alkoholistin puolisona olo

huomenta jälleen…

onneksi yö on jälleen ohi…näin ihan ihme unia…ois varmasti jo parempi hankkia unikirja ja ottaa selvää mitä ne unet oikein tarkoittaa, niissä ei ole päätä ei häntää…
kävelen vieraalla maaseudulla tien vartta, bussipysäkkejä on tiheään, jokaisella pysäkillä on maassa, kiinni oleva sateenvarjo, jotka noukin kaikki… :question: tarkottaakohan se että nyt tulee paskaa niskaa oikee urakalla jos en suojaudu…

riippa tuli eilen illalla ja nukkui yönsä saunamökissä, nyt hyppäs traktoriin ja alkoi siirrella kääriää…ku se ei puhu muutostaan mitään niin kysäsimpä häneltä, mitä huonekaluja on ajatellut ottaa mukaansa? ei kuulemma muuta kuin tv:n joka ei ole käytössä… a-haa, hän on siis ajatellut jotain…hyvä!
kertoi hän illalla että on päättänyt, että tästä hetkestä koko syksyyn, hän ei juo yhtään…a-haa…vai niin on suunnitellut, “näkis vaan ja kuulis kolinaa”, eiks toi päätös olisi kannattanut tehdä hieman aiemmin :astonished: , mutta IHAN SAMA MULLE. mitäköhän armopaloja se on oikee keräämässä? eikö hän tajua, että on aivan sama juoko hän vai ei, mikään ei muuta tilannetta…ihan sama tekeekö hän jotain vai onko tekemättä, sekään ei saa mun päätöstäni muuttumaan…vai muisteleekohan se menneitä…

OLIS MIETTINYT EDES VÄHÄN AIKASEMMIN…sanoi se sen verran että ihmetteli, kuinka mulle juuri nyt riitti, ei osannut kuulemma ajatella edes, että se olisi ollut juuri tämä kerta…
voi helv.! jos minä olisin se “reissaaja” minä pelkäisin joka ikistä kertaa kun palaan kotiin, joka ikistä! olisin ihan varma että juuri se kerta olisi se viimeinen…mutta minä en ole edelleenkään alkkis!

Huomenta, mahtava unitulkinta :smiley:
Joo älä usko raitistumislupauksia, ne lupaa kuun taivaalta silloin kun alkaa tulla rajoja. Varmasti luulee, että eroaminen on ikäänkuin rangaistus, ja lupaamalla olla kiltisti saa rangaistuksen pois. Se on ihan kummallista logiikkaa, aletaan tehdä kauppaa sillä juomisella. Jos ei suoraan, niin epäsuorasti. Että sopivasti kun on nainen lähdössä /eroamassa jo, niin oho, aattelin muuten tässä raitistua. Näin mun miekkonen ainakin luulee. Kun laitoin stopin juomiselle minun nenäni alla, oli heti monta kuukautta juomatta.
Kun kuvitteli että ollaan turvallisilla vesillä jälleen, parisuhdemielessä, niin aloitti varovaiset huikat jo.
Sitten kokeili että saahan aikuinen mies ottaa, kun ei ole liian päissään. Sitten tuli reissusta humalakuosissa, teki ensimmäisen lupauksen rikkomisen, jolloin heitin pihalle. Nyt kuvittelee että olen taas rankaissut, ja epäreilu, kohtuuton, ja hän ei tiennyt että asia on näin. Vetoaa siihen, että enkö rakastakaan häntä. Nyt pitää sitten tehdä se jako, että ei tässä ole rankaisusta kyse, eikä siitä ettenkö rakasta, vaan siitä että en jaksa. Elämäntyylit liian erilaiset. Toivota onnea raittiuteen, mutta taktisestikaan ajatellen niin suunnitelmien peruminen ei ole hyvä idea. Sano että parempikin raitistua omillaan, että varmasti tulee parempi tulos.
Mä aion sanoa mun miehelle, että hienoa että yrittää, mutta en ole välttämättä hänelle parasta seuraa raitistumisen kannalta, minun täytyy hoitaa itseni tai muuten olen tatti otsassa nyt joka tapauksessa, sen verran pahasti juomiset on minua päässeet haittaamaan.

no niin…iltaan ollaan päästy ja nyt alko sitten SOUTAMINEN JA HUOPAAMINEN, riippa kertoo ensin lähtevänsä suosiolla…siis totuus…ei tarvitse kantaa vastuuta…ja iltäpväl ku muistutin että joka pvä tänne ei voi tulla ja muistaa että minulla on sitten oma elämäni ja en todellakaan aijo jäädä nunnaksi…niin…riippa jääkin riippumaan :smiling_imp: :smiling_imp: , nyt mä voin lähtee ja hän jää :laughing: :laughing: :laughing: …miten se saatana pitää elukoista huolen ku ei kykene pitämään edes itsestään :laughing: :laughing: :laughing:

sanoin OK SOPII HELV. HYVIN :laughing: :laughing: , jää saatana tähän paskaa! mä otan oman osuuteni ja häivyn!! SOPII, KAIKKI KÄY!!! ihan mikä tahansa käy kunhan pääsen siitä eroon

entä nyt :open_mouth: :open_mouth: , minä en ole häntä kohtaan REILU! :open_mouth: siis riippa on siis…REILU???
TYHMÄ SE ON EI REILU? siis ME EROAMME JA OLEMME REILUJA :unamused: , HÄN ON IHAN OIKEASTI OMASTA MIELESTÄ REILU…nyt pesäpallomailan ostoon ja saakeli näytän mikä on reiluutta!!!

