alkoholistin puolisona olo

Anonymous · Syyskuu 11, 2012, 5.26am

huomenta! tiistaita eletään…

ex tuli tänään klo 6 jälkeen piipahtamaan ja sai taas RR:ni nousemaan muutamassa sekunnissa niin ylös, et hikeä pukkas…jälkikäteen vasta tajusin et ei ois pitäny lähtee mukaan se juttuun…joka meni suunnilleen näin…joko minä olen ottanut herneen pois nenästä ja miksi minä en tankannut HÄNEN autoaan HÄNEN puolesta …

onkohan meidän kotimme joku helkkarin yleinen vessa? aina ku se tulee niin ensimmäisenä se painuu paskalle…eikö sitä suolta voisi tyhjentää kotoontansa lähtiessä?? vai puuttuukohan siltä vessapaperi…

laupias taivas 3 herätystä ja sit lomalle!
olo on kuin pienellä lapsella joka laskee tunteja…

ex tietää mun lähtevän ja oon aivan varma et se pyrkii aivan samaan kuin ennenkin…se ärsyttää mua viimeseen saakka juuri ennen lomaa ja sit se kuvittelee et pähkäilen sitä sitten mökissä…hah! siinä sitten unen näki
se on ihan oikeasti normaalia, kun mulla alkaa loma, se pyörii 2 pvää ennen sitä kännissä ku käki ja lässyttää jotakin paskaa ja ku mä lähden, sen dokaaminen jatkuu ja se jatkuu vielä 3 pvää mun paluun jälkeen…sen on vain jotenkin taattava itselleen et pitää pidemmän loman ku minä… se on aivan sama olenko lomalla 3pvä tai 2 vk:a, aina on ollut sama virsi…
mut saas nähä kuvitteleekohan olevansa täällä meillä ku oon poissa , lomittaja tulee ja otanpa toisen avaimen mukaani ja toisen annan lomittajalle, kolmas onkin pojalla…joten sikailkoot omassa kännikämpässä tai ihan missä lystää!

joskus ihan mietityttää, miksi toisia ihmisiä “rankaistaan” alkoholistipuolisolla joista ei pahimmassa tapauksissa pääse ikinä eroon ja toisia ei…olemmeko me todella jotakin magneetteja jotka vetävät kaikki pummit puoleensa?? en tiedä…

sanoinhan mä sille aamulla et on se kumma ku joku vieras on meillä niin se on NIIN TEKEVINÄÄN kaikkea, mut ku ollaan omassa porukassa, voisi sanoa, että “paska putoo mihin se pyllistää”
hyvänä esimerkkinä eilinen…se meni ja astu koiran paskaan sukallaan, tuli sisälle ja huomasi tapahtuman, pyyhki jalkansa (sukkansa) mattoon ja nyt mulla on sitten matto odottamassa pesua ulkona , on kyllä ne sukatkin pesukoneen edessä, mutta jos ne ei parissa pvä:ssä siitä häivy, tiedän mihin vien ne…
…ensinnäkin ,mul ei tulis mieleen juosta sukkasilleen, koska joudun itse pesemään ne…jos mun sukka likastuu en pyyhi sitä mattoon…jos likastan sukan tai maton, pesen ne ITSE
mutta ei näköjään kaikkien tarvitse…ja jos ajattelemme positiivisesti…tällä hommalla on vain työllistävä vaikutus…taas tuli mulle lisää hommia

Anonymous · Syyskuu 11, 2012, 7.22pm

saat…ana, nyt lens äijä pihalle!!

ex tuli aamulla pyörii tänne…lähti kiukuspäissään pois…meni 2h, tuli takas…lähti taas kiukkusena pois…lähdin kauppaan muksujen kanssa ja kun tulen takasin…se on traktorilla lanaamassa hallille pohjia …menen sisälle…se tulee perässä ja alkaa lämmittämään soppaa, keittelee kahvit ja istuutuu sohvalle…muksut menee nukkumaan…hyvät yöt… ja yht äkkiä huomaan ex:n menneen maate mun sänkyyni
TÄ

jumakauta et sai muuten lähdöt!! en huutanut, en raivonnut…kerroin asiallisesti/ erittäin tiukasti, hänen saanneen valita oman elämänsä suunnan ja hän valitsi viinan ja oman kännikämpän…SE OLI HÄNEN OMA VALINTA!! hän ei todellakaa tule tänne kuin prisman tuulikaapista sisään ja valitse mitä haluaa…vaan nyt hän elää omien valintojen mukaan ja on tyytyväinen niihin…minä valitsin vasta hänen jälkeensä…enkä todella sitä helpointa tietä!

siis mitä käy toisella mielessä kuvitellessa käyvänsä nukkumaan , eikö hänen olisi pitänyt minulle puhua ajatuksistaan … siis onko se hänelle aivan selviö että kun hän dokaa, hän on kännikämpällä ja muuten sitten kellahtaa minun puhtaisiin lakanoihin…ja kuinka tämä sitten loppuikaan…minä olen niin itserakas etten edes huomaa virheitäni…hän lähtee nyt sitten kämppäänsä ja lopuksi…RAKENNA IHAN ITSE HALLISI!..ha haa!! tulihan se sieltä

siis aloin ihan miettimään et olinko nyt todellakin itserakas…mutta me olemme eronneet…enhän minä mikään patja ole
siis tulisiko se myös 10v.:n kuluttua tosta noin vain makkariin ja minä löytäisin sen sieltä vällyjen välistä? missä olisi se MINUN oma elämäni…jos tähän suostuisin niin eihän mikään muuttuisi minun elämässäni…kaikki menisi kuten ennen…ex menisi minne lystää ja milloin lystää, tuli kun huvittaisi ja minä sillä aikaaa hoitaisin kaikki asiat…EI JUMALISTE KÄY!!

