.
Niin oliko jollakin elämäntilanteeseeni vielä kommentoimista? 
Tälläkin hetkellä olen mukana toiminnassa jossa pyritään aidosti parantamaan asioita pienyrittäjien kannalta, koska heidän puoltaan ei pidä kukaan. Laki, vero ym asiat tehdään suuryritysten lobbausten ym ehdoin. Pienyritykset ovat kuitenkin suurin työllistäjä.
Miten sinun kiukkuamisesi täällä netissä parantaa maailman asioita ? Mitä oikeasti olet tehnyt ihmisten eteen. Minä sentään olen työllistänyt.
Pohdimme kerran tuota kysymystä, ei tosin Hitlerin Saksasta, vaan Stalinin vallan alla. Ei siihen helppoa vastausta löytynyt.
juuri olen baarista kotiutunut ja saldo on varmaan siinä 10 annoksen paikkeilla, ellei yli. Mukavaa oli, mutta huomenna (siis tänään) on mökille lähtö edessä ja tili taas nollilla. Lainasin rahaa yhdeltä taholta muutaman kympin ja join ne heti. Huomenna pitäisi keksiä toinen taho, jolta lainata, että mökkireissu toteutuu. Luultavasti lainaan vanhemmiltani. Palkan ja lomarahojen tuloon on viikon verran, ja niistäkin suurin osa menee viina- ruoka- ja taksivelkojen maksuun eri tahoille. Tämmöistää täällä tänä aamuna. Ihan just nyt ei ole ulkonäkö mielessä.
Tässä on nyt lipsuttu aiheesta mutta kun neuvot ovat menneet niinkin hyvin perille, kun tuosta A viestistä huomaa, niin yksi postaus vielä tästä aiheesta.
Kun puhun ylipainosta, niin tarkoitan todella sairaalloista ylipainoa. Kyllähän sitä saa olla vaikka minkälainen jos viihtyy kehossaan, mutta jos näyttää, että kaula on leveämpi kuin pää ja muistuttaa kolmiota, kuten yhdellä naispuolisella opiskelukaverillani, niin silloin ollaan minusta jo vakavan terveysriskin puolella. Hän on erittäin hyvin koulutettu, taitaa olla parikin tutkintoa ja aiemmin hyvin menestynyt työelämässä. Nyttemmin pitkään työtön. Pyysi apuani ja lähetinkin yhden headhunterin puheille. Kaveri soitti ja sanoi, että voihan hän kysellä mutta sanoi, että tuskin mitään tulee. Sanoi, että työnantajat pelkäävät terveysriskiä. Ainahan hän jostain kipeä onkin.
Se on E621, glutamaatti. Sitä on käytännössä kaikissa teollisesti valmistetuissa tuotteissa. Aika usein käytetään termiä aromivahvenne.
PS: Olen ihan samaa mieltä tupakoinnin ja hoitamattoman alkoholismin suhteen. Hoiti sen sitten A-klinikan, AA:n tai vaikka itse. Pääasia kun hoitaa.
Viimeaikojen suurimpia edistysaskeleita oli ravintoloiden tupakointikielto mutta vastaavasti vakava taka-askel tuli kun väkevien alkoholien hintoja alennettiin.
Minulle tuli tätä lukiessa tunne, ettet sinä Agga suuresti ole huolissasi siitä mitä elämäsi on. Tästä kuvastuu jotenkin positiivisen luottavainen asenne elämää kohtaan. Toki sinä tiedostat juovasi liikaa, et kai muuten tähän olisi tullut, mutta koetko todella halua vähentää juomista?
Tässä voi mielestäni olla kyse siitä, että sinä kyllä haluat vähentää, kun joku läheisesi asiaa kysyy, mutta tuo halu vähentää ei ihan vielä ole saavuttanut sinua itseäsi. Se on vielä jossain ulkopuolella, et koe sitä kovin “pakollisena” toimintona, elämäsi sujuu vielä vanhallakin kaavalla. Luottamuksesi siihen että rahan lainaajia löytyy ja palkka riittää vippien maksuun kuvaa omalla tavallaan tilannettasi. Ettet nyt vain etsisi paino-ongelmaasi ratkaisua väärästä paikasta?
