Perhana, mulla on muuten jäänyt Antabus sille tielleen, kun viikko sitten korkkasin viimeiset siiderini. Jostain syystä nyt vaan on semmoinen fiilis, että pitää kraanavedellä huuhtoa kehoa ja mieltä, kunnes ollaan valmis seuraavaan, Narkkis v3.0 -turnajaisiin, näiden datura-deliranttien siivittämänä…
Eilen meni ihan ok, syötiin ravintolassa ja join 3 lasia (12 cl) valkkaria. Mut elokuun puolella aion puhua psykiatrilleni, jos vielä tuntuu että tarvitsen Antabusta. Nyt tuntuu ettei ole tarvetta, ei tee nyt mieli juoda. Eilen saatiin tosi paljon asioita tehtyä ja sen kunniaks käytiin syömässä ja hyvän ruoan kera valkoviiniä, sit kotiin nukkumaan eikä edes ajatusta ollut, että olis halunnut juoda enemmän.
Oikeasti mä tiedän sen rajani, se on 2-3 annosta ei yhtään enempää. Ei sekota meininkiä ja seuraava päivä on ihan normaali. Tietysti en tuosta halua joka päiväistä riesaa, vaan ainoastaan “juhlatilaisuuksiin” yms. tuon annostelun. Jos se ei ala onnistumaan, niin harkitsen kyllä Antabusta.
Mitäs juopot? Täällä alkoi kuulua niin kaamea napsutus, etten saanut enää unta. Parin päivän takaiset klonatsepaamiöverini lienevät haihtuneet jo pois, jotta uskallan ryypätä. Toissapäivänä en ottanut benzoja lainkaan(Ei todellakaan tarvinnut :mrgreen: ) ja eilen otin vain 0,5 mg klonatsepaamia. Ehkä olisin pärjännyt ilman sitäkin vähää, kyllähän tuollainen överöinti pitkävaikutteiselle benzolla kantaa yllättävän pitkälle, mutta ikään kuin varoiksi otin, ettei vain mitään pientäkään reflatuntemusta pääse iskemään, kun piti lähteä ulos ja ihan asioitakin hoitamaan. Vaikka mun impulssikontrollini toki laskee benzoövereiden myötä, niin siitä olen onnistunut pitämään kiinni jo pitkän aikaa, että dokaamaan en siinä tilassa ryhdy. Niin paljon pahaa sain aikoinani ryynikänneissäni aikaan, että se todellakin riitti ja pelotevaikutus toimii 
. Sitä paitsi benzopäihtymys usein poistaa mulla viinanhimoa. En mä niitä viimeisiä övereitäni viinanhimon hiljentämiseksi vetänyt. Iski ihan puhtaasti himo vetää turhanpäiväinen benzokuosi, mutta ehkäpä sen myötä tajusin, että ihan kunnon kännikin on paljon parempi päihtymystila, kuin benzokuosaus :mrgreen: 
.
Vedin ihan rehelliset jurrit tänään. Diapamia oli alla 5 mg, jonka otin aamulla herätessäni. Nyt on lähinnä laskuhumala ja vitutus päällä siitä, miksi piti taas mennä tänne. Ryynikänneistä ei ole kyse, lähinnä tissuttelusta joka äityi dokaamiseen. Vittu että vituttaa edelleen, problem not solved. And it won’t be solved through these methods.
^ Aahaa, siitä siis kenkä puristaa(Ja vitun tyhmä sanonta tuokin). Jos se dokaaminen aiheuttaa sulle lähinnä vitutusta, niin toki sun kannattaisi yrittää tehdä tuolle alkoholiongelmallesi jotakin(Joo, tiedän, että olet yrittänyt ja tehnyt paljonkin), mutta jotenkin tuossa sun nyt loppui dokaaminen: osa ??? -jutussasi on sellainen vitutuksen ja morkkiksen tähden pakko ruuvata korkki kiinni -meininki, että en mä suoraan sanottuna ihmettele lainkaan, että repsahdat kerta toisensa jälkeen 
. Älä nyt loukkaannu. Enhän minä tiedä, mitä sä asiasta ajattelet ja mitkä metodit sulla parhaiten tepsisivät/ovat tepsineet, mutta mulla on herännyt vain tuollaisia fiiliksiä, kun noista sun raitisteluyrityksistäsi olen pidempään lueskellut .