ainoa mitä sain häneltä suusta ennenkuin ilmoitti ulkoistavan itsensä hallin nostosta oli “EN YMMÄRRÄ, EN YMMÄRRÄ MITÄÄN, EN YMMÄRRÄ MITÄ SANOT, EN YMMÄRRÄ MITÄ AJAT SANOILLASI TAKAA…jne…”
prkele…viimeisen sanan se ymmärsi…ja se oli ULOS!!

tuulenviemaa · Syyskuu 11, 2012, 8.15pm

No vihdoinkin,
anteeksi argh, mutta jo jonkin aikaa olen ihmetellyt miksi sinä annat miehen olla siellä kuin kotonaan, nyt enää. Ajattelin kuitenkin ettei ole minun asiani puuttua siihen, niinkuin ei olekaan,. Yritän ymmärtää että hän käy siellä töissä, mutta kun ne työtkin näkyy jäävän suurimmaksi osaksi tekemättä… ei millään pahalla, mietimpähän vain.

ilmalaiva · Syyskuu 11, 2012, 8.35pm

Saatat joutua monta kertaa vielä toistamaan sen “Ulos”-sanan. Jotenkin vaan minusta se sinun ex ei ole tosiaankaan sisäistänyt olevansa ex, liekö sitten miehillä yleistä ajatella, että jos ei entinen emäntä ota uutta eikä itse ota uutta niin kyllähän tässä vielä ollaan samaa tiimiä. Rajoja olette nyt tänään sitten etsineet ja koetelleet ja käyneet läpi.

Minäkin olen kuullut, en sanaa itserakas, mutta arvostelua siitä, että ajattelen vain itseäni enkä näe itsessäni mitään vikaa: pääasia että itsellä on kaikki hyvin! No totta tosiaan, ketäs muuta sitä nyt voi ajatella, jos ei sitten omia lapsiaan vaikka, mutta ensin happinaamari omalle naamalle jne…

Tosiasia on, että viat kyllä näen ja tunnustan, mutta ne mitä haluan korjata, vaativat minulta itseltäni työtä enkä takuulla korjaa yhtään omaa itseäni jonkun toisen käskystä, huom! kuten ei tee kukaan juoppokaan! Ja jos joku asia on ominaisuus eikä vika, niin silloin ei voi korjata.

Kultakala · Syyskuu 12, 2012, 3.49am

Voi toista juoppoparkaa… nimittäin sun käytös voi todellakin olla käsittämätöntä hänelle.

Pakko epäillä jotakuta toiminnan takana. Joku on sotkenut sun pääsi. Aivan ihmeellistä, miten mies ei pääse enää omaan kotiinsa!

Kai se vanhakin koira oppii. Ei ole teidän ero vielä selvä, millään muotoa.

Hei mut hyvää reissua!

Anonymous · Syyskuu 12, 2012, 5.30am

huomenta, se on sit keskiviikko…

onko ero selvä…ei, ei pitkään aikaan…mutta oli pakko viheltää peli poikki, muuten ei varmasti olisi meikäläisen pää enään kestännyt…mielestäni nyt on paree antaa pölyn laskeutua ja ihan rauhassa alkaa ajan kanssa miettiä mikä on paras vaihtoehto…jakohan tulee…mutta miten jaetaan…
ainut mikä on aivan varma asia on, et entiseen en palaa…
kyllä mä oon ajatellut jo jakoa ja tulen tarjoamaan hänelle konetta,soramonttua ja puolia metsästä…itse pidän tilakeskuksen (sis.pellot) ja puolet mettästä voisi mennä lapsille…mutta annan siis ajan kulua ja myöhemmässä vaiheessa kun tunteet ei puhu enään niin paljoa, teen ehdotuksen…

sain eilen “puuskassani” sanottua, että ex:n pitää sanoa jos haluaa tulla tähän ja jatkaa, niin siitä vaan, mutta kolmessa viikossa minä sitten lähden…sanoi ettei halua tulla, eli vastuun pakoitua ja siirtoa toiselle…ok, se käy!

mutta, jos nyt antaisin hänelle periksi niin miten elämä menisi…hän tulisi kun lystäisi, menisi miten haluaisi ja ei joisi täällä kuten ei ennenkään vaan jossain muualla sekä automatkalla tänne tullessa…ihan kuten tähänkin asti jo viime vuosi tuhannelta (huh ku kuullosti kaukaiselta )joten periksi en anna…
eikä voi sanoa että olisin kiristännyt häntä…hän sai valita 1.perhe, työ ja parisuhde tai 2.alkoholi ja oma(vuokra)kämppä…hän valitsi kohdan 2…ihan itse…ja nyt elää oman valinnan mukaan

juu-u, mä oon aivan hirveä…hirveä siksi kun en anna hänen pilata muiden elämää…ok, sekin sopii minulle! (kaikki käy )…muistan vain kun hän muutama vuosi sitten nauroi ivaten meidän yhteisille tutuille kun he kyseenalaistivat hänelle meidän yhteiselämän jatkuvuuden ja nauroi ja joi “mihin se sieltä lähtis, ei se (minä) sieltä pysty mihinkään lähtemään hah hah haa”…no…ex ei laskennut siihen varaa ollenkaan et jos minä en lähde, niin hän sitten…hups!