mun tekis mieli jo nauraa, nauraa niin paljon et pissa tulee housuun…REILU…

löysin vvo:lta hyvän vapaan asunnon ja muutaman kilometrin päästä hyvän työpaikan (terveydenhoitoalalta) jossa ei tarvitse tehdä vuorotöitä (4paikkaa auki) joten voisin saada piankin 1 niistä :smiley: ne molemmat ovat pk seudulla…vien lapset ja menen töihin…ja minä EN OLE REILU???

voi helvetti, toi saakelin deeku ei tullut yhtään ajatelleeksi että minun elämäni ei lopu meidän yhteiseen elämään… :laughing: :laughing: :laughing: , tämä on jo ivallista naurua helv.tyhmälle ääliölle!!..REILU… :laughing: :laughing:

Elämä ei ole reilua.

Välillä tulee paskaa niskaan ja silloin on parempi vaan pitää turpansa kiinni tai joutuu vielä syömään sitä.

Ei ole kultalusikka tämänkään kalan suussa. Mutta sillä mennään mitä on saatu, ja kaikkea ei voi saada. Eläimet muakin säälittää, mutta et sinäkään voi olla kaikesta vastuussa. Muuta kirkonkylälle, ota työpaikka (rivakka ihminen saa aina töitä) ja katotaan mihin suomalaisen miehen sisu riittää.

Mun pientä kasvimaata ei voi todellakaan verrata siihen, minkä vastuun itse olet kantanut. Mutta kyllä väliin riipii ajatella sitä, että mä en enää siitä maasta nosta yhtään perunanvartta. Mutta silti, en palaisi enää menneeseen.

Itken yhäkin tyhmyyttäni, monissa asioissa. Kuten siinä että olisi pitänyt painostaa toinen naimisiin, kuintenkin. Olisi pitänyt erota virallisesti ja selvittää raha-asiatkin. Mutta tästä vielä noustaan, taloudellisestikin. Rikasta minusta ei tule koskaan, mutta ehkä joskus on varaa käydä kanarialla.

Niin Argh, ajatteles. Kuukausipalkka, palkallinen loma. Joku muu hoitaa vakuutukset, huolehtii että tarvikkeita toiminnan pyörittämiseen riittää, työkaverit juoruaa kahvitauolla… Ei oikeastaan huono vaihtoehto sekään.

(Pesismaila on houkutteleva vaihtoehto, mutta ei hyvä :mrgreen: paitsi että mun isän äidin…äiti? Tai yksi äiti lisää :sunglasses: sai 30 päivää vankeutta piestyään miehensä. Mutta eipä lähtenyt ukko haihattelemaan ameriikkaan, joten niin minäkin olen tässä kirjoittelemassa.)

heissan jälleen kaikille :slight_smile:

soutaa, huopaa…jne…IHAN SAMA, kunhan eteäpäin mennää…

minä…kirkolle… :open_mouth: , meijän kirkonkylä…hmm…kirkonkyläläiset elättävät yhden pienen kaupan (oli jo vähän aikaa sitten suljettukkin) jossa ainoa myytävä tuote mikä on tuore on tupakka ja kalja…sekä kirkonkyläläiset elättävät hyvin 2 ravintolaa…josta ne sitten siirtyvät vanhainkotiin joka on myös kirkolla…ja 45-55.v juopot,ne käyvät kunnan piikkii syömässä vanhainkodilla…
joten se siitä kirkonkylästä…jos joku on katsonut elokuvan HYVIEN IHMISTEN KYLÄ, niin voisin vannoa se olevan kuvattu meijän kylältä…siitä löydän hyvin ne muutamat “päättävät” henkilöt ketä enään kirkolla on…kunnanjohtajan, taksikuskin, kampaajan, valtuuston jäsenet jotka eivät ymmärrä esityksistä/ehdotuksista mitään ym. henkilöt joilla menee kunnan ja omat rahat sekaisin :laughing: , mopoillessa kaljan hakuun ei tarvitse kypärää, ja itseasissa monen monta kertaa olen nähnyt ku samaan kauppaan ajetaan kilvettömällä autolla…äh! MITÄ NYT PIENISTÄ…poliisit käväsevät täällä vain t päivinä, tiistai ja torstai…

joo kultakala…en omista vieläkään pesismailaa…kunhan uhoan…en maksaisi riipalle edes mailan käytöstä…en alennu moiseen… mutta se woodoo-nukke :wink:

