Tunnin päästä tohtoriin, paskamaha löysänä mitähän se kysyy. 364 päivää jäljellä seläntaputteluun
Hoitosuunnitelma tehty. Ei sieltä mitään vitun ihmelääkettä löytynyt, mutta tuota seuraamalla onnistuu kyllä, siis jos seuraa sovittuja toimenpiteitä. Eilen tuli kuluneeksi 30 vuotta lepakonvaltauksesta eli rappio-alkoholistien yömaja otettiin toiseen käyttöön ja juopot pihalle, täydellinen päivä tehdä raittiuspäätös,heh. Seläntaputuspäivä lähenee. Nälkä lähtee syömällä, vaimo lähtee juomalla.Tänäänkään en ota.
taisin olla minäkin siellä kun lepakkoa vallattiin… voi että… oli nekin aikoja… mihin olen tässä muuttunut. Ihan sama punkkarityttö olen vaikkakin jo pian viiskymppinen.
Sun raivo on hauskaa. Tunnistettavaa.
Pidä se sisuuntuminen ja pieni raivo yllä: sopii sinulle.
Mutta hyvä ei heilu, jos väkisin tekee jotain. Pitäisi löytää se “oivallus”. Jota minäkin tässä etsinyt, ja jota en sen kummemmin löydä. Ei vaan tule sitä oivallusta. Ei mitään suurta valaistumista eikä sen kummempaa. Olen vain tässä ja nyt ja kerta toisensa jälkeen mulle käy paskamaisesti ja nythän taas sopeudun. Ja eheydyn. Tai paranen. En aina tiedä mistä minun pitäisi parantua… omasta itsestänikö? Onko tämä juomisen tauti sitten sellainen, että sitten pitäisi rakentaa koko persoonallisuus uusiksi. Ja siihen en suostu.
Kunhan pärjää tässä ja nyt. Ja on valppaana sen suhteen, että ei vahingoita muita.
Jatkuu… kiitos että kirjoitit ja kirjoitellaan taas.
Pidä itsestäsi ja perheestäsi huolta
T: sumussa oleva leidi
Tänään totesin, että vitut mä mikään sairas ole. Tekee vaan niin saatanasti mieli viina, siis liikaa, 
. Sitä aa-juttua, joka ei mulle siis sovi, meen kuitenkin kattomaan tänään. Tällä kertaa meinaan höperehtiä selvinpäin kaikilla mahdollisilla konsteilla. Nyt on ovet avoimena kaikelle, ainakin niin kauan kuin tätä morkkista riittää. Itsetunto kun taas nostaa päänsä, niin on niin saatanan kova voittaja fiilis, ettei tartte tehdä mitään on vaan juomatta ja tottakai pystyn siihen, ainakin siihen asti kunnes janottaa Kuuntelisko parituntia juoppojen jorinoita vai meniskö baariin? Jorinat kestää parisentuntia baari reissu viikon, ei baariin. VIIKKO KUIVILLA JA HIRVEE OLO, parin kuukauden päästä jo varmaan naurattaa. Tänään en ota.
Tuo asenteesi nostattaa minussakin tarvittavaa sisuuntumista.
Tällä linjalla jatketaan. On se saatana, jos ei aikuinen ihminen saa itseään kuriin.
Nyrkit pystyyn viinanhimon edessä. Perkele, kun janottaa, mutta tänään ei oteta 
Hotellit varattu, viikoksi saksaan duunireissulle, ei oikein iskis nyt, mutta vitut siitä. Joka ilta pitää istua ravintolassa, mutta ei se haittaa, ainahan mä oon baarissa viihtynyt, nyt tosin pitää olla tipattomasti. Terästä selkärankaan saatana.
Vittu,saatana, perkele aa-hemmo oli vissiin yön aikana parantunut, ku soitti ja sanoi ettei mennäkkään tänään. No nyt siis kärvistellään näin omin voimin,ugh. No parinviikon sisään meinaan joka tapauksessa käydä tsekkaamassa tonkin jutun, mutta ei viittis ekaa kertaa mennä yksin. No paska huuleen ja huraa!!!
