Voi Argh, jopa minä säälin sinua jos joutuisin yhä vieläkin ihan yksin siellä olemaan… eläinten ja lasten kanssa, keskellä korpea, pettuleipää järsien ja kylmä pohjoistuuli tuvan nurkissa…
NOT!
voi ARGH! ihan tuon tilanteen puolesta. mutta onneksi osaat pysyä tiukkana. mulla kun miehellä oli toinen nainen (ja tietysti minä sain siitä viimeksi tietää!) ja kyselin sitten saatuani asian selväksi että mites edetään, jätätkö sen toisen vai meidät, siis oli kaksi pientä lasta, niin hän olisi niin mielellään vaan suonut sen tilanteen jatkuvan. ei nyt hätiköitäisi - sanoi hän oltuaan jo kuukausia pääasiassa pois kotoa. jos mentäis nyt näin vielä eteenpäin! no sen tein heti selväksi että se ei onnistu ja lapset jä minä lähdetään, niin sitten kyyneleet silmissä sanoi että voit ottaa täältä kotoa kaiken, jos yhden lusikan, veitsen ja haarukan jätät hänelle. mutta kuis ollakaan kun muuttopäivä tuli niin oikein saapui paikalle ja jokaisesta lusikasta alkoi laskemaan sitä puolta. sanoin siinä sitten että kuule pidä kaikki! otin lastenhuoneen kalusteet ja lähdin. olin vaan niin helpottunut kun pääsin pois.
no ne oli niitä nuoruusmurheita ne ja silloin ei kuulunut alkoholi kuvioihin ollenkaan. nyt onkin sitten kaikki toisin. toisen naisen paikalla on olut ja se on vienytkin sitten kaiken:(
yritetään jaksaa taas tää päivä loppuun, tänään ei muuta tartte. onneksi. -vaimo
huomenta kaikille!
eilinen meni raivuulla koko pvä ja tänään koitan jos pääsis metässä pelkällä vesurilla…on meinaan kroppa sen verran kipeä että valitsen reitin johon ei moottorisahaa tartte…on ihan mukava että koulu alko niin pääsee omaan tahtiin tekemään kun ei muksujen kanssa hommista oikein tule mitään…
illalla riippa oli koton ja kertoili edellisen yön hänellä menneen valvotessa ja miettiessä asioita…kyselinkin lasten mennessä nukkumaan että mikä se on nyt niin mieltä “askarruttannut” ja hän kertoili että tietää ja taipuu minun tahtooni mutta ihmettelee minun tiukkuuttani ero aikeissa…hän kuulemma tänään soittaa asunnosta…a-haa…(hieman epäilen)
mutta hän toivoo että hänen ei tarvitsisi lähteä yhdeltä seisomalta vaan pikkuhiljaa niin se olisi lapsille helpompaa…kyseenalaistinkin asian että miten hänen yhdeltä seisomalta lähtö eroaa siihen että hän on yht äkkiä ilman mitään sanomista parikin viikkoa poissa 
, no, en ymmärrä,mutta se on kai onglmista pienin…
hän kuulemma tietää että kun tieto leviää että olemme eronneet niin miehiä alkaa lappaa kuulemma tontilla aikas tiheään…ja hänen pitää omien sanojensa mukaan hankkia aseen kanto lupa…a-haa…kysyinkin että aikooko ampua itsensa jos joku täällä käy vai mitä tekee aseella…häätää kuulemma miehet pois täältä 
kun postinjakajakin on kuulemma mies…(se on nainen)
voi kun nyt on ensimmäisen kerran koko meidän yhdessä olo aikana muuttunut jopa.hmm…mustasukkaseksi…no, ei voi minkään…
sit viimeinen veto, kun sanoin etten koskaan tule hänen uuteen kotiin vaan tapaamme täällä niin hän kuulemma kerkeää olla 2vk kuolleena sielä vuokra kämpässä ennenkuin kukaan häntä löytää…vastasin että voipi olla niin, koskas luoja on ajatellut korjata pois?
ai niin! sit hän katsoi minua…minua kuulemma vaivaa jokin asia, ilmeestä huomaa…onko minulla nyt jo uusi mies? koska en minä kuulemma muuten halua lähteä eri teille…johon vastasin…voi kuule, kumpa olisikin!
huh-huh. Hänellä saa olla naisia jopa avioliiton aikana, sinulla ei saa olla miehiä edes erottuanne. Pitäisikö sinun valistaa paikallista poliisia keskustelusta jos miehesi todellakin hakee aseenkantolupaa?