älä sure kultakala ettet ole mennyt naimisiin vaan ole iloinen ettei häntä näy sinun “kirjoissasi”…en minäkään ole naimisissa…ENKÄ MENE! riippa joskus aikaa sitte kosi…sanoin jääväni miettimään…melkein heti aukes pullo ja hirveessä kännissä se soitti meijän mökki naapurille joka on lakimies ja sönkötti sille puhelimeen että mitä hänen pitää tehdä etten erotilanteessa “putsaa” häntä…ARVAKKAAPA HÄPESINKÖ? miten se tuli minulle ilmi…tuli puhelinlasku jossa oli 100e palvelumaksua…kysyin sitä? ja selvinpäin silloin vielä riippa ei kyennyt valehtelemaan…sanoi suoraan että soitti lakimiehelle ja kysyi jne…, silloin istuin hänen viereen ja taisin laittaa käteni hänen hartioilleen ja sanoin :“sinä menet tuhlaamaan 100e sen vuoksi että kosit, nyt minä sinulle vastaan, EN TULE KOSKAAN MENEMÄÄN NAIMISIIN KANSSASI, EN IKINÄ, PAINA MIELEESI” joten emme ole naimisissa :smiley: , mutta kun olemme yhdessä kaiken perustaneet ja yhteiset lapset niin omaisuus jaetaan kuten aviopuolisot jotka ovat olleet naimisissa yli 5v…

sitäpaitsi, ei ihmisen tarvitse olla rikas, tai rikkautta on monenlaista, ei rikas ole se jolla on paljon rahaa vaan pääasia on se, mitä on sydämmessä…

älä lähde etelään… lähde pohjoseen, autoon mahtuu 5 aikuista, yöpykää autiotaloissa (ilmaisia)…tavarat repussa ja porokahvit porisemassa :stuck_out_tongue: , mulla itsellä on ihan pohjoseen n. 850km, auto täys matkustajia+tavarat, kulutus 4,7l/100km, se jaettuna 5:llä =alle 1 litra/100km/hlö=8 litraa dieseliä/suunta/hlö=12e matka/hlö…ei yöpymiskustannuksia ja ruoka saman hintaista kuin etelämmässäkin joten… älä lähde etelään :unamused:

palataan jälleen :smiley:

paskan syömisestä…sorry kieli :astonished: , mä on riipalle aina sanonnut että se voi syöttää mulle mitä paskaa tahansa…mutta…onneksi mun ei tarvitse niellä sitä :wink:

Joo, puolisoiden yhteisasumisen purku voitaisiin suorittaa, mutta se vaatisi sen että se pantaisiin alulle.

Se purku siis. Perusteita olisi.

Katselin tuossa lapsen toiveesta videokuvaa sen vauva-ajalta.

-tu missä mörskässä olen asunut, miten ikinä mä muutin sinne? Ne lupaukset, ne lupaukset… ja kun vihdoin remontti tuli, niin mun mielipide ei painanut mitään. Ei se ollut koskaan ollutkaan mun koti, mä vaan asuin siellä. Joo, olen jauhanut tätä samaa monessa eri muodossa.

Vielä on kirkkaana mielessä se, että nyt on paremmin. Ei se raha, ei todellakaan.

Taidanpa sytytellä parit kynttilät pimeän illan iloksi.

huomenta jälleen!

äh, ei oikein ole kirjoittamista kun “kuuppa ei ole ollut himmeenä”, mutta ajattelin kuitenkin, ettette luule kadonneeni…riipan kanssa eilen juttelin jälleen ja hän on todella pahoillaan jos kantapäät menevät yhteen ja lähdemme molemmat kävelemään (eri suuntiin)…

hän ei ole tarkoittanut mitään pahaa…hmm…hmm…olen kuullut tuon ennenkin…ja ei varmastikkaan tarkoita…hän on ihminen jolle ei alkoholi sovi, alkoholi muuttaa hänen persoonallisuuttaan…

kuten hänelle sanoin, minun ei tarvitse lasten kanssa kärsiä siitä että hän muuttuu, vaan hänen täytyy itse ymmärtää se ja toimii kuten hän oikeaksi näkee…niin kauan kun hän ei hoitoon mene niin hän näkee tämän elämän tyylinsä oikeaksi

kerroin hänelle myös hyvät puolet asiaan että muuttaisin kaupunkiin…palkkani, lapsilisäni + elatusmaksu sopimukset on tehty jo vuosi sitten…jos saisin palkkaa n. 2700e/kk+yh:n lapsilisät? 200e? molemmista lapsista elatusmaksua 1000e= 4900e käteen, eläisin ihan hyvin…joten heitinkin ilmaan hänelle, miksi minä tuhoaisin elämäni katsomalla alkoholistia…hän myös maksaisi minut ulos, jolla saisin asunnon (osa siitä ainakin)…joten kysyin häneltä? ymmärtääkö hän miksi minun kannattaisi lähteä?? hän myönsi, että kyllä hän ymmärtää ja tiedostaa asian…mutta kun hän EI TARKOITA PAHAA KENELLEKKÄÄN…(juuri niin, juuri niin :frowning: )

sanoin myös hänelle, että jos hän haluaa pitää itsensä ihmisenä niin hakeutuisi aa-kerhoon…ehkä hän sitä kautta ymmärtäisi, miksi meidän yhteiselämä ei onnistu näin (miten muuten se sitten onnistuisi :open_mouth: )