Toki alkoholin jättäminen vaikuttaa positiivisesti kaikkeen fyysiseen olemukseen ja kuntoon, mutta kuten muissakin “laihdutuskuureissa” kyse on koko elämän muuttamisesta, ei kuuriluontoisesta raitistelusta, jolla laitetaan kroppa rantakuntoon.
Jokainen tietää että huomattava ylipaino on ihka oikea terveysriski. Jokainen tietää myös että tupakointi on terveysriski. Tupakoivaa ihmistä et kuitenkaan halveksi samalla intohimolla kuin ylipainoisia. Mistä se johtuu, että nimenomaan ylipainoiset ihmiset ovat niin kovin halveksittavia, mutta tupakoivat, tai vaikkapa juopotkaan (joihin itsekin kuulut) eivät ole? Suhtaudutko myös tupakoiviin työhakijoihin samoin kuin huomattavan ylipainoisiin? Onhan se häiritsevää asiakkaankin mielestä jos konsultti/kouluttaja haisee tupakalle!
Olet monista monista ihmisen heikkouksista valinnut juuri syömisongelman merkiksi jonkinlaisesta luonteen heikkoudesta ja terveysriksistä vaikka heikkouksia ja terveysriskejä on miljoona muutakin. Paljon vakavampi ihmisen heikkous on toisten ihmisten arvosteleminen mitä pinnallisimmilla perusteilla. Ylipainoinen ihminen ei aiheuta ympäristölleen mitään haittaa. Ylipainoinen aiheuttaa vain itselleen haittaa. Se sijaan muita ulkonäöllisilla perusteilla luokitteleva ihminen aiheuttaa haittaa nimenomaan ympäristölleen, muille ihmisille. Sellaiset ihmiset aiheuttavat myös huomattavia terveysriskejä → muille. Siitä on esimerkkinä vaikkapa syömishäiriöklinikat. On paljon vähemmän väärin aiheuttaa vaikka sitten kuoleman vakavia terveysriskejä itselleen kuin muille. Esimerkiksi vakavimmat syömishäiriöt johtavat usein kuolemaan. Yksi pahimmista syömishäiriöiden aiheuttajista ovat lihavia ihmisiä halveksivat ihmiset.
Samalla tavalla kuin jokin influenssavirus on syynä siihen että joku sairastuu influenssaan, ovat nämä ylimieliset, omahyväiset muiden ihmisten elopainoa kyttäävät ja halveksivat nirppikset hyvin usein syynä siihen että joku toinen sairastuu syömishäiriöön. Noita pitäisi pitää bakteerinkaltaisina sairauden aiheuttajina, tuollaisia.
Se mitä ihminen tekee itselleen on ihan oma asia. Se mitä tekee toiselle ei ole ihan vain oma asia. Muita ihmisiä ulkonäöllisillä perusteilla paremmuusjärjestykseen luokittelevat ihmiset muodostavat yhden kaikista pahimmista ympäristöhaitoista mitä kuvitella saattaa. Sellainen voi pahimmillaan olla todellinen ympäristösaaste.
Kysymys ei ole siitä etteikö täällä ymmärrettäisi huomattavan ylipainon terveysriskejä. Se on päivänselvää jokaiselle. Kysymys on siitä halventavasta asenteesta jolla ylipainoisiin ihmisiin suhtaudut. Siitä kertoo esimerkiksi kielenkäyttösi millä ylipainoisista ihmisistä puhut. Sinä et varmasti nimittele ylipainoisia ihmisiä “hirveiksi läskeiksi” siksi että olet niin kovin “huolisassi” heidän terveysriskeistään. Haukut ja nimittelet heitä siksi koska halveksit ylipainoisia ihmisiä ihmisinä.
SE oli se ongelma, kato.
Jos sinun arvomaailmasi edustaa tyypillisen suomalaisen työnantajan asennemaailmaa, en yhtään ihmettele miksi suomalaisilla työpaikoilla voidaan huonosti. Puhumattakaan siitä että työvoimapulan aikana suomesta löytyy 200 000 työtöntä jotka on syrjäytetty kokonaan työelämästä työnantajien idioottimaisen asennemaailman vuoksi, mitä tulee työntekijöihinsä.
No ni, tämä oli vielä pakko sanoa. Jatkakaa.
Kuule F. Ihan sinun iloksesi voin todeta, etten ollenkaan pidä tupakoinnistakaan, silti firmassa oli kyllä yksi tupakoija mutta hänkin lopetti kun tuli tämä uusi ravintolalaki.
Tämä ylipainojuttuhan tuli tästä ketjusta.
Niin, enkä minä hirveästi pidä alkoholismistakaan (on kokemusta) hoitamattomana. Mutta arvostan jos ihminen pyrkii hoitamaan itsensä kaikin tavoin kuntoon eikä vaan kiukkuamaan ja valittamaan maailman pahuutta.
Kerropa sinä millä työnantajat maksavat ihmislle palkkaa jos ei töitä eikä tuloja ole. Kyllä minä hyvin tiedän kuinka ikävää on työttömänä olla, koska olen itsekin ollut. Suuryritykset onkin sitten ihan eri juttu.
Sä vaan olet tyylillesi uskollinen ja teet koko ajan negatiivisia oletuksia ja uskomuksia täysin vailla todellista tietoa aivan kuten tuossa aiemmin nimittelit minua pöhöttyneeksi…
Lisäksi sinä olet käsittääkseni 32 ja minulla on parikymmentä vuotta elämänkokemusta enemmän takanani. Kyllä sekin antaa vähän näköaloja lisää. Sinällään en väheksy nuoruutta mitenkään. Olen tässä juuri keväällä yhdistystoiminnassa tutustunut pariin nuoreen AES opiskelijaan ja yrittelijäisyytensä, innokkuutensa ja aikaansaavutensa on tehnyt minuun todella suuren vaikutuksen. Niin, oikeastaan kaikki musiikilliset ym idolini tekivät merkittävimmät työnsä hyvin nuorina. Hendrix kuoli 27 ym ym vaan onhan niitä pitkän linjan kulkijoitakin.
Ottamatta kantaa lajikumppanien ajatuksiin erilaisten ilmiöiden kieltämisestä/sallimisesta, voinen todeta, että itse käyn vain tupakoinnin sallivissa AA-palavereissa, en koskaan muissa. Itse en tupakoi.
En jatka enempää aiheesta.
'kahleeton*
Ja sinä teet oletuksia ihmisistä ylipainon peruseella. Pahempaa oletusten tekeminen on silloin kun oletuksia tekee henkilö jolla on valtaa muihin ihmisiin.
Tuosta voisi tietysti rönsyttää piiiiitkän, ja tuskallisen maratonkeskustelun jossa hiki ja veri lentää, mutta jätän väliin. Tämä on aggan ketju ja aggan ketjuna pysyköön. Minä lopetan nyt sinulle tästä aiheesta vastaamisen tässä ketjussa.
Hyvä
Suunnittelinkin jo uuden ketjun avaamista näitä meidän keskusteluja varten mutta ehkä ei sitä tarvita. Kukin tulkoon uskollaan onnelliseksi.
Nyt puheenvuoro Aggalle tai jollekkin muulle, jolla on alkuperäiseen aiheeseen kommentoitavaa.
Täsmälleen samalla oikeudella kuin joku - kuten nyt light - haukkuu ylipainoisia ihmisiä “hirveiksi läskeiksi”.
Neuvoja? En minä neuvoja jakele. Kerron ainoastaan mielipiteitäni. No worries, ihan vapasti saat olla eri mieltä. 
Tosin hieman ihmettelen millainen raittiuskokemus ihmisellä pitäisi olla ottaakseen kantaa ylipainoon ja ylipainoisiin ihmisiin suhtautumiseen?
Ahaa, elämänkokemuskilpailuun yrität haastaa? 
En tartu täkyyn. Mutta ajattelepa sitä, että oli ihminen sitten kuka tahansa, missä elämäntilanteessa tahansa, vaikkapa sellainen pieni ja säälittävä - varmasti paarmaa paljon alempitasoisempi luuseri kuten minä 
- on jokaisella kuitenkin aina ajattelemisen ja mielipiteen ilmaisun oikeus. Olen joutunut elämässäni ajattelemaan paljon ja syvällisesti erinäisiä asioita ja siksi joihinkin asioihin otan myös kantaa. Erityisesti niihin asioihin joita olen joutunut paljon ajattelemaan.
Ajatteleminen on muuten hyvä harrastus. Suosittelen. 
En minä kilpailua halua. Olet joko ymmärtänyt väärin tai sinulla ei ole todellisuuteen perustuvaa kokemusta vaikkapa raittiudesta.