Olet ihailtava määrätietoisuudessasi argh.
Mitä sinä muuten siellä metsässä raivaat? Metsänhoitoa vai tonttimaata?
huomenta kaikille!
riippa käy hankalaksi…ja epäilen että sopua ei tule keskenään puhuen…hän latelee sellaisia ehtoja että en voi mitenkään niitä hyväksyä…ehdot tiukkenee päivä päivältä ja niissä ei ole mitään järkeä enään…
ensin oli yhteinen sopimus…hän lähtee, koska ei kykene “pyörittämään” kaikkea ja tulee joskus auttamaan, kun tarvitsen jos on selvinpäin…jaetaan tulot niin että molemmilla on elämiseen rahaa sekä lainat hoidetaan eikä jaeta tilaa vaan jätetään tämä lapsille, jos eivät 10v. päästä jatka niin sit ajetaan tämä alas…
nyt…hän ottaa sen asunnon sittenkun hänelle sopii, mikään kiire ei hänen mielestään ole asialla…
hänellä menee kauan ennenkuin saa hankittua tavarat koska hän ei mene sinne ennenkuin se on valmis…(täällä on kaikki tarpeellinen minkä voi viedä vain kahvinkeittimen hän joutuisi ostamaan, sohviakin on 4kpl, josta vain valitsisi, mutta ei)
kukaan miespuolinen ei tontin sisäpuolella saa olla ja minun pitää pitää huolta, että kun hän ajaa tänne (14km pitkä tie) niin kukaan ei tule edes vastaan…jos joku tulee vastaan niin minun pitää heti lähteä…
hän käy täällä päivittäin…
okey! ymmärrän hyvin että hän ei tule joka pvä vuosi vuodelta ja marjassa ja sienessä käy paljon ihmisiä, mutta “hatuttaa” julmetusti hänen ehtojen latelu. tuntuu että minulla ei ole omaa elämää ollenkaan ja joudun mahdollisesti joka pvä edelleen katsomaan kun hän tulee…mielestäni tälläinen sopimus ei ole kahden aikuisen ihmisen eriteille lähdön sopimus…vaan nyt hän petaa ja yrittää kaikkensa että pääsee henkisesti niskani päälle, mutta ei pääse!
sanoinkin hänelle että hyvä on, minä voin lähteä, maksat minut vain ulos! mutta ei sekään käy, koska mehän sovimme että hän lähtee…
totuus tähän asiaan mielestäni menee näin…hän toivoo kyläläisten näkevän että hän on uhraantunut ja antanut meidän jäädä yhteiseen kotiin ja hän on siksi lähellä että voi piankin tulla auttamaan…
ja kaiken kukkuraksi, hän ei ymmärrä, miksi haluan erota nyt, koska olen aiemminkin katsonut hänen toilailujaan, hän kysyykin “miksi juuri nyt”, hän ei kykene ymmärtämään että mittani on vain täysi…
tuulenviemä! mitäkö raivaan? ensi vuonna tulee uusi 43ha:n laidun ja tällä hetkellä se on “aarniometsää” siis metsä on saanut kasvaa yksinään yli 30v:ta ja nyt pitäisi saada aitalinja sinne raivattua, jotta ensi keväänä saisi aitaa alkaa pystyttää, aitalinja sisus on naturaa ja sinne ei saa viedä moottorisahaa suurempaa konetta…kyllä suoraan sanoen toivottomuus iskee kun parissa tunnissa ei linja etene kun 200m…eikä vielä ole hajuakaan miten vien sinne aita tarvikkeet…vain 4870m=4,87km tarvikkeita (sis.väliaidat)…mutta nais ihmiseltähän se käy , kyllä täytyy myöntää että tuskan toivottumuus on iskennyt jo monesti kun situu mättäälle ja kilometrejä on julmetusti vielä edessä…
joten nyt…ettei mietitytä enempää meen laittaa muksuille aamupalan jotta kerkeävät kouluun!
Voi pahus, kirjoitelmani katosi bittiavaruuteen. 
Niin, sinä siis naisihmisenä raivaat sitä aitalinjaa. Onko riipallasi jokin muukin vaiva kuin juoppous kun ei voi metsätöihin mennä? Mitä se yleensä sen tilan eteen tekee?