mutta se siitä…

niksautin toissa pvänä selkäni :frowning: , AUTS!! pesin kylpyhuoneen seinät ja lattian ja lopuksi ajattelin huuhtasta lattiakaivon ritilän, otin sen irti ja NAKS! saakeli, tuntu et taju menee, jalat ei liikkunu ja ylös en päässy…se kaivon muovi kansi oli varmasti aivan liian kevyt…mutta johan sattu…eilen aattelin et “sillä se menee, millä on tullutkin”…muutama särkylääke suuhun ja lihaksen rentouttaja myös ja ei muuta kun metsään raivuulle…teen uutta laidunta, ensi vuonna pitäisi olla valmis, mutta ala on 43ha joten eilen ainakin se toivottamalta tuntu…vaikka en raivaakkaa kun reunat mutta oli se hirveetä…1/3 osan sain tehtyä ja puut jäi kaatamatta linjalta, mutta kun särkylääkkeiden vaikutus loppu niin pakko oli tulla pois…jalkoja ei saanu enää nousemaan 20cm korkeemmalle, mutta entä tänään sitten…pakko olla kotona…kipu ei lähde sillä millä tulikin…mutta kohta alkaa lääke taas vaikuttaa niin jos lämmittäis lihakset ja menis pihalle polttopuu hommiin :wink: …älkääkä sanoko että mene lääkäriin…tää on käynnyt ennenkin…ei ole mikään välilevyn pullistuma vaan lihas veti jumiin…ei parane makuulla…

mutta hyvät päivät teille kaikille ja palataan pian :slight_smile:

huomenta kaikille!

selkä alkaa pikkuhiljaa parantua…vähän kun pyöristää selkää niin tuntee että häntäluusta lapaluihin saakka jämähi ja kyljet seuraa mukana…yön sain ensimmäisen kerran nukuttua ettei kipu tullut unen läpi… eli parempaan päin mennään :smiley:

siipan/riipan serkku (naispuolinen) on tullut käymään tiistai illasta lähtien ja mukavaa on ollut :smiley: , se ihminen on ihan ihmeellinen…täysin ajaton, positiivinen, mukava, kaikkea sitä! sen seurassa on mukava olla :slight_smile: , pääsee hieman omista ajatuksista pois…eilenkin oltiin kaupungilla ja päätettiin että tänään grillikatokseen tulet ja jotain…hm…oikein hyvää :slight_smile: , mustikassa ollaan käyty ja samalla hieman sieniä katseltiin…mustikoita on niin paljon ku jaksaa poimia ja kanttarellejakin alkaa jo olla kastikkeen verran :slight_smile:

mites alko??..
mä haaveilen taas siitä omasta torpasta…muutaman viikon sisään, jollei jo nopeammin on moto tulossa hakkuulle juuri sinne mun suunnittelemalle paikalle…

mites se kaupunkiin lähtö?..
kyllä voisin kaupungissa asua,mutta minusta on todella väärin että alko vie ns. koko elämän työn…koska mehän aloitettiin nollasta!

entä riipan lähtö?`…
se näyttää odottavan jotain pelastavaa enkeliä ehkä taivaasta tai joltain portilta :wink: , ymmärtää ongelmansa (juuri nyt) mutta on vakaasti sitä mieltä että EI OLE TARKOITTANUT PAHAA KELLEKKÄÄN…
ja on sanonut että koko syksyn aikana EI JUO! uskon häntä, koska tunnen hänet kuitenkin… mutta syksy EI RIITÄ MINULLE! ja olen siitä pahoillani…hänen mielestä se on suuri lupaus…mutta minulle se ei riitä! ja tuntuu että hän ei ymmärrä sitä…hänelle se on SUURI lupaus…minulle se ei ole mitään :frowning:

mutta jatkan “painimista” asian kanssa ja jotenkin tuntuu surulliselta, että minun on myönnettävä itselleni, että mittani on TÄYSI, epäilen että minusta ei löydy enään kykyä pitää häntä tasavertaisena puolisona enkä pysty häntä tunne tasolla nostamaan yhtään ylemmäksi kuin “vento vierasta kaupan kassaneitiä”

olin aina ajatellut että hän löytää itselleen toisen ja se tässä varmasti hämmentääkin…hän kulkee “perässä” ja toivoo parasta ja minäkin haluaisin niin, mutta en vain pysty! ja sen olen myöntänyt itsellenikin…joten eikös se laulukin mennyt, jotenkin näin: “ans kattoon nyt, mikä tää on…onkos hyvä vaikos paha, vai eikös mikkään” :smiley:

joten palataan taas ja pidetään kaikki mukaa kesäpvä! :stuck_out_tongue:

heissan “pitkästä” aikaa…

mitäkö kuuluu…siis…miten menee…

  1. ei mitään uutta

  2. kaikki ihan ennallaan

itse asiassa aika paljon on tullut tehtyä…siis talon on saanut melkein maalattua, loppu saa jäädä vaikka ensi kesäksi…ylimmän kerroksen ylä sivu on vielä maalaamatta, mutta jos joudun yksin sen maalaamaan niin tarvitsen sinne tellingit…

selän niksautin silloin kylppäriä pestessä ja se paukautti “lihaksen” niin jumiin et lapaluiden ala puoli on vieläkin kuin haarniska olisi päällä

kävin ostamassa pojalle auton pari pvää sitten…mondeon ostin…ku perustelin pojalle auton valintaa sillä että en ole istunut kuin kerran mondeossa, takapenkillä…silloinkin poliisi kirjoitti sakkolappua :open_mouth: , mutta tyytyväiseltä poika vaikutti ja se riittää…nyt sen pitäisi sillä vain ajella niin että seuraavan auton ostaa sitten itse…

