Se ketipinorin haitta voi muuten jäädä päälle, akatisia ja aiheuttaa itsemurhan.
Täältä löytyy lääkekaapista Diatsepaamia, Temestaa, Tenoxia, Dormicumia, Insominia, Stellaa, Rivatrilia ja riippuvuusvastaanoton lekuri pitää hc-narkkarina, vaikka ei tarvetta edes ottaa. Yksityiset tohtorit nauraa mahakippurassa menolle
Sen Antabuksen kans muuten kantsii olla varovainen sillä jos olet ihka aito juoppo niin saattaa olla, että et pysty vastustamaan dokaamista ja kyseinen lääke voi viedä hengen aika brutaalisti.
Siis hyi s*atana jos tollaset sivarit jäis ketiksestä päälle, en kyllä yhtään ihmettele jos siinä päätyis vaik junan alle. Ja tätä sitten jaellan huolettomasti lähes joka vaivaan! En kyllä enää ikinä ota tota vaikka kuinka tyrkyttäisivät enkä kyllä ole ottanutkaan.
Joo kerroinkin aikaisemmin mitä seuras kun otin Alkoa ennen ku antabus oli poistunut elimistöstä, ei paljoa sillon naurattanut
Vaikee sanoo. Aloitin säännöllisen juomisen 2004 ja eka delirium tuli 2014. Jolloinka tuli ekat pidemmät putket. Nää on aika yksilöllisiä juttuja, joku voi tintata kirkkaita vuosia ilman deliriumia. Ja tosiaan sehän on niin et jos sen kerrankin saa niin on aivot herkistynyt et se tulee melko paljon helpommin. Muuten siihen liittyen ihmettelivät USA:ssa ilmiötä kun suurien luonnonkatastrofien sattuessa kuolee poikkeuksellisen paljon kodittomia niin tulivat tulokseen et kuolivat juuri deliriumiin kun yhtäkkiä ei ollutkaan alkoholia mistään saatavissa, ja niitten yleiskunto nyt muutenkin aika huono.
Mielenkiintoista on mielestäni se, että pahoista traumoista kärsivät menettävät joskus täysin näkökykynsä (joka usein palautuu). Yleiskunnosta huolimatta.
Kyl sinne on melkeen ryömimällä joskus mentykin :mrgreen: No onneksi nyt alkaa näyttää ihan hyvältä, ei oo yhtään ollu mielitekoja, mut silti kävin tänään labroissa et jos pystyis alottaa antabukset.
Nyt alkaa vasta aivokemiat palautua, epäilin jo että olis masennusta tai jotain mut tosiaan viime pari päivää on jo tuntunu aika normaalilta ja semmonen jatkuva epämääräinen alakulo on poistunut kokonaan. Varmaan myös sekin, et oon pyrkiny liikkumaan paljon ja pitäny säännöllisen unirytmin eli siis ihan nää perusjutut kun on kunnossa auttaa jo paljon.
Nyt, kun aivot pelaa ja ymmärrys on normaali, on sopiva aika mennä palaveriin. Jaksat hermoilematta keskittyä kuuntelemaan ja ymmärrät, miten siellä on alkoholisteja, jotka ovat saaneet kiinni raittiuden alusta ja pysyneet valitsemallaan tiellä raittiina.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Käyppä tosiaan katsomassa sitä totaali hörhöilyä. Voisin lyödä 200e vetoa (kertoimella 1,4) että on tasan viimenen kerta (jos on eka kerta) Oot ihan liian fiksu.
Näin on
Se piikki muuten kirpaisee mukavasti jos hoitaja truuttaa sen, siis itse aineen liian nopeesti.
Mutta asiaan, nyt on antabus(valvottu) sopimus tehtynä 6kk jonka aloitin tänään eli ensimmäiset pillerit jo otettu. Maanantaina olis avoin ryhmä, oon sen ihan hyödyllisenä kokenu paitsi pari kertaa tehny mieli lähteä kesken pois jos joku on pitkään jaaritellu jotain tyhjänpäivästä. Siis ei siinä mitään sehän on avoin ryhmä eikä ole pakko puhua just päihdeongelmista ja varmasti puhujalle hyvinkin merkityksellistä.
