Eteenpäin selvänä

Me Lopettajat
241

Kaksi vaihtoehtoa:

  • Olet jo kornannut päivän jollain alkoholi annoksella (juot todella suuria määriä)
  • Olet vihdoinkin lähtenyt hakemaan apua, esim. terveyskeskuksesta

Arvelu:

  • Piinaajalla tulet käymään ja hakemaan lisää juotavaa ja hankkimaan epäterveellistä syötävää
  • Ajatusmaailmaa: Viikonloppu tulossa, annat itsellesi luvan juoda vielä, ehkä ensi viikolla keskityt avun hakemiseen tai sitten et

2.5 kk:ssa saa itsensä aika romuksi ja pöhöttyneeksi.

Et ole ilmeisesti vielä riittävän pohjalla, että tosissasi hakisit apua.

242

Olemme voimattomia alkoholismiin nähden. Ei kukaan raitistu, vaikka mitä tekisimme. Varsinkaan ilman sitä kuuluisaa omaa halua raitistumiseen. Tuon oman halun löydyttyä, emme siltikään voi elää toisen puolesta raittiina, mutta voimme omien kokemuksiemme kautta olla tukena taipaleella. Niin kauan kuin alkoholisti ei löydä omaa pohjaansa, avun saaminen perille on kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan.

Olen itse aikanaan elänyt juuri samassa tilanteessa, joten tiedän ettei kukaan voi kirjoittaa saati sanoa mitään sellaista joka murtaisi tuon valheen verkon. Olon käydessä tarpeeksi tukalaksi, itselleen valehtelun muuriin alkaa tulla sellaisiä säröjä, joiden kautta järjenvalo pääsee paistamaan sisään, tuoden päivä kerrallaan kauan kaivatun ajatustavan muutoksen.

Surullistahan se tottatoki on, mutta tätä on alkoholismisairaus.

243

Mä edelleen säälin sitä lasta siellä jossain, joka kaipaa äitiään. Hyvää aikuista, ainoaa äitiään.
(Jos mun säälillä nyt on mitään vaikutusta mihinkään)
Kenia, siirtämällä juomisen lopettamista, luuletko olevasi viikon tai kuukauden kuluttua vähemmän pöhöttynyt, juotko pienempiä määriä, onko avun hakeminen helpompaa ensi viikon jälkeen? Voi olla että kun jatkat vielä kuukauden juomista, sulla ei ole enää niitä työkavereita ollenkaan… tai suakaan ei enää ole.
Mieti pikkuisen pidemmälle.

244

Kauhea hätä alkoholistilla on lähinnä siittä, että riittäkö juoma ja miten sitä saa lisää. Krapula ei sovi alkoholistille, siksi sitä on syytä vältää ja siirtää juomalla lisää. No, eipä minulla ole varaa sinua sen kummemmin arvostella, samassa suossa on tullut tarvottua, itse en vaan silloin täällä vielä kirjoitellut. Juttuni olisivat olleet vähintään yhtä epäloogiset ja ristiriitaiset, varmaan enemmänkin. Ainakin sinulla on jo käynyt mielessä, että jotakin olisi tehtävä. Onhan sekin jotakin…alku muutokselle? :smiley:

245

löysin kaksi lonkkua kaapin perältä

Älä sinä aliarvioi meitä alkoholisteja. Et sinä niitä lonkkuja löytänyt, vaan olit ne tietoisesti jemmannut juodaksesi ne. Luuletko ettei muut juopot/entiset juopot ole sitä tehneet kautta aikojen, hölmö oot.

246

En tiedä enää mitä kirjoittaisi,eiköhän kaikki ole tullut jauhettua.Se on mielessä, miten siellä katkolla,jos sinne sattuisi tällä kertaa pääsemään,voisi olla ilman paniikkia.Jokainen jolla on taipumusta suljetunpaikankammoon ja paniikkiin, tietää sen tunteen mikä on kun tuntuu et on vankilassa eikä pääse ulos.