Kyllähän sinne yksinkin voi mennä…??? Minäkin menin, eikä se niin järkkyy ollu, mut ei ollut mun juttu. Kaikesta kuitenkin kannattaa ottaa selvää.
avoryhma.net/. Tossa vielä tietoa avoryhmistä, on pikkasen vapaampaa kuin aa:ssa. Kantsii käydä siihenkin tutustumassa.
Hei! Minussakin on juuri nyt äijää sen verran, että menen nyt ihan yksin ja itseksein ensimmäistä kertaa AA ryhmään.
Soitin ensiksi ja kiroilin sinne puhelimeenkin, että jo on helvetti, että tätä akkaa ei saada tokeentumaan.
Nauroivat ja sanoivat, että menet tuolla sisullasi sisään jos alkaa ovella jänistää.
Ja minähän menen. Tää lähtee än yy tee NYT.
Pakki sekaisin, viikon juonu kahvia,kokista ja vichyä ja tsiigannu vierestä ku tyypit nautti herkullisesta saksalaisesta oluesta, kyllä vitutti.kaksiviikkoa höperehtinyt tipattomana ja ihan vittumainen olo ja janottaiskin niin saatanasti, mutta ei auta, korkki pysyy kiinni. Kuinkahan kauan tässä pitää kärvistellä, että pahimmat himot menee ohi? Tänään en ota
kaksiviikkoa ja kaksipäivää tipattomana. Valehtelisin jos väittäisin, että ei tehnyt viikonloppuna mieli soppaa, sivistyneesti käppäilin ruokakaupassa ja silmäilin upeita tuontioluita, sol:lia ja sellaisia, saatana kun teki mieli ostaa, en kuitenkaan ostanut ja toisaalta nyt ei vituta, nyt vaan janottaa. Joku väitti, että kun on tarpeeksi kauan ilman soppaa, niin ei tee enää mielikään, kukahan nuija senkin laski suustaan. No tänään en kuitenkaan ota
Ankarasti väsyttää aamuisin, mistähän vitusta sekin johtuu, oisko tää jotain jälkikankkusta. Ei taas oikein huvita mikään, paitsi yx juttu, mutta enpä ota en, ihan vittuillakseen kuivattelen. Tänään en ota
Jumalauta, huomenna on kolmeviikkoa täynnä kuivilla höperehtimistä, ja jatkuu. Tänään en ota
Siitä se alkaa .
No huomaatko mitään olennaista muuttuneen ? Omassa mielialassa, perhesuhteissa, työtehossa…?
Viinahampaan kolotuksessa ? Minä nimittäin huomaan jo muutaman humalattoman päivän jälkeen, että olen vähän liiankin tarmokas… Ja sehän on huono merkki: se voimantunne on ennenkin ollut oikein kimmoisa ponnahdusalusta perskänneille. Ja sitten on lennettykin ja pitkälle.
Kolmeviikkoa ja kaksipäivää ilman tippaakaan viunaa, voimantunnosta ei puhettakaan, jostain syystä ankara väsymys joka saatanan aamu, mutta iltaisin ei oikein nukuta.Viime kerralla kun höperehdin selvinpäin vähän pitempään, niin viikon-parin jälkeen oli niin helvetisti virtaa ja asiat tuntuivat luistavan. Missähän se voimantunne ja virta tällä kertaa piilottelee. Iltaisin kun ei saa oikein unta niin kai se elimistö luulee, että kohta alkaa taas yö-kausien dokaaminen, mutta vitut, kärvistelkööt sisukalut, soppaa ei tule. Libidokin on heräilly tässä viime parinviikon aikana, rouvakin kyseli, että “syötkö sä jotain nappeja?” Meinasin sanoo, että joo, Antabusta mutta viisaana juoppona jätin sanomatta. Viimeviikolla kävin taas lekurissa, kontrollissa, niinku ne ammatti-ihmiset sanoo. lekuri tuumas, että hyvä tsemppi kun oot ollu yli kaksiviikkoa kuivilla, mutta maksa-arvoilla ja verenpaineella vois voittaa palkinnon, nuokin arvot kuulema putoaa radikaalisti muutaman viikon jälkeen, odottelen sitä. Lauantain kävin baarissa, tsiigamassa kun kundit