee saavansa minusta emännän.

Se varmistelee rahalla että palaan aina hänen luokseen,väittää että turvallisinta olisi kun olisin siellä…mutta kun en voi…alkaa ahdistamaan.Ja haluan omaa rauhaa.Parasta olisi jos joku naispuolinen ystävä olisi kokoajan läsnä.Nyt kun on vaikeeta tai katastrofaalista.Siten ettei tuntisi itteensä kahlituksi.

Kiva katsoa peiliin, lausua oma nimensä ja kysyä peilikuvaltaan:olenko tuo turvonnut juoppo oikeasti minä?Missä on se vielä 2 kk sitten näkynyt 50-kiloinen asiansa hoitava työssäkäyvä oma minä!

Niin, oli ne muna ja kana ihan miten päin tahansa eli johtui juominen psyykkisistä ongelmista tai psyykkiset ongelmat juomisesta, niiin eikös se dokaaminen nyt olisi kuitenkin parasta pyrkiä lopettamaan toistaiseksi?

Ihmissuhteita ja parisuhdettakin kannattaa ajatella ja setviä sitten ihan selvällä päällä mieluummin, eiks niin? Voihan tietysti olla, että miesystäväsi haluaisi pitääkin sinut pienessä pöhnässä koko ajan jos se on keino pitää sinut riippuvaisena hänestäkin. Mutta sen huomaat sitten jos/kun selviät ja alat seistä omilla jaloillasi.

Psykiatrisia diagnoosejakaan ei mielellään tehdä, ennenkuin päihteiden vaikutus on suljettu pois.

Mutta it’s up to you, ja itsesi sinun on kysyttävä itseltäsi haluatko todella selvitä ja haluatko sen asiat hoitavan ja pärjäävän itsesi takaisin.

Kenia,

apua löytyy varmasti myös tyrittyihin raha-asioihin. En tiedä tilannettasi, muuta kenties ehkä täältä: takuu-saatio.fi/hae_apua/ tai oman kuntasi talous- ja velkaneuvojalta. Raha on erittäin huono syy olla kenenkään kanssa, mutta sen tiedostat itsekin. Ei kai tämä mies vielä mahdollista ja kannusta sinua juomiseen? En yleensä sano juuta ja jaata, kun ihmiset miettivät eroaikeita, mutta nyt kyllä kannustaisin mitä pikimiten irrottautumaan tästä suhteesta. Mitä pidempään olet siinä, niin sen vaikeampaa lähteminen on ja syvemmälle suohon vajoat. Toinen ihminen voi halutessaan manipuloida sinua ja vedellä naruista kuin sätkynukkea. Olet arvokas ihminen ja oikeutettu parempaan, riippumatta rahatilanteesta, juomatavoistasi tai mielen ongelmista. Jos sinulle suinkaan tulee mieleen joku tuttu ihminen, jolle voisit tilanteestasi kertoa, ota häntä hiasta kiinni ja kerro, saatat yllättyä ja helpottua. Tai mene juttelemaan ulkopuoliselle. Mutta älä jää yksin.

Tsemppiä!

Musta tuntuu et kuulun siihen kymmeneen prosenttiin joka ei selviä…toisaalta,aina olen selvinnyt.Minähän kuulun juuri meihin,jotka osaavat olla fiksuja,näyttää kilttiä naamaa ja pitää kulisseja.Kuitenkin…eiköhän ainakin naapurit ole huomanneet sen kassi-alma puolen.Meikä vetää tyhjiä pulloja vieden raitilla farkut väärinpäin jalassa ja koittaa näyttää huolettomalta!

Mä tiedän jellinekin käyrät ja kaikki,olen itse tehnyt opparinkin aiheeseen liittyen :frowning:

Ja tuo mies ei ole mun mun miesystävä,vaikka se haluaisi.Kamala,hirveä ukko,siis ulkoiselta olemukseltaan.Mutta sillä on asiat kunnossa.Paitsi ettei sillä naamalla saa naista!Minä olen otollinen kohde hädässäni.

Kannustaa se juomiseen ,ostaa sitä mulle…tietää etten selvinpäin olisi hetkeäkään sen seurassa.

