Ei se uni tule.Luen kirjaa “naisten kesken” :juomisesta,naiseudesta,elämästä.Hyviä pointteja on,vanha kirja mutta eipä ne ongelmat muutu.Tietty jostain hyvin kaukaisista ajoista on muuttuneet ainakin näkyvämmiksi naisten osalta.Mikään kepeämpikään luettava ei mene…kirkpatrickin kirja on ilm lainassa koska kotona sitä ei näy.
Kenia, kirjoituksiasi lukiessa huomaan, ettet vielä ole tarpeeksi juonut. Itselläni oli tuo vaihe reilu kolme vuotta sitten, eli Mulle-Kaikki-Heti. Sain neuvoja A-klinikalta, AA:sta ja läheisiltäni, mutta kun en ollut juonut vielä tarpeeksi. Halusin, että tulee joku oikotie raittiuteen/juomisen hallintaan. Ja vielä tuo sama ylpeys ja toisten syyttely on niin tuttua. Niinkuin muutama sinulle on kirjoittanut, et sinä halua vielä ottaa apua vastaan oikeasti. Tottakai niitä kaipaat, mutta et ole vielä itsesi kanssa käynyt keskusteluja tarpeeksi jotta oisit valmis toteuttamaan niitä. Sinulla on varmasti karmea olo niin psyykkisesti, kuin fyyssisesti. Myötätunnosta tulee synkkä mieli mullekkin.
Jätä pois Opamox. Sen kun nappaat, niin olo paranee ja eiku juomaan (hirveää myrkkyä koko lääke). Minulla on kokemusta lääkärien määräämistä lääkkeistä (Opamox ja Diapam ja isot annokset). Vuorotellen lääkkeitä ja viinaa, sitten yhtäaikaa. Älytöntä sekoilua, kunnes tajusin itse lopettaa niiden käytön.
Itse pääsin raitistumisen alkuun, kun jotenkin nöyrryin alkoholismin edessä ja tuli sellainen rauhallinen olo.
Toivon todella , että elämäsi järjestyy.
Pitkä yö…vuorokausi vaihtui,mun uuden elämäni ensimmäinen juomaton päivä.Istuin monta tuntia lapsen huoneessa katselemassa hänen piirrustuksiaan ja miettimässä elämääni.19 aikaan otin viimeisen lonkeroni, sen jälkeen kaadoin viemäriin loput oluet,lonkerot ja siiderit.Se vaati…aika paljon.
Syljeskelin ja yökköilin litkujen perään ja sanoin ääneen että tervemenoa,ei tule ikävä.Jatkan tuon kirjan lukemista, yksinkertaisesti kirjoitettu,mutta kuvaa suomalaisten naisten elämää arjessa viinan ja muiden murheiden kanssa,iloissa myös.
Taitaa olla aika laskeutua maanpinnalle.Hyvää keväänalkua Tellus,missä olit yli kaksi kuukautta…voi se oloa työnnellä jonkin aikaa,mut pakkohan se on uskoa että ohi ne menee 
Täällä ei kello näytä samaa kuin mun kännyn ja tietokoneen…jäänyt talviaikaan palstan kello?
Miten hemmetissä ekat päivät menee…siivouksen merkeissä, mutta kun koko ajan laskee suunnilleen tunteja.5 vrk niin haimatulehduksen ja deliriumin alkosta johtuvina voi laskea peloista pois.Mun ystäväni,joka ei ollut ennen muhun tutustumista kuullutkaan moisista,alkoi pelkäämään noita hysteerisenä-siis sellaisia asioita joista ei ollut tietoinen aiemmin.Voisimpa mäkin olla tietämättä
Sais edes nukuttua tai oltua aloillaan, lepositeisiinkö sitä pitää köyttää ittensä.
Kenia!