juu, hänenhän piti auttaa…siis hän itse halusi auttaa…mutta totuus asiaan menee suunnilleen näin…hän istuu traktorissa ja työntää muutamaa hiekkakasaa paikasta a paikkaan b. sillä aikaa minä hoidan elukat…
en katso traktorilla ajoa työksi, vaan ennemminkin olen sitä mieltä että “pojan miehestä erottaa vain lelujen koko” ja sitä paitsi jos se katsottaisiin työksi niin sehän on katon alus hommissa ja minä ulkotöissä…tosi miehekästä…akka ulkona kävellen ja itse istuu ilmajousitetussa penkissa katon alla poppikoneen soidessa …meneeköhän tämä nyt ihan oikein …johtuu tietenkin katsojan näkökannasta

mutta mennään taas näillä eväillä eteenpäin ja katsotaan mitä pvä tuo tullessaan…

Tuisku1 · Syyskuu 12, 2012, 6.55am

Argh hyvä, jos saisit arjen pelisäännöt miehellesi selvemmiksi, arki helpottuisi huomattavasti. Miehesi selvästi olettaa, että ei tässä nytkään sen kummemasta ole kyse kuin ennenkään, akka vaan on tavallista huonommalla tuulella. Hänen alkoholistisesta näkökulmastaan katsoenhan tilanne näyttäytyy jopa paremmalta kuin ennen. Enää ei tarvitse ottaa sitäkään vähää vastuuta kuin ennen, oma kämppäkin on, mihin vetäytyä kun oikein janottaa, eikä tarvitse vieraitten nurkissa pörrätä. Ja sinun luoksesi pääsy on edelleen vapaa vaikka monta kertaa päivässä, sinun luonasi voi lämmitellä soppaa ja kellahtaa sänkyyn nukkumaan.

Erossa ja sitä suunniteltaessa on pelisäännöt tosiaan oltava paljon selvemmät, erityisesti alkoholistin kanssa. Ja kun hän ei niitä rajoja pysty määrittelemään tai pitämään kiinni sinun määrittelemistäsi rajoista, tehtävä jää sinulle. Tsemppiä!

ilmalaiva · Syyskuu 12, 2012, 6.59am

Tämä mielestäni kiteyttää sen, miksi exäsi on niin vaikeaa ymmärtää että olette eronneet: hän ei toden totta koskaan tullut ajatelleeksi, että olisi millään muotoa mahdollista käydä näin päin! Nyt hän on epäuskossa ja kuvittelee, että tämä on jotakin leikkiä, uhittelua, tilapäistä! Todellisuus hetkittäin lyö häntä korvalle, ja hän ihmettelee, mikä iski! Ja hämmentyy, kun ei näe asioiden todellista laitaa. Hän ei oikeastaan ole valinnut mitään, vaan keplottelee pitämällä toista asuntoa, pitkittää tilannetta, ajattelee että meneehän tämä hullutus joskus ohi ja asiat ovat kuten ennenkin!

Kertaus on opintojen äiti: kun tarpeeksi monta kertaa häädät exän sängystäsi ja kodistasi, hän oppii, ettei sinne saa mennä, aivan kuin vanha koirakin tosiaan oppii toistosta. Sitten on nuo vaikeammat jutut: juominen automatkalla (pullot tien varressa), kun toinen sen salaa tekee, ei pääse näpäyttämään oikealla hetkellä, mutta luulisi että koira ja mies tässä kohtaa eroavat toisistaan: koiran kun ei ymmärrä, jos menneestä rangaistaan, niin ihmisellä kyllä pitäisi olla sen verran lähimuistikykyä, että osaa yhdistää syyn ja seurauksen.

Ja “auttaminen” ja sinun jääkaapilta syöminen: miten tarttua tuollaiseen pihalla pyörimiseen ja “luontaisetuuksiin” jotka hän on itselleen myöntänyt? Minulle iskisi kyllä näistä kaikista aikamoinen itkupotkuraivarikohtaus ja neuvottomuus.

Ex koittaa rikkoa rajoja, jotka olet asettanut kotisi suhteen, koska a.) hän ei vaan ymmärrä, että se on nyt sinun ja lasten koti, ei hänen ja b.) hän on alkoholisti, joka ei kykene lopettamaan alkoholistista käytöstään. Kohtaan a.) auttaa jatkuva toisto ja pysyminen jyrkkänä. Kohta b.) ei ole kenenkään muun kuin alkoholistin käsissä.

En ole väkivaltainen ihminen, mutta potku persiille voisi tehdä hyvää exällesi. Minuakin suututtaa tuollainen jatkuva rajojen venyttäminen, ihan on tosiaan hänkin kuin 5-vuotias kakara, sillä erolla että 5-vuotias ymmärtää puhetta!