Kun niitä eropapereita teette, en tiedä onko sillä jaossa vaikutusta, mutta ota nyt kuitenkin esille tuo työn teon ja juomisen jakautuminen, kumpi on firmaan enemmän panostanut. Tavallisessa kotitaloudessa sitä ei kai huomioida, mutta teillä on yritys. Jaha, -tietämätömien ajatuksia- kai se asianajaja selvittää. (Omissa eroissani -2x- ei ollut paperitöitä osoitteen muutosta enempää. Lapsia ei ollut eikä hlökohtaisista tavaroista tullut riitaa.)
Voimaa ja kärsivällisyttä kestää nuo hullut vaatimukset. Ei ne ihan täysjärkisen ajatuksilta kuulosta.
hei tuulenviemä!
riipan selvät hetket menee “suunnitteluun”…3vk:sta oli 3 pvää selvänä, siis ainakin 1. kankkuses…josta 2 seuraavaa se katselee suu auki ympärilleen ja hokee et: toi pitäis tehdä ja toi…sit pitäis…kunhan kerkeis tehä… ja sit jo jano yllättääkin…ja taas menee viikko juodessa…
totuutta kirjoittaen niin ulkoisesti se näyttää ihan ok:lta, mutta kyllä sen ns. “palo” työhön on loppunut, viime talvena viimeksi se oli mukana niin et siitä oli jotain apuakin…taloakin kun maalasin juhannuksena niin se sai maalattua 3 lankkua 1,5m mitalta…mut kovat oli suunnittelut…eli ei kykene…
raivuustakin se suu vaahdossa hokee kuinka kahdessa pvässä alueen käy läpi, siinä ei kauempaa mene…totuus on…se ei ole käynyt kertaakaan katsomassa edes pientä kohtaa alueesta, kuhan puhuu vain ja väheksyy toisen työtä…
mutta onneksi meillä on melan kanssa jaettu hommat niin et mulla on 90% ja riipalla 10%…mä saan lomittajan ja lomittaja kun tekee mun työt niin kaikki tulee tehtyä…tilatarkastuksen kun teki lomatoimisto viimeksi niin sanoivat että sisäruokinta kaudella siirtyvät näillä näkymin meillä kahteen työntekijään. minulle se ei merkkaa mitään, mutta naureskelin vain että teenhän minä nämä työ yksin niin miksi ei lomittajakin tee 
…on kuulemma liian raskas (lomittajat on miehiä…)
ei minustakaa kovin järkevältä riipan ajatukset kuullosta mutta otan ne nyt niin, et sillä on iskenyt paniikki. ja se ei ymmärrä, miksi juuri tällä kertaa haluan erota…miksi minulle riitti juuri nyt? ja se epäileekin että olen löytänyt toisen miehen ja sen vuoksi halua juuri nyt erota. muuten asia olisi toisin…eli hän ei kykene ajattelemaan että ainoa syy eroon on hänen alkoholismi…ei mitään muuta!
uuden miehen epäilyyn olenkin heittänyt että “kumpa olisikin, kumpa olisi joku joka tulisi auttamaan ja keventämään tätä taakkaa…mutta ei valitettavasti ole”
se ei suostu muistamaan sitä 8500e ryyppyreissua eikä sitä että joi isänsä hautajaiset ohi…mutta kuten muistatte…minä voin antaa hänelle anteeksi, mutta onneksi minun ei tarvitse tehdä sitä nyt…10v. päästä anteeksi anto onnistuu myös …mutta ei juuri nyt…
Noista mustasukkaisuus epäilyistä yms muista uhoamisista…
Mitä olen seuraillut omaa ja muitten juoppojen touhua, sekä entisten retkumiekkosteni touhuja…
Tyypillistä on että alkoholisti (tai mikä tahansa riippuvainen) tekee ilmeisesti kaikkensa, että saa huomion pois siitä itse alkoholiongelmasta.
Siis KAIKKI epäloogiset vastaukset, epäilyt, riidanhaastot tai sopimis yritykset, ne liittyy tavalla tai toisella siihen yritykseen salailla ja hämätä ja jatkaa juomista.
Eli yrittää kaikkensa, että puheen aihe vaihtuisi.
Samoten kun huomaan että alan miettiä syntyjä syviä, kuten huomista, tulevaisuutta, pettämistä, tai ajattelemaan että onhan tässä muitakin ongelmia suhteessa kuin juominen, niin riippuen näistä hämäysmetkuista niin saan aina palata siihen lopputulokseen, että hienosti taas hämätty!