Täällä vähän samaa ongelmaa kuin gripilläkin. Tosin mä en edes nyt yritä raitistua, koska sen aika on mulla sitten joskus jos pää on mahdollisesti paremmassa kuosissa. Mutta siis piti vaan vähän juoda viiniä, koska mulla on antibiootitkin alla, eikä alkoholi ainakaan virtsistä paranna, useimmiten pahentaa. Silti taas lähti hieman lapasesta tuo touhu. Nyt lähinnä oksettaa vaan sen antibiootin takia.
Lisäksi alan huolestuttavasti huomata, että mulla ei vaan alkoholi enää yksinkertaisesti aiheuta känniä siinä määrin, että käyttäytyisin normaalista poikkeavasti. Tämän siis ovat muutkin ihmiset todenneet, että ei ole vaan kännisen luulo. Kyllä mä nytkin dokasin pullollisen valkkaria ja sitten vielä baarissa lisää, en edes laskenut kuinka monta. Varmaan kuolisin alkoholimyrkytykseen jos yrittäisin tulla känniin. Nimenomaan senkin takia juominen on paskaa, kun ei siitä enää irtoa mitään. Mutta silti sitä on pakko tehdä näköjään.
Gripille vielä: Jos sulla ne sienet, ainakin välillä, auttavat siihen, että pysyt erossa alkoholista ihan hyvillä mielin ja ilman kärvistelyä, niin etkö sä voisi kiskaista sienitripin siinä vaiheessa, kun suu alkaa kovasti napsutella? Näin saisit ainakin kasvateltua niitä huikanvälejä, etenkin, jos se 1 trippi kantaa sulla pidempäänkin, ja olisi kaiketi miellyttävämpi keino, kuin Antabuksella väkisin kärvistely. Vai toimiiko sienitrippi sulla vasta sitten, kun olet jo hankkinut sen vitutusmorkkiksen ?
Mua itseäni on alkanut nykyisin huolettaa alkoholin käytössäni enemmän tuo fyysinen, kuin psyykkinen puoli. Mielialani/yleinen psyykkinen vointini on ollut jo jonkin aikaa sen verran hyvä, että viinapääni on parantunut, omalla mittapuullani siis. Hyvin vähän enää olen kännissä rähjännyt, vittuillut, saati tapellut(Fyysistä väkivaltaa ja/tai paikkojen rikkomista ei ole onneksi ilmennyt lainkaan koputtelee puupäätään). Itsesääli-itkemisetkin ovat jääneet paljolti pois. Vanhoihin “hyviin” aikoihin verrattuna mulla on kännissä jopa oikein hauskaakin. Toki olen aina kännissä ääliö, mutta jos se ääliökäytös nyt pysyy suht harmittoman rallattelun, typerien performanssien ja levottomien juttujen höpöttelyn tasolla, niin se on jo huima parannus mun kännikäytökseeni :mrgreen: . Myöskään muistiani en hukkaa niin perusteellisesti, kuin monesti on käynyt. Krapulatkaan eivät ole mitään sietämättömiä. No, eivät kai, kun vedän +/- 200 mg diatsepaamia+muut ryynit lääkkeeksi 
, mutta joo… Tarkoitan, etteivät mitkään sietämättömät masennusmorkkikset jää vaivaamaan pitkäksi aikaa.