Anonymous · Syyskuu 12, 2012, 7.19am

kiitos kannustuksesta , mä ihan oikeasti aloin jo miettimään että oonko täys kusipää…ku samahan se on syökö koira loput ruuat vai ex…mut kuten miehet sanoo "pysyn jäykkänä "

voi ei! menin alatalliin…pikku traktorista on kumi puhjennu …onneksi ei oo isompi ja saan sen isommalla vedettyä kärryyn ja ei kun poikamiestä morjestamaan = korjaamon pitäjä…ps.ei kahdesti mainittava…

HEI ILMALAIVA! mun kissa ei oo palannut näkyviin

Anonymous · Syyskuu 12, 2012, 6.59pm

no niin, illassa jälleen ollaan…

mitä pvä toi tullessaan…ei oikein mitään tai siis taas paljon…mutta ei kahdesti mainittavaa…

iltapväl hain teurastamosta omia kasvattamia lihoja takaisin valmiiksi pilkottuna. taas ei perhe näe nälkää puoleen vuoteen, jos ei halua ruokavaliota vaihtaa…se on itse asiassa aikas kätevää…kauppa kassi on aina kevyempi kun saa osan ruuan poistettua sieltä. kyllähän teurastusmaksut ovat aika kovat, mutta se on hyvä että leikkaavat lihat valmiiksi ni kotona ei tarvitse kuin laittaa annospaketteihin ja pakkaseen…pakastan aina valmiiksi naudan (härän ), hirven, poron ja karitsanlihat, joskus kerran vuodessa ostan koko possun pilkottuna, siitä saa mukavasti joulukinkun ja läheiselle ihmiselle annan sitten joululahjaksi toisen possun takajalan. peruna, porkkana ja sipuli tulee omasta maasta myös.marjat ja sienet metsästä ja mehut pensaista…leipää saisin tehdä itse enemmän, mutta olen laiska…tummanleivän juuri minulla on mielestäni hieman liian hapan, mutta en tahdo tehdä sitä hiivaan…hiivaleipää tulee tehtyä enemmän syksyllä kun ilma kostuu ja leivinuuni pitää laittaa tulille…jauhot ostan suoraan myllyltä…ne ei suoraan sanottuna maksa mitään, polttoaine kulut ja muutaman lantin…silloin kun lähden sinne niin tuon samalla jauhot vuoden tarpeeseen

muutama vuosi sitten kasvatin itse 2 sikaa ja teurastettiin ne sitten täällä kotona…viljalla ja perunalla syötin ja täytyy sanoa että hyvää oli…ei mikään mahdoton ajatus tulevaisuudessakaan…

mutta silloin pisti vähän mietityttämään kun eläimillä oli joillain nimet, possuilla oli, muksut tullessa ruokapöytään eivät enään kysynneet “mitä syödään?” vaan “äiti, ketä me tänään syödään?”…joten meillä ei ole enään nimellisiä elukoita…ennen oli kanoja, niillä oli nimet ja siinä sitten ex:n laittaessa päitä poikki syksyn tullessa tyttö sanoi “äiti, katso kun Pirkko lähtee taivaaseen”…juu-u, toivottavasti pääsee sinne

toisaalta tänään teurastamolta ajaessa kotiin tuli mieleen ajatus: “toinen käsi syöttää tappaakseen ja toinen tappaa syödäkseen”

nyt loppu taas jaarittelu…

puhelin soi…ex soitti…sanoi ajavansa autolla juuri kämpällensä…kertoi käynneen koneella telalappua laittamassa…hmm…auton ääni ei kuulunut ollenkaan ja vähän aikaa kun juttelin niin huomasin oikeastaan aika pian sen olevan nousuhumalassa…ehdotti huomen tuloa tännepäin ja toivotti hyvät yöt…minä taas sain esittää tyhmää toivottaessa hyvät yöt takaisin ja pienenä vihjeenä sanoin että ajaa varovasti…epäilen ettei ymmärtänyt että kuulin läpi ettei auto käy…mut ei sekään haittaa…jälleen tulee mieleen, onko hän niin tyhmä että yrittää kusettaa vanhaa koiraa vai olenko minä niin tyhmä että jään kuuntelemaan moista…

ja toisaalta mietityttä, että mitäköhän elämä tuo tullessaan…vai haluanko edes mitään muuta kuin mitä minulla nyt on…kasvavat, terveet lapset, hyvin pärjäävät nuoriso, koti ja työ…tarvitseeko ihminen ylipäätään mitään muuta? poika tulee perjantaina vkl:si suomen puolelle , tosi mukava! toivoin, että tulisi minjä kokelaan kanssa perjantaina meille kertomaan kuulumisia koska la:na lähdenkin reissuun, jolloin saavat sitten nauttia toisistaan…kuulema sopi maanantai aamullahan poika sitten palaa venäjälle mutta kahden viikon päästä siitä tulee taas…se valmistuu ensi keväänä ja lähtee heti armeejaan…kuinkakohan sitten pärjään tää on ihan hyvää harjotusta (minulle)…koska epäilen että armeejassa pojalla voi olla jo muita suunnitelmia kuin pitää seuraa äidille…ok! sopii ja ymmärrän (ainakin yritän…)

