Paskasti äänieristetyt kerrostalot on meille aistiyliherkille yhtä helvettiä. Varsinkin, ku valitukset on ihan hyödyttömiä. Vitun juopot o pahimpia päihdeongelmaisia ja niist lähtee eniten möykkää, mut ku sehän onki laillinen päihde, eikä edes HUUME. Niinhän ne sanoo. 
Kaljapullon kylessä pitäisi olla kolmio prkl, ja samoin neuroleptipakettien… 
^ yksi suurin syy miksi muutettiin pois kerrostalosta, eikä ostoaikeissa tullut mieleenkään mikään “rauhalline” kerrostaloasunto, rivitalo tai edes paritalo. Ei omakotitalon voittanutta, pääsee lapsetkin leikkimään huoletta pihalle eikä tarvi säilöä tavaroita missään kämäisissä häkkivarastoissa jne.
Ja kyllä, samaa mieltä kaljapulloihin / ylipäätänsä alkoholipitoisiin juomiin kolmio, samaten lepteihin ne enemmän saa pään sekaisin kuin esim bentsot…
Missähän tilanteessa mahtaisi olla tämä maailma jos esim kannabis olisi laillistettu päihde ja alkoholi täysin krimilisoitu… Tosin eihän siinä pääsisi maailma rullaamaan jos yhtäkkiä lait heittäisi häränpyllyä, baarit suljettaisiin, kotitissuttelijat sekoisivat jne. Tosin väkivaltaisuukset vähänisi varmaan roimasta (No kyllähän ne kiljut ja pontikkapannut taas suurempaan käyttöön tulisi)… Tai tulisi jokin ns päihtymiskontrolli baareihin, ettei saa kuin tietyn määrän ostaa illassa (no sittenhän mentäisiin jonku muun korteilla tai vaihdeltaisiin baareja…).
Mikäkön prosentti esim mahtaisi esim perheväkivallassa laskea jos alkon sijaan käytettäisiin sitä pilveä?
Esim hollannissa viedään melko helposti putkaan liiallisesta kännistä jos hoipertelet kadulla, täällä poliisit vain naureskelee, vaikka makaisi omassa oksennuksessaan kadulla, no ne nyt yleensä viedään juoppoputkaan, varsinkin jos talvi/kylmyys kyseessä…
Alkoholi se yksi suurimmista huumeista on, kyllähän se on näetty ja koettu. Tietysti tämä erittäin pieni prosentti ketä käyttää suonensisäisiä tai muita vahvoja huumeita/lääkkeitä on asia erikseen.
Alkoholi on ehkä pahin huume, mitä on. Miettikääpä sitä kaikkea rähinää, sekoilua, väkivaltaisuutta yms., mitä se tuo tullessaan. Se on myös hirvittävän pahaksi elimistölle ja aivoille, liuotin kun on. Saa ihmisen todella huonoon kuntoon niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, aiheuttaa todella pahan riippuvuuden, puhumattakaan hengenvaarallisista vieroitusoireista. Lisäksi se on tässä maassa ihmisten pääpäihde ja aiheuttaa eniten päihteisiin suoraan tai välillisesti liittyviä ongelmia, laillista ja yleisesti hyväksyttyä kun on. Mä olen alkoholisti, enkä ole vieläkään siitä paskasta irti päästämässä, vaikka tuskinpa se mulle mitään hyvää tullessaan tuo, jos ei lasketa sitä hetkellistä nousuhumalan euforiaa, jota ei välttämättä aina edes tule enää. Olen mä tosin taas vähän pystynyt rajoittamaan pahinta menoa.
Näissä kovissa huumeissa(en puhu nyt alkoholista enää tässä kohtaa, vaikka laskenkin sen kovaksi huumeeksi) laittomasti ja suonensisäisesti käytettynä on tietysti ne omat vakavat lieveilmiönsä ja riskinsä, joita en suinkaan väheksy.
Ärsyttää kissat, jotka tuhoavat omaisuutta, mutta eipä niille oikein vihainen voi olla <3.
