Alkoholisti olen minäkin

Kiitos aamupäivän ihanasta naurusta!

Samalla linjalla: joo se on kauheaa kun lapsillehan opetetaan nykyään kaiken maailman tunnetaitojakin, kai koulussakin. Lukemattomat ovat olleet ne kerrat meilläkin kun oma lapsi on katsonut ikäisekseen aivan liian kypsästi omaa äitiään silmiin ja sanonut: voisitko nyt rauhoittua niin voisin perustella tämän oman näkemykseni.

Onneksi pari lapsistani silti osaa vielä tiukan paikan tullen myös kirkua. Ihan todella kovaa.

Voimia sinne, kaikkeen!

3 tykkäystä

Ja vielä tähän: minua omat teinini ovat valistaneet siitä että sieltä jostain fucking snäpistä kai saa helpoiten juuri niitä väkeviä. Siitä nää kai tulevat. Meilläkin lasten lähipiirissä vatsahuuhteluita takana tämän takia useampi.

@Räpistelijä Meillä ei (onneksi) snäpin kautta tullut vodka vaan ihan tiedossa olevalta tutulta nuorelta. Ei sillä että se tekisi asiasta yhtään vähemmän vakavaa. Mutta snäppiviinat, -siiderit, -lonkerot on meillä EHDOTTOMAN kielletty koska nykyaika kun on mitä on niin kukaan ei voi tietää mitä ne loppujen lopuksi pitää sisällään. Jotain (:roll_eyes:) on ilmeisesti kuitenkin mennyt perille asti mun paasaamisesta teinin silloisesta “mut hei, se oli korkkaamaton pullo!” -lausahduksesta päätellen.

2 tykkäystä

Lasten alkoholikokeilujen kanssa on hyvä pitää silmät auki. Kaveritkaan ei välttämättä kokemattomuuttaan hoksaa, milloin jonkun tila on vakava. Täälläkin on ulkona maannut 12-vuotias viety vatsahuuhteluun sivullisen aikuisen huomattua tilanteen. Kaverit ei siinä kohtaa ymmärtäneet, että jotain pitäisi tehdä.

Väkevät viinat yllättää välillä aikuisen konkarijuoponkin, saati nuoren kokeilijan

Hyvä jos näihinkin tilanteisiin olisi neuvoja annettu kotona; ettei sammunutta jätetä yksin, katsotaan ettei tukehdu oksennukseen ja soitetaan vanhemmille ajoissa tai pyydetään joltain apua.

2 tykkäystä

@metsänpeitto1 Juuri näin! Meillä on tytön kaveriporukan ( ja vanhempien) kanssa selvät sävelet; kenelle tahansa aikuisista saa (ja pitää) soittaa, tarvittaessa suoraan 112 ja KETÄÄN ei jätetä.

Ilmeisesti jotain on mennyt perille kun kaveri toi bussilla oksentelevan ja kaatuilevan tytön lumituiskussa kotiin :heart: Bussikuskiparka tosin kunhan on huomannut oksennukset :grimacing: Ja siis toki olisi voinut soittaa hakemaan mutta hyvä tämäkin :heart:

2 tykkäystä

Tähän (ei alkoholiin mutta muuhun p*seilyyn) liittyen käytiin nuoremman teinin kanssa keskustelu aiheesta “miksi sä aina huudat”. Selitin, perustelin ja kerroin ettei se missään tapauksessa ole oikea tapa toimia ja siitä yritän eroon. Mulla siis taipumus reagoida räjähtämällä huoleen/säikähdykseen. Samoin kuin isäni toimi mulle ja vannoin etten ikinä toimi samoin :roll_eyes:

Keskustelun jälkeen poika oli selittänyt asian isälleen näin: “Sovittiin että
valehtelusta tulee suurempi huuto kuin totuudesta ja että äidillä on tapana huutaa jos hän itse sen selvittänyt tai kuulee muualta niin tota ohjeeksi ensi kertaan niin sanon että älä huuda mutta…
Elikkäs esimerkkinä se ku kaveri x:n kaa mentiin koputtelemaan jonku ovelle ja pyöräiltiin pois niin eipä tullu niin iso rangaistus ku esim että mun ja kaveri x:n naama ois ollu facebookissa että koputtelijat taas kiertää
Että jos teen jotain niin laitan ensin äidin varautumaan että voiaan puhua.”

Ja siis tää oli pojan oma oivallus :heart: Sitä onkin sitten testattu jo mutta sentään ehdin vetää syvään henkeä (ja varautua pahimpaan) kun lause alkaa “älä äiti nyt hermostu” :see_no_evil_monkey:

1 tykkäys

Ja toim.huom. ennenkuin joku takertuu tohon “iso rangaistus” niin meillä se tarkoittaa joko pleikka- tai puhelinkieltoa ajaksi x, ääritapauksessa molempia.