Anonymous · Syyskuu 13, 2012, 6.34am

tänään on taas ikävä “hatutus” aamu…
mikään ei kiinnosta…
kellarin päältä kaatunut aita suoraan kellarin oven eteen…
puu pino kaatunut…
leipoa pitäis…
elukat pitäis tarkistaa ja viedä laitumille lisäruokaa…
imuri ois hyvä ottaa esiin, ettei tarttis sit huomenna…
auto pitäis pestä ja imuroida reissua varten…
vähän vois pakata…
ex:n verot maksamatta…(eräänty eilen, mutta ei se näköjään sitä kiinnosta)
pyykitkin koneessa…
vieraita tulossa heti puolenpvän jälkeen, seuraavat iltapväl ja viimeset illalla…
yks elukka nilkuttaa…pitäis hakee varmaan sisälle…

onneksi pannussa on jo tulet jot talo on edes lämmin…

SIIS MIKÄ HATUTTAA?
päälimmäisenä se eilinen ex:n soitto…miksi se pitää soittaa mulle vain valehdellakseen kaikkea…pistän pääni pantiksi että kun se sano ajavansa autolla kämpille, niin totuus oli että se oli sen juoppokaverin kyydissä koska se sano et oli pyytänyt sitä auttamaan telalapun laitossa…eli kaipasi juomakaveria ja se tuli sinne ja ei ku korkataan ja korjataan …mutta totuudessa eihän asia mulle kuulu! mutta siksi pitää soittaa ja valehdella
periaatehan on että “mulle voi syöttää mitä paskaa tahansa, mutta onneksi mun ei tarvitse niellä sitä”
mutta silti…minä en viitsisi…

muksuillakin aamulla hirveä änkyröinti päällä…toinen haaveilee jotain lattialla istuen ja toinen katseli tv:tä kun taksi oli jo tulossa…onneksi huominen enään ja sitten viikon loma…

jotenki tuntuu, etten jaksaisi ottaa yhtään vierasta vastaan…

kaupalla ku viimeksi kävin, niin eikös kassalla ollu meijän kylän juoruämmä,se oli ainoa kassa…“mitä kuuluu???”…(ihan ku ei tietäis)…-“ihan hyvää kiitos”…-“vieläkö teillä on niitä elukoita?”…-"TÄ? mihin helv.ne täältä katoais " ja painuin ulos kaupasta… kyllähän se on minunkin tajuttava että kaupassa ei voi käydä ku kaupungissa, sielä saa olla ihan nimettömänä…

mutta…kaipa se on hommia alotettava ja niinhän se on että “laiska työnsä lajitteleepi”…

Rinalda · Syyskuu 13, 2012, 12.58pm

Oikein hyvää lomaa, argh!
Nauti, lepuuta hermojasi, unohda kaikki ikävät asiat!

ilmalaiva · Syyskuu 13, 2012, 1.26pm

Lomalomalomaloma! Vietä ihana vapaa, argh! Ja miten se menikään: älä edes kuse etelään päin!

Anonymous · Syyskuu 22, 2012, 3.06pm

heissan!
kotiin palattu…loma oli…hmm…rentouttava vaikka nyt päätä särkee aivan julmetusti

loman suunnitelmat menivät kuten kuuluukin, aivan toisin kun ajatteli…
3 ensimmäistä pvää nukuin…11h yö unet ja 4h päikkärit…kauhistelin itsekkin, mutta ei voinut mitään kun nukutti . sitten pääsin vihdoin tunturiin…ja siitä se patikointikin alkoikin, pari kymmentä km per pvä…tuntu hyvälle! kommelluksia ei sattunut pahemmin ja yleinen “vitutus” on poissa

kun saavuin kotiin…

ajoin tietty kaupan kautta…sielä tuli vastaan puoli tuttu naishlö…joka tuli juttelemaan…hmm…
voisin sanoa nätisti, että mun paikkaa on siis ex:n näkökannalta katsottuna kyselty ja kokeiltu
anteeksi että nauran, käsi sydämmellä voin sanoa, että olen helv. tyytyväinen!

olenkohan minä noita?

muistelen aikaisempaa kirjoitustani, jossa toivoin ex:lle ihmisen joka pitää hänestä huolta…juu-u…ihan käsi
sydämmellä!
ihmettelin aikasempaa kun ex sanoi että ei tule enään kuin minun soittamalla ja erikseen pyytämällä…ok, sekin…mutta nyt tämä nais ihminen sanoi minulle että olemme eronneet (mikä tietenkin pitää paikkaansa) ja koska ex:n asunnossa kuten hänenkin, koska hän asuu aivan vieressä, on jotakin huoltomiehen hommaa jne…plä plä plää…ja vesikattila kun on niin pieni että hyvä että riittää lämmin vesi hänelle ja hänen lapsilleen mutta ei sitten enempää…hmm.hmm…joo-joo…kunnes aika pian lamppu syttyi minullakin
tämä kyseinen nainen…on ihan ok! viina maistuu normaalia enemmän, mutta sehän on ex:lle hyvä , se kykenee pitämään perheestä huolta, mutta minun hommiini ei kykene…ei ole siis uhka minulle, lapsilleni, kodilleni eikä työlleni…siinä on siis syy siihen että ex ei pyydä mitään kodistamme eikä elukoistamme!!! vaan toivoo että jatkan tätä meidän yhteistä työtämme ja siksi hän on lupautunut aina minua auttamaan!
tällä ko. naisella on aivan ihanat lapset ja todella KÄSI SYDÄMMELLÄ toivon heille kaikille kaikkea hyvää!
näen asian niin että ex:stä pitää joku huolta ja se on hyvä! sekä minä saan tarvittaessa apua! sekin on hyvä ja toivottavasti heidän yhdessä olo kestää mahd.kauan! yksi pieni asia minua mietityttää…ei se, että meidän lapsemme ovat samassa koulussa…vaan…yksi niistä on peräti samalla luokalla …mutta en ota siihenkään enempää kantaa…hih hih!!

