Elämä kuntoon?

Rentoutuakseni. Ja ajan kuluksi

.

no menepä Fernetti katsomaan vaikka suomi24 taikka Ellien Plazalle millaista siellä on.

:slight_smile: Pakko tulla täsmentämään yksi pieni juttu.

Tämä lause lääkäriltä potilaalle: "kuule, sinun ei tarvitse näyttää tuolta".
Se ei siis tarkoittanut pelkästään sen naisen lihavuutta, vaan hänen muitakin ehkä vielä pahempia ongelmiaan, elikkä masennusta ja alkoholiongelmaa.
Myös masennus näkyy ulospäin. Pahasti masentunut ihminen on niin lamaantunut, ettei jaksa kiinnittää huomiota ulkonäköönsä, ei ehkä edes huolehtia kunnolla hygieniastaan.
Se nainen siinä kirjassa kertoo itse vain istuneensa apaattisena, tylsä ilme kasvoilla ja suupielet alaspäin, kun nuo sanat tavoittivat hänet. Sitten he laativat sen lääkärin kanssa suunnitelman, johon kuului terapiaa, liikuntaa, ruokavaliota yms.

En siis suinkaan Agga tarkoittanut verrata että sinun tilanteesi olisi mitenkään noin kurja kuin sillä naisella sentään, mutta tuo tapaus vain tuli mieleen.

Minäkin tiedostan erittäin selvästi kaikki yhteiskunnan pinnalliset ulkonäkövaatimukset, minulla on kokemusta myös millaista on tuntea itsensä lihavaksi ja rumaksi. Oli kuitenkin ihanaa huomata ettei sellaisen tilan tarvitse olla pysyvä.
Harvat täällä on mitään missejä ja atleetteja tai huippumalleja eikä tarvitse yrittääkään olla, vaan riittää vain että tuntee viihtyvänsä omassa kehossaan. Se riittää tosi hyvin. : )

Hassua muuten tuosta laihuuden ihannoinnista: mä tunnen joitain tosi hoikkia naisia, joilla on puolestaan kompleksi siitä laihuudestaan! He haluaisivat olla muodokkaampia eikä heillä ole mitään anoreksiaa tms, vaan he vain eivät saa lihaa luittensa päälle vaikka yrittäisivät. Ristinsä siis kullakin.

Nytkinkö pitää miettiä ulkonäköä. Älkää ihmiset viitsikö. Ollaan vain juomatta viinaa.

Juominen linkittyy moniin muihin ihmisen elämän ongelmiin ja kysymyksiin. Kyllä täällä mielestäni voi puhua myös ulkonäköasioista.

Minun mielestäni realistinen näkemys eräisiin tässä ketjuissa esitettyihin asioihin on seuraava, aloittaen vaikka nyt tuosta ulkonäkö/paino asiasta:

Ulkonäöllä on merkitystä, se vaan on fakta. Varsinkin ihmissuhteissa. On poikkeuksiakin, jotka ovat siitä huolimatta menestyneet esim: Martti Ahtisaari. Itse en esimerkiksi palkkaisi kovasti ylipainoista ihmistä töihin. Ja samasta on puhunut ystäväni, joka ammatikseen tekee työnvälitystä.

Terve sielu terveessä ruumiissa sanotaan ja minun mielestäni hirveä läski vaan ei ole terve.

Fernetti voi jeesustella ja uhota ihmisarvosta mitä vaan, mutta sellaisessa yhteiskunnassa me todellakin eletään. Fernetille suosittelen tyyneysrukoukseen perehtymistä ettei aina tarvitse jutuista niin hirmuista pulttia ottaa.

Aloittaja toteaa, ettei pidä ylipainoisista miehistä.
Itse kun pidän hoikista ja treenatuista naisista, niin olen todennut, että jo reiluuden takia pitäähän minunkin olla vastaavassa kunnossa. Toki pidän liikunnasta muutenkin, koska siitä tulee niin erinomaisen hyvä olo. On tutkimuksia, joiden mukaan liikunta on vähintäänkin yhtä tehokasta masennuksen hoidossa kuin lääkkeet.

Siitä päästäänkin tähän masennus-asiaan. Oman kokemukseni ja havaintojeni mukaan lääkintä ja muut terapiat on ihan turhia niin kauan kun ihminen ryyppää. Vaikka vain ykkösolutta. Kuten havaitsimme siitä on sitten niin helppo lipsahtaa rankempaankin käyttöön.

Kun kerran ryyppää tylsyyteen, ajan kuluksi ym niin minun reseptini on, että lopeta kokonaan dokaaminen ja hae siihen apua esim A-klinikka, AA tms. Ajankuluksi, tylsyyden poistamiseksi ym ryhdy liikkumaan ja ota muutenkin selvää terveellisistä ruoka-asioista. Harkitse vähä- tai hyvähiilihydraattiseen ruokavalioon siirtymistä.

Ulkonäkö/alkoholinkäyttö.

Vaikuttaahan alkoholi paljonkin ulkonäköön. Nimenomaan se saa näyttämään lihavalta, silloinkin kun on langanla. Yleensähän katsomme vain kasvoja, se mikä roikkuu leukapielissä on seurausta alkoholin nauttimisesta. Siis sellainen buldokleukaperämäinen kahden puolen kasvoja roikkuva iho, turvonneet kasvot. Lisäksi alkoholi lisää naisten mieshormonien määrää ja saa esim. parran ja viikset kasvamaan, äänen madaltumaan ja sen sellaista.

Varmasti joku ottaa paineita ulkonäöstäänkin ja juo tuohon murheeseen, tavallaan juttu kuuluu samaan sarjaan kuin muutkin juomiseen pakenemiset. Haluaa tuhota itseään koska ei arvosta itseään tai pitäisikö sanoa ettei välitä itsestään, eikä siitä että tuhoaa kehon, inhottavan lihavahan se jo on.

Se taas mitä tulee idealistiseen ajatukseen, pistämpä nyt kaiken kerralla kuntoon ja kuukauden päästä olen raitis, hoikka, kaunis ja liikunnallinen, on varmasti tuhoon tuomittu ajatus. Harva meistä jaksaa laittaa enempää kuin yhden asian kerralla kuntoon. Yhdessäkin on paljon, siksi yleensä kehoitetaan alottamaan siitä alkoholista, koska se on se tärkein asia.

Kun raittiudesta tulee totta, on enemmän voimia korjata muita heitteille jääneitä asioita elämässään. Ihmisten pitäisi ymmärtää katsoa elämää hiukan pidemmälle kuin kuukauden tai kahden päähän kuuriluontoisesti. Se mikä johti siihen, missä nyt olet, ei tapahtunut hetkessä, joten korjausliikekin vaatii oman aikansa. Jos aika janaa venyttää kahteen vuoteen, on liki mikä tahansa mahdollista, jopa maraton juoksu.

Myös painonhallinnassa pitkät aikavälit antavat paremman tuloksen, mitä hitaampaa paino lähtee, sen varmemmin se ei enää koskaan palaa. Kuukauden tai kahden kuurin sijaan kehoittaisin hankkimaan parin vuoden kalenterin. Ensimmäiselle sivulle voi kirjoittaa sanat, En juo. Ehkä vasta kuukauden tai kahden kohdalle kannattaa kirjoittaa; Käyn lenkillä kolmesti viikossa. (Mikään ei estä käymästä lenkillä vaikka joka päivä ensimmäisestä päivästä saakka, mutta jotta epäonnistumiselta vältyttäisiin, tuo kannattaa kirjata “tavoitteeksi” vasta kun se on realistisesti mahdollista jaksamisen kannalta.)

Kahteen vuoteen mahtuu 24 kuukautta. Jos muutosta vaativia asioita elämässä on neljästä kuuteen, niiden jokaisen opetteluun jää aikaa neljä kuukautta tai enemmän, joka on riittävän pitkä aika, tehdä uudesta tavasta rutiinitoiminta.

Itse en ole täydellisessä kunnossa, fyysinen kuntoni on kohtalainen, painoindeksi on 25 luokkaa, syön normi kotiruokaa, ihan liian vähän kasviksia jne. Toki välillä tuntuu etten näytä siltä miltä “voisin” näyttää, mutta yleensä ottaen olen tyytyväinen kehooni.

Kyllä se ulkonäkö on meille ihmislapsille, niin miehille kuin naisillekin, tärkeä asia, vaikka moni haluaisi muuta väittää. Lisäksi sillä on ihmisyhteisössä elettäessä myös sosiaalista merkitystä. Vaikka emme itse siitä niin välittäisikään, niin muut kyllä arvioivat meitä sen mukaan. Tässä ei ole nyt kyse siitä, että pitäisi alkaa juoksemaan epärealististen kauneusihanteiden perässä, vaan ihan siitä, että säästää itsensä turhalta murheelta ja stressiltä, jonka retuperälle päässyt ulkonen olemus tuottaa.

Alkoholiongelmaiselle tämä on onneksi kerrankin sellainen itseään ruokkiva positiivinen kierre: juomattomuus raikastaa ulkoista olemusta ja tämä taas kannustaa olemaan juomatta. Rahaa ja aikaa alkaa riittämään itsestään huolehtimiseen (miten nyt kukin sen tekee) ja tämä kaikki ruokkii sitä hyvää oloa ja onnistumisen tunnetta, jonka varassa raittiutta voi rakentaa. Ei ulkonäöstään huolehtimista tai siitä huolestumista pidä leimata pinnalliseksi tai turhaksi. Ruumis on sielun temppeli :slight_smile:

Luettuani tuon Hajatelman viestin niin täytyy nyt tarkentaa tuota omaanikin.

Olen ihan samaa mieltä, että pienin askelin kannattaa edetä. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamista ja alkoholin lopettamista en pidä järkevänä enkä realistisena.

Samoin, alkoholista on alettava, varsinkin jos on ongelmia mielenterveyden kanssa kuten masennus.

Voi olla, että kohtuutonta vaatia, että samalla vaihtaa esimerkiksi terveelliseen ruokaan.

Mielestäni ylipäätään kauhean suuri osa ihmisiä ahtaa itseensä roskaruokaa tai teollisesti tuotettuja ruokia, jotka ovat täynnä e-alkuisia lisäaineita.
Itse tutkin tuoteselosteet ja vältän ne kaukaa. Pahin tietysti E621 ja sen variantit, joka aiheuttaa ahmimisintoa ja jolla saadaan lähes selluloosasta maukasta. Tunnen lääkäreitä, jotka ovat sitä mieltä, että E621 on suurin syy varsinkin USAssa ilmeneviin jättiläisläskeihin.

Samoin ajattelen. Olen kanssa yksi ulkonäköni pulloon heittänyt, joskus olin jotakuinkin hyvännäköinen. Nykysiin naama enemmänkin kuin buldogilla, vaikka treenaan päivittäin. Treeni vaikuttaa muualle muttei paljoakaan naamaan.

Ajattelen usein että juuri naamastani/poskista ihmiset (asiaan perehtyneet) näkee heti että on maistunut. :blush:
Itse ainakin tunnistan alkoholin suurkuluttajia esim töissä, just näistä piirteistä.
Muuttuukohan tää oma naama koskaan enää ennalleen (venyneet posket vaikka turvotus häviäiskin ) vai onko turvauduttava kasvojenkohotukseen :laughing:

Kiitos taas vastauksista. Join eilen melkein yhden annoksen alkoholia, isäni viskiä kun ei ollut muuta juomaa talossa ja rahat loppu. Mutta se oli niin pahaa että pystyin juomaan vain puoli snapsilasillista. Yök. Kuka keksi viskin ei varmasti ollut oikein järjissään. Melkein tuli teini-ikä mieleen, kun piti väkisellä yrittää kiskoa kaljaa tai kossua eikä kroppa olis ottanut vastaan.

Juu, kylläpä minä nuo kaikki tiedän: lopeta viina, liiku, syö proteiineja, vältä hiilareita. Ym. ym. Niin tuttua, niin tuttua. Vaan mitenkä sen saisi aikaan? Tupakkaa en polta kuin silloin tällöin juodessani. Vastikään olin kokonaan polttamatta lähes 2 v mutta nyt kun on tullut juotua taas enemmän (periaatteessa tämä edell. kevättalvi on mennyt juodessa monta kertaa viikossa, yleensä yli 10 annosta kerralla) olen taas vähitellen lipsunut takaisin polttamiseenkin.