Hyvä että sulla pysyy ajatus siinä juomisessa, etkä lähde mukaan riitoihin tai epäilyihin, kuten alkaa vakuuttelemaan toiselle “ei mulla ole ketään toista, usko nyt” jne…
Mä uskon että juoppo voi myös tiukan paikan tullen pettää, (siis tämä siksi kun mulla tuli oman miekkosen poissaoloista mustasukkainen olo yhteenväliin, ja huomasin että se tahallaan mainostaa minulle naisia, entisiä ja tulevia, ja pitää puheen aiheet sellaisissa, jotta kun hän lähtee juomaan en ajattelisikaan että hän on heikko mies joka retkahti, vaan kuvittelisin että hän on oman polkujensa tallaaja, malboromies joka häipyy ja tulee, hän naisiakin halutessaan kaataa ja saan olla onnellinen jos hänelle kelpaan. Tai alkaa tehdä ns. MUITA temppuja, katoamisia, itsensä järjestämistä ongelmiin kuten raha tai muu, joiden voi näyttää ettei liitykään viinaan, siis ihan vain hämätäkseen, kuin sanoisi “olen mä muutenkin huono enkä viinan takia”…
Siis kuten sanonta kuuluu, huonokin julkisuus on julkisuutta, ja alkoholisti hankkii tarvittaessa myös huonoa mainetta mielellään että saisi ihmiset pitämään häntä vain tavallisena sikana, että hän tämänkin hallitsee ja se on valinta. Sensijaan että kukaan laittaisi sikailua viinan piikkiin. Virallisensa en tätä väitettäni pidä, vaan empiiriset kokemukset. Samaan syssyyn kuuluu joillakin myös perinteiset kidutuskeinot, kuten valvottaminen, musan kuuntelu, inttäminen, ja riidan haasto tai mykkäkoulu.
Samaan repertuaariin kuuluu sitten ylenmääräinen säälittävyys ja katuvuus…Eli ollaan niin höveleitä yhtäkkiä että suorastaan pyhimyksen kehä pään päällä poistutaan häntä koipien välistä “kerra sä tahdot että mä lähden”…siinäkin vedetään sitten ihan ämpärillä sitä tunnetta, yritetään saada toinen vakuuttelemaan, että ei olekaan kylmä nainen joka julmasti hylkää…tuntemaan syyllisyyttä. Tähän olen joskus langennut, mietin että miten todistaisin etten ole pettänyt tai miten todistaisin että välitän…ja viimeisenä konstina kaikenlainen hankaloittaminen, että saa toisen viimeistään siinävaiheessa uskomaan että mitään alkoholiongelmaa ei ole, vaan mies on vaan normaali suomalainen mies jolle ei passaa mikään jos niin päättää…
Ja haluaa saada toisen rimpuilemaan niissä hämäyksen verkoissa, sensijaan että puolisolle jäisi aikaa kerätä voimia,ja sanoa suoraan että alkoholi on se ongelma.
Ja tätä alkoholistilla on syytäkin pelätä, että hänet jätetään.
Itse olen käyttänyt sitä konstia että pidän rakkauden ja teot erillään, ja ihmisen ja teot erillään,
minullahan se on mahdollista koska on oma tupa ja oma lupa.näytän miehelle kyyneleet vain jos voin olla varma etten retkahda hänen sivujuoniin …Mutta eipä helppoakaan aina ole, varsinkin kun en voi toiselle väittää että hänen tunteensa ovat epäaitoja, tai manipulointia. Voi olla että tunteekin sen mitä sanoo tuntevansa, huolta, mustasukkaisuutta, pelkoa…Mutta lähteäkö toisen tunteisiin mukaan, vai vastata vain omistaan…Ehkä taito kehittyy mullakin.
Edit, lyhensin
Kirjoititpa hyvin, Kuka tietää!
Musta on valkoista, vihreää tai vaikka retliiniä - ei kuitenkaan mustaa, niinkuin sen läheinen näkee.