ex joskus sanoi että koskaan minun jälkeeni ei enään muuta toisen naisen kanssa yhteen mutta seurustella voi, niin tämä ko. hlö on juuri sellainen…onnea heille!!! hih hih

joten ei voi sanoa muuta kuin loma rentoutti, mutta niin kyllä kotiin paluukin
siis. ihan oikeasti! voiko parempaa tuuria käydä?

Anonymous · Syyskuu 22, 2012, 7.45pm

ex kävi illalla…
…epäilen sen saanneen tiedon, että tapasin kaupalla sen naishlön…pari kaljaa oli ottanut…ihan selvältä näytti, mutta haistoin jotain oluen suuntaan…
minuu hymyilytti…hieman nauratti…ja hän kyselikin naaman virneen aihetta…siis mulla oli todella pokassa pitelemistä…
sanoin hänelle kenet tapasin ja juttelin ko. hlön kanssa pitkään…ex ei ensin tuntenut henkilöä

odotin, että muksut kävivät nukkumaan…

tarjosin sitten hänelle vielä paluuta tilalle ja minä voin siirtyä sivuun…hän ei halua (yllätys )

juttelin nätisti hänelle ajatuksistani ydinperheestä, jota juuri nyt hajotamme…muistutin yhteisestä menneisyydestä ja haaveista yhteisestä loppu elämästä…
kerroin ymmärtäväni, että ainoa ketä voin muuttaa, olen minä itse…
sanoin myös, että voin vain toivoa hänen raitistuvan, mutta en voi vaatia sitä…
puhuin hänelle sydämmestäni, jossa on ja tulee aina olemaan paikka hänelle, kukaan muu ei voi ottaa hänen paikkaansa sieltä, koska hän tulee olemaan aina hlö jota jotenkin rakastan…hän on aina lasteni isä, kukaan muu ei voi sitä paikkaa viedä, ei koskaan…hän on aina lasteni isä…

ex puhui, että annetaan ajan kulua ja hän toivoo että pehmenisin ajatuksissani ja sallisin alkoholin käytön…mutta en voi, tiedän että en voi…

pyysin häntä muistelemaan meidän yhteistä elämää, niin hyviä kuin huonoja hetkiä…ja samalla miettimään, mitä kaikkea olemme yhdessä saanneet aikaan…ja vertasin elämäämme 10 kerroksiseen kerrostaloon, josta nyt 7 ylintä kerrosta romahtaa nyt alas…ja mitä jää…paljon pölyä…

huomasin ex:n alkavan itkemään ja tie alkoi kutsua häntä…

Anonymous · Syyskuu 23, 2012, 5.03am

huomenta! se on jälleen sunnuntai…ja sataa…koko pvän…

silloin, viime heinäkuussa (kai?), kun löysin nämä sivut, rekisteröidyin ensi kerralla… rekisteröidyin käyttäjätunnuksella MIISY mutta silloin tunteet oli niin pinnassa että sana miisy oli aivan liian pehmeä ja muutenkin epämukava tilanteeseen…oli helppo kirjoittaa tunteella ja rekisteröitymättä käyttäjätunnuksella ARGH, koska se kertoi tunteestani paljon enemmäin kuin 30 sanaa…ja jäin koukkuun siihen tunnukseen…sana ARGH käsitteli näitä tunteita …mutta nyt aijon palata normaali olotilaan eli MIISY, se sana käsittelee näitä tunteita ja tietty lopuksi hieman … mutta ei sen suurempia (juuri nyt…)

joten ARGH=MIISY

ilmalaiva · Syyskuu 23, 2012, 6.06am

Kuulostaisi vähän siltä, että olet onnistunut siinä “irrottautumisessa”, mistä puhutaan. Et ole enää ylikäveltävissä. Asiat menee miten menee, mutta sinä niitä kuitenkin ohjaat eikä kukaan muu: silloin kun asiat ovat ohjattavissa.

Nimimerkki argh kuvasi kyllä niin hyvin sinun tunnetiloja: niitä hurjia valtataisteluita joita olet joutunut käymään läpi. Tuuletit kyllä tosi voimalla ja luulen että siksi tästä palstasta on ollut sinulle apua. Ja sinusta on apua muille: itse todella usein muistan miettineeni, että hyvä, näytä närhen munat koko juopolle, muistan sekä itkeneeni että nauraneeni, että voi miten sun mies käyttäytyy niin idiootisti ja sitten rytistin kulmiani sun vastoinkäymisille ja joskus kun oikein lennokkaasti kirjoitit niin vähän nauroin (naurat kai itsekin jälkikäteen?) sun puuskutuksille, joku mahdoton homma naiselle, mutta niin vain tuli aina tehtyä, jos vaikka paita märkänä ja pää sauhuten. Kirjoitat niin elävästi ja hauskasti! Vaikka aihe onkin vakava, ei meidän tarvitse olla.