Kotonakin öisin kun herään kauhuun ja sydämentykytyksiin ja puristuksiin,käyn kävelemässä ulkona ja hengittämässä raikasta ilmaa,se menee ohi siten.Katkolla kauhu ei laannu, katsoo niitä kaltereita ikkunassa eikä mitään mahdollisuutta saada haukata happea.

Sitten kerjää lääkettä asiaan joka menisi ohi vain ikkunan avaamisella.Eihän siellä tietenkään vankilassa ole,pois pääsee heti kun kävelee ovesta ulos, sepä vaan ettei takaisin ole menemistä.

Ja kyllä,itkin juuri haljetakseni lastani ajatellessa, sitä miten pienen ihmisen elämän saa tuhottua viinalla.Äiti,aikuinen,päihderiippuvainen,dipsomaani.

Kävin aamulla piinaajalla hakemassa lisää, ei sitä voi kieltää :frowning:

Perisynneistä kateuskin riivaa :frowning: Miksi minä en voi kärsiä muutamankymmenen oluen viikonlopputissuttelusta,mielestäni se olisi taivas verrattuna tähän…ei siis itse juominen mutta ongelma.Näitä ei kannattaisi vertailla,tissuttelu on yhtä paha kuin tuurijuoppouskin,ei vaan itsestä sille tunnu…

Aloin miettimään taas historiaani,vuosia sitten join säännöllisesti viikoittain kunnes kyllästyin ja tein rempan elämässäni.Aloitin liikunnan ja elämä maistui.Sekin meni överiksi,laskin jokaisen suupalan ja vahtasin kaloreita hysteerisenä.Lopulta painoin 43 kiloa ja jouduin työterveyshuollossa painontarkkailuun.Olin tosi kiukustunut ja häpeissäni,painontarkkailuun aikuisena!

Pidin vielä huolen että tankkaan monta litraa vettä ennen tth:n punnitusta :blush:

Noniin, syrjähtelee taas ajatukset kun se varsinainen kysymys kuului:miten kestää katko jos sinne pääsee, ilman raikasta ilmaa!

247

Hohhoijjaa.

248

Komp.

Alkaa melkein vituttaa, että tuhlasin näinkin paljon aikaani ja sormivoimiani tähän todennäköiseen trolliin. Kai se sitten jonkun mielestä on niin helvetin hauskaa pilailla alkoholismilla, lapsen kärsimyksellä, syömishäiriöillä jne. :imp:

Eipä se raittiin ilman puute siellä katkolla aiemmin tuntunut Keniaa haittaavan, kun vain tupakkahuoneessa istuskeli :unamused: .

249

Eikö siellä katkolla voi siinä alussa neuvotella jotain ulkoiluoikeuksia? Siis menisit haukkaamaan happea jonkun henkilökuntaan kuuluvan kanssa? Kerrot tilanteen ihan reilusti. Ymmärrän, ettei minnekään piilopullolle siellä voi mennä, mutta luulisi ulos pääsevän tai sen ikkunan aukeavan. Ei kai siellä oikeasti ole kaltereita ikkunassa?

Turha on haaveilla mistään parinkymmenen tissuttelusta. Ei se ole enää mitään tissuttelua vaan juopottelua. Ja vaikka tissutteliskin pari kolme, niin siitä on lyhyt matka siihen pariin kymmeneen. Kyllä minä naisena ymmärrän tuon ihmetyksen, että miten voi yhtenä hetkenä olla tarkka syömisistään ja toisena kaataa kurkusta alas tuhatmäärin kaloreita. Olen laskenut kaloreita lähes päivittäin n. 17-vuotiaasta asti. Välillä pidän taukoa, annan mennä, juon ja syön mitä sattuu, mutta sitten taas aloitan uuden elämän ja kirjaan kaiken ylös. Laihduttaa tietenkin yritän. Nyt olisikin mitä laihduttaa, mutta on surullista lukea omia muistiinpanoja esim.kuuden vuoden takaa, niissä täysin normaalipainoinen ihminen haluaa laihtua kymmenen kiloa, että elämä muuttuisi paremmaksi. Mitä paskaa.