Kun kirjoitit lapsestasi tulee mieleen se omakohtainen iso hätä joka pakotti pistämään korkin kiinni vajaa 4vk sitten. Mulla oli tuolloin siis tilanne että poikani ei suostunut tulemaan enää luokseni ja vetelin siihen tuskaan 5pv putken. Spontaanisti tulikin mieleen että ehkä sinunkin tilanteesi voisi “avata” syyllisyydentunto… Siis en missään nimessä halua syyllistää ja syyttää sinua mistään. Ehkä yritän vain sanoa että kun sinulla oli asiat noinkin hiljan sanomasi mukaan ihan “ok” ja lapsesi hoivissasi, voit varmasti palata samaan tilanteeseen aika piankin. Kunhan annat ne lonkerot olla siellä viemärissä.
Kun hätä on suurin, on apukin lähellä.
Voimaa sinulle nyt!!!
Anna sen täydellisen nöyrtymisen nyt vain tulla. Älä pidättele sitä. Siinä on avain pelastukseen!
Hyvä Kenia,
Juomat viemäriin ja unta vaan. Olen itsekin raittiuden alkutaipaleella, joten tiedän jotain oloistasi. Olen myös äiti, joten tiedän miten paljon kaipaat lastasi. Juuri lapseni saivat minut lopettamaan, sillä tahdon olla heille aidosti läsnä. Antaa itseni sellaisenaan, aitona ja rakastavana. Katsoa heitä silmiin ja antaa heidän nähdä kuka olen. Ja valaa heille itsetuntoa, turvaa ja osoittaa, että he ovat tärkeintä elämässäni. Juominen oli minulta äärettömän itsekästä ja vei minut omaan kuplaani, pois perheestääni. Jos haluat taas olla äiti, tulee juominen lopettaa. Se satuttaa lasta ja häiritsee perusturvaa.
Voimia, pystyt siihen!
Hyvä huomenta, Kenia!
Aurinko paistaa, kaunis päivä tulossa. Toivon, että tänään rohkenet tehdä jotain konkreettista raittiutesi hyväksi.
.
Huomenta Kenia!
Älä avaa korkkia tänään!!! Lähde koko päiväksi jonnekin, minne vain (paitsi sen typeryksen luo, joka ostaa sulle viinaa). Älä juo 
Mitä kuuluu Kenia?
Toivottavasti jaksoit yön ilman juomia ja toivottavasti jaksoit aamun, ilman että ostit uusia.
Voimia, pystyt kyllä siihen!
En meinannut iletä kirjitaa En pystynyt…yö kyllä meni, mutta aamulla löysin kaksi lonkkua kaapin perältä, se siitä.Piinajaan luo hakemaan lisää, sit kotiin ja taaas piinaajalle hakemaan uutta.Kaverit on soitelleet kauhuissaan, jopa katkolla yhtä-aikaa ollut tuttu soitti ja oli järkyttynyt,ei olisi kuulemma minusta uskonut että tällainen jama ((
Alan itsekkin vakaasti taas uskoa etten selviä,vaikka yöllä olin täysin varma
Onko teillä A-klinikalla aamuisin päivystys aikaa?
En tiedä, ne tyttöset ei tienneet ja tänään ois pitänyt soittaa ja aloittaa jonkun tavoittelu joka tietää.Jäi tekemättä 
Pitääpä katsoa netin kautta olisiko sen paikan sivut ajantasalla.
Eipä tuossa sanota muuta kuin et ajanvarauksella.
Niinjuuri,kaikki ketä netin kautta on mainittu,ovat mun työkavereita muista yhteyksistä saatana Tosin aikaisemminkin tästä on puhuttu, sen hlön kanssa joka jäi vuorotteluvapaalle.Kertoi et työkamut hoidetaan hiljaisesti ikäänkuin tiskin alta.Eipä sitä voi missään New Yorkissa asua…tuppukylät on tuppukyliä Suomenmaassa.
Alkaisikohan totuus valjeta.Hyvänen aika…moni valittaa 2-6 annoksen juomisesta viikossa,minä kiskon päivässä 15-35…katselin taas kylpyhuoneen peiliin,olenko TUO olento minä?