Jotenkin kiva/nätti on sun uusi nimimerkki. Jatketaanhan vielä tunteitten, käytännön ja elämän kirjoittamista, koska tyyneys on vaikea säilytettävä. Sen säilyttää paremmin, kun käyttää tällaista “muistitaulua”.

Ja ollaan (vähän oma kehu haisee) esimerkkinä perässä tuleville itsenäisille ja vahvoille naisille! Voi selvitä vaikka siinä “rojektissa” lentäisikin kakka tuulettimeen!

Mutta kyllä ne on nuo alkoholistit muistamattomia naisten suhteen: se kenen naama on edessä, muistetaan ja jos ei ole naamaa edessä niin otetaan arpanumerolla se kuka ekana mieleen tulee. Olipa se vaimo, rakastajatar tai ex… Tai uusi kohde. Niin kuin kirjoitit minun ketjussa: jos on uusi kainalossa niin ei ole mitään puolisoa olemassakaan, muuten se on aina se “turhanpäiväisistä” suuttuva (kuitenkin ehkä ryyppyporukalle voi sanoa että onhan se ennenkin leppynyt) taikka laskuhumalassa se on se elämänsä nainen, jonka perään vollottaa.

Olet ollut exälle rehellinen ja suora, lomanjälkeisellä rennolla ja rakentavalla tavalla. Hän on ollut myöskin nyt suora: pyytänyt sinua hyväksymään alkoholinkäytön, koska ei voi sitä lopettaa.

Voi kun kiva että tulit takaisin vaikka hyvä on sekin että lomasi meni rentouttavissa merkeissä.

miisy · Syyskuu 23, 2012, 6.38am

eli miisy=argh

no niin…eilisen leppoisa tunnelma on tallella…tuntuu ihan hyvältä…

meinasin tänään nauttia syksyn viimeisistä pväistä kun elukat on ulkona…sisäruokinta on lähestymässä…onhan laitumella vielä heinää ja lisäruokintaakin menee, mutta heinä on köyhää eli ei enään niin ravintorikasta ja mitä ne tuolla ulkona sateessa enään tekee, ei ne voi siitä enään nauttia ku pimeyskin tulee jo suht koht aikaisin. jospa lähtisi ajatuksella että 1,5vk ja kaikki olisi sen jälkeen sisällä…rauhassa kolmisen kymmentä päätä päivässä sisälle toisi niin 1,5vk siihen menisi
ei mahdottomuus eikä tappava vauhti…jokainenhan pitää tietenkin tarkistaa hyvin ja vähän rapsuttaa ja kuopsuttaa ja toivottaa ne tervetulleeksi sisälle. talvisin en päästä niitä ulos ku kulkisivat aivan kuravellissä ennen kovia pakkasia ja mahdotontahan se on sisätilat saada puhtaaksi sen jälkeen…joten nauttikoot ulkona kesästä.
teurastamolle pitäisi soittaa ja seuraavaa “satsia” sinne suunnitella…joten hieman alan taputtelemaa lapoihin ja tunnustelemaan lihamäärää…

mutta olenkos minä vielä tyytyväinen eilisen kauppareissun jälkeen?
juu-u, olen! toivotan heille edelleen kaikkea hyvää (sydämmestäni). siitä naisesta kertoakseni…se on pari vuotta minuu nuorempi (1-2), ihan norm. näköinen, en koe häntä itselleni uhkaksi, tiedän että hän ei kykene minun töihin joten ex majaileekin hänen luonaan(siis asuu virallisesti seinän takana), hän ei pyri viemään lapsiltani isää eikä ex tulisi ikinä suostumaan jakamaan kotitilaamme hänen vuoksi, koska ex:n kaveri on tämän naisen ex (piiri pieni pyörii… ). hänen kanssa on ihan mukava ja helppo jutella. hän itse kertoi jo muutaman kuukauden elänneen ilman alkoa ja se on kuulemma tuntunut ihan hyvälle.
joten jos heillä onnistaa hän voisi olla hlö jolle jopa soittaisin kun en jaksaisi ex:n kanssa sopia asioista…jos ko. naisen päihteettömyys jatkuisi voisin hyvin kuvitella antaa muksut viikonlopuksi heille, onhan sielä jo valmiina 3kpl ja tiedän että meidän ja tämän toisen lapset leikkivät koulussa todella paljon keskenään ja ovat ihan hyviä kavereita
hän on myös hlö joka kykenee hoitamaan ex asiat (ennemmin tai myöhemmin) eli taakkani kevenisi todella paljon, eikä minun tarvitsisi ajatella onko asiat hoidettu vai ei, se ei olisi sitten enään minun ongelma (onko tämä jopa delegointia )
tiedän myös sen että ex ei luovu alkosta hänen vuokseen ja minun puolestani “pullistelkoot” sielä ja tulkoot tänne sitten selvinpäin ja jos ei tuu niin so what??
mutta se mitä epäilen, että kun heillä ongelmia tulee ja niitä tulee varmasti, niin se nainen soittaa minulle…jotenkin siitä huokuu läpi jotain…se tuntee itsensä ala-arvosemmaksi, se oli hieman…hmm…nöyrä…jos sillä olisi ollut hattu, se olisi ottanut hatun päästä…se pyrkii olemaan “kaveri”…jonkun näköistä mielistelyä olen haistavinani…minulle ihan sama, mutta jos käy kukkoilemaan niin “mitä korkeammalle kiipee, sitä korkeammalta putoo”
ja kyllä se sen tietää itsekkin…