No, kun psyyke pysyy kutakuinkin kasassa pienestä tenuttelusta huolimatta, ehtiikin keskittyä miettimään mahdollisia fyysisiä vaivojaan :mrgreen: . Ikää ja päihdehistoriaakin on jo sen verran, että tässä ei kuvittele olevansa tyystin kuolematon. Ei mulla nyt ole ollut mitään selkeitä merkkejä mistään alkoholin aiheuttamista fyysisistä tuhoista ja maksa-arvonikin olivat viimeksi ihan kunnossa(Ovat joskus olleet kaikkea muuta ), mutta kun tuo mun fyysinen kuntoni on ylipäätään täysin paska, niin väkisinkin tulee mieleen, kuinka hyvin se kestää sitä, että vetää parikin vrk. viinaa kaksin käsin syömättä ja nukkumatta. Olen tässä TAAS “vähän” laihdutellut ja se on tuottanut melko selkeää tulostakin :mrgreen: . Muutamana päivänä olen käynyt ulkona ihan juoksemassa ja kyllä muuten on alkanut ottaa pumpusta, vaikken todellakaan edes juokse mitään maratoneja tai edes puolikkaita sellaisia. Väkisin olen vain lenkkini loppuun saakka vetänyt, vaikka jokin itsesuojeluvaisto on huutanut päässäni, että olisi parempi lopettaa tähän paikkaan . Ihan siis sydämenkin tähden olen huolissani, mitä dokaamisestani voi seurata, etenkin, kun se on sitä täystinaamista, kunnes kunto loppuu. No, onneksi se loppuu nykyään varsin lyhyeen . Mä en myöskään yleensä tinatessani vain istu paikallani sohvalla kaatamassa, vaan kovinkin mielelläni juoksentelen pitkin pitäjiä sun muuta fyysistä riekkumista ja aktiviteettia, vaikka varsinaista liikuntaa, siinä mielessä, kuin liikunnan käsitän, en kännissä harrasta. Yhtä lailla siitä riekkumisesta kuitenkin fyysistä rasitusta tulee, kuin lenkkipolulla juoksemisestakin ja etanoli, varsinkin yksinään, lienee jokseenkin huono polttoaine, vaikka hetkeksi se tuntuukin antavan kummasti menoenergiaa .
Dokaaminen sitten pahentaa masennusta, mikä voi johtaa siihen, että pitää dokata lisää, kun niin masentaa ja sitten masentaa lisää jne., jne. 
. No, etköhän tuon tiedä, eikä mulla mitään varaa ole saarnailla. Olenhan itsekin käyttänyt ihan riittämiin alkoholia masennuslääkkeenä. Mietin, johtuisiko tuo, ettet tullut kunnolla känniin juuri siitä, että olet masentunut. Tarkoitan siis sitä, että promillet toki nousivat sen verran, mitä ne juomismääristäsi nousevat, mutta koska sulla on niin kurja olo, et saanut sitä mukavaa nousuhumalaa irti alkoholista ja näin ollen tuntuu, että hukkaan meni koko touhu, etkä tullut edes känniin. Itse ainakin huomaan selkeän eron siinä, kun nyt olen dokaillut paremmalla mielellä, niin olen ollut selvästi(Ehhehee :mrgreen: ) hauskassa laitamyötäisessä ja tuntenut, kun promillet ovat nousussa=hyvä olo tai laskussa=huono olo, verrattuna siihen, kun joskus masentuneena juopotellessa homma on ollut sellaista tasapaksua paskaa, eli alkoholista ei saa mitään mielihyvää, eikä oikeastaan muitakaan tuntemuksia irti. Vaikea masennushan pistää aivokemiat oikeastikin sotkuun, joten on tyystin normaalia, että myös kaikenlainen kemia, joilla niitä sorkitaan, vaikuttaa erilailla. Lievään masennukseen alkoholi saattaakin vaikuttaa hetkellisesti, eli sen nousun ajan piristävästi ja mielialaa kohottavasti, mutta pahan masennuksen kanssa painiessa onkin jo vaikeampaa repiä mitään iloa irti mistään.