Niin ja on mulla tosiystäviä,ne vain asuvat kaukana.Kännyssä päivittäin puhutaan.Osa on täysin juomattomia,osa juovat hillitysti,joku yhtä pahassa tilassa kuin minä.Sekin on jännä,kun mä ilmeisesti toimin varoittavana esimerkkinä ystävilleni…kauhistelevat että hyvänen aika,nyt he lopettaa ettei mee tuohon jamaan kuin sinä.

Parisuhteesta ja selittelyn makua…olin toipumassa viimekesästä,masennuin kun aloin ajattelemaan mokia ja kaikkea,siihen saumaan eräs kunnon mies, aivan ihana otti yhteyttä ja pyysi luokseen toiselle puolen suomea.Minä että…en voi,en ole hyvää seuraa.Sitä pähkäsin ja pähkäsin…et ois tehny hyvää käydä tuulettumassa pois kotoa.

Sen sijaan pakkasin lapseni,ostamaan talvivaatetta,jäätelölle paitsi minä otin irish coffeen ja siitä tämä lähti tällä kertaa kaksi kuukautta sitten.Kukaan ei pysy mun menossa mukana, mulla on todella nopeat jalat.Saatan olla aamulla kotona,iltapäivällä 200 km päässä ja illalla jossain muualla.

Valitin terapeutille asiasta,nin se sanoi että nyt alotetaan semmonen lääkitys joka pysäyttää touhun.En tiiä uskallanko alottaa.Oon kiristelly kakssuuntasen diagnoosia mutta sitä ei oo herunu.Laitettuani muutaman aivan muista maailmoista olevan viestin terapeutilleni,diagnoosi tais hellitä.

Hei Kenia!

Alkoholismi on sillä tavalla paradoksaali sairaus, että syyt ja seuraukset saattavat olla täydessä vyyhdissä keskenenään. Jos niitä haluaa selvittää, ensimmäinen tehtävä on pidättäytyä alkoholin käyttämisestä.
Ammattitaitoinen terapeutti on luonnollisesti hyvä tuki ja ohjaa tutkistelua oikeaan suuntaan, esim lapsuuteen ja nuoruuteen. Juomisen pakkomielteen voi laukaista mikä tahansa kimmoke, ja siksi katkon jälkeen on kaikki syy kehittää toimivat tavat, joilla pystyy selvänä torjumaan hetkelliset mieliteot tai “järjen katoamisen” sekä toivottomuuden tunteet.
Raitistuneiden alkoholistien vertaistuki, AA, on auttaa minua ja tuhansia muita pysymään päivän kerrallaan raittiina tänäänkin. Kukaan ei voi kieltää sitä Sinultakaan.

.

Kenia, mä niin tunnen sun tuskan. Kunpa voisi olla jokin kauppa, josta voisi vain käydä ostamassa voimia ja rohkeutta. Sellainen olisi varmasti toimiva bisnes!

Nyt minä olen samaa mieltä, kuin muutkin täällä. Sinun on mentävä katkaisuun ja sieltä suoraan a-klinikalle sekä lääkärille. Kuullostat todella epätoivoiselta ja tarvitset oikeasti apua. Sinun on nyt nöyrryttävä ottamaan sitä vastaan.

Maailmassa on liian paljon ihmisiä, jotka pilaavat elämänsä alkoholilla tai huumeilla. Heidän perusongelmansa on ymmärtämättömyys tästä: Siitä on mahdollista päästä ulos. Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Omia mörköjänsä on kohdattava ja taisteltava niitä vastaan. Ei siihen välttämättä pysty ominpäin. Mutta siihen pystyy!

Voimia! Sisua! Näytä nyt alkoholille närhen munat!

Onko tämä sitten todellakin selittelyä, etten voi mennä katkaisuun takasin koska en kestä olla siellä?Ja se ei johdu viinanhimosta vaan siitä että siellä on koko ajan hirmu revohka päällä,kaiuttimet huutaa,toiset asiakkaat huutaa,henkilökunta ei tiedä missä mennään,eivät muista nimiä, sotkevat asiakkaat keskenään, loputtomasti melua ja meuhkaa!Ainoa et siellä saisi nukkua sen diapam-kyllästyksen avulla ja katsoisivat etten mene deliriumiin.

