X
Miksi luopua pameista, tietty et pitää pysyä määrätyissä määrissä. Just lääkäri sanoi että on vanha hyvä lääke moneen vaivaan.
Askarruttaa, että miksiköhän edellisviikolla, 7 viikon tauon jälkeen, tuhti annos Ketipinoria tarjosi psykedeelista rallia? Sänkyyn hoippumisen jälkeen suljettujen silmien edessä, alkoi vartin verran vilistämään jotain 100 valokuvaa sekunnissa ennenkuin tuli armolliset nokoset. Sen jälkeen piti pitää seiniä pystyssä puoli vuorokautta että pääsi välillä veskiin kuselle… En ollut aikasemmin oivaltanutkaan, että Ketipinorissa on samaa mystistä shamaanitaikaa kuin dexmissä! Dexmi tosin tuntuu kotoisalta ja kivalta, mutta Ketipinorissa on jotain yhtä pahansisuista kuin Daturassa… (antiklorigenttinen troppi, vai miten se kirjoitetaankaan) 
…
Tsemppiä! Meikäläisen ainuat kokemukset pamista ovat olleet vieroitushoidossa, ahdistavien krapulahorkkien vuoksi, ja kun siellä sen ekan annoksen saa verenkiertoon, niin suurinpiirteen autuas taivas aukeaa, niin sen jälkeen tekee mieli hetikohta lisää lisää ja vielä vähän lisää… Addiktioherkälle persoonalle paras vaihtoehto lienee mun mielestä että lukitaan riittävän pitkäksi aikaa betonikuutioon ulkopuolisten toimesta vieroitusta varten. Itselääkityksenä uskoisin pamien olevan suurinpiirtein Saatanaa pahempi selätettävä! 
En suosittele kenellekkään DXM:ää (a la Resilaria pullo), mutta mulla se ainakin poistaa viinanhimot suht’ tehokkaasti, joten uskoisin sen EHKÄ olevan tutkimisen arvoinen juttu myös benzopulmien kanssa. Mihin tahansa tosiaan jää koukkuun, jos taustalla on sitten oikeasti jotain syvällisempää “vinoumaa” nupissa mikä sitä ahdistusta aiheuttaa. Itse olen havainnut että ihan rehellinen itkuparku kaikkeen pahaan oloon on loppupelissä ihan ykkönen. Ensin tosin pitää hoitaa se fyysinen koukku, jonka jälkeen henkinen paraneminen erinäisillä tunneterapioilla (joko itsekseen taikka terapeutin kanssa) voipi tulla kyseeseen.
^ Et sä hilbert avoimella puolella vois sitä farmasiaa lukea? Mä olen meinaan ajatellut sitä, jos tästä toipuis joskus. Sais suorittaa omaan tahtiin ja paljolti netissä ja täällä ainakin riittää 50e ja saa ikuisen opinto-oikeuden. Olen nyt ollutkin niin kiukkuinen näihin älyttömiin lääkemääräyksiin, että farmasia ja toksikologia tuntuu entistä enemmän omalta. Että pääsis pätemään neuroleptipelleille. 
Nyt on vähän paha mennä pätemään, vaikka porukoilta Pharmaca sattuneista syistä löytyykin, itse kun en omaa mitään alan koulutusta.
Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksensa, myös suht vaarattomalla Diapamilla, mm. lähimuistin heikkeneminen ja tunteiden latistuminen, joten miksi syödä turhaan lääkettä, jos kokee pärjäävänsä ilman, tai ainakin tahtoo kokeilla, olisiko elämä mielekkäämpää ilman benzoturtumusta 
. Ja jo itsessään se, että on riippuvainen lääkkeestä X on IMO aika vittumaista, ja vaikka itse, tässä elämäntilanteessani, koen mielekkäämmäksi jatkaa benzoylläpitoa, niin kyllä mua silti vituttaa olla niistä niin helevetin riippuvainen, kun kuitenkin varsinaisia ahdistuksiani olen oppinut käsittelemään hyvin psykoterapian avulla ja benzoja joudun käyttämään nykyisin lähinnä niiden vieroitusoireiden hoitoon. Jos olisin jo kauan sitten päässyt hyvään terapiaan/ollut tarpeeksi motivoitunut siihen, niin voisipa olla, etten olisi lainkaan näin pahaan benzokoukkuun jäänyt 
.