Se et oon niin helvetin kärttyinen ilman et edes tajuun sitä. Kai sen kohta on loputtava, kun ei sitä ihan kenen tahansa niskoille kuitenkaan haluis viskoa?
Ärsyttää kun työkkärissä pitäisi tänään mennä käymään…Se jonottaminen ja odottaminen…huoh…
Eräs tyyppi, joka on vähän väliä itkemässä ja märisemässä jos en muista/ jaksa vastata sen tekstareihin. Eka sain koko ajan olla tyynnyttelemässä sitä että “Ei, en ole vihainen. Mistä mä olisin suuttunut? Oletko mielestäsi tehnyt jotain, josta olisin voinut suuttua? Jos et ole, se ei varmaan ole syynä mun hiljaisuudelle…?” 
Nyt kun se on näköjään sen tajunnut, se on alkanu vetää herneen nenään ja heittäytyä marttyyriksi. “Sä oot mulle niin tärkeä ja mä pidän meidän ystävyyttä tosi arvokkaana mut taitaa olla vain yksipuolista…?” Nyyhnyyh, vittu get a hold on yourself! 
Sit mulla meni puhelin rikki ja tää halus ostaa mulle uuden. Sanoin moneen otteeseen että ei tarvii, mut kun tyyppi nyt väen väkisin halus sen ostaa ja mä sellasta tarviin, se kävi hakee sen kaupasta ja toi oikeen vielä kotiin asti, niin kyllähän mä sen vastaanotin. Ja siitähän se nyt sit vasta onkin saanut syyn loukkaantua oikein verisesti! “Hyvää hyvyyttäni ostin sulle puhelimenkin et jos joskus voisit viskaista muakin tekstarilla. Oliko se meidän ystävyys nyt sit tässä?” 
Voi helvetti mikä kakara! Ja mikä helvetin velvollisuus mulla nyt on lähetellä sille tekstareita kun se “säälistä” meni ostaa mulle rikkinäisen tilalle uuden?? Pyysinkö mä siltä mitään?? En, en pyytäny luuria, enkä pyytäny mitään vitun sääliäkään!!
Ensinnäkin, oon alusta asti sanonut et “frendejä voidaan olla”, kun se on ahdistellut mua tolla et “Voidaanko me olla ystäviä? Oonhan mä sun ystäväsi?? Haluaisin et me voitais olla oikeita tosiystäviä??!!” Yritin selittää et mulle ystävyys on jotain, joka syntyy ajan ja yhteisten kokemusten myötä, että ei sitä voi vaan päättää että nyt aletaan tosiystäviksi jonkun kanssa. Ja että en oikeen ymmärrä sitä, miten se pitää mua niin “tärkeänä ja rakkaana ystävänä”, kun ei me edes tunneta kunnolla toisiamme?! Aaargh!
Taitaa olla vaan vähän rassukka koko tyyppi… Miten mä onnistunkin aina sotkeutuu tollasiin…? Sitä haluu vaan olla kiltti, eikä löydä oikeita sanoja sanoo et ehkä meidän ei kannata olla tekemisissä, ja sit sitä vaan yrittää olla kavereita, vaikka tietää ettei se mihinkään johda. Siis ei edes kaverisuhteen tasolla. Ja sit lopulta menee hermot kokonaan, ja sit sitä vasta toista loukkaakin… 
^Ei tässä maailmassa mitään saa ilmaiseksi… Kyllä sinun se pitäisi tietää Iina! Aito kaveruus samanikäisen miehen ja naisen välillä on yleensä tuomittu epäonnistumaan, ellei kumpikin seukkaa onnellisesti oman siippansa kanssa. Silti asia aiheuttaa usein jotain ongelmia jollekin 
.
Jokeri
^Etenkin jos mies ei ymmärrä että kaikkea ei voi saada mikä on ERITTÄIN lapsellista! Tuollaiset miehet nimenomaan kaipaavat rajoja, joten loppuelämä aikaa yrittää… Ei on ei ja mitä enemmän sitä yrittää syyllistämällä, haukkumalla tai muilla vippakeinoilla muuttaa sanaksi “kyllä”; sitä varmemmin tulee sanoa ei!