Haluisin rauhaan jonnekkin lappiin, jossa olisi seurana yksi järkevä ihminen,sellainen joka ei vaadi mitään.Mun todellakin pitää tässä samalla hoitaa muiden tuskia ja niin teen koska en voi olla kuuntelematta ja auttamatta.

En osaa päättää yksinkertaisimmistakaan asioista:jäänkö sairaslomalle-no mistä sitten rahaa?Eipä sitä tule muutenkaan kun en ole ilmoittautunut t-toimistoon ja ansiosidonnainen on poikki.Tässä kunnossa en jaksa mennä jonottamaan mihinkään,mutta kun en saa nukuttuakaan.En jaksa elää,mutten halua kuolla.

Moneksi minusta on,mutta sieluani en myy.Suunnittelen että jos jaksaisin esittää edes viikon piinajalle että alan hänen kanssa seurustelemaan, olisi rahahuolet poispyyhkäisty.Mutta en voi päästää sitä edes lähelleni…se on koittanut silittää tukkaa ja hieroa hartioita,käyn heti tärisemään kuin haavanlehti ja sätkimään.

Sitten vedän kovaa kyytiä jonkun näistä kolmekymppisistä rakastajista luo naiskentelemaan :blush: Ei naurata,huvita,eikä tod jaksa.Mistä mä saan sen sisun että meen katkolle,edes nukkumaan…mitäs sitten,kotona odottaa tyhjä koti ilman ruokaa ja mitään…helpommin kai tuon tekis jos jaksais vielä vetää sen esityksen läpi,mutta en,en meinaa jaksaa.

Piinaajalla on vielä sellainen tapa,että se säännöstelee rahaa niin,että varmasti tulen seuraavanakin päivänä sen luo.Se ei siis anna mulle esim.500 e käteen,koska tietää että sillä summalla olisin jo taksilla huitsin nevadassa.Se antaa sen 20 e ja kassin siideriä ja ruokaa.Miten voi olla joutunut tällaiseen alennustilaan!

No ei tähän voi oikein sanoa mitään muuta kuin:

Miten luulet asioiden muuttuvan viihteilyn suhteen, jos niiden annat jatkua tällaisenaan. Paranevatko ne? Onko suunta hyvä? -Jos vastaat: Kyllä, niin sitten jatkat valitsemallasi tiellä. Jos vastaat ei: Sit tarttis tehdä jotain, koska nyt asiat ovat vielä omissa käsissäsi. Tuostakin pääsee vielä PALJON alaspäin. Muotoillaan nyt vaikka näin, että 2 tuntemaani henkilöä on parasta aikaa sairaalassa, toisen ennuste ei ole hyvä, toisella ehkä jo vähän paranemaan päin. Toisella lopetti maksa akuutisti kuormituksessa toimimisen ja alkoi sydän prakata, toisella meni haima ja todella pahasti. Hekin luulivat saavuttaneensa pohjan, mutta siitä mentiin läpi vielä ja kovaa…

Niin kauan kun valinnat ovat omissa käsissä ja omin jaloin käveltävissä niitä ratkomaan, sekin on monesti iso plussa. Kauaa ei sekään tilanne jatku…ei kenelläkään, silloin kun tarpeeksi homma repeää.

.

Sinä et tarvitse sitä 20 euroa ja ruoka- ja siiderikassia niin paljon, että sen takia kannattaa heittää itsekunnioitus menemään. Älä sinnittele ja kärvistele ihmisen kanssa, jota et voi sietää ja joka tekee sinulle pahaa, vaan koita kerätä viimeisetkin voimat ja hae apua. Jos sinulla on edes pari euroa taskun pohjalla, niin sillä saat jotain syömistä kaupasta. Syö ja mene nukkumaan ja kerää voimia. Alkoholi pistää päähän mitä kurjimpia ajatuksia, kaikki näyttää nyt synkältä. Kerää rohkeutta heittää viinan piru mäkeen. Sinä voit nousta sieltä ja sinullekin paistaa vielä aurinko. Ihan varmasti.