Edit: Koskee myös muita aineita. Perusmieliala vaikuttaa ainakin mulla hitosti siihen, miten ne toimivat. Jos olen psyykkisesti kovin heikossa hapessa, niin piri saattaa aiheuttaa vain valvomista ja vainotteluja. Nousut ovat huomattavasti lyhytkestoisemmat ja laimeammat, kuin paremmalla mielellä piristellessä ja usein niihin saattaa liittyä myös herkemmin aggressiivista uhoamista. Oppareista taas tulee depistellessä sellainen turtunut pöhnä, joka on toki parempi, kuin ei mitään, mutta hyvällä mielialalla buprestakin saattaa saada oikein euforisia fiiliksiä, jos sitä vetää normaalia suuremmalla annoksella. Jätän nyt oksikodonit ja heNoiinit pois laskuista, koska ne kyllä ajavat masennukseni kauas unholaan, siis siksi aikaa, kun toimivat. Olen kaiketi kertonut tämän aiemminkin, mutta henoiini todennäköisesti pelasti henkeni joskus. Mulla oli niin saatanan paha olla, että ilman sitä hetken helpotusta olisin luultavasti tappanut itseni 
. Tietenkään nuo vahvemmatkaan opparit eivät toimisi sellaisina totaalitäsmälääkkeinä depikseen, jos mulla olisi toleranssia niihin/säännöllisempää käyttöä. No, niiden kohdalla toki voi nostaa annosta vaikka kuinka korkealle taivaisiin, siis periaatteessa. Käytännössä saattaa tulla kaikenlaisia esteitä eteen, kuten esim. raha/saatavuus :mrgreen: .
Niinhän se pahentaa, on erittäin paljon kokemusta ja pahentaa muitakin vaivojani, kuten tätä virtsistä ja aiheuttaa migreeniä, johon taas menee +/- 30e, kun sitä lääkitsee. Kaikin puolin paskaa touhua siis, enkä tosiaankaan tiedä, miksi edes piti harrastaa moista. Kyllä mä ehkä himpun verran puheliaampi olen kännissä, olin sitten depiksessä tai en, mutta mitään sekokänniä se ei mulle aiheuta.
Jäinkin nyt pohtimaan tuota, mitä, Winston, sanoit tuosta masennuksen yhteydestä kaikkiin päihdykkeisiin. Jännä juttu, vaikka tosiaan ihan looginenkin. Kun nyt mietin, niin muutkin aineet toimivat mulla paskasti tässä tilassa. Viime kesänä, kun oli kans depiskausi, niin ketamiinikaan ei sanonut mitään. Lievää lämmöntunnetta siitä sai ja tottahan toki niitä valveunia, mutta en mä siitä saanut sellaisia euforioita kuin muut kaverit.
Nyt mulla ei ole pahempia krapulan oireita. Ei masenna enempää eikä vähempää, eikä ole enää fyysisestikään paha olo. Alkavaan migreeninpoikaseen nappasin puolikkaan Panadolin, siis 250 mg, että ois mahdollisimman vähän maksatoksinen. Toivottavasti menee tuo migreeni sillä ohi, eikä tarvitse pistää loppujakin rahoja leviäksi, kun lääkitsen sitä. Nyt painan pään tyynyyn vielä ja unta palloon, että se hedari varmasti lähtee. 
Hyviä unia, nukuhan hedari pois niin pääsee paljon helpommalla ku valveilla siitä kärsiä.!
^ Kiitos. 
Tosin perun sanani, kyllä mulle sittenkin iski vapina, fyysinen ja ehkä vähän henkinenkin ahdistus ja pumppu käy kierroksilla, kun nousin hakemaan syötävää, eikä uni meinaa tulla. Maatessa olo oli hyvä.
Winston: Kyllähän ne sienet auttavat hetkellisesti, mutta juuri nyt ei ole mitään saatavilla, enkä tod. jaksa alkaa säätämään noiden kanssa, syksyä odotellessa… Mulla oli siis sinänsä ihan hauska ilta eilen - en mä ikinä örvellä tai tee mitään typerää kännissä, kotimatka fillarillakin sujui ihan mainiosti, tosin en koskaan juo itseäni ns. sammumispisteeseen, ehkä muutaman kerran elämässäni niin on tapahtunut. Homma on lähinnä siinä, että toi viinan kittaus pahentaa masennus -ja ahdistusoireita aika helvetisti (ylläri), mutta about kaikki sosiaalinen elämäni liikuntajuttuja lukuunottamatta keskittyy baareihin, keikoille tai klubeille. Ja niissä mä en vaan viihdy selvin päin Mulla on ilmeisen hyvät alkoholismiin viittaavat geenit, kun krapulat on yleensä ihan siedettäviä (toki on tota diapamia, jos siltä tuntuu ) ja kykenen juomaan suunnilleen saman verran kuin joku 100-kiloinen rekkakuski illan aikana ilman mitään merkittäviä huonoja fiiliksiä, lukuunottamatta seuraavan päivän darraa.