Ja ulkonäköasiasta: pitkäaikainen parisuhteeni on nyt katkolla erinäisten syiden takia, kuten aikaisemmin kerroin. Syitä ovat (näin luulisin, enhän täysin voi tietää vastapuolen ajatuksia) pitkä välimatkamme, minun laiminlyöntini juomisen takia (jotka nyt eivät ole kovin pahoja, muutaman kerran olen tullut myöhässä hänen luokseen ym.) ja lihomiseni. Olen suhteemme aikana lihonut monta kymmentä kiloa. Miesystäväni on treenattu ja hyvävartaloinen, eikä hän varmaan tällaista naista halua katsella loppuikäänsä. Lihomiseni on kuitenkin vain osasyy eroon, näin uskon.

Tarkoitus on tässä heinäkuun lopulla katsoa tilannetta ja päättää miten edetään. Oikeastaan ero voisi olla ihan hyväkin asia, olen koko ajan ollut vähän epäilevällä kantilla suhteessamme. Olemme kuitenkin hyvissä väleissä ja voisimme olla myös ystäviä.

Se,mikä eniten nyt askarruttaa, on että jatkanko terapiaa vai käynkö välillä esim. AA:ssa ja jatkan sitten uudelleen. Jos tulee taukoa terapiaan, pitää rahoituskuviot selvittää kelalta (eli saako tulla taukoa vai ei).

.

Tosiasia on sekin, että miehet ovat kautta aikain saaneet pitää kaljamahansa ja kaljuuntua ja olleet silti haluttavia, naisen osa taas on…

Nykyisin tosin puhutaan että miehiäkin on alettu esineellistämään, että luulen miestenki kohtsilleen ymmärtävän mistä näissä ulkonäköpainekysymyksissa on kyse.

Tietenkään itsetunnon ei pidä olla millään tavalla riippuvainen ulkonäöstä, mutta vilkaisipa minne suuntaan tahansa, meille syötetään totuutta miltä hyvinvoiva itsetuntoa omaava ihminen näyttää. Jotta tässä maailmassa selviää erilaisena yksilönä, pitää olla paitsi raitis, myös äärettömän vahva itsetunto.

Kyyl mä luulen että ne naiset ovat olleet aina vähemmistönä joiden mielestä kaljamahainen epäsiisti ulkonäöstään huolehtimaton mies on naisen mielestä haluttava. Mutta koska mies on aina perinteisesti ihmiskunnan historian aikana ollut naisen omistaja, ei naisen tasavertainen kumppani, on jäänyt piintynyt perinne, että vain mies on se jolla on oikeus vaatia tiettyjä ulkonäöllisiä asioita naiselta. Eikä toisinpäin. Siitä se on vaan jäänne.

Kuten sanoin itse en ymmärrä ulkonäön merkitystä missään muussa asiassa kuin seksisuhteessa. Ulkonäöllä ja elopainolla ei pitäisi olla mitään vaikutusta esim. työnsaantiin tai uralla etenemiseen yms. Mutta se mikä on seksuaalisesti kaunista ja seksikästä riippuu kulttuurista ja yksittäisestä ihmisestä. Esim. laihuus kauneusihanteena ei ole maailmassa mikään sääntö. Joka maailmankolkassa on omat ihanteensa, ja esim. afrikkalaisissa kulttuureissa ihannoidaan nimenomaan isoa rehevää takapuolta naisella. Jossain muualla naisen kaula venytetään puolen metrin mittaiseksi jne jne.

JA on olemassa muuten myös vanhoja kulttuureita joissa ulkonäkö- ja kauneuskysymykset ovat nimenomaan miesten juttu ei naisten!

Kauneuskisat miehille:
youtube.com/watch?v=Dm1tN3SmDWs&feature=fvst

Loppujenlopuksi tässä pariutumisasiassa miesten ulkonäön merkityshän on loogisempaakin kuin naisten. Eläinmaailmassakin urokset kilpailevan naaraiden suosiosta ulkonäöllään. Ei naaraiden tarvitse ku olla vain.

Hmmm, eli jos tuntuu siltä että joka puolella syötetään jotain epätervettä totuutta miltä pitäisi näyttää niin voi olla virkistävää elää vähän aikaa jossain IHAN MUUALLA. :smiley: Eli minusta on ainakin lohduttavaa tietää että tämä meidän yhteiskunnan totuus ulkonäköasioistakin on vain yksi pieni väre maailman mittakaavassa. Ja vanhemmat jotka vittuilevat lapsilleen ulkonäöllisistä asioista pitäisi hirttää.