Todella pysäyttävä tarina, eikä vaikuta siltä, että se tähän jäisi. Stadu78X tuossa hyvin sanoikin, että alaspäin on vielä matkaa, jos sinne haluat mennä. Hyväksikäytettävänä ei tietystikään pidä jatkaa, vaan kannattaa niillä omilla jaloilla mennä sinne, mistä se oikea apu löytyy. Pullosta löytyy hätäapu ja helpotus siihen hetkeen, mutta helpotuksen jatkuva tarve vaan pysyy…
Ihmisen ajatukset ja arvomaailma ei ole sama juomiskierteessä, kuin se on raittiina ollessa. Mitä pidempää sitä omia periaatteitaan ja itseään vastaan rikkoo, niin sitä vaikeampaa sitä on itselleen antaa anteeksi. En ainakaan itse enää kestä yhtään itseni loukkaamista. Pienikin loukkaus omaa minuutta kohtaan tekee pahaa, siksipä en kännääkään enää. Toivottavasti sinäkin löydät avun, mistä tahansa. Korkki kiinni ja päivä kerrallaan raittiutta muutaman kuukauden ajan, niin olet ajatuksiltasi ja olemukseltasi toinen ihminen.
Stemppiä, voimia ja oikeita valintoja!Tässä asiassa ei kannata päätöksentekoa lykätä!

Tarkoitus ei ole pelotella, eikä maalailla sen kummemmin kauhukuvia kuten tuskin täällä kenelläkään muullakaan, joka kokemuksiaan jakaa. Silti haluan sanoa sen, että tuosta tilanteestasi vaikka se vaikealta nyt tuntuukin, on huomattavan paljon helpompi nousta nyt aloittaen nousun, kuin se että kaivautua yhtä syvälle kuin allekirjoittaneella tuli kaivauduttua. Ohessa “oma tarinani”

Tänään voi olla loppuelämäsi ensimmäinen päivä. Olisko kenties aika alkaa arvostaa itseään, ennen kuin se on myöhäistä.

Täältä meiltä kirjoittajilta saat varmasti kaiken täällä tarjolla olevan tuen, mutta muuta apua tilanteesi tällä hetkellä edellyttää kyllä. Kukaan ei voi sinua auttaa, ellet tuota apua ole halukas vastaanottamaan.

Tervehdys “Kenia” ja tervetuloa joukkoon!
Luin ketjusi ja sain sen käsityksen että olet erittäin hyvin tilanteestasi selvillä. Siksi pistän tapojeni ja nimimerkkini vastaisesti Sinulle vähän “täyslaidallista”. Älä pls. koe kritiikkinä.
Esitän yhden ainoan kysymyksen johon Sinun ei tarvitse vastata, toivottavasti vain saa miettimään.
Se, miksi et toteuta tarpeellisia askelia on minulle arvoitus ja saa jäädäkin sellaiseksi. Kysymykseni on yksinkertainen: Miten kuvittelet pystyväsi hoitamaan toisten asioita vastuullisesti ja vahinkoa aiheuttamatta?
Auttaisikohan vähän “minä-minän” ulkopuolelle katsominen heräämistä toimimiseen?
Sorry raaka teksti, ehkä kuitenkin saat jonkinlaisen positiivisen impulssin!? :confused:

Luulempa, että sä et kestä olla katkolla koska siellä ei saa alkoholia. Kerroithan keskeyttäneesi edellisen katkon ja menneesi suoraa päätä siiderin ostoon.
On ikävää jos katkolla on liikaa hälinää, mutta henkilökunta on siellä sitä varten että sille voit valittaa siitäkin asiasta. Pitää olla toipumisrauha, ja lepäämisrauha! Ja eiköhän ne tokalla kertaa ala jo muistaa nimesikin.
Olen itsekin ollu katkolla pariin kertaan, eikä se ollenkaan kamala kokemus ollut.
Muistelen Espoon A-klinikan katkon ammattitaitoista henkilökuntaa ja silloisia asiakastovereita lämmöllä ja kiitollisuudella.

Ehkä haluatkin vielä toistaiseksi jatkaa juomista ja itsesäälissä kieriskelyä? :confused: Jos niin on, ymmärrän hyvin. Muistan kuinka turvalliselta ja pehmeältä se usvassa leijuminen tuntui, vaikka jokin kohta itsessä tiesikin että nyt mennään tosi syvällä pohjamudissa.

Lapsi jonka holhooja on juova alkoholisti, tarvitsee lähinnä Lastensuojelua. :frowning: