Vähän reiskan puoleisesti menny tota suputeksiä viimeaikoina. Saas nähä tuleeko taas vierotusoikutteluja. 
En saanut vielä tänäänkään haettua sitä lääkereseptiä. Tänään töissä kädet vähän väpäji, mutta huomenna onneksi varmasti saan sen. Toivottavasti on myös tarpeeksi rahaa ostaa ne lääkkeet. Huoh. Ensi yönä ei varmasti uni tule.
^Tällä hetkellä eniten siihen, että koukutin itseni “vahingossa” enkä pysty olemaan ilman. Mutta sosiaalisiin pelkoihin ja ahdistuksiin niitä olen syönyt.
Onneksi pian pääsen siitä koukusta eroon.
Lopettamalla. Vähentämällä. Pikku hiljaa. Päiväannos on jo aika pieni. Mutta nyt kun olen asiakaspalvelussa töissä niin en ehkä pysty annosta pudottamaan. Tai tänään ainakin tuntui siltä, kun otin vaan puolet tavallisesta…
Hmm, selvinpäin alkaa olee aika ontto olo ja mikää ei oikee toimi enää. Tauolleko sitä joutuu perrr.
ANTAKAA RYYNEJÄ ETTÄ SAAN NUKUTTUA 
^ Heittää jackille kourallisen seroja, nuku hyvin 
Taukot tekee hyvää. Tauot. hUUmetta ränniin lauot? Se ei kannata ei. Kyl se ajan kaa helpottaa sikäli jaksaa venttaa. Ja mehän jaksetaan!
Ei oikein tiedä mitä tekis. No nii, heti rupes tuleen hoidettavia asioita mieleen, kun ei oo mitään tekemistä. Suuhun päin rivatrilli, ja täytyy varoa ettei mene koko pikkurilli ja sitte robosta tulee itkupilli, ainakin tällä matikalla, lähtiskö sit jalka patikalla vai kierien, voiski joo tallustella ja tähyillä olemassa oloa pienien sienien. hymyssä suin, yhäkin puin, lähteäkökö eikökö, kökötänkökö kökö päivänkö köneellä, kineettisten vastusten kitkatessa katkaistun kaulan kokeneena karaistuneena karjuna karjuen, jalkaa toisen eteen!
^ 
^Burjo oot ainoo kuka ymmärtää miuta.
No en oikein ole varma, että ymmärränkö minäkään, sori. 
Yritän parhaani mukaan.
Askarruttaa mitäs tekisi. Kun on harjoitellut ihmisen hallitsemista ja kontrollointia…?
Ei kyllä ollut hyvä veto toi, mut katkeruus vei voiton. Sori.
samat vitutukset täällä 
mua vituttaa madmike.
“Ruokkikaa” sitä madmikea ni saatte varmasti kuulla hänestä lisää. Oho, mun ei pitäny sanoo sanaakaa. Piste.
Terve,
Ahdistaa se, kun petyn jatkuvasti ihmisiin. Tuntuu, että on järkevintä olla vaan ihan yksin, eikä sekään tunnu hyvältä. Ilman brenkkua koittanu olla päivän muutaman ja testannu miten se vaikuttaa olotilaan. Unilääkettä kuluu kuitenkin. Jospa tästä pariks päiväks metsän keskelle mökille yksikseen testaamaan oloa. Ahdistaa sekin, kuinka pärjään.