Voinko joskus hätätilanteessa lainata heitä esimerkiksi omilleni että NÄIN toimitaan oikeaoppisesti :see_no_evil_monkey::heart:

1 tykkäys

Tämä on niin taivahan totta. Ja siksi olenkin sanonut näille nuorimmilleni, että jos joku kaveri alkaa nuokkua, lakkaa reagoimasta, ei pysy tolpillaan tai on vaan muuten vaan sekava, hänet täytyy lattaa kylkiasentoon ja silloin soitetaan välittömästi 112, sillä kyseessä on myrkytystila, joka voi olla vakava ja oikeasti viedä hengen. Eikä ketään koskaan ikinä jätetä missään tilanteessa mihinkään yksin, ei vaikkei tila niin huono olisikaan.

Olen ihan hirveän onnellinen siitä, että olin ehtinyt antaa nämä ohjeet, sillä siitä ei ole kauaa kun nuorimmaiseni noudatti niitä ystäviensä kanssa, ja yksi heistä pääsi kylkimakuun kautta ambulanssiin. Ja jäi henkiin. Promilleja oli kai ollut lähemmäs kolme.

2 tykkäystä

@Räpistelijä Hyvä että olit ennakoinut! Apua mitkä promillet, meillä tosiaan ollut varmaan lähempänä kahta tai yli eikä siinä 1,4:ssäkään vielä tolpillaan pysynyt :flushed_face::see_no_evil_monkey:

Päivä 108. Havahduin siihen että kummallisen vähän on viime aikoina tullut ihan selkeitä viinahimoja. Toki siis kaupassa käydessä tms. noteeraan sen juomahyllyn eri tavalla kuin ns.terveet mutta sellaista “pakko saada drinkki” ei nyt ole tullut. Ja koska pessimisti ei pety, niin aloin sitten miettiä, onko tämä vaan tyyntä myrskyn edellä? Nytkö se retkahdus sitten tulee?

:thinking:

3 tykkäystä

Höpsis se mitään tulee. Sinä alat tottua olemaan ilman alkoholia, koska ilman oleminen vaan on kivempaa.

2 tykkäystä

Vaikka tarkemmin ajateltuna - no, itse pikkuisen retkahdin juurikin siinä kolmannen kuukauden hujakoilla. Ja olisko se nyt ollut muillakin niin että siinä sadan päivän tienoilla alkaa tulla jotain sellaista itsevarmuutta sen oman selvin päin olon kanssa että sitä vähän niin kun unohtaa että mitään ongelmaa ikinä olikaan.

Optimistikaan ei kuitenkaan välttämättä pety, kunhan vaan pysyy sopivan tarkkana. Eli ohitat vaan jatkossakin sen viinahyllyn, kun ei sitä himoakaan juuri enää välähtele, niin hyvä tästä kuule tulee. Tai siis että tämä kaikki hyvä vaan jatkuu. Eli pelko pois.

3 tykkäystä

Katsele niitä juomahyllyjä eri vinkkelistä, niistä tulee mieleen tarina seireenistä, joka sai merimiehet sekoamaan ja luovimaan karille.

Hyllyt on täynnä hienoja pulloja ja komeita juomiseen kannustavia etikettejä. Niissä vilisee sanoja kuten: happy, happiness, dont worry, feel free, party, jne. Myös eläinten kuvia näkyy.

Markkinointiosasto tekee kaikkensa myynnin edistämiseksi.

Myös pakkauksia mietitään. On pieniä ja litteitä pulloja, jotka mahtuu kivasti taskuun. Sitten on mukavia pahvipurkkeja, jotka eivät kilise, lisäksi ne on helppo viedä huomaamatta roskiin vaikka taskuun rutattuna. Sitten on erilaisia korkkeja, joista ei kuulu avattaessa ääntä… ainoa, joka puuttuu, on hajuton viina, sitä ne ei ole vielä keksineet.

Toinen mihin kannattaa kiinnittää huomiota on se kuorma-autolastillinen “halpoja” olutlavoja, joita on siinä kauniiden pullojen vieressä. Niitä nappailee mukaan sekalainen seurakunta ihmisiä, joita kiinnosta alkoholipitoisuuden ja hinnan suhde, ei maku tai teeveestä tuttu makea ja menevä elämä. Tölkkejä napsutellaan auki koko valveillaoloaika, oli juoma sitten lämmintä tai kylmää.

Aamuyhdeksältä voi myös piipahtaa lähikaupassa katsomassa, kun hahmot hakee jäljelle jääneillä rahoilla muutamia tölkkejä kädet vapisten.

Oma alkoholista vapaa elämä saa kummasti pontta, kun ymmärtää kokonaiskuvan.