Ajatteleminen on hyvä juttu. Varsinkin selvin päin. Minulla oli kännipäissäni ajatuksia, jotka olivat aika sairaita…
Jos raitistuminen jää ajatuksen tasolle, ei edistyksestä kannata ainakaan hehkuttaa. En väitä että hehkuttaisit.
Mulla on sellainenkin kokemus, että kapakassa tai ryyppyseurassa voi ihan pokkana esitelmöidä esimerkiksi raittiudesta. Minä tein niin ja uskoin juttuihini jopa itsekin. Eikö ole aika surkuhupaisaa?
Tilannepäivitys:
pääsin mökille. Sain muutaman kympin taas lainaksi. Join eilenillalla sixpackin olutta ja mukavaa oli kavereiden kanssa, siis aidosti, ei viinan takia. Ja mukavaa olisi varmaan ollut ilmankin. Hulvatonta huumoria ja tikusta asiaa. Tosi mukavaa nähdä joskus vanhoja, hyviä ystäviä.
Tänään illalla palasin kotiin ja join lasillisen viiniä (=pari annosta). Sitten rupesin miettimään, että mistähän saisin rahat yhteen tuoppiin. Totesin, että en mistään. Niinpä naputtelen tässä koneella.
Edessä on n. viikko kärvistelyä ennen kuin palkka + lomarahat lämähtää tilille. Suurin osa menee velkoihin, mutta auttaa minua taas eteenpäin.
Nyt on alle 2 viikkoa siihen, kun menen taas terapeutille. Siellä arvioidaan, kannattaako jatkaa suoraan terapiaa toinen vuosi vai pitää taukoa tämän juomisen takia. Hyvältä ei tähän mennessä näytä.
Kirjoittelen tänne, millaista on tällaisen epätasapainoisen alkoholista + muista jutuista riippuvaisen ihmisen elämä, joka haluaisi parantaa elämäänsä, mutta ei vielä oikein tiedä mistä päästä saisi kiinni. Olkaa armeliaita. Voin kyllä siirtyä vähentäjät-puolelle jos mielestänne sovin sinne paremmin. KUitenkin (ehkä jossain syvällä sydämessäni) tajuan, ettei minulle taida olla mitään kultaista keskitietä vaan että lopettaminen olisi parasta.
Toivon rakentavia kommentteja tähän minun tilanteeseeni. Ulkonäöstä on yleisellä tasolla varmaan nyt juupas-eipästelty tarpeeksi. 
Jatkoa:
alkoholinkäyttöni viime viikkojen aikana:
vko 26 (lomaa edeltävä viikko: 26 annosta
vko 27 (1. lomaviikko) : 29 annosta
vko 28 : 26 annosta (tähän saakka, viikonloppu vielä edessä)
Kommentteja Aggalle:
Mie, joka olen alkoholisti kävin aikanani läpi vähän tai aika paljonkin saman kuvion, jota sinä pähkäilet. Lopettaako vai jatkaa juomista. Aikani, eli vuosia, jopa vuosikymmeniä viinan vaikutuksista kärsin, kunnes tuli vastaan se kuuluisa, mystiseksikin kuvailtu pohja. Henkinen olotila, josta oli kaksi ulospäsytietä. Ne olivat kuolema tai juomisen lopettaminen. Valitsin lopettamisen, koska en uskaltanut tappaa itseäni, enkä pystynyt juomaankaan hengiltä.
Se on psyykkinen tila, jota ei voi toiselle muuta kuin kertoa. Tunnetilaa ei voi välittää. Se on itse koettava ja voin vakuuttaa, että kokemus ei ole hauska, eikä miellyttävä. Se on henkinen helvetti maan päällä. Kun lopetin, en ajatellut enää mitään muuta kuin että en tarvitsisi enää juoda. Juominen ja sen mukanaan tuomat olotilat olivat liian karmeita kestettäviksi ja kuitenkin oli pakko juoda. Se oli alkoholismia pahimmillaan. Tautia akuutissa vaiheessa. Sen rinnalla niin sanottu ryyppääminen krapuloineen on leikintekoa.