Mutta joo, kaipa tässä ois ihan hyvä mennä a-klinikalle taas syksyllä - ei tää pidemmän päälle kovin iloista elämästä tee. Tarttisin vaan jonkun tavoitteen, jonka takia pysyä raittiina; toissakeväänä se oli yliopistosta valmistuminen, enkä mä olisi siihen pystynytkään jos oisin tinannut, mutta toisaalta se pänttäys ja kirjoittaminen haastoi myös tarpeeksi, älyllisellä tasolla. Nyt mulla on vakkariduuni ja asiat ns. hyvin, muttei juurikaan mitään suuntaa elämässä, päivästä toiseen haahuilua. Harrastuksetkin tuntuu välillä pakkopullalta, vaikka niitä tehdessä on usein ihan hyvä fiilis. Ehkä toi tramadoli, kun on SNRI eli aika lähellä SSRI-lääkkeitä aiheuttaa myös näin pidemmässä käytössä tunteiden turtumista? Plus tietenkin se opparifiilis mikä siitä tulee (joka on nykyisin varsin mieto)… Toisaalta ilman sitä 100 milligrammaa päivässä mä tuskin pääsisin edes sängystä ylös
Joo-o. Homma meni siihen pisteeseen, että huomasin “tissuttelevani” 5. päivää putkeen, alla suurin piirtein 9 annosta alkoholia, ja päädyin kaatamaan loput eli puolet viinipullosta viemäriin. Edeltävinä päivinä holia on tullut vedettyä 10-15 annosta päivässä. Ei epäilystäkään siitä, ettenkö olisi pahasti alkoholiongelmainen - kai tässä on mentävä päivä kerrallaan kun A-klinikalle ei saa edes Helsingissä aikoja heinäkuulle, koska hoitohenkilöstö, ja etenkin se terapeutti jolle olen tästä asiasta käynyt juttelemassa on lomalla. Krapula tulee kestänemään ainakin 3 päivää ellei enemmänkin, onneksi nyt on noita pameja joilla saa sen pahimman olon taltutettua. Antabusrespan mä tarttisin pariksi viikoksi, jotta saisin aivokemiat kondikseen jollain tasolla, pari viikkoa on mulla yleensä se aika jolloin holitttomuus ns. voittaa humalahakuisuuden… Ja jos mä haen arvauskeskuksesta tai yksityiseltä sen antabusrespan, niin siitähän jää käsittääkseni Kantaan jälki?
Arvon juopot, nykyiset ja ex-sellaiset, mitä suosittelisitte, AA:ta vai NA:ta? Mähän siis käytän pkv-lääkkeitä, eli en ole ollut ns. selvin päin moneen vuoteen… käsittääkseni AA:ssa näihin suhtaudutaan hyvin vihamielisesti, NA:ssa todennäköisesti vielä vihamielisemmin koska niissä ryhmissä käyvillä ihmisillä on ilmeisesti kaikilla sekakäyttöhistoriaa, bentsot ehkä pahimpana ongelmana kaikilla. Tramalin mä olen tiputtanut nyt 50 milligrammaan päivässä, ja ajattelin pysytellä siinä seuraavat 4 päivää, koska kaikkea ei voi lopettaa kerralla, mutta Diapamin päiväannos on noussut siihen 10 milliin. 9 päivän päästä pitäisi mennä takaisin duuniin, onko realistista lopettaa Tramal ja dokaaminen tässä ajassa ilman, että diatsepaamin annostus nousee radikaalisti? 10 mg on mulla ollut aina rajana, tänään otin sen 5mg aamulla, mutta tiedän että herään varmasti yöllä siihen kun promillet lähenee nollaa. Vittu että on urpo olo, sitähän saa mitä tilaa, mutta kaikki vinkit ois tervetulleita.