Koita nyt ihan oikeasti päästä hoitamaan itseäsi. Ei sinulla ole vielä peli menetetty, pääset vielä sinne Lappiin laavulle tähtitaivaan alle youtube.com/watch?v=-aSxSUy34HU

250

Kiitos vertaistuesta.Valitettavasti en pilaile enkä ole trolli.En osaa kirjoittaa kuin omalla tavallani…en mäkään jaksa tilanteessani kuunnella ihmisiä jotka lisäävät taakkaa haukkumalla trolleiksi!Uskomatonta…jos jaksatte lukea,kertokaa sitten kuinka täytyy muuttaa kirjoitustyyliä tullakseen hyväksytyksi joukkoon.

251

Suorastaan toisen halveksuntaa ja tunteiden mitätöintiä kirjoittaa noin irvailevaan sävyyn.Oma valinta se toki on tämäkin että täällä uskalsi avautua, mitä muuta voi odottaa kuin erilaisia mielipiteitä.Ei niissä mitään,se on rikkaus,mutta epäily trollaamisesta on typerää.

252

Noppu Ermaali:tämä on totisinta totta…mun kirjoitukset.

Voi siellä neuvotella ulkoilusta, siinä on se kun kaikki on ristikkäin,alko-huume-lääke vieroittujat.Jokaisen haluja ei voi räätälöidä ymmärrettävästi erikseen.Lisäksi päivystyksenä tulee lisää kokoajan asiakkaita.

Miten osasit laittaa Lapin kesän…olen facessa sitä hehkuttanut loirin tulkintana…et kai ole mun tuttu O.O Aika avoimesti olen täällä kirjoittanut,vaikken puoliakaan tapahtumista juomajakson aikana.Olen kokoaika menossa jonnekkin.

253

Ei me tuttuja olla :slight_smile: , mutta ymmärrän tuon kaipuusi luontoon ja pohjoiseen. Itsekin rakastan pitkospuilla talsimista, suota, metsää, järviä, tuntureita jne. Pitäisi mennä useammin, viime aikoina on vaan itselläkin tullut sen sijaan juopoteltua.

254

Sulla on luopumisen surutyö meneillään, olet ehkä jossain Anger-Bargaignin-Depression välillä?
en.wikipedia.org/wiki/K%C3%BCbler-Ross_model

Asetat vielä ehtoja - pitää päästä ulos, ei voi mennä jonnekin, koska siellä on tuttuja jne. Sitten kun pääset hyväksymisen vaiheeseen, näet ettei muuta vaihtoehtoa ole kuin alkoholista kokonaan luopuminen ja otat sen ilolla vastaan, ilman ehtoja.
Onnea matkaasi!

255

Tälle päivälle ollut liikaa tapahtumia.En jaksa. Pitää odotella tutun kaavan mukaan yötä ja paniikkia.Juoda en halua enää, sen varmistin syömällä ison pussin shipsejä.Päälle mokkapaloja ja kahvia.Parempi nekin kuin juoma.

Katselemaan tylsänä televisiota,sit jos onni suosii,unta.Voi katkaisuklinikalle soittaa yöllä, mut ei mennä kai.Rohkeus lopahti taas :frowning:

256

Toivon, että saavutat oman pohjasi ennen kuin alkoholismi niittää yhden uhrin lisää.

257

Huomenta, Kenia!

Tänäänkin on mahdollista antautua vahvempansa edessä. Luopua tai luovuttaa, jättää alkoholin nauttiminen sillensä ihan muitten huoleksi.