Jokeri on väärässä, miehiltä ketkä uskovat saavansa lopulta kaiken haluamansa; voi saada melkein mitä vain ilmaiseksi. Välit on vain lyötävä poikki, kun tajuavat että materialla ei saa kaikkea ja se ei on EI! Tällöin kiukuttelevat kuin lapset jolloin voi vedota itse että “katsopa peiliin”.
Iina anna puhelin takaisin ja sano että ei ole aikaa näin vaikeaan ihmissuhteeseen. Sinun on ajateltava itseäsi ja opintojasi… Mitään armolahjoja kannata oman mielenterveytensä kustannuksella ottaa, että joku yrittää pönkittää omaa itsetuntoaan muiden kustannuksella… Mikäli sanoo ajattelevansa sinun parasta, sano että osaat tehdä sen itsekin… Parempi se on että hän vihaa sinua kuin roikkuu sinussa kuukausia. Sen jälkeen kun annat pakit, ainakin vihaa sinua… Ei taida olla kovin itsevarma tyyppi…
^ Joo, parempi se tosiaan on vaan pistää poikki koko ihmissuhteelle, koska se tyyppi tosiaan on todella rasittava. Mut musta mulla olis kyllä ihan oikeus pitää se puhelin koska ite se sen mulle päätti ostaa vaikka tein selväksi ettei tarvii. Toisaalta se että antaisin sen takaisin, tuntuisi kyllä paremmalta, oikeammalta ratkaisulta. Se olisi sellainen konkreettinen viesti siitä että ei sitä ystävyyttä millään lahjoilla saa, ja myös siitä että en tarvitse just mitään “armolahjoja”. Vaikka olihan se tietysti ystävällinen teko, se uuden puhelimen hankkiminen rikkinäisen tilalle! Mutta jos hänellä on ollut motiivina joku muu kuin vilpitön halu auttaa, ei se lahjan pitäminen tunnu enää ollenkaan miellyttävältä.
Olen eri mieltä Jokerin kanssa, uskon että nainen ja mies voivat hyvin olla ystäviä, ainakin kavereita, vaikka molemmat olisivatkin sinkkuja. Jos kummallakaan ei ole seksuaalista kiinnostusta toista kohtaan, niin mikäs sen silloin estää? Mutta näissä tapauksissa kun toinen olisikin kiinnostunut viemään suhteen pidemmälle mutta toinen ei, ja sit sitä yrittää “tyytyä” siihen että ollaan ystäviä, ne eivät kyllä varmastikaan johda mihinkään hyvään. Myös seksisuhteissa taitaa aika usein käydä niin että lopulta toinen alkaakin haluamaan suhteelta myös sitoutumista?
^ Mäki ehkä antaisin puhelimen takaisin. Ja sano nyt, onks se se, joka mä luulen et se on? En tiennykää, et se on tommonen riivaaja?
Ja mä uskon kyl, et mies ja nainen voi olla kavereita. Mut jossain vaiheessa jommalla kummalla salettiin on romanttistaki intressiä. Se pitää sit vaan purkaa se jännite jotenkin puhumalla. Näin mä sain jatkumaan yhden kaverisuhteen, varmaan iina tiedätkin kenestä puhun. Ja toivottavasti mekin saadaan kaverisuhde toimimaan.
