Lämmin kiitos @Reepu kirjoituksesta, sait minut pohtimaan. Tajusin pian, että oma riippuvuuteni takia pidin ensin kirjoittamaasi tosi radikaalina, ennen kuin ymmärsin, miten ytimessä olet.
Nyt olen pohdinnassani päässyt siihen, että eihän minua estä mikään siirtymästä kahden luurin malliin. En selviäisi töistäni ilman älymobiililaitetta, mutta rinnakkais-SIMmillä voisi ehkä käyttää älytötä puhelinta vapaa-ajalla.
Onneksi on vertaistuki 
Päivä 365.
Siitä on nyt tasan vuosi, kun luin tämän:
Oli iltaseitsemän sunnuntaina ja hetken pohdittuani kaadoin loput Hehkuviinipullosta keittiön lavuaariin. Siitä alkoi oma toipumiseni ja matka vallan saamiseksi takaisin omiin käsiin.
Ensimmäinen vuodenkierto on nyt takana. Se on alkoholin ympärille monin tavoin kietoutuvassa yhteiskunnassamme tärkeä hetki. Kaikki tuohon vuodenkiertoon liittyvät syyt juomiseen on kohdattu ja onneksi taklattu. Selvänä ensimmäinen halloween, ensimmäiset pikkujoulut, ensimmäinen joulu ja uusi vuosi, ensimmäinen lomareissu… ja niin edelleen.
Muistaakseni Fincoco jossain vaiheessa onnitteli jotain tasalukua muistuttamalla, että lopetin sitten juuri haastavimpaan aikaan vuodesta. Ehkä siinä jotain totuutta on, mutta tuskin se missään vaiheessa vuotta on oleellisesti paljon helpompaa. Sama työ on omien tunteiden sietämisen kanssa tehtävä.
Tänään puolisoni kanssa vähän juhlistamme merkkipäivää. Mutta polku jatkuu ja vaikka vuosi tuntuu hyvältä, niin toivottavasti se on loppuelämän raittiustavoitteeni rinnalla vasta alkua ja lyhyt aika.
Olen saanut valtavasti apua eri puolilta sitä haettuani. Kukaan ei tule kotiin auttamaan, itse pitää jaksaa olla aloitteellinen. Siksi oma kokemukseni on, että tärkein asia raitistumisessa on oma tahto vastaanottaa apua. Sen pitää olla vahva, muuten päihdemieli kyllä kääntää minkä tahansa pienenkin vastoinkäymisen syyksi ruveta juomaan.
Tämä Plinkin palsta on ollut kultaakin kalliimpi. Suurkiitos kaikille teille, jotka alussa kommentoitte ja autoitte eteenpäin. Samoin myöhemmin mukaan liittyneille aktiiveille, jotka omilla tarinoillanne olette muistuttaneet tämän sairauden luonteesta. Yhdessä tätä polkua on hyvä tallata, päivä kerrallaan.
Lämpimät onnittelut uudesta elämästäsi ja kiitos tärkeästä tuestasi täällä!
Paljon onnea. Sinusta on tullut tärkeä osa tätä plinkkiä.
Aivan mahtavaa! Upea @Teme70 <3
Onnittelut täältäkin, kerrassaan upea saavutus!
@Teme70 Onnittelut täältäkin! 
Onnittelut! Sain sinulta omalla toivottavasti viimeisellä alkumatkallani todella tärkeää tukea ja saan sitä edelleen.
Aivan samaa mieltä tuon asian kanssa, että apua on pyydettävä ja otettava vastaan. Muistan itse miten potkin jokaista omaa päihdepersoonaani vastaan heitettyä argumenttiä vaikka muka mielestäni olin kovin avoin.
Plinkki ja plinkin väki olette täyttä kultaa <3
Paljon Onnea @Teme70 
Vuosi on hieno saavutus!
Huippua! Paljon onnea @Teme70 
Mulle tuli jännä tunne, että lokakuussa on paljon lopettajia ja siten vuosipäiviä. Lähdin kaivelemaan aiheesta ja kyllä, lokakuu on tammikuun jälkeen suosituin aika lopettaa. Ilmiselvin vaikutus tuolla isommassa maailmassa on Sober October-kampanja, jolla on jo ilmeisen vakiintunut asema. Redditissä on, jos ei nyt massiivisesti, niin suht paljon jengiä lopettamassa lokakuussa tai ainakin yrittämässä yhtä kuukautta. Briteissä n. 15% sanoo vetävänsä tipattoman tammikuun ja vajaa 10% tipattoman lokakuun. Suomessa jälkimmäinen olisi maksa- ja munuaisliiton hyppysissä, mutta aika hiljaista ollut. Pidän hyvinkin mahdollisena, että Sarasvuon Jartsa on kansainvälisenä jamppana saanut motivaationsa brittien tai jenkkien kamppiksista ja sitten esimerkillään motivoi muita. Hyvä!