Arkkis: Mä saan neurolepteistä lähes järjestäen unihalvauksia ja myös kävelen pitkin seiniä niiden vaikutuksen alaisena, koska vetävät muutenkin matalat verenpaineeni tyystin maihin. Enpä mä kyseistä tilaa kovin kummoisena psykedeliana tahi muutenkaan nautinnollisena douppaamisena koe :mrgreen: .
Unihalvaus toisaalta on portti valveuniin sun muihin mystisiin tajunnantiloihin. Mulla on ongelmana se, että kroppa tahtoo heräilemään just siinä vaiheessa, kun huomaa olevansa jossain toisessa ulottuvuudessa täysissä tietoisuudenvoimissaan. Ketipiaanilla EHKÄ sais ton kropan siksi aikaa koomaan että voisi seikkailla. Toisaalta tämäntyylisessä trippailussa voipi piillä akuutti sekoomisen vaara, jos alkaa pitää valvetodellisuutta pelkkänä unennäkönä… Pitäisi tuikkia itseään tikareilla vähän väliä että näkee paraneeko haavat tahdonvoimalla vai ei… Toisaalta skitsofreenikko-osastolla ei olekkaan tultu vierailtua, voishan sekin olla ihan tutustumisen arvoinen loukko… 
…
Joo, olenkin katsellut noita avoimen kursseja, joita on suoritettavissa useilla paikkakunnilla. Kurssi nimeltä “Farmakologian ja toksikologian kirjallisuustentti 3 op” olisi toukokuun lopussa ja kesäkuussa tentittävissä (kurssin sisältö on tarkoitus lukea omatoimisesti, kirja löytyy netistä: medicina.fi/3 ). Jos haluaa lukea perusopintoja pitemmälle, niin sitten täytyykin hankkia opinto-oikeus jollakin muulla tavalla. Aiemmin olen jo suorittanut ihmisen fysiologian kurssin ja solubiologian peruskurssin kotiyliopistoni biologian laitoksella, ja niissä oli suunnilleen sama sisältö kuin vastaavilla farmaseuttiopiskelijoiden kursseilla.
Jos tosiaan on addiktioherkkä juuri bentsoille niin ei taida olla sen demonin voittanutta. Yksi päihdelääkäri oikein vannottamalla vannotti, että jotkut ovat pääseet helpommin irti jopa pitkäaikaisesta täysagonisti opioidien/opiaattien käytöstä.
Ja minulle on syntynyt sellainen kuva, että tottakai se hidas vierottautuminen jossain asiallisessa paikassa tuntuu hirveeltä mutta se todellinen helvetti alkaa vasta sitten kun se ihan viimoinenkin pillerin muru on nielaistu.
Hmm… Yksinäni pohdin vaan, koska kukaan tuskin on alan ammattilainen. Mulla on koko ajan verikokeissa e-MCH ja e-MCV koholla. Eli siis punasolujen koosta kyse, en edes sen tarkemmin tiedä. Ne on siis ihan siinä rajoilla ettei pauku viiterajojen yli, mutta kuitenkin tähdellä merkitty labratuloksissa, muttei kukaan lääkäri ole asiasta mitään sanonut ikinä. 
No, tuskin mitään syöpää ainakaan on, koska mulla on koko ajan ollut ne samoissa lukemissa. Marraskuussa ne oli viitearvojen sisäpuolella ja sitä ennen ovat olleet siinä rajoilla ja nyt taas. Maksan toiminnastakin kaiketi kertoo jotain? GT, ALAT, ASAT ja AFOS on kauniissa arvoissa, että ei sinänsä hätiä mitiä. Mietin vaan kuinkakohan paljon ryyppääminen noita punasoluarvoja kohottaa? Koska marraskuussahan olin ihan koko ajan osastolla, enkä päässyt ryypiskelemään ja ne punasolut oli paremmissa lukemissa. 2013 dokasin ihan vitusti ja sillonkin oli noi punasolut yläkanttiin. Tosin Deprakinen joku superharvinainen sivuvaikutus on punasolujen epänormali koko, mutta nääh, 2013 en edes syönyt sitä lääkettä.
^ Alkoholin käyttö kohottaa MCV-arvoa (mean cell volume, punasolujen keskitilavuus), koska etanoli häiritsee punasoluja muodostavan luuytimen toimintaa jollain tavalla jota ei täysin kukaan ymmärrä. Mullakin oli tuo MCV-arvo koholla joskus 3 vuotta sitten kun dokaamiseni oli jatkuvaa ja täysin holtitonta. Voi tuohon koholla olevaan arvoon olla jotain muitakin syitä, jossain sanottiin että miehillä kohonnut MCV johtuu lähes aina alkoholinkäytöstä ja naisilla vain 2/3 tapauksista tai jotain sen suuntaista.