7 tykkäystä

Oivallisia havaintoja… :+1:t2:

Pari vissyä ja limppari saattaakin olla ihan fressi valinta :blush:

1 tykkäys

Ja myös tv-ihmiset (toivottavasti tietämättään). Just viimeksi tästä puhuin mun sairaanhoitajan kanssa enkä ole edes tajunnut kuinka paljon noilla tv-sarjoilla, elokuvilla ym.vaikutetaan alitajuntaan. Yhdenlaista piilomainontaa sekin.

Esim. (ulkomaiset) sairaalasarjat: “Raskas päivä töissä - baariin, iisi päivä töissä - baariin, tentti tulossa - baariin, tentti ohi - baariin, tapoin potilaan - baariin, en tappanut potilasta - baariin jne”.

Poliisisarjoista puhumattakaan. Ja jos ei nyt baariin jaksa niin kyllä nyt vähintään kotiin mennessä kaadetaan lasiin viiniä tai viskiä.

Näin tätä normalisoidaan.

5 tykkäystä

Juu ja jostain tällaisista ne mielikuvat alkoholin nollaavasta, rentouttavasta vaikutuksesta sitten syöpyvät alitajuntaan ja ovat siellä lujassa.

3 tykkäystä

Kolmenkympin korvilla moni aikuisuuden kynnyksellä lotraamisen aloittanut alkaa ehkä miettiä alkoholiin liittyviä negatiivisia asioita. Tämä tehdään toki varovasti, koska eihän nyt minulla mitään ongelmaa voi olla. Ahdistus- ja paniikkikohtaukset, epävarma olo ja sosiaalisten tilanteiden pelko johtuvat varmaankin vaan stressistä -eiköhän lääkäristä saa jotain rauhoittavaa, ehkä en nyt viikolla juo muuta kuin energiajuomia.

Kiltti lääkäri oli ymmärtäväinen, eikä kysellyt elintavoista, saatikka alkoholin käytöstä mitään. Pillereiden ja energiajuomien avulla pidetään aivot virittyneenä, kunnes taas koettaa se viikonloppu jolloin kaikki juo, ainoastaan oudot ja uskovaiset ei dokaa -ne ei tajua hauskanpidosta ja rentoutumisesta mitään. Kerranhan täällä vaan eletään.

Näillä mennään taas 10-20 vuotta, tulee ehkä perhettä ja muutama erokin, mutta rentoutumisen ja juhlimisen taito pysyy lujassa. Aina välillä tosin kuuluu kilinää, kun kellot soi ja aivot antaa signaaleja alkoholismista, joka on todellisuudessa jo keskivaikea.

Kokemukset tipattomasta ja jopa pidemmistäkin raittiusjaksoista antavat kuitenkin positiivisen merkin siitä, että eihän tässä mitään -näin siellä Euroopassakin juodaan. Yhtäkkiä huomaat juovasi päivittäin, kuten siellä Euroopassa. Juomat on mielessä viimeistään iltapäivällä ja kauhealla sinnittelyllä pitkität hienosta tai huonosta päivästä ansaittua palkintoa jopa iltaan asti. Sitten kiukulla pikahumala ja nukkumaan. Näin sitä elämää kaikki elävät -vai elävätkö? Kuukausi toisensa jälkeen mietit riippuvuuttasi, se saattaa aiheuttaa jo ahdistusta. Ympäriltä alkaa mennä ikätovereita, jopa nuorempiakin Honkanummelle ja alat tosissaan miettiä asioita. Kun oma lääkärikin mainitsee kohonneista veriarvoista, niin alat olla valmis taistelemaan itsesi irti pirunkusesta, eli alkoholista.

Elämä ilman alkoholia on sitten auvoista, kaikki huolet ja ongelmat poistuvat. Parisuhde kukoistaa ja saat töissä pyytämättä palkankorotuksen. Lapset osaa käyttäytyä ja maailmaan tulee rauha.

Todellisuudessa mikään ei muutu ja sota on edelleen arkipäivää, mutta usko huviksesi, että pystyt suhtautumaan asioihin lapsenmielisesti, eikä ahdistus ole aina läsnä. Saatat myös huomata, ettet suutu juuri mistään ja kun kuitenkin suutut, niin lepyt ilman taikajuomaa ihan hujauksessa. Iltaisin nukkumaan mennessä voit kokea outoa onnellisuutta ja harmoniaa. Lisäksi nukut kuin tukki.

“Raitis 474 päivää”

10 tykkäystä

Todella hieno kirjoitus @Jussi

Ei sitä alkoholia oikeasti tarvitse yhtään mihinkään. Ensin tavan ja sitten riippuvuuden tielle luisuneena vaan luulee niin ja älytöntä kyllä selittelee kaikkea muuta syyksi pahaan oloon ja vaikeuksiin kuin sitä todellista syytä eli alkoholinkäyttöä.

2 tykkäystä

Kyllä, tosi hyvä ja osuva kirjoitus @Jussi :clap:t3::blush:

1 tykkäys