Mikä on tekemistä? Hyvässä työyhteisössä otetaan huomioon kaikkien ydintyöntekijöiden mielipide, he etsivät parhaita tekijöitä; toisaalta näilläkin hemmoilla on korkeakoulututkinnot ja varmasti he ovat koodanneet melko paljon elinaikanaan. Vaikea se on vain johtaa, ellei alaa ymmärrä… Ainakin he ovat voittaneet aikoinaan kilpailun, joten ehkä siitä lähtee se bisnesidea käyntiin… Mikäli työntekijät ovat lintsaavia ja epäluotettavia tyyppejä, ei työt valmistu ajoissa sekä laadun kanssa on ongelmia. Kaikki eivät halua johtaa yhtiötä, mutta mikäli pomot eivät anna kannustuksia yhtiön kasvaessa; motivaatio työntekijöillä tuskin on kovin korkea… Eiköhän jokainen alalle oikeasti haluava, toivo eniten sitä vakipaikkaa; eli että yhtiö lyö läpi ja etenee urallaan… Kuten jokaisessa alassa, osa huomaa että ala ei sovi heille…
Jonkun tulee etsiä ympäri maailmaa yhteistyökumppaneita, joidenkin tulee katsoa, että ulos tulee vain laatua ja osa tekee työtä. Tietenkin mitä aiemmin on firmassa ollut, sitä paremmille paikoille pääsee mikäli yritys lyö läpi… Miksi ihmiset tekisivät järjettömän pitkiä päiviä, ellei heillä olisi TIIVIS työyhteisö sekä YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ. Tuskin Roviokaan on ylentänyt yhtään työntekijää, kenen motivaatio ei ole ollut kohdillaan. Näkyy olevan 6 edustajaa; kasvoa pelin takana. Muut ovat rivityöntekijöitä, mutta aluksi heitä oli vain 3.
En tiedä missä olet ollut töissä, mutta itse tarkoitan pieniä yrityksiä joiden tarkoitus on kasvaa imagon avulla. Suomalaisessa it-alassa kuvanlaatu on erittäin tunnettu tekijä maailmalla… Tiesikö kuinka moni, että Max Payne on suomalaisen Remedyn peli? Myös osassa Pohjoismaita on paljon it-alan osaamista… Entinen Nokian rivi-insinööri ei ole aivan sama asia, kuin pieni yritys kuten Rovio aikoinaan (tosin rahoittaja löytyi isästä ja kyseessä oli nykyinen Aalto-yliopisto, johon entinen rehtori on perustanut “toisen yliopiston” ed. sisälle hjyväl-veli taidoilla; en jaksa suhteita nyt etsiä)…
Wiki…
[i]"Yhtiön historia
Vuonna 2003, kolme opiskelijaa Helsingin teknillisestä korkeakoulusta (nykyisin Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu), Niklas Hed, Jarno Väkeväinen ja Kim Dikert osallistuivat mobiilipelikilpailuun Assembly Demo partyilla Nokian ja HP:n sponsoroimina. He voittivat kilpailun pelillään “King of the Cabbage World”, jonka myötä he perustivat oman yhtiönsä Relude. King of the Gabbage World myytiin Sumea-yhtiölle (nykyisin Digital Chocolate), ja nimettiin uudelleen Mole Wariksi, jota mainostettiin ensimmäisenä moninpelimobiilipelinä maailmassa.
Tammikuussa 2005 Relude sai ensimmäiset investointinsa bisnesenkeliltä ja yhtiö muutti nimensä Rovio Mobileksi.
Joulukuussa 2009 Rovio julkaisi Angry Birdsin, katapultti-puzzle-pelin iPhonelle. Angry Birdsiä on myyty yli miljardi kopiota, ja se on yksi myydyimmistä peleistä Applen App Storessa."[/i]
Kannattaa pitää mielessä, että nämä perustajat joutuvat pitkään erittäin tarkasti a) muuttamaan elämäänsä edustamisen ja myynninmenekin edistämisen takia b) ovat julkisuuden henkilöitä, joten melko turha sekoilla ellei halua tiettyä imagoa ja c) joutuvat entistä tarkemmin miettimään yrityksen brandia. Yritys on suurennuslasin alla, joten pelien odotetaan parantuvan; ei floppaavan.
500 työntekijää näkyy olevan. Tietenkin alihankintaa löytyy ympäri maailmaa; markkinointi, kirjanpito yms yms… Freelancereita monet, joten palkkaus ei ongelma… On mahtavaa, että nykyään piirtäjä saa piirtää, vaikka Arfikassa ja voi saada projekteja omalla osaamisellaan… 