Tuohon olotilaan, pohjaan, pääsee tai joutuu jokainen alkoholisti, joka ei omavoimaisuudessaan kykene tekemään päätöstä lopettamisesta ennen kuin viimeisen pakon edessä. Valitettavasti on vain niin, että harvat selviytyvät edes tuon pohjan koettuaan. Useimmat menevät, kuten sanotaan, läpi pohjan ja heittävät henkensä alkoholista johtuvien sairauksien vaikutuksesta. Jotkut menettävät järkensä ja viettävät loppuelämänsä laitoksissa lääketokkurassa hissutellen villatöppösissään jos jalat enää kantavat. Tai istuvat paikoillaan päivät pitkät saaden silloin tällöin nuuhkaista ulkoilmaa hoitajien velvollisuuksista kumpuavilla ulkoiluhetkillä. Kaikki eivät joudu tuota kokemaan. He ovat niitä, jotka joutuvat kännipäissään kuolemaan johtavaan onnettomuuteen tai tapetaan jonkin riidan yhteydessä.
Olen nähnyt tuollaisia tapauksia paljon ja vielä enemmän niitä, jotka kuolema on armollisesti korjannut. Itse selviydyn päivän kerrallaan alkoholismini kanssa tasan niin kauan kuin en ota sitä ensimmäistä ryyppyä. Jos otan sen, ei ole mitään takuita, että enää kykynisin nousemaan suosta ja aloittamaan alusta taas kerran. Luulen että ne kerrat ovat kohdallani käytetty. Siksi en juo. En tänään.
Elämä suju tasaisesti ja ilman viinanhimoa. En kaipaa juttuhetkiä enkä ns.hauskanpitoa lasin ääressä edes kavereiden, niiden harvojen kanssa. Ne jotka ottavat ja osaavat ottaa, tarkoitan taviksia, ymmärtävät tilanteeni. Ne, jotka ovat vertaisiani raitistuneita alkoholisteja ymmärtävät vielä paremmin, koska ovat itse kokeneet samankaltaiset tilanteet.
Sinuakaan en kehoita mihinkään, koska sillä ei ole mitään vaikutusta. Ei kenenkään kehoituksilla, ei edes kokemusten kertomisella ole vaikutusta ennen kuin ihminen itse on valmis päättämään lopettavansa juomisen. Tai jatkavansa sitä. Sinäkin agga tulet koluamaan oman polkusi läpi ja sinulle käy niin kuin on käyvä. Riippumatta siitä, mitä minä haluaisin asiassa muuttaa kokemukseni perusteella. En minäkään uskonut varoituksia. Enhän ajattele vieläkään jääväni auton alle ja menehtyväni. Kuitenkin niinkin saattaa käydä. Ihminen on vain taipuvainen ajattelemaan, että “tuo koskee jotain toista, mutta ei juuri minua.”
Minä kun en ole tätäkään ketjua kokonaan lukenut, mutta näistä annoksista ja niiden laskemisesta vaan tuli mieleen, että hommahan on vielä Aggalla ihan hanskassa kun pysyy juomistaan annoksista noin hyvin jyvällä.
Ei kai tommosilla annoksilla tule edes mitään vahinkoa perusterveelle ihmiselle. Turha kai tommosia on murehtia.
Jos osaa noin sivistyneesti naukkailla tuskin tarvii siitä ainakaan lopettajaksi alkaa?
Silloin kun alkoholisti juo, niin annoksia voi laskea korkeintaan viikon päästä lattialla lojuvasta pullomäärästä tms.
Näin ainakin minä olen asian ymmärtänyt. Silloin ei enää kohtuukäyttäjäksi voi alkaa.
Silloin juominen loppuu lähiaikoina tavalla tai toisella, halusi tai ei.
[
[/quote
Totta tosiaan, kun kaljapullot ei mahdu enää kaappiin piiloon ja työ päivinä menee 12 pakki,eikä vapaapäivinä uskalla laskeakaan. Siinä mielessä 26 annosta viikossa kuulostaa vähältä, mut voihan sekin jollekkin ongelma olla.
Noin minustakin näyttää eihän tuollainen 26-29 annosta viikossa tee kuin 3-4 annosta/päivä. Tai tosiaan parina päivänä mäyris. Muistaakseni minäkin join 50-70 annosta viikossa, mutta tosiaan, tarkkaan en halunnut edes laskea sen jälkeen kun olin laskenut kymmeneen (olueen) ennen klo:16:sta. Tuon jälkeen juotuja ei halunnut laskea, jottei niistä jäisi mitään merkintää aivoihin.