joten…tunnen asemani aika vakaaksi ja ihan hyvältä tuntuu

pikkaisen seuraan vielä tilannetta ja sit…päästän “apupojan” jelppaamaan …muistatteko muuten sanonnan…"…mikä se jääkään jakajan käteen "…joten katsotaan

ja ILMALAIVA! en usko täältä pitkään aikaan lähtevän minnee, koska en ole yksinkertaisesti vielä valmis lukemaan omia kirjoituksiani kun paha olo oli suurin.olen yrittänyt…mutta en halua vielä sitä jatkaa, koska kirjoitukset ahdistaa ja se tuo vihaa ex:ää kohtaan…kun en enään nosta verenpaineita tapahtuneista asioista, luulen että olen valmis lukemaan kirjoitukseni, mutta en ihan vielä…
ja vielä toiseksi, kuka ymmärtää alkoholismin läheisiä paremmin kuin henkilöt jotka elävät tai ovat elännee samojen ongelmien kanssa…siis yritän sanoa, että oli varmasti pelastukseni löytää TEIDÄT!!! kiitos siitä(kin)

Anonymous · Syyskuu 23, 2012, 8.23am

Todella traagista minusta. Vaikka kaikki on hajonnut mies yhä toivoo että hänen alkoholinkäyttönsä hyväksyttäis. Itsekin olen tässä eron partaalla ja on todella kova pala huomata että mies on valmis eroamaan ja unohtamaan rakkauden, jotta saa pitää pullonsa. Kova on viinan valta ei voi muuta sanoo. Ehkä minunkin on aika katsoa totuutta silmiin ja uskoa että koskaan en tule sitä pullon paikkaa täyttämään.

miisy · Syyskuu 23, 2012, 9.57am

jokaisen elämä on täynnä valintoja ja jokaisella on oikeus valita…miksi siis meillä alkoholistien läheisillä ei olisi oikeutta valita…o-on,kyllä…

siinä vaiheessa kun kirjoitat jo että olet huomannut hävinneesi pullolle, olet jo mielestäni voiton puolella…olet siis myöntänyt sen…kun minä myönsin etten voi ohjata toisen elämää, tunsin hillitöntä raivoa…minun mielestäni minä en ohjaillut, vaan halusin että pidämme yhteistä sopimuksista kiinni. mutta en pystynyt yksin pitämään kahden ihmisen sopimuksesta kiinni, pystyin vain omalta osaltani. ja se, etten heittänyt lapiota nurkkaan kesken leikin, olen ihan tyytyväinen. olen päässyt näyttämään ex:lle, että olen vertauskuvallisesti valtavan kokonen kuusi, jota ei pienet tuulet heiluta saatikka sitten kaada, että kaikkein suurimmassakin myrskyssä pystyn ottamaan toisiakin oksieni suojaan kaatumatta niiden päälle. tämä on se, josta jo vuosi sitten ex:lle puhuin: “hyvin pärjäävän miehen takana on aina voimakas nainen”

kun ajattelen aikaa taaksepäin…moni varmasti ihmettelee, mitenkäs meijän parisuhteelle näin kävi ja kuinka nopeasti…mut nyt voin hyvillä mielin sanoa, että viimeiseen saakka olen nyt katsonnut, yhtään enempää ei tarvitse. ja loppujen lopuksi, tässähän kävi ihan hyvin

jotenki ku muistelee viime kesää, edellistä ja sitä edellistä…tuntuu että minä en enään ollut itseni…ei minulle kuulu raivota, olen määrätyissä asioissa jämpti, mutta itse hillinnän menettäminen (kirjoittamalla) ei kuulu minulle. kuinka paha olo ihmisellä voi ollakkaan ennenkuin se alkaa hakemaan ulos pääsyä tilanteesta. voisin verrata uppoavaan laivaan…itse jää pelastamaan kaikki muut ja sitten uppoaa yksin laivan mukana…niin toista ajatteleva ei saa olla!
mikä on sitten minua ja mikä ei…“kuvittelen hakkaavani pesäpallomailalla ex:n auton” ei, se en ole minä…vaan mitä minä tekisin…tankkaisin vaikka sen auton jotta se pääsisi jatkamaan matkaansa

eli tässä oli muutama esimerkki miten ahdistuneeksi alkoholismi voi toisen ihmisen tehdä ja se mikä on jonkun verran pelottavaakin…kuinka moni ei pääse eroon alkoholistista ja elää siinä painajaisessa niin kauan kunnes viikatemies hakee holistin…oletteko koskaan nähneet ihmistä joka on sairastunut alkoholismi-dementtiaan?? minä olen…ja toivon ettei kenenkään ko. sairautta sairastavan ihmisen omaisen tarvitse silloin enään nähdä läheistään…
mutta ei muuta tällä kertaa jatkan jälleen maailman parannusta,vaik ei ainoakaa ihminen sitä kuule