Ilman kamppiksiakin Suomessa lokakuu lienee sopivasti tuossa pitkäksi menneen kesän ja pikkujoujen välissä. Koulujen syyslomakin sopivasti lokakuussa. Illat pimenevät ja viilenevät vauhdilla. Kesä ei enää kanna, jouluun on pitkä aika, eikä aurinko auta ja on aikaa ajatella. Silloin syntyy päätöksiä.
Mut onnee hei!
Jokainen syy pohtia omaa alkoholinkäyttöään on hyvä asia. Mutta se näissä kuukausihaasteissa jää sanomatta, että 31 päivää ilman alkoholia on vaikeaa vain alkoholiriippuvaiselle. Toki ei sitä kukaan myöskään halua kuulla.
Onnea 1v raittiudesta 
Hienoa nähdä kuinka sinunkin kohdallasi positiivinen ketjurekatio muunkin elämän muokkaamisessa on alkanut raittiuden myötä. Tuosta on hyvä jatkaa eteenpäin. (Minullakin on työn alla myös napakampi ruutuajan rajaaminen)
Olen ollut kuusi päivää Rodoksella. Kirjoitin kesällä yhdistetystä työjutusta ja lomasta, joka silloin viime hetkillä työosuuden peruuntumisen myötä vaihtui kokonaan lomailuksi. Se kolmen päivän konferenssi pidettiin tämän viikon alussa.
Halusin jäädä tänne taas muutamaksi päiväksi. Paluu on tänä iltana, mieluusti olisin ollut vielä huomiseen eli sunnuntaihin, mutta Finnairin kausi loppuu tänään.
Kesällä naisystäväni oli mukana, nyt olen yksin. Olen jo pitkään harrastanut näitä nykyään niin trendaavia bleisure-reissuja, joissa työ ja loma yhdistetään. Nyt teen sen ensimmäistä kertaa selvänä.
Ero on dramaattinen. Tajuan nyt, että enhän minä varsinkaan viimeisen vuosikymmenen aikana ole reissuillani siinä leisure-osiossa tehnyt mitään muuta kuin juonut. Olen yrittänyt jotain käydä kuvaamassa someen, että näyttäisi säälliseltä. Mutta pääosin olen ollut humalassa ja loppua kohti lähinnä hotellihuoneessa tai abnb-kämpässä juomassa.
Nyt olen kohdannut itseäni ja tunteitani. Pohtinut mieleen hiipivää yksinäisyyttä ja välillä jopa tylsyyttä. Se iskee iltaisin kun pimeää tulee jo melko aikaisin.
Toisaalta olen nähnyt ja kokenut muutamassa päivässä valtavasti. Olen nauttinut upeista maisemista, hyvästä ruuasta, mutkaisilla vuoristoteillä ajamisesta ja nähtävyyksistä, jotka lokakuun lopulla ovat rauhallisia.
Välillä meinaa iskeä levottomuus. Olen täälläkin yrittänyt keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, tehdä hengitysharjoituksia ja tietoisesti vain olla ja kokea ihan tyhjiä hetkiä. Vuoristomaisemat ja Välimeren kohina ovat siinä suureksi avuksi.
Nyt aurinko alkaa nousemaan, taidan lähteä tekemään pienen aamukävelyn ennen kuin valmistan itselleni aamiaisen. Mukavaa ja raitista lauantaita kaikille!