Mulla on aikalailla sama tilanne kuin iinalla. Onneks en mitään lahjuksia oo alkanut saamaan mutta puheluita ja viestejä senkin edestä. Ei on ei mutta moni sitä ei tunnu käsittävän. Nykyään en enään vastaa puheluihin. Tai no, vastaan joskus kun oma mies ei ole kotona. Tuntuu vaan jotenkin niin kiusalliselta yrittää puhua toiselle ihmiselle että ei oo kiinnostunut kun oma mies istuu vieressä ja samaistun kyllä siihen liian kilttiin kommenttiin. En kehtaa ärähtää kunnolla toiselle kun en halua pahoittaa kenenkään mieltä kun taas toisaalta kihisen kotona kiukusta kun puhelin soi lakkaamatta 
ja sillon kun vastaan siihen puhelimeen niin muistan kyllä YLIKOROSTAA sitä kuinka teen just ruokaa PERHEELLENI tai siivoan LAPSIENI huonetta tai pesen LAPSIENI JA MIEHENI pyykkejä… vaan kummasti tuntuu ohi korvien nuo asiat menevän…
Todellakin mies ja nainen voivat olla ystäviä! Olen ollut aina luotettava joten olen viettänyt öitä muiden miesten luona kuin omien äijäfrendien. Asiasta olen ilmoittanut ja olen tehnyt tuota aina, useammin kun kaverit ovat miehiä… Olen aina vastustanut pettämistä, koska ensin voi jättää niin ei tarvitse loukata. Sinkkuna myös kaverit ovat aina olleet kavereja, en ole jäänyt sanattomaksi tilanteissa tai suostunut istumaan sylissä tms. jonka katson että on ihmiselle vain “tietty edistysaskel”. Osalle sanonut suoraan että onko pakko laittaa rajat; jalat ja kädet omalla puolella! Ovat kuin lapsia, kokeilevat missä raja menee. Ei ole lapsia, etenkään samaa tai vanhempaa ikäluokkaa joten nopeasti puolustelu alkaa. Sanon että teen asian selväksi jo heti alussa, selkeät säännöt ovat selkeät säännöt ja sääntöjen muutoksesta on keskusteltava…
Huvittavaa oli että naapurin lepakkopari aikoinaan luuli että olen huora… 
Melko hauskaa että avoliitossa ja oma mies nukkuu kun vieraita saattaa käydä yölläkin poreissaan… Olen aina enemmän sopinut miesten seuraan, naisten kanssa tulen toimeen jos liikkuvat itsekin äijäporukassa. Ei ole koskaan tarvinnut pelätä turvallisuuden puolesta enkä turhia riskejä ole ottanutkaan. Voi olla jonkun mielestä outoa että 3 miestä yöpyy yhden naisen luona; eivät varmasti ymmärrä sitä että tietenkin nukun sen ainoan homoseksuaalin vieressä…
Suuren osan ajasta olen ollut varattuna, mutta kyllä selkeästi huomasi kuinka tilanteet muuttuivat kun jäi sinkuksi. On aivan helvetisti vanhoja frendejä kenen kanssa olen ollut vain frendi enkä koskaan tulisi muuta olemaan… Itseäni ei vain KERTAKAIKKIAAN kiinnosta pohtia kynsien tai hiusten laittoa, kun elämässä on paljon muutakin. Paremmin viihdyn lähiräkälässä pelaamassa bilistä, vihaan pintaliitomestoja.