Niinpä, siitä se sanonta tulee , että kun joku “osaa puhua mustankin valkeaksi”…
Siitäpä se irtaantuminen mulla on nyt lähtenyt, kun hetki hetkeltä tajuaa että kyse ei ole minusta, eikä “meistä!” tai siitä että mies haluaa nimenomaan vahingoittaa. Vaan Kaiken takana on alkoholiriippuvuus, ja vaikeus myöntää se ja eniten hän yrittää valehdella itselleen. Ja konstit eivät ole missään moraalisessa arvojärjestyksessä, vaan toimivuusjärjestyksessä jos negatiivinen alistaminen toimii, sitä käytetään, jos taas kukkasilla tanssittaminen ja mieliksi olo toimii, sitä käytetään. jos toinen menee raiteiltaan, se on aina eteenpäin…Kun mikään ei enää toimi…mites sitten. Sitten se on kohdattava.Yritän joka päivä sanoa miehelle, että hän on tärkein ihminen. Jopa pihalle nakatessani huikkaan perään että olet rakas. Hän ei minulta ota tätä pois! En suostu siihen. Mutta en kynnysmatoksikaan rupea. Minua ei voi kiristää. Hän ei voi tehdä MITÄÄN mikä muuttaa minua itseäni. ja en sano jos ei tunnu siltä.
NYT ON PAINAJAINEN OHI!!!
TAI NYT SE ALKAA!!
RIIPPA HANKKINU KÄMPÄN JA TULI TÄNNE AUTOLLA KÄNNISSÄ AUKOO PÄÄTÄ KUINKA MYÖHEMMÄSSÄ VAIHEESSA OLEN KUSESSA!! NYT KUULEMMA TIEDÄN MITÄ OLEN MENNYT TEKEMÄÄN…
PALATAAN MYÖHEMMIN
No minäkin olen utelias tietämään, mitä olet mennyt tekemään.
Onko hätänumero / lähin naapuri naputettu kännykkään valmiiksi, että pääset soittamaan, jos homma karkaa käsistä?
Nuo horinat ja suunnitelmat kuulostaa just siltä, miten selitetään että status quo on kuitenkin se paras, kaikki muutos on helvetin vaikeeta. Ja viimeisin viesti on just sitä, että nyt on juopottelu ehtinyt vainoharhan asteelle.
Ilmoittele ittestäs. Ettei tarvi ruveta pikku-uutisia lukemaan ja arvailemaan… ellette sitten ihan lööppien etusivulle mahdu. Kamalia kauhukuvia. Mutta ihan tavalliset ihmiset… No, nyt mä lopetan. Tulehan kertomaan miten kävi.
Nyt ihan lamaannuin.
Onko tämä hyvä vai huono uutinen? Hyvä ainakin kämpän osalta.
Samalla kannalla Kultakalan kanssa, puhu tuosta uhkauksesta jollekin, pojillesi, kenelle tahansa ja ole varuillasi sen riipan kanssa. Mitä minä enempää, ilmoittele itsestäsi.
täällä ollaan…
no niin…onkohan syttymässä uusi sisällissota, vai mitäköhän riippa suunnittelee…
hän kertoilee että puhuu kaikkialle kuinka olen hänet pihalle viskannut sen vuoksi että minulla on uusi mies…uusi mieheni on kuulemma narkkari (en tunne ainootakaan joten en tiedä mihin yrittää yhdistää)
hän aikoo kertoa kylällä että olen niin kauhea että hän on nähnyt parhaaksi lähteä kotoonta jotta lapset saisivat olla rauhassa, koska lasten paikka on kotona.
minä tulen kuulemma katkerasti huomaamaan kuinka väärän liikkeen olen mennyt tekemään ja juuri nyt en sitä huomaan mutta hän tulee sen aiheuttamaan jälkikäteen. joten hän ihmettelee suuresti miksi haluan erota. asia kääntyi samalla niin päin että minä en voi enään asialle minkään ja hän menee, vaikka kuinka toivon muuta , hän ei jää katsomaan kuinka minä kuvittelen olevan jumalasta seuraava…
vaan nyt hänelle on riittänyt!