entä siippa/riippa… en tiedä…siis ihan oikeasti, en tiedä…ja rehellisesti sanottuna " ei kiinnosta"
tossa se jaloissa pyöri hetken ja muistutin sitä siitä asunnon hankinnasta niin häneltä tuli täysin toopen ilme ja kysymys "mikä asunto :astonished: “, mutta kyllä hänelle muisti heräsi…mutta nyt on taas vauhti päällä ja hänen ajatuksenaan on taas vain HÄN ITSE, mutta suon sen hänelle…jokainen ihminen elää kuten haluaa…hän lupasi lapsille tulla saunottamaan heidät mutta puhelimeeni sain viestin 3h myöhässä että hän menikin rallia katsomaan ja “tulee huomenna”…laitoin jotain takasin…älä turhaan tule huomenna vaan mene maanantaina suoraan hakemaan asuntoa itsellesi, kiitos kaikesta”

mökkiläiset ovat tiuhaan vierailleet ja ihan mukava on jutella niitä näitä ihmisten kanssa, täytyy kyllä myöntää olevani aika väsynyt monen tunnin jutteluihin…sit ku kuuntelee useampien tapahtumat koko vuoden ajalta niin sekasinhan siinä menee, kuka on tehnyt mitäkin ja kenelle kuuluu mitäkin jne… mut kuunneltu on…

alkoholismiakin olen kerennyt ajattelemaan…kuinka pirullinen voima on viinalla…kuinka paljon pahaa alkoholi saa aikaankaan ihan hyvässä ihmisessä…en vain kykene ymmärtämään alkoholismia sairautena… mielestäni alkoholisti on ihminen joka on todella itsekeskeinen ja sallii itseltään ihan millaisen käytöksen vain ja kun on itsensä pyörittänyt täysin sekaisin ja asiansa täysin raiteiltaan niin sitten vedotaan alkoon ja kuinka hän ei voi asialle minkään eikä tapahtuneille asioille enään voi minkään…voi, kuinka monta kertaa olen kuullut tuon saman virkkeen…mutta tais olla viime viikolla kun riipalle aloin keskustelemaan suomen oikeusjärjestelmästä ja kuinka väärin se on rakennettu… :open_mouth: … puolustin ajatustani verraten alkoholismiin…miksi suomen oikeuslaitos tuomitsee murhamiehen/naisen, koska tehtyä tekoa ei saa tekemättömäksi ja asialle ei voi enään mitään kun asia etenee oikeuteen…ja päälle vielä, että murhaaja on teko hetkellä sairas, ei terve ihminen toista tapa…joten sain tietenkin ihmetyksen katseet päälleni…mutta vertasin asia alkoholistiin…“ei alkoholisti voi minkään sairaudelleen, eikä hänkään saa tehtyjä asioita tekemättömäksi, eikä niille voi enään myöhempää minkään…”
jos meidän pitää ymmärtää ja tukea alkoholistia, antaa anteeksi kaikki ne huonot hetket, minkä hän on viinan riivaamana tehnyt, eikä hän joudu vastuuseen tekemisistään niin… miksi sitten murhamiehet/naiset joutuvat vastaamaan teoistaan :question:

tiedän että tämä on aika kaukaa haettu teoria, mutta silti…aikuisista ihmisistä alkoholisti on ainoa jolle ei periaattessa kukaan voi minkään niin kauan kuin alko vahvistaa valtiomme rahakirstua…kun alkoholi on niin paha aine ja siitä tulee ajanmyöte suuret terveyden huolto kustannukset, niin miksi ei yksin kertaisesti lopeteta alkon myymälöitä? sittenhän aletaan tietenkin keittämään pontikkaa ym. mutta itse olen sitä mieltä että nyky nuoriso ei esim. osaa keittää sitä vaan viina vaihtuisi lasoliin…mutta sekin olisi oma valinta…

tai mitäs jos tekisimme adressin/ vetoomuksen…alko myisi vain alkon halvinta tuotetta, joka menee päähän :question: …MUOVIKASSI :laughing:

mutta sitäkin odotellessa…

palaan vielä illalla paasaamaan elämän kummallisuuksista…

Eikös vastuu tekemisistään ole paras lääke myös alkoholismiin?
Vaikka sairaus sisältää tekemällä tehtyjä rakenteita, että toisaalta ei voida sille mitään että juodaan,
toisaalta sairaus aiheuttaa juomisen.
Siitä ei ole muuta tietä ulos, kuin nähdä se ahdinko ja myös seuraukset omasta toiminnasta.
Se että päissääntehdystä rikoksesta joutuu yhtä lailla linnaan, on hyvä.
Se että on sairas, ei vapauta vastuusta tässä tapauksessa.
Onhan diapeetikkokin vastuussa että pitää insuliinistaan huolta, ja jos hän ei pidä hän joutuu sairaalaan.
Alkoholisti pysyy pystyssä vaan sen verran kauan, että ne seuraukset ei ole aina välittömiä,
mutta hyvä että seuraukset näkyy myös hänelle itselleen. Sitten hänet voikin antaa sen korkeimman huomaan, kun voi olla varma että teoista tulee seuraus ilman että minä itse häntä rankaisen.
Yksi seuraus mikä tulee kuitenkin mun kohdalla, että jos ei parisuhteesta huolimatta mene hoidattamaan sitä sairautta, niin parisuhteessa en pysy.
Sekin on seuraus. Alkoholisti ensin käsittää tämän tietenkin taas uutena hylkäämisenä, kiusaamisena, kostona tms.
Mutta omatkin virheensä voi myöntää hänelle, ja sanoa etten tee tätä siksi etten rakasta, tai siksi että olet huono, vaan koska minunkin pitää elää. Voi jättää pöydälle päihdehoidon numeron lähtiessään, näin on lähtenyt kuitenkin antaen jotain.