Itse sain kuulla että olen varastanut eräältä surkimukselta kännykän… Erittäin epäilevästi asiasta kysyttiin… Tuli kyllä revettyä, ei tainnut olla oma luuri kun pantti muuttui varkaudeksi. Maineen eteen olen elänyt tietyllä tavalla AINA, missä ystäväni olisivat jos miespuolisten kanssa sekstaisi; TÄH?? Jokeri viihtyy selkeästi joko "nörtti"porukassa tai sovinisti-porukassa… 
Miehet myyjinä ovat luotettavampia (IMHO), naiset usein hankkivat välikäden tai parin kautta. Ehkä on ollut pari-kolme myyjää ketkä todellakin ovat yrittäneet saada kaikki naiset sänkyyn; aina voi yrittää mutta kun kiirettä pukkaa kovin päälle. Ei ole kissa-hiirileikkiä, vaan ihan opetusta että nainen ei ole objekti! Jos ei kiinnosta, ei kiinnosta…
Monia miehiä tuntuu kiinnostavan varattujen naisten yrittäminen… Ei ole onnistunut… Sen sijaan välit olen poikki laittanut. Jos vastaa välillä, toinen saa toivoa. Kokoajan kun pitää saman linjan, ei kukaan jaksa kovin kauaa. Erittäin suhteellinen käsite tuo aika, mutta ei ihme jos jatkuvasti soittoja tulee mikäli antaa ristiriitaisia vastauksia! Yksinkertainen “vaihdan numeron” toimii melko hyvin. Ottaa 1-pariksi kk:ksi tarvittaessa prepaidin ja joku muu vastaa “uudella nimellä” toisella puolella Suomea… Mikäli ei tajua kuin suuttumalla, se on VOI VOI! Asian voi aloittaa, että “en tahtoisi sanoa tätä sinulle, mutta prkl kun ei saa omaa aikaa enää lainkaan ja asiaan tulee muutos”… Todennäköisesti tuossa vaiheessa herneet nenään tai syyllistäminen, mutta en voi ymmärtää kuka haluaa olla ihmisen kanssa joka ei välitä hänestä, ei edes jaksa häntä!! Sairasta… 
Ei, ei se se oo! Tai en nyt ihan varma oo luulenko oikein et kuka sä luulet sen olevan, mut jos luulen oikeen ni en mä siitä ole sen jälkeen kuullut kun se jätti velkansa pystyyn ja lähti karkuun sinne huitsin nevadaan. Et eihän se nyt mulle nyt mitään puhelimia ostelis, kun ei sitä naurettavaa velkaansa ees oo saanu maksettua… 
Juu, enköhän mä tiedä keneen viittaat vaikka pari mulle nyt äkkiseltään tuli mieleen. Ja eiköhän mekin joskus vielä voida olla kavereita? Kyllä mä ainakin toivon niin. Sit joskus, kun tilanne on vähän rauhoittunut. Tai musta ja mun hermoista kai se eniten on ollu kii…? Mut en mä täällä foorumilla ainakaan ala sulle ärähtelee, kyllä me molemmat tänne ainakin mahdutaan oikein sopuisasti mun puolesta! 
Kyllä se musta on ihan selkeesti sanottava eikä odotettava et toinen lukee rivien välistä. Kyllä mäkin sille mun ihailijalleni olen ärähdellyt silloin kun sen käytös on ottanut päähän, vaikkakin sit ku oon leppynyt ni oon sanonu et joojoo, voidaan olla frendejä. Mut en mä oo antanut sille aihetta ymmärtää mitään enempää, kuin mihin itse olen ollut valmis. Tai no… Jos nyt ihan totta puhun, niin eipä se sen kaveruuskaan nyt niin järin paljon ole kyllä innostanut… Mulla nyt vaan on tosi vähän sosiaalista elämää ja vähän kavereita, niin halusin ajatella että “kyllähän sitä nyt aina kaveri voi ihmisten kanssa olla”, “kun eihän niitä kavereita koskaan ole liikaa”. Mut jos joku ihmissuhde vaan rassaa hermoja sen sijaan et se antais jotain (no paitsi sitä materiaa ) niin mitä sitä nyt sellasta sitte väkisin jatkaa?
Ja komppaan kyllä Malibua siinä et kun on jonkun linjan ottanut niin se sitten pidetään. Ainakin jos haluaa et toinen tajuaa sen mitä yrittää viestiä. Annat tyypille toivoa joka kerta kun vastaat sen puheluun, ja jos vieläpä vastaat silloin kun miehesi ei oo kotona, en yhtään ihmettele jos toinen alkaakin elättelee jotain! En ymmärrä miksi et voi vastata miehesi läsnäollessa?? Siis jos sinä et ole tehnyt mitään väärää? Mä ainakin loukkaantuisin todella verisesti, jos saisin tietää et mieheni vastaa jonkun sen pokaamista yrittävän naisen puheluihin vain silloin kun mä en ole paikalla! 
Sehän nyt viestii siitä et itelläkin ois jotain salattavaa.