Täältä pimeästä, sateisesta, syksyisestä suomenniemestä käsin olosi siellä aurinkoisemmilla mailla kuullostaa varsin mukavalta ja leppoisalta
Lohdullista kuulla, että sinunkin mielesi on välillä levoton, tylsistynyt, yksinäinen…
Niin minunkin. Pääsääntöisesti myöhäisen iltapäivän tai alkuillan melko ohikiitäviä hetkiä, harvakseltaan, mutta huomaan reagoivani niihin. Se on hiukan ristiriitaista, koska päivissäni on paljon touhua ja hälinää jolloin haikailen rauhoittumisen perään… sitten kun se pieni rauhallinen hetki tulee, varsinkin odottamatta, olenkin levoton, rauhaton ja tylsistynyt, en osaa vain olla. Olen nyt vähentänyt kännykän hiplamista ja ruutujen tuijotusta. Olo tuntuu heti paremmalta. Levottomuuden ja tylsyyden poistoon otin kutimet esiin ja nyt on kohta valmiit sukat. Kutominen rentouttaa mieltä. Se taisi olla hyvä oivallus Voisihan sitä joskus kokeilla ihan vain olla sen hetken ohi…
Raitituneena asiat todellakin ovat aivan toisin, juodessa on elänyt toisessa maailmassa, jonkinlaisessa harhamaailmassa ja raitistuttuaan asiat näkee aivan uudessa valossa. Eihän juominen edes vaikuta vain niihin hetkiin, jolloin on kännissä tai krapulassa vaan ihan koko aikaan ja mielenmaisemaan.
Selvinpäin kokemukset ja paikat ovat perustavanlaatuisesti erilaisia. Joskus mietin sitä, miten kummassa saatoin elää siinä harhaluulossa, ettei alkoholiongelmani näkyisi ulospäin. Tottakai se näkyi, ihan samoin kuin nyt itse tunnistan kaljahyllyllä ja pullonpalautusautomaatilla pyörivät alkoholiongelmaiset. Ihmisissä on se haju, on sama pöhötys ja puna naamassa ja sama kireys tai hiprakka jo ennen ensimmäisen korkkaamista.
Aikakin on juodessa erilaista kuin raittiina. Humalalsa aika kiisi ja saattoi helposti juoda itsensä vaikka joulun ja uuden vuoden yli. Ehkä lomalla on sama? Humalassa se on ohi ennenkuin huomaakaan, eikä mitään ole saanut tehtyä. Selvänä aikaperspektiivi on toisenlainen, ainakin alkuraittiudesta aika saattaa kulua hyvin hitaasti niissä tilanteissa, mitkä ennen on pikakelannut ohi juomalla.
Raitistuttuaan tosiaan astuu portista ihan uuteen maailmaan, jossa elämistä pääsee ihmettelemään ja opettelemaan. Se on kuitenkin hiukan erilaista kuin lapsuuden maailma.
KIvalta kuulostaa tuo lomasi ja uudet tunnetasolla syvemmät kokemukset.
Pelkkää asiaa, täällä vain luen ja nyökytelen ja olen samaa mieltä 
Eilen tuli 400 päivää ilman alkoholia. Oma fiilis jotenkin vapautui vuosipäivän jälkeen, ja olen yllättävän vähän pohtinut koko juomattomuusasiaa. Siis verrattuna ainakin sitä edeltävään aikaan.
Kirjoitin joskus häivähdyksistä - siis kun juominen yhtäkkiä tulee mieleen jostain tilanteesta tai ärsykkeestä. Viime viikkoina nekin ovat muuttuneet. Nyt on tullut häivähdyksiä, jotka tuovat mieleen lähinnä eroja juovaan aikaan niin, että nyt ne samanlaiset tilanteet tuntuvat paljon paremmilta.
Esimerkkinä toissa viikonlopun renkaanvaihto. Pari vuotta sitten en enää oikein itse selvinnyt siitä ja päätin jatkossa turvautua ulkopuoliseen apuun. Nyt ajattelin kokeilla ja se tuntui samalta kuin ehkä 10 vuotta sitten. Mukavan rauhallista puuhastelua ulkosalla.
Toinen oli yksi metsälenkki, jossa reilu vuosi sitten hyydyin yhteen ylämäkeen. Ja muutenkin ketutti, että piti ulkona rämpiä ennen kuin pääsi korkkaamaan lauantain ekan viinipullon. Nyt se häivähti mielessä, kun hengästyneenä mutta kivuitta ja kunnialla taapersin samaa mäkeä. Hymyissä suin.
Tänään olen lähdössä harrastusporukan kokoontumiseen baariin. Viimeksi kävin samalla kokoonpanolla 404 päivää sitten. Voin sanoa, että niitä häivähdyksiä en isommin kaipaa. Enkä kuvia, joita siltä illalta olen nähnyt. En haluaisi tunnistaa itseäni niistä.
Paljon onnea hienosta saavutuksesta, ja oivalluksista!
Isot Onnittelut 400 raittiista päivästä 
Hienoa!
Mukava kuulla hyviä uutisia rajan toiselta puolen 
eli vuoden raittiuden rajapyykin paremmalta puolelta 