vastuu tekemisistään/ tekemättä jättämisestään…jokaisen se pitäisi osata, mutta riippani ei ainakaan osaa…hän pakenee alkon taakse tekojaan, hän löytää aina hyvän syyn juomiselleen…kun tulee todella tiukka tilanne, hän korkkaa pullon joka antaa hänelle oikeuden olla vastaamatta edes puhelimeen sanoen “en viitsinyt vastata sille ja sille koska en ollut selvinpäin” …hänen ei tarvitse tulla töitä tekemään jossa tarvittaisiin montaa ihmistä, koska eihän hän viitsinyt tulla päissänsä, tulee sitten joskus kun on selvä…totuus on että hän ei halunut tulla auttamaan…hän ei halunnut tulla lastensa luo, koska oli kuulemma kännissä…totuus on että hänellä oli paljon parempaa seuraa ja omien lasten kanssa voi olla silloin ku “hyvät ystävät” eivät jaksa juoda

siis mielestäni alkoholisti on ainakin usein hyvinkin itserakas ihminen, hän tekee keinolla millä hyvänsä juuri sitä mitä itse haluaa…
kun hän on pahimmillaan pari kymmentä vuotta toiminut näin ihmisille ja hänen läheiset eivät enään yksinkertaisesti jaksa häntä, niin mikä sitten avuksi?? kuka/ mikä sitten auttaa…no…seurakunta…

mutta sellainen ihminen, jolla on taipumus alkoholismiin ja on ymmärtänyt ongelmansa ja halunut niin voimakkaasti parantua,että on päässyt irti “viinapirusta” ja hänen halu auttaa muita alkoholisteja on mielestäni todella suuri ja hyvä asia, mutta…en valitettavasti tunne ainootakaan sellaista ihmistä…mutta onneksi tiedän että niitäkin on

mutta noi viimeiset virkkeesi ovat hyvät! aina voi antaa erotilanteessa jotakin…päihdehoidon numeron…ja toinenkin asia…minäkin haluan elää, en vain hengittää!

:blush: :open_mouth: Tuttua! Tässä on se perimmäinen syy, mies ei vastaa puhelimeen. Varsinkin jos alkosta on ollut puhetta. Mietin joskus aijemmin kun en ollut tutustunut sairauteen paremmin, että onko hän jonkun toisen naisen kanssa, mutta sitten lakkasi mietityttämästä kun näki lopputuloksen;: tajusi vaan että eipä sillä enää väliä.

Mitä oon lukenut asiasta nyt, niin ei nekään jotka ovat halunneet irti viinapirusta, ole omin voimin siihen pystyneet. Toipumisen ensi edellytys onkin, että hyväksyy sen ettei mahda tahdonvoimallaan asialle mitään.
Sitten kun sen myöntää, se on ns. se kuuluisa “pohja”.
Apua on saatavissa, ensin katkohoito, sitten lääkitys ja lääkäri, ja sitten on nämä sisäoppilaitokset kuten Minnesota.
Eli se on hoidettavissa oleva, mutta en usko enää että munkaan mies tahdonvoimalla valitsee kumman otan, p*llun vai pullon…
Koska kyllä se ensin haluaa ne molemmat, mutta molempia ei voi yhtäkkiä saada, niin jos se pullo voittaa niin kyseessä täytyy olla jonkin sortin sairaus.
Oon lukenut nyt kirjoja näitten selvinneitten alkomaholisteitten kirjoittamia, ja yksikään ei ole vielä sanonut että olisi ilman puuttumista, hoitoon ohjaamista, jonkun apua, tai aakerhoa selvinnyt.
Toki mahdollisuudet aina pienenee, jos on kaikki hoidot käyttänyt niin häpeä on varmasti suuri mennä uudelleen kokeamaan, sitä lykkää viimeiseen asti.
toisaalta olemassa olevat hoitokontaktit voi helpottaa uudelleen yrittämistä. Lisäksi jotkut on sanoneet, että niinkauan kun oli äiti joka mahdollisti mukavat oltavat, niin jatkoi ryyppäämistä. Kun joutui vastaamaan teoistaan, hoitoonmenopäätös vahvistui.
Ja ei se alkoholisti aina itsekään usko omiin mahdollisuuksiinsa, saattaa pitää siltoja poltettuna jo , ja miettii että revin vaan pullosta lisää pökkyä…
Toisaalta hyvä että on seuraukset, en mä ainakaan itse jää katselemaan sen takia että “jos” mahdollisesti mies näkisi että olen niin hyvä, että kannatta lopettaa…sitä ei tule tapahtumaan.
Vaan ,.kyllä mä annan sen kokea helvettinsä ihan itse, mutta toivon tietenkin hänelle aina parasta.Ja se hyvä puoli on että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin minä. On ihmisiä joille voi soittaa, tai kysyä, tai mennä al-anoniin tai terkkareille…mieskään ei varmasti päivänvalolla liikkuessaan voi välttyä niiltä vääjäämättömiltä kokemuksilta, jotka voi olla se viimeinen niitti hänelle.
Anna elämän kantaa…Sulla on hirveä tunnemyrsky, tämän ketjunkin ajan,
ja mulla on ollut se tunnemyrsku monta kertaa, ja on edelleen: Se on raskasta.