No joo. Voinpa samalla kertoa miksi en ainakaan tällä hetkellä ole menossa AA-ryhmiin. Toiv. kukaan nyt ei ota tästä nokkiinsa, kyseessä vain minun (harhainen ) subjektiivinen kokemus. Eli mua nyppii tietyt rituaalit kuten hokeminen olen x ja alkoholisti. Kyllä alkoholisti olen mutta en näe sen hokemista mielekkäänä. Toiseksi jokin siinä ideassa särähtää että pitäisi lopun elämää käydä siellä istumassa tai on riski alkaa taas juomaan kun taas oma näkemykseni on, että jos juomattomuus on siitä kiinni, niin mielestäni ei silloin ole vielä täysin parantunut. Parantumisella en nyt tietenkään tarkoita sitä että voisi joskus ottaa vaan sitä, että on täysin vapaa alkoholista eikä tarvitse enää ryhmiä, antabusta tms. Mut myönnän toki sen, että AA on varmasti monille toimiva keino sekä tuo sisältöä elämään kun voi turista enemmän tai vähemmän samanhenkisten ihmisten kanssa.
Itsekin kävin myös AA-ryhmissä aikani kuuntelemassa heidän iskulauseita jotka olivat miltei mantroja, se alkoi tuntua vähän lahkomaiselta, mutta Harhailija jos haluat kokeilla vertaistukea niin onhan myös A-kilta: a-kiltojenliitto.fi
Sekä hilpeältä kuulostava Raittiuden Ystävät Ry: raitis.fi/
Itse kävin parissa Killan tapaamisessa ja ero oli kuin yö ja päivä AA-kerhoon, ei mitään rituaaleja, sen kun oltiin ja turistiin.
Raittiuden Ystävät Ry on minulle ainoastaan nettisivuilta löytynyt tuttavuus.
Mutta tämä ei todellakaan ole noiden edellä mainittujen mestojen värväyskirjoitus, kunhan mainitsin nuo “muut” vaihtoehdot kun ehkä kenties tälläkin palstalla on ollut havaittavissa lievää AA uskonnollisuutta ja pakonomaista tarvetta miltei väittää että on vain yksi ja ainoa oikea tapa olla selvittepäin.
Ensimmäinen kirjoitukseni tänne, vaikka olen joskus täällä käynyt palstaa lukemassa janyt viime aikoina vähän enemmän.
Itse en koskaan deliriumia saanut, muutama viinakramppi tuli koettua, mutta toivottavasti se on taakse jäänyttä elämää, jos tulee retkahettua, niin ei see maailmaakaada, siitä vain taas ukko ruotuun!
Viikko kerrallaan.
Imn30, joo täytyy harkita jos joskus kävis noita kokeilemassa. Tosin nyt tuntuu, että ei ehkä tarvetta minkäänlaiseen ryhmään. Täytyy silti tarkkailla itseä, ettei tule liian itsevarmaksi… Onhan mulla myös se päihdetyöntekijä keskustelu säännöllisesti.
Muuten osaatko/haluatko kertoa millainen tuo viinakramppi on? Lääkärit aina katkolla siitä kysyy että onko ollut (ei ole) nii mistä siinä on kyse? Kerran kyllä luulen että sellainen oli jo lähellä kun lihakset jotenkin nyki ja sairaalaan päästyäni aloin tärisemään holtittomasti n 15-30min kunnes lääkitys alkoi vaikuttamaan.
Hyviä ideoita Aa:n sijaan! Lahko touhuahan se on kaikin puolin.
Viinakramppi on itsellenikin vieras mutta vierestä nähnyt ja se vasta karua menoa on. Uusii myös herkästi kuten delirium. Se on periaatteessa epileptinen kohtaus jossa voi purra kieleensä, virtsata ja ulostaa housuun kun kaikki raajat kouristelee sentraalisesti leukaperiä myöten. Kestää muutaman minuutin mutta jos pitkittyy niin äkkiä sairaalaan ambulanssilla.
Nyt on iloinen mieli se mieltäni rassannut
asia ratkesi parhain päin ja nyt voi rauhassa keskittyä raitistumisen. Hassua muuten, olen nyt lyhyen ajan sisään löytänyt kaksi pankkikorttia kauppareissullani. Toki olen ne palauttanut k.o pankkiin, mutta vähän ihmetyttää toisen pankin asenne. Siis ensimmäinen kiitteli ja pyysi postittamaan kortin heille ja maksavat löytöpalkkion. Toinen pankki taas vaatii että kortti pitää toimittaa heille konttoriin ja pitäs joku lomake täyttää. Tämmönen vaiva jonkun mitättömön löytöpalkkion takia, hemmetti olisivat iloisia ettei joku epärehellisempi löytänyt kortteja, kun niissä on se lähimaksuominaisuuskin nykyään. Toki jos töissäkäyvä olisin niin olisin vaan saksinut kortin, mutta sanoinkin virkailijalle, et nyt kun sattuu olemaan aikaa voin sen tuoda ja kun on matkakorttiin niin ei tuu mulle kuluja.
Se on hyvä Harhailija että nuo pienet asiat selviää.
Mutta se viinakramppi, mistä juteltiin niin se on kuin epileptinen kohtaus, eli ihan ilman ensioireita taju lähtee ja sitten ukko tärisee maassa ja kouristelee ja jengi on ihan ihmeissään ja paniikissa soittaa ambulanssin, kuten pitääkin, ja siitä kun herää niin ei tiedä mitä tapahtui ja on pari tuntia vähän polla sekaisin.
Ei hyvä juttu, sillä siinä on aina vaarana että se tapahtuu esim. portaissa ja lyö päänsä kohtalokkaasti.
Viinakrampissa on se altistumisjuttu kuten lääkäri minulle kertoi, että jos on saanut niitä kymmenen, niin sitten se tulee joka kerta kun alkoholi poistuu verestä - Mutta onneksi sain niitä vain kaksi ja sitä altistumista ei ole tullut, tosin se vaatii kunnon ryyppäämistä viikkotolkulla että alkaa kouristelemaan etenkin jos taipumusta siihen on.
Tosin on tapauksia että saa viinakrampin yhden illan kovasta viinanjuonnista, mutta siinä on kyse ihmisen omasta alttiudesta, samalla tavalla kun lääkäri kertoi että haimatulehdus voi tulla yhden viikonlopun ryyppäämisestä jos on altiutta siihen, mutta se on sitten jo vähän helvetin huonoa tuuria - Koska tunnen jengiä jotka ovat ryypänneet parikymmentä vuotta ja haima se vaan jaksaa, muita ongelmia heillä kyllä on.
Mutta katkolla kun olin aikoinaan, muutamankin kerran, niin minulle annettiin rauhoittavia ja bentsot estää viinakrampin tulemisen, eli sitä rauhoittavaa ei anneta/saada katkolla pelkästään krapulan pelkotilojen hoitoon.
Toiset saa krampin ensioireina lihasnykäyksiä, kuten Mastodontti kertoi ja niitä olen nähnyt aikoinaan katkolla, eli kädet tärähtää yhtäkkiä ei tahdonalaisesti ja sitten katkon henkilökunta antaa asiakkaalle bentsoja ja se riittää.
Pahimmissa epäily tapauksissa olet sairaalassa ja tulee diatsepaamia suoneen, mutta se taitaa kyllä olla sitten enemmän deliriumin ehkäisyä, mutta kyllä siinä viinakrampinkin uhka on poissa jos sitä pamia verenkiertoon isketään, itsellä ei siitä ole kokemusta vaan ne katkaisuhoidon rauhoittavat ovat vieneet krampin oireet pois.
Netistä löytyy myös tietoa, mutta ei se ole kiva tilanne kun herää eikä tiedä missä olet ja mitä vittua tapahtui.
Ne ajat on takana päin ja kuten sanoin jos äijä repsahtaa niin No hätä! takaisin kuosiin.
) subjektiivinen kokemus. Eli mua nyppii tietyt rituaalit kuten hokeminen olen x ja alkoholisti. Kyllä alkoholisti olen mutta en näe sen hokemista mielekkäänä. Toiseksi jokin siinä ideassa särähtää että pitäisi lopun elämää käydä siellä istumassa tai on riski alkaa taas juomaan kun taas oma näkemykseni on, että jos juomattomuus on siitä kiinni, niin mielestäni ei silloin ole vielä täysin parantunut. Parantumisella en nyt tietenkään tarkoita sitä että voisi joskus ottaa vaan sitä, että on täysin vapaa alkoholista eikä tarvitse enää ryhmiä, antabusta tms. Mut myönnän toki sen, että AA on varmasti monille toimiva keino sekä tuo sisältöä elämään kun voi turista enemmän tai vähemmän samanhenkisten ihmisten kanssa.
se mieltäni rassannut