oli täysi vauhti päällä, luonnolisesti yx hiippari kanto pöytään mullekkin snapsin, tuumasin; emmä vedä oon autolla, sit se katto mua ja kysy, ootko lopettanu dokamisen? Vastasin sille lyhyesti, että MIX, siitä nousi armoton naurunremakka. Nyt en muutamaan kuukauteen käy missään, ehkä, mutta sitten kun meen niin sanon, että mä en enää pidä alkoholin mausta! Mikähän vittu siinä on, että on miltei mahdotonta kieltäytyä sopasta, jos sanot EI KIITOS, jengi tsiigaa kieroon ja miettii, vittu toi on alkoholisti. Ehkä se kieltäytyminen on helpompaa muutaman kuukauden jälkeen, kun toi itsetunto on noussut normaali lukemiin, siis jos se enää nousee. Tarttee ruveta keksii jotain asiallisia sloganeita, kuten, Vanhanen on absolutisti, mutta se saa rajattomasti pillua, lue vaikka lehdistä Kieltämättä dokaaminen on aika-ajoin kivaa ja nousuhumalassa asiat luistaa, mutta ihan vittuillakseen pysyttelen kuivilla. Tänään en ota
2 päivää vielä, niin kuukakausi eli neljäviikkoa tipattomana, pitäisköhän bileet Kahlasin ketjua läpi huomatakseni, että viimex kun höperehdin pitempään selvinpäin, niin se kesti 1kk ja kolmepäivää. Nyt tulee ennätys se on ihan varma. Myönnettävä on kuitenkin, että ihan perkeleesti on tehnyt viinaa mieli, tai lähinnä olutta, mutta sehän on sama asia. Toisaalta ihan nastaa on ollut selvinpäin, kun voi esimerkiksi hypätä auton rattiin ihan milloin vaan, vaikka saatana keskellä yötä jos huvittaa. Tänään en ota
Onnittelut 
Jep, tuo autoilu on ollut itselläkin nautinto, selvinpäin.
Tosin vieläkin pulssi kiihtyy kun näkee poliisiauton mutta ei sentään kädet ala tärisemään ja hiki pukkaa otsaan 
Asenteella eteenpäin, Marinoitu!
Tadaa ja jippijai, huomenna olis kuukausi täynnä kurlaamatta, mutta janottais ihan saatanasti. Pinna rupeaa olemaan melko piukea, kohtalaisen pienistäkin asioista saa vitunmoisia raivareita, mutta kai se kuuluu taudin kuvaan.Viikonloppu edessä ja yhdet jamit huomenna, mutta vittu en ota pisaraakaan, heitän vaan, että en pidä enää alkoholinmausta, sammio vissiin täynnä. Kävi miten kävi niin satavarma on, etten ota pisaraakaan, vaikka kaataisivat väkisin kurkusta alas. Kuinkahan kauan todellakin pitää höperehtiä kurlaamatta, ettei enää tekis niin helvetisti mieli soppaa? TÄNÄÄN EN OTA
1kk,1 vko ja 2 päivää kuivana, ennätys sekin. Viimeviikko oli ihan vittumainen, vitutti ja masensi kokoajan, oli vaikeeta keksiä mitään tekemistä, siis mielekästä tekemistä, mulla kun on yleensä vähän kaikkeen puuhailuun kuulunut oleelisena osana pikku tissuttelu. Muutamana iltana kävin uimassa ja sekin tuntui ihan järjettömältä, minä kun en oikeen diggaa tosta liikunnasta jostain syystä. Mutta tänään on ihme kyllä ihan ok fiilis, kai se elimistö riemuitsee kun ei oo maanantai kankkusta Pakko kuitenkin myöntää, että selvinpäin pysytteleminen on vaikeeta, siis täysin selvinpäin, en ota sitä ensimmäistä ryyppyä ja sitä kun ei ota niin ei voi ottaa toistakaan. Kuinkahan kauan pitää kärvistellä, ettei enää ikenet huutais bissee?? Nyt olen huomannut ajattelevani tyyliin, että sitten kun otan seuraavan kerran niin… Vittu munhan piti lopettaa kokonaan, saatana. Ehkä jo parin-kolmenkuukauden päästä jo naurattaa. Tänään en ota