Turha tuota Antabuksen jättämää “stigmaa” on jännittää. Mun mielestä Antabus on kuitenkin yksi parhaimmista keinoista jättää alkoholit kaupan hyllylle. Lisäksi se poistaa kaiken funtsimisen ja kärvistelyn aiheen tiimoilta. Hitsi vieköön, pitäisköhän meikäläisenkin ihan varmuuden vuoksi aloittaa loma-antabukset, kun hyllyssä näyttää vieläKIN olevan jäljellä… samoja Antabuksia mitä vuosi sitten sain katkon jälkeen haltuuni. Oli tuolloin vielä viikko kesälomaa jäljellä ja piti ajaa holtiton putki nollaan ennen loman loppumista. Mansikkakiisseliä meni terveyskeskuksen vuodeosastolla pari päivää ja sitten reippain mielin kotiin nauttimaan antabusta! 
Aika selkeää holistista menoahan tuo vaikuttaisi olevan…
Silloin kun minä tosissani aloin heräilemään omaan vakavaan alkoholiongelmaani, niin minun tekniikkani oli kokeilla kaikkea mahdollista täysin varauksetta. Ei varmaan ole mitään hävittävää 
Ei AA:ssa muuten kovin vihamielisesti PKV-lääkkeisiin suhtauduta koska suurinosa ihmisistä on muutenkin aivan helvetin hukassa siellä näin yleisestiottaen psykoaktiiveista. NA:ssa on sitten tietysti hieman eri meno kuten näytät tietävänkin… AA:ta suosittelisin myös siksi, että et sinä vaikuta mikään “yleispäihdeongelmainen” olevan jolle maittaa douppi kuin douppi vaan etanoli jostain syystä sinua vetää puoleensa…
AA-ryhmissä saa hyvin perspektiiviä siihen kuinka helvetin tuhoisa huume se etanoli onkaan ja että siitä kurimuksesta on oikeasti mahdollista toipua eikä tarvitse nyt välttämättä edes mihinkään “jumaliin” uskoa kun sen spiritualistisen tavan ajatella voi päättää aivan itse.
Toisaalta sinulla kyllä saatta hajota pää niissä ryhmissä jo parin ekan kerran jälkeen mutta jos se ei anna niin ei se nyt kovin paljon varmaan otakkaan…
Sanoisin, että siinä ja siinä koska kyllähän nyt tuollainen viidenpäivän setti tuollaisillakin määrillä yleensä laittaa promillien laskettua nolliin aikalailla kuristamaan. Silti kuitenkin itse uskoisin 9vuorokauden riittävän palautumiseen… Muutama päivä vähemmän niin ainakaan itse en pääsisi duuniin ilman merkittävää pamiannosta.
Siinä vaiheessa kun hyviä viinaksia päätyy viemäriin, ollaan tosiaan avun tarpeessa. 
Te joille on määrätty joskus Antabusta, niin otetaanko sitä ennen tiettyjä kokeita? Entä seurataanko sitä Antabuksen käyttöä jotenkin veriarvoista? Tarkoitan nyt lähinnä sitä että jos sen yksityinen kirjoittaa, niin pitääkö maksaa erilaisista kokeista, kuten maksa-arvojen tsekkauksesta jne. Ne on tsekattu mulla jonkun aikaa sitten, eikä ollut mitään häikkää niissä. En haluaisi arvauskeskusreissulle lähteä. Toki voi olla että pysyisin nyt ilman alkoa muutenkin, mutta jos en pysy.
Mä sain vuosi sitten katkolla pötköttelyn jälkeen Antabus-reseptin arvauskeskuksesta. Katkon aikana kait ne ottivat jonkun verikokeen, minkä perusteella kaikki oli ookoo Antabusta varten. Eivätpä nuo sen jälkeen ole häirinneet millään jälkiseurantavaatimuksilla.
Antabusta kannattaa aloittaa käyttää juuri silloin kun on fiilis että pystyy olemaan ilman alkoa muutenkin. Muutaman päivän kuluttua kun sitä sitten käyttää kuitenkin, vaikka oli miten varma että voipi olla ilman. Mulla alkoi tänään koko kesäloman kestävä Antabus-kuuri. Juuri edellämainituista syistä. Antabus tekee itsekusetuksen hyyyyvin hankalaksi!
Joo uskon sen, mulla ei olis minkäänlaisia haluja oksentaa vertaa ja saada jotain helvetillistä kohtausta. Tarkoitan jos siis käyttäisin Antabusta, niin en takuulla vetäisi viinaa. Mä jään vielä pohdintalinjalle…