ONKO TÄMÄ TODELLA NÄIN! Eikö stadissa saa edes törkeällä ylihinnalla nollata päänsä kerran kuukaudessa?! EI! Kuvitelkaa, mä maksaisin nyt siitä, että saan vaihtaa jonkun laittoman kasipallon käteiseen. NIIN EI!
Paskat sitä rahalla saa olla rikollinen saatana.
Niin… eihän mulla itellä ole mitään salattavaa. Mutta kun HÄVETTÄÄ En vaan jotenkaan kehtaa kertoo miehelleni siitä että mä oon saanu taas tälläsen ihailijan tosin päätin tuossa hetki sitten jo että jos tätä kauan jatkuu niin sitten kyllä kerron. Kyllähän puolisolla on oikeus tietää tälläsistä asioista. jotenkin vaan hävettää ja ärsyttää… en tosin oo nyt vastaillu niihin puheluihin…
^Niitä ihailijoita saattaa löytää naispuolisena turhankin helpolla. Jotkut ovat aluksi ystäviä, mutta totuus paljastuu hetken päästä. Kerro miehellesi, ellet ole antanut ymmärtää että olet eroamassa tms. niin voit sanoa soittajalle seuraavan kerran että mies vastaa seuraavaksi jos vielä soittelee.
Mikäli asiaa pitkität, saattaa miehesi epäillä että tarkoituksella puhut kun hän ei ole paikalla. Itse olen aina vastannut ihan miehen kuullen ja hän on asiasta tiennyt. Enemmänkin naureskellut kun olen vittuuntunut kun ei saa välejä poikki, onneksi puhelimen voi laittaa kiinni jos on pari liittymää ja kotona ei tarvitse ovea avata.
Kaikki kun eivät kunnioita parisuhdetta, vaikka aluksi yrittävät niin väittää. Itse en silti luovu periaatteesta että en voi tuon asian takia pitää miespuolisia ystäviä! Kyllä ne timantit erottuvat mädistä omenista ajan kanssa. Ei kannata pitää yhtään rasittavaa ihmissuhdetta jos yrittää parantaa omaa elämää. Itse ainakin stressaan turhaan muiden ongelmista… En silti tarkoita välien poikki laittamista, ainakaan täysin. Tuollaiset ihailijat tosin pistän välit poikki, se ystävyys kun on melko mahdotonta jos toinen on ensin väittänyt haluavansa ystävyyttä, sen jälkeen yrittää pokata; on ehkä luotto lähtenyt… Itse en ole jaksanut elämäntilanteen (=kiireen ja väsymyksen) tähden tutustua uusiin ihmisiin, etenkin jos on pienentäkään mahdollisuutta tuleviin ongelmiin…
Siinä ei ole mitään väärää jos juttelee uusien ihmisten kanssa ja kertoo olevansa varattu. Rehellisyys ja teot puhuvat puolestaan. On ollut sellaisia ystäviä ketkä ovat suoraan kertoneet että haluaisivat enemmän jos en olisi varattu. Yksi hyvä ystävä kutsui mua rakkaaksi, mutta kysyi avopuolisolta siihen luvan… :mrgreen: Nyt välit ovat olleet jonkun vuoden heikommat kun päihteet maistuvat turhan paljon… En kuitenkaan ole liikkunut ihmisten kanssa ketkä eivät kunnioita arvojani…
Ei en tarkoita sitä vaan sitä toista tyyppiä, jolta hait ne pari nabulaa sillon kerran ku olin teillä. Onks se se? Don’t worry, en mä näe sitä enää ku ei se oo yhteisös. Enkä kerro, että oot kertonu. Haluan vaan tietää, koska en halua tuntea itteäni tyhmäks, jos joskus viel juttelen sen kaa.
^ Ei, ei se oo kukaan, jonka sä tietäisit.
^Allright, asia selvä.
Talvisin ärsyttää noi lumen auraajat.Onhan se hyvä että ne auraa lumet pois talojen pihoilta ja teiltä mutta aina tulee herättyä niiden meteliin ja kolinaan siinä 7-8 aikaan aamulla.