minä olen niin ahne että yritä viedä kaiken ja kuvittelen kaiken kuuluvan minulle…mutta en kuulemma onnistu siinä…
huh huh!! helvetti että ukko on sekaisin…nyt voin sanoa jopa vainoharhainen…
mutta päätös on päätös, enkä aijo asiasta hänen kanssaan keskustella ennenkuin puhaltaa 0 promillea
nyt keskustelu on aivan turhaan…
hätänumero? voih, poliisit tulevat n.80km päästä…laitokselta kestää ajaa tänne n. 1h35min ja kaiken kukkuraksi…emme ole kartalla…
naapurit? 80vuotiaita molemmat…annetaan heidän nukkua, heidän poikansahan on yksi riipan juoppokavereista ja naapurit ovat sitä mieltä että minun vaan pitäisi ymmärtää että alkoholismi on sairaus eikä yrittää tehdä perheestä alkotonta…joten se siitä…morjestan heitä postilaatikolla kun tapaan…
mutta kuten olen sanonut, en usko että riippa kättään nostaa minua kohtaan…ei ole koskaan sitä tehnyt, enkä usko että tekee tulevaisuudessakaan…hän iskee puheillaan ja negatiivisella/valheellisella kertomuksillaan kyläläisille…itsekkin sanoi ettei minun “arvostukseni” tule kyläläisten silmissä ainakaan nousemaan sen myötä kun hän on lähtenyt…hmm…ihan sama…
toivottavasti ei niin paljoon pahaa saa aikaseksi ettei kukaan tule minua auttamaan kun laidun kausi on ohi…yksin en elukoita sisälle saa ja poikakin lähti viimeistä vuotta opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja parin viikon jälkeen lähtee ulkomaille oppilasvaihtoon…joten sinne menee apukin…
tiedättekö, tätä tunnetta ei voi kirjoittamalla ilmaista…
onko tämä maan päällinen helvetti nyt ohi…vai onko se nyt vasta tulossa?
tulenko olemaan tyytyväinen ratkaisuuni vai kadunko ihan oikeasti katkerasti?
pääsenkö elämään omaa elämää vai tuleeko riippa todellakin joka pvä tänne pottuilemaan?
mikä on tämän kaiken loppu?
luoja tietää, mutta sekään ei kerro!
Miehesi manööverit kuulostavat alkoholistin viimeisiltä epätoivoisilta yrityksiltä saada sinut luopumaan päätöksestäsi. Hän taistelee asemastaan ja aseeksi kelpaa mikä vain, oli se miten alhaista, kieroutunutta ja vääristeltyä tahansa. Saatan hiukan kuvitella, miten hukassa hän tuntee olevansa, kun kaikki se, minkä varaan hän on laskenut, viedään yhtäkkiä pois. Huoleton elämä, jossa vaimo kantaa viime kädessä vastuun kaikesta, lipuu pois hänen ulottuviltaan, eikä hän osaa muuta kuin katsella sen häviämistä ja huitoa ympäriinsä karjuen syytöksiään. Voiko onnettomampaa ja avuttomampaa ihmistä olla kuin alkoholisti?
Mutta sinä et ole vastuussa hänestä. Hän tietää kyllä sairautensa ja lääkkeen siihen ja näkee, millaista tuhoa hän on perheessänne aiheuttanut. Sanokoot ääneen mitä hyvänsä, sisimmässään hän kyllä tietää.
Alkoholistista eronneena tiedän, että mitä vähemmän lähdet mukaan älyttömiin keskusteluihin ja riitoihin ja mitä tyynempänä ja asiallisempana onnistut itsesi pitämään, sen paremmalta olosi tuntuu sekä nyt että sitten, kun kaikki on ohi. Tiedän ettei se ole helppoa, kun päin näköä singotaan järjettömiä ja loukkaavia syytöksiä, mutta ei puolustautumisestakaan ole mitään hyötyä sinulle. Sinä tiedät, miten teillä on monet vuodet eletty, ja kyllä sen kyläläisetkin tietävät ihan varmasti.
Toivon että löydät voimia jatkaa määrätietoisesti kohti elämää ilman alkoholismin lamauttavaa otetta elämästäsi. Kaikki, aivan kaikki, tulee olemaan paljon paremmin.
huomenta kaikille!
kuten tuisku kirjoitti:
…tämä on aivan totta! tuttavamme jo vuosi sitten oli kysellyt riipan käyttäytymiselle seurauksia riipan mielestä ja kyseenalaistanut samalla minun näkökannalta meidän yhteis elämän…riippa oli vain naurannut känniläisen naurua ja sanonut: “minne se sieltä muka lähtis?”…niinpä…
mutta tehkööt mitä tekee…pahemmaksi ei voi käydä…voiko? kyllä voi, jättää lainat maksamatta…joten sitä odotellessa…
eilenkin ja edellisenä päivänä kun kännissä autolla pihaan ajo, niin tuleekohan se joka ikinen pvä tekemään saman? jos siltä näyttää niin pakkohan ja jopa velvollisuuteni on käräyttää se…mutta sitten se iskee jälleen vain kovemmin meihin…eli epäilen iskuksi, että se tulee tänne ja sanoo että tämä on myös hänen kotinsa ja hän ei lähde minnekkään… sopisi hyvin hänen luonteeseensa kun hänellä on promilleja…selvinpäin aivan jotain muuta…
laske vaan monta kertaa kymmeneen. Itsensä se miikka puheilla häpäisee. Epätoivo tuosta kuultaa läpi.
Eipä mulla tuohon ole lisättävää. Paitsi että yritä ottaa positiivisesti se, että HÄN on nyt PÄÄTTÄNYT JÄTTÄÄ SINUT. Ja ota yhteys siihen lakimieheen.
Joo, ota yhteys siihen lakimieheen, HETI.
Uhkailut ovat vain sanallisia ja ne sinä kestät. Jos niihin puheisiin muutkin kuin juoppokaverit uskovat niin teillä on tosi sokeeta porukkaa siellä kyläkunnalla. Voi kyllä olla vain alku-uhoamista, huomasi vihdoin ettet enää anna periksi.
Jos riippa aikoo jokapäivä kotona käydä kännipäissään uhkailemassa voit hakea hänelle lähestymiskiellon. Silloin niistä käynneistä seuraa rangaistus. Ja siitä rattijuoppoudesta sinun on ehdottomasti ilmoitettava poliisille. Tulkoot pusikkoon kyttäämään vartavasten eikä vasta pyynnöstä. Ajattele kun hän siellä kylätiellä kaahailee niin hänhän voi ajaa vaikka oman lapsensa päälle!
Voimaa sinne. Kuinka pienemmät lapset ottavat tämän?
Vaikea koskaan ennustaa mitä kukin tulee tekemään, mutta sehän ei ole sinun Argh syy, että miehesi on juonut ja ajaa sitten autoa, enkä usko että kukaan voi hallita toisen tekemisiä muutenkaan…hallita siis siten että se mitä teet tai et tee, joko estää tulemasta tai kannustaa miestä tulemaan teille humalassa. Ainut mikä on varma, että humalaisen kanssa ei kannata keskustella, se ei johda mihinkään. Kuulostaa että saat olla kyllä varovainen ja joutua ehkä joskus soittamaan ne poliisitkin, koska miehes käytös tuntuu nyt olevan tosi pitkälle alkoholisoituneen käytöstä.
Mä olen joskus ex-miehelle soittanut poliisit, kun takoi ikkunaani ja uhkasi tappaa…Eihän hänen kiva ollut niitä poliiseja sitten juosta karkuun ja miettiä aamulla mitä tuli tehtyä, mutta enpä se ollut minä joka siinä tappouhkauksia lateli enkä siis seurauksistakaan vastaa. Voi miettiä että haluaako myös toimia itse lain mukaan oikein, tuli mieleen rattijuopoistakin että jos mies lähtee teiltä humalassa ajamaan niin että sinä tiedät asiasta, ja hän jää sitten muuta kautta kiinni esim ajaa kolarin. Mutta katso mitä tapahtuu, kukaan ei voi sanoa mitä miehes tulee tekemään. Minäkään en usko että kenenkään mainetta voi pilata muu kuin henkilö itse, ei ihmiset usko ihan kaikkea ja juovakin ihminen luulee salanneensa juomisen, mutta kyllähän sen tietyssä vaiheessa kaikki näkevät. Se onkin ironista että häpeä voi olla yhtenä syynä estää menemästä hoitoonkin, mutta jos se ihminen tietäisi että kaikki tietää JO, niin ei olisi mitään salattavaa enää.
Taisit jossain kirjoittaakin, miten sanot sitä riippasi autoa narkkarivaunuksi… Ei se ole toisten mielestä sen parempi, joten ihan sama mitä riippa julistaa kylillä, kyllähän sen ajelut on nähty ja varmasti se todellinen mokaaja on kyläläistenkin tiedossa. Ja se, että hän sinua haukkuu ja jotain narkkareita uskottelee sinun hyysäävän, ei kuulosta kovin uskottavalta suusta, johon on kaadettu monella tonnilla viinaa viime kuukausina. Eiköhän ne kyläläiset naureskele niille jutuille ja ovat ihan varmasti sinun puolella tässä. 