Heissan argh

Tuolla vitutuksen määrällä ja energialla sä kuulut niihin, joita äänestäisin presidentiksi - sä saat asioita tapahtumaan. Joo, ei ole tapahtunut sitä mihin kaikki oli jo valmiina… ei tullut eroa. Vielä!

Kuis se sun Riippasi? Uskooko, että asiat on jälleen solahtaneen vanhaan uomaan? Eukko leppyy tuosta vielä, elämä jatkuu…

Elämäntyöstä luopuminen… siis kurjuushan ei ole mikään kilpailu, mutta mä mietin niitä ihmisiä, jotka ovat menettäneet kaiken mutta aloittaneet alusta. Pakolaisia, luonnonmullistusten uhreja. Kyllä viinanhimo yks luonnonvoima on.

Sun kohdalla kulissien lunnaat on tosi kalliit.

Muovipussin kannalla olisin minäkin.

huomenta kultakala! ja kaikki muut!

siis kuis riippa :laughing: , 2vk sitte hänen piti sitä asuntoa itselleen kysyä koska oli sitä mieltä että lasten ei tarvitse kotooaan lähteä ja hän se on SE, joka on mokannut…viikko sitten muistutin ja hän oli aivan uuvattina et “MIKÄ ASUNTO” :open_mouth: , hän ei ymmärtänyt ollenkaan mistä puhuin…hän oli ihan oikeasti täydellisen hämmästyneen näköinen, että mitä minä oikein puhun :open_mouth: ja mikä on oikein aihe :open_mouth: …vastasin hänen kysymyksiin että “sitruuna”…yhtä hölmistyneen näköinen oli siis asunnosta kuin sanasta sitruuna, mut ei se mitään…nythän hän on taas juomassa sitä ymmärtämättömyyttään pois…

vai lähtikö hän etsimään totuutta pullosta…
menikö se näin…
…juo pullon, kurkkaa tyhjän pullon pohjalle…ei tääl oo mitään…juo toisen, kurkkaa pulloon…ei täälkään oo mitään…juo seuraavan…jne…
poika vain kertoi reissuista et totuuttahan se on etsimässä :smiley:

IHAN SAMA :smiley: , siis ihan oikeasti, ihan sama…

tämä kesä on ollut aivan erinlainen kuin edelliset…siis riippan kannalta katsottuna aivan samanlainen, mutta minun näkökannasta erinlainen…viime raivarissani tapahtui jotain…jotain outoa…minulle on aivan sama ihan oikeasti missä riippa on, en ole enään ollut puhumatta hänen teoistaan ja menoistaan, on ollut mukava tavata hänen sukulaisiaan (serkkujaan)ja voinnut ihan suoraan sanoa minkälaista elämän tyyliä riippa viettää…olen pystynyt puhumaan asiasta aivan kevyesti, hermostumatta, elän sillä ajatuksella että loppu on lähellä, kohta tulee muutos ja se kohta vain lähestyy ja lähestyy…se on helpottavaa!
se 8500e minkä riippa tuhlas viime kerralla, se oli se hinta, mikä piti maksaa tajutakseen että muutos on tultava. se oli siis vain sen hinta!

joo siis presidentti ehdokkaaksi…olen useamman vuoden “istunut viisasten kerhossa (sivistyslautakunnassa)” ja se on saanut riittää…kiitos tarjouksesta!

ihmiset jotka menettäneet kaiken…hmm…joo…mutta…heillä on jotain, mitä meillä (minulla) ei ole…heillä on toisensa, heillä on yhteinen halu selvitä tilanteesta, he kulkevat eteenpäin kohti toivoa YHDESSÄ! entä me (minä), me olemme aivan yksin alkoholia vastaan ja alkoholi vien pahimassa tapauksessa meiltä toivon paremmasta tulevaisuudesta. alkoholi on meille tapahtuma joka vie katastrofiin jossa olemme aika yksin…
en vähättele yhtään luonnonmullistuksen uhreja enemmänkin ihmettelen suu auki, millä sisulla esim. thaimaan tsunamin jälkeiset rauniot rakennettiin uudelleen, jos sielä olisi ollut yhtä pehmeitä ihmisiä kuin suomalaiset alkoholistit niin kyllä “maksa olisi sanonut poks” ennenkuin ainoakaan talo olisi ollut uudelleen pystyssä…

mutta luitteko ilmalaivan eilisen kirjoittelun?..siis aivan ihana ihminen ja mikä huumorintaju= tultiin siihen tulokseen että meillä taitaa olla sama mies :laughing:
siis pakkohan tämä on jo huumoriksi heittää, antaa tapahtumien tapahtua mutta ei enään jään ns. kiinni toisen ihmisen tekoihin…ilmalaivahan heitti että piiaksi voisi tulla mutta heitän takaisin et jospa tulisi tasa-vertaiseksi työntekijäksi…tai tehtäisiin tupla annos pullaa ja lähetettäis viestiä poikamiehille et “nyt tarttis apua…pullaa on aivan liikaa” :wink:

mutta mennään tällä jälleen eteenpäin…täytyy sanoa, et onneksi emme ole ennustajia…koskaan ei tiedä mitä tapahtuu…

Minulla on ollut kesän alusta ihan samat ajatukset, että ihan sama. Mikään miehen juttu ei hetkauta enää, kaikki on ihan sama. Vaikka en vastaan väitäkään, niin mielessäni ajattelen vaan, että sano mitä sanot, ihan sama tai tee mitä vaan, niin ihan sama.