^ Se on varmaan dokaaminen sitten, koska en jotenkin usko, että oisin taas saanut jonkun supersuperharvinaisen lääkkeen sivuvaikutuksen. Tai sitten se on vain mun “ominaisuuteni”, seurasin, että se on koko ton ajan, mitä omista terveystiedoista näkee, ollut just ja just siinä viiterajoilla, mutta seurannalla, milloin paukkuu yli. Paitsi nyt tietty marraskuussa oli alhaisempi lukema. Toki enemmän tai vähemmän olen dokaillut 16v lähtien ja tuolta näkyy vaan vuoteen 2013 asti noita tuloksia.
Noin pieni heitto arvoissa ylöspäin kaiketi voi myös johtua huonosta näytteenotosta? No jaa, en mä kuolemassa varmaan ole, aika moni lääkäri ois varmaan tehnyt hoitovirheen ja olisin vainaa jo, jos syy olis jokin vakava. Kiinnosti vaan, että mitä se käytännössä edes tarkoittaa, että punasolut on “liian isoja”, koska hemoglobiini mulla on ihan normaali. B12 vitamiinin puute saattais olla käsittääkseni yks syy ja silloin hemppari kait onkin normaali.
.
^ Joo, niinhän se on. Mutta siis mitä mä ymmärsin, niin pelkkä koko, ilman että olis hemoglobiinin kanssa tekemistä, voisi johtua B12 puutoksesta. Tai sitten se tosiaan on vaan mun yksilöllinen ominaisuuteni. Jep, kyllähän noita ties mitä poikkeavia arvoja löytyy täysin terveiltäkin ihmisiltä. Just juttelin tuossa lataamossa yhden hoitsun kanssa, että sillä on kuulemma aina CRP 20 pintaan, ollut koko elämänsä. Kun mulla taas CRP oli niin pieni, että sitä ei edes pysty määrittämään muutoin kuin “alle 1,” mikä sekin on kait suht harvinaista. Terveellähän CRP saattaa olla jopa 10. Vois tietty koittaa rajoittaa dokailuja ja katsoa, vaikuttaako se.
.
Ylläoleviin: Yksilöllistä on. Mulla ovat joskus maksa-arvot nousseet selkeästi, siis ihan se silkasta dokaamisesta kertova GT:kin, mutta MCV on ollut nätisti viitearvoissa, vaikka sen kait pitäisi yleensä kieliä juopottelusta jo paljon ennen maksa-arvoja . On sekin toki mulla monesti kohollaan ollut. Ja yksilöllistä tosiaan, kuinka herkästi kenelläkin mikäkin arvo nousee. Joillainhan saattavat kaikki arvot huutaa punaisella heti, kun yhtenä viikonloppuna tuli otettua reippaammin ja joillain pysyvät arvot priimana vuosikausiakin, vaikka kuinka ahkerasti ryyppäisivät 
. Ethän sä, Nnaana, edes mikään ihan hirveä doku ole, siis täällä kirjoittamasi perusteella ja kaikki on tietenkin suhteellista jne…, mutta ennemmin pistäisin tuon kohonneen MCV:n jonkin yksilöllisen ominaisuutesi piikkiin, kuin viinan, jos toki MCV myös on se arvo, joka monilla nousee hyvinkin herkästi vähemmästäkin juomisesta .
Edit: Hilbert: Eikö tuo periaatteessa ole vain positiivista, että sulla ovat valkosolut hieman koholla? Ajattelin vain, kun neuroleptit saattavat hyvinkin laskea valkosolut jopa vaarallisen alhaisiksi, niin parempi kai noin päin, että niitä on ikään kuin varuilta vähän liikaa .
En ole ihan varma, mutta olin siinä käsityksessä että sellaista vaarallista valkosolukatoa esiintyy lähinnä klotsapiinin harvinaisena sivuvaikutuksena. Sitä minulla ei olekaan onneksi ollut ikinä lääkityksenä.
Voi hyvä luoja Luin vastoin tapojani me lopettajia. Askarruttaa, että mahtaako se holittomuus kiristää niin pahoin pinnaa, että täytyy yhtä kirjoittajaa oikein useamman ketjun voimin vainota.