Vaatekoko 34 vaihtunut-en edes voi ajatella miksi kooksi- vain parissa kuukaudessa.Kaikki kauniit pienet vaatteeni-ja kesä tulossa.Voi kai sen teltankin kiskoa niskaansa ja painua metsään häpeämään.Suuhun tulee laitettua alkoholin lisäksi kaikkea paskaa kuten hampurilaisia ja broilerin jauhelihaa,ikinä en selvänä sellaisiin koskisi Lisäksi jotain ihme makaroonia ja maissia + meetwurstia.Alennustila on syvä ja paha.
Miten ois jos menisit käymään terveyskeskuslääkärillä. Aikoinaan sain aluksi sieltä apua ja antabusta. Oletko nyt pystynyt olemaan juomatta? Kiloja kyllä kertyy kun juopottelee säännöllisesti. Itselläni on tullut 30 kiloa ylipainoa juomisen ansiosta. Nyt yritän sekä olla juomatta, että pudottaa painoa. Siinäpä yhdelle naiselle urakkaa 
.
Turhaan mä tässä ketjussa enää päätäni(tai siis näppistäni) räävin, kun se asia on tullut jo melko selväksi, ettet sä, Kenia, todella halua apua, ainakaan siihen juomisen lopettamiseen. Kyllä sä sitä apua olisit jo saanut, jos todella olisit halunnut. Komppaan niitä, jotka sanovat, että sulla on vielä sitä juomatonta viinaa jäljellä.
Mä tunnen/tiedän paljon ihmisiä, jotka ovat hakeutuneet ammattiavun piiriin saadakseen juomis- ja/tai kamaputkensa katkeamaan, ja kyllä heille sitä apua on löytynyt. Ei se ole kenenkään kohdalla noin vaikeaa tuntunut olevan, kuin sinun kohdallasi. Eri asia toki, onko se katko tai pidempi aikainen kuntoutuskaan auttanut heitä lopullisesti pysymään kuivilla, mutta kyllä sinne avun piiriin silti aina on päästy. Tietenkin välillä voi joutua jonottamaan, etenkin pitempiin kuntoutuksiin, ja A-klinikan henkilökunnalla on voinut joskus sattua mokia, koska ihmisiä sielläkin vain on töissä, mutta tässä tapauksessa musta vahvasti tuntuu siltä, että sä keksit noita juttujasi, jotta välttyisit ryyppäämisen lopettamiselta.
Jos sä haluat pitää täällä jotakin Kenian ryyppäämis- ja itsesäälipäiväkirjaa, niin ei se minua häiritse, mutta lopeta nyt jo, herran tähden, se kaikkien muiden ihmisten syyttely 
.
Vahvasti tuntuu siltä, että Kenialla on se vaihe päällä, kun kännissäpäiten alkaa itkettää, että “mä en haluu olla tällainen”. Hän ei käsittääkseni kertaakaan ole kirjoittanut tänne selvinpäin, olenko oikeassa? Joten mullakin kyllä valitettavasti alkaa lopullisesti usko häviämään sen suhteen, että hän oikeasti haluaisi lopettaa. Se on sitä känni-itkua, varmaankin.
Ei siinä, minä muistan itselläni saman vaiheen. Kännissä tuli poru ja sitä ryhtyi sitten itsesääliin ja miehellekin parkumaan, että “luuletko, että mä haluan olla tällainen”, byää. Mutta seuraavan tilaisuuden tullen, sitä taas oli siideri kourassa. Niin kauan, kun sitä päätöstä ei tee selvinpäin, ei se ole oikea päätös. Humalainen lupailee muutenkin kaikennäköistä… Tiedän itsestäni.
On tää kurjaa luettavaa tää topikki, sitä tuntee itsensä niin voimattomaksi. Mä oon ainakin yrittänyt tsempata ja tsempata. Mutta ei se taida auttaa mitään, näköjään. Surullista.