“Hirveä läski”. [Poistettu asiatonta. -Päihdelinkin toimitus] läski on loukkaava nimitys ylipainoisesta ihmisestä? Oletko sinä koskaan kuullut sellaisesta asiasta kuin ihmisen integriteetti eli oikeus loukkaamattomuuteen? [Poistettu asiatonta. -Päihdelinkin toimitus] Haukutko sinä siellä siviilissäkin alkoholismisi turvottamalla naamallasi ylipainoisia ihmisiä läskeiksi? Katsotko sinä että sinulla on varaa katsella toisia nenänvarttasi pitkin alaspäin? Voi jessus mitä omahyväisyyttä.

Ihminen, joka kuvittelee, että toista ihmistä saa loukata miten paljon vain ulkonäköön liittyvissä asioissa, ei ole terve. Jos minulla olisi yritys, en kuuna päivänä palkkaisi noin kipeällä arvomaailmalla varustettua henkilöä töihin edes paskakuskiksi.

Vittu ku vituttaa tollainen. :smiling_imp:

Fernetti, perusta yritys äläkä palkkaa Lightiä. Sitä harmittaa varmaan yhtä paljon kuin VR:n konnaria jos mie ostan junalipun Kuopiosta Helsinkiin, enkä sitten menekään junaan. :laughing:

Varsinkin kaljan tai viinin runsas käyttö aiheuttaa turvotusta kropassa ja näkyy naamassa. Onko oikein arvostella sitä? Ei tietenkään, ei varsinkaan sellaisen, joka tietää juovan alkoholistin olevan varsin “herkkähipiäinen” arvostelulle. Tuo ominaisuus liittyy taudin siihen puoleen, joka kieltää viimeiseen saakka oman alkoholismin.

Miehän olin paitsi turvoksissa, myös omasta mielestäni oikea kapakkastrategi, humanisti, suuri ajattelija ja filosofi. Juoppo kielsin olevani ja parantelin maailmaa pikkuhiprakassa, joskus kovemmassakin. Kaatokännissä en muistaakseni juuri parannellut. Nyt jälkeenpäin tuo aika lähinnä kuvottaa ja hävettää. Että sitä voikin olla hörhö! Tämä koskee luonnollisesti vain kuvausta itsestäni, vaikka en olekaan vielä tavannut fiksua juoppoa. :mrgreen:

Light, keksin psykologisen selityksen tuurijuoppoudellesi: Olet niin tiukkapipoinen, että sinun on aika ajoin ikään kuin väkisin paettava itseäsi.

:bulb:

Eipä paljon hetkauta nuo kiukkuamiset. Odotinkin vaan minkälaista tulee.

Tottahan se on, että kauneusihanteet ovat kulttuurisidonnaisia, minä nyt vaan satun edustamaan tätä kulttuuria. Ehkä Fernetinkin on syytä muuttaa sinne Afrikkaan (olen käynyt). Siellä vaan oli niin mukavasti, että naiset tekivät lähes kaikki työt ja herrat keskittyivät enemmänkin seurusteluun. Jostain kirjoituksestasi vaan jäi sellainen mielikuva, ettet oikein tykännyt tästä maastamme kun täällä ollaan niin työkeskeisiäkin.

Minulla on koulutus- ja konsulttifirma ja asiakkaat ovat yleensä hyvin koulutettua ja tasokasta porukkaa ja kyllä he vaan selvästi ovat osoittaneet, että arvostavat siistinnäkäköistä, itsestään huolehtivaa, kouluttajaa/konsulttia, pätevä pitää tietysti olla. Asiakkaan näkemykset ratkaisevat, muuten ei pärjää ja tiukkaa tekee silti.

Em perusteella ja tottakai omien mieltymystenikin mukaan sitten tehdään valinnat, niin että ihmiset sopeutuvat porukkaan, hyvää tyyppiä etsitään. Porukalla ne päätetään. Pikkufirmahan tässä ollaan.

Minusta se, että olen tietysti koko lopun ikäni alkoholisti, vaikka sitten toipunutkin, ei estä minua mitenkään esittämästä omaa mielipidettäni mitä moninaismmista asioista. En jeesustele vaan koitan katsoa maailmaa realistisesti kuten sen näen enkä kuten sen toivoisin olevan.