258

Huomenta Kenia,

Uusi päivä, uudet mahdollisuudet :slight_smile:

Itsekin juon/en juo tilanteessa rimpuilleena, ja nyt uudestaan raittiuden syrjässä kiinni (ajatuksia juomisesta on ollut) niin minulla on toiminut ns. luovuttaminen. Alkoholi ei sovi minulle ja elämäni on huono laatuista, jos juon. Toki minulla on topakka äiti, joka on ollut tukena kun olen kerta toisensa jälkeen joutunut hakeutumaan hoitoon. Hoitoa saa, kun sitä ihan oikeasti haluaa.
Aseta itsellesi tavoite, että maanantaina lähdet topakasti hakemaan apua ongelmaasi.

Terapiassa keskuteltiin juomisestani. Kun juon, ahdistun, masennun, tulee morkkikset ja ahdistun ja masennun lisää. Se on oravanpyörä, josta pääsee pois. Raitistuminen on mahdollista. Sinulla on kokemusta pitkistä raittiuksista, eikö ollutkin hyvää aikaa? Ja laatu aikaa lapsellesi?

Voimia tähänkin päivään ja taisteluusi.

259

Kenia. Ystävä rakas. Ymmärrätkö, että siitä on kohta kolme viikkoa, kun aloitit tämän topikin??? Minä en pidä lainkaan ihmeenä, että monet täällä alkavat turhautua sinuun. En halua olla ilkeä, koska minä jaksan uskoa, että sinä et tahallasi ole tätä tehnyt. Mutta kyllä sen nyt väkisinkin vie halua auttaa ja tsempata, kun tilanne on edelleen aivan sama kuin silloin, kun aloitusviestin syljit näppäimistöltäsi. Silloin sait monia vilpittömiä vastauksia, kaikki olivat valmiina auttamaan sinua.

Ajattelepa tätä: Jos olisit silloin heti ottanut avun vastaan ja oikeasti tehnyt kaikkesi, mihin sinua tsempattiin… Niin olisit nyt ollut selvinpäin jo yli pari viikkoa! Nyt voisit katsella tekstejäsi ja kiittää luojaa, että se hetki on jo mennyttä kauraa. Sen sijaan, sinä uppiniskaisesti kieltäydyt ymmärtämästä tosiasioita ja pahastut siitä, että ihmiset täällä hermostuvat sinuun.

Minua empaattisempaa ihmistä saa hakemalla hakea, ja siksi yritänkin aina vain pysytellä tukena ja miettiä itseäni sinun saappaisiin. Vaikeaksi sinä sen kyllä minullekin teet.

Minä haluaisin päästä juttelemaan tälle “piinaajalle” ja kertoa hänelle, miten typerästi hän toimii koko ajan. Ihan vain siksi, että itselläni todella löytyy myös kokemusta moisesta “namusedästä”, kuten aiemminkin täällä kerroin.

Huoh. Kaikesta huolimatta, minä nyt edelleen, uskon puutteesta huolimatta, jaksan huudella:
ÄLÄ AVAA KORKKIA TÄNÄÄN ! ! !

260

Positiivinen:mahtavaa et sulla on äitisi ollut tukena,konkreettisesti.

Silent:kyllä se tiedossa on että empatia alkaa loppua.Jopa samassa tilassa olleelta ystävältäni.Monet,monet kerrat olen hänet nostanut tuellani pois tästä tilasta…ollut turhautunut ja vittuuntunut kun mikään ei mennyt perille-ja nyt itse tässä!

Yöt muuttuvat yhä vain hirveimmiksi.Kaikki muistot hyvistä ajoista ajavat päähän jyrän lailla, samalla mokat ja tää syöksykierre.

Silent mun ystävät on jutelleet piinaajan kanssa, eräs heistä sanoi sille että lopeta se juomien osto.Piinaja sanoo että väärinhän hän tekee…silti eilenkin lykkäsi 50 e käteen jotta saan lonkeroa!Vaikkei se sitä mun kurkkuun kaada, kuitenkin kannusti että tarvitset lonkerosi.

Viittaan vielä siihen et yritin päästä uudelleen katkolle.Tässä tilassa ei jaksa loputtomiin yrittää.Minä jota kuvataan adjektiiveilla sissnikäs,sisukas,selviytyjä…en taida sitä olla enää.