Minä pyöritän arkea edelleen, kuten olen tehnyt vuosikausia. Ei miestä kiinnosta kuin vain omat jutut, ne joista minunkin pitäisi olla suunnattoman innostunut. Mutta ei jaksa kiinnostaa, kun ei miestä kiinnosta pätkääkään ne asiat, jotka ovat minulle tärkeitä. Siis ihan sama. :smiling_imp:

Voimaannuttavaa viikonloppua. :stuck_out_tongue: :smiley:

hei kesäheinä!

mistä ihmeestä riipat oikein saavat ajatuksen siitä, että heidän jokaiseen ajatukseen ja tekoon pitäisi olla puolison hirveän kiinnostunut ja kannustava? miten ihmeessä he eivät osaa kuvitellakkaan että he ovat tehneet itsestään niin luotaan pois työtävän, että toista ei todellakaan kiinnosta…

puolison/ perheen asiat eivät heitä kovin paljoa hetkauta ja he näyttävät sen hyvinkin selvästi, mutta laupias taivas jos heillä on jokin “omasta mielestä” tärkeä juttu niin kaikkien pitää olla korvat höröllään ja olla todella kiinnostuneita :open_mouth: ja pöh!

minä olen ollut tämän kesän hieman erinlainen kun ennen…riippa kertoo jonkin tärkeän asia, esitän hirveen kiinnostunutta/ kuuntelevaista ja sen jälkeen sitten sanonkin “a-haa, olet sitten juuri nyt tuota mieltä…toivottavasti alkoholi ei käännä ajatuksiasi tai estä tekojasi”… ja lähden pois paikalta vähänkään välittämättä…

muutama yö sitten heräsin siihen kun selän takanani kuulu ääni…rakas, sinä ole minun rakas…vastasin: “olen hereillä, voit häipyä”

siis minun tunteeni on niin jäätynyt häntä kohtaan, etten enään edes välitä mitä sanon hänelle…ei hänkään ole välittänyt…joten laulukin kertoo… “sitä saa, mitä tilaa…”
jos tämä ei ole sitä kuuluisaa “savustamista ulos” niin mikä sitten on??

Ekana kirjoitan ennen kuin unohtuu, etttä muovipussijuttu nauratti jo ekalla lukukerralla ja naurattaa edelleen.

Ja toiseksi, kiitos kultanen kivoista sanoista, mullakin oli sun kanssa tosi hauskaa! Otetaan joku ilta uusiks! :wink:

Omaan ketjuun selostinkin meidän tämänpäiväiset tarjoukset: ensin luvataan 50% raittiutta, ai et ota vastaan tarjousta, korotetaan: ainutlaatuinen onni tarjolla, tämä tarjous ei toistu: 100% raittius ja rakkautta kaupan päälle! Only for you, my friend!

Ääääää… Nyt siellä Retkulassa on varmaan tölkki sihahtanut auki kun oli niin paska akka ettei hänen raittius kelvannut. Pari tekstiviestiä riittää syyksi juomaputkeen, ei hän muuten, hän lupasi jo olla ottamatta mutta kun ei se ottanut tosissaan niin alkoi janottamaan.

Nuo on kyllä tuttua huttua nuo “kiinnostavat” asiat: omasta päivästä ei saanut kertoa kun se on sitä ettei hänen päivän tekemiset kiinnosta. Jos kyselit se oli puuttumista ja utelemista ja kyyläämistä. Ja auta armias jos hän itse kertoi jotain, niin kehua piti ylenpalttisesti ja kannustaa. Jäi vähän vieraaksi tuo kannustuksen termi minulle, en oppinut siitä sellaista hyvää keskitietä: kuulemma joko tylytin ja vittuilin tai en välitä mistään hänen tekemisistä TAI sitten olin teeskentelevän yli-innokas enkä Oikeasti välittänyt mistään hänen tekemisistä.

Taiteile siinä sitten.

ai niin ja tämä tarjous! Mä etsin sut käsiini jos meidän virma kaatuu ja heittää mut pihalle! :smiley: :smiley: :smiley: Saattais vaan toimistovirkailijasta ja kaupunkityttösestä olla sulle enempi harmia kuin hyötyä, saisit töihin toisen riipan perässä vedettäväksi! :smiley: pelkäänhän mä jo kaikkia kissaa isompia ja pienempiä elukoitakin! Oivallisen rottakoiran saisit kyllä kaupassa mukana. Tappaa talossa ja puutarhassa.

Ja päiväkahvimiehet, mmmmm… Mä alan heti reenaamaan pullataikinan tekoa!

heissan! jälleen…

mul on pullantekokone… :slight_smile:

sitä paitsi…kohta alkaa sorsastus (kai)… :slight_smile:

epäilen että jos kovasti yrität…löydät minut kyllä…

muksut tossa pyörii puol unessa ja etsivät omenalle kuorimaveistä, joten…palaan reilu 1/2h kuluttua niin katsotaan mitä saadaan aikaseks…

ILMALAIVA! mä siirryn sun otsikon alle…